Jostakin syystä vanhaa ketjua ei päässyt enää jatkamaan, joten
piti aloittaa uusi. Vanha ketju on luettavissa osoitteessa
Tausta lyhyesti:
Kyseessä on syksyllä valmistunut siporextalo, ilmanvaihtokoneelle
menevä tuloputki kulkee pesuhuoneen alaslasketun katon sisällä
(katon laskua noin 20 cm, pesuhuone on mitoiltaan noin 2 m x 2 m).
Katto on tehty EK-kipsilevystä ja maalattu vedenkestävällä
maalilla. Tuloilma otetaan aivan talon nurkasta, lisäksi tämä paikka
on talon kulma (tässä kohtaa taloa on alakerrassa noin metrin uloke,
jossa pesuhuone sijaitsee). Putki kulkee ulkoseinän viertä noin 5
cm:n päässä seinästä. Alaslasketun katon yläosasta on yhteys
kodinhoitohuoneeseen rakennesuunnittelijan ohjeiden mukaisesti.
Syksyllä huomasin veden tiivistymisen putkeen, ja ilmiselvästi putki
oli eristetty huonosti. Putki eristettiin kunnolla ( 13 mm solukumia),
mutta tiivistyminen jatkui. Päälle toiset 13 mm solukumia, ja
lisäksi huonosti tehty ulkoseinän läpivienti eristettiin kunnolla.
Uusimmat tapahtumat:
Kattoa ei levytetty vieläkään umpeen, vaan pidin purettua osuutta
muovitettuna. 20 asteen pakkasella alkoi vesi taas tiivistyä. Aloin
epäillä ilmavuotoa, ja pintalämpömittarilla talon ulkonurkasta
mittasimme lämpötilaksi + 4 astetta (ulkona pakkasta noin 15
astetta). Ihmettelyn jälkeen rakennesuunnittelija siunasi putken ja
seinän välisen tilan täyttämisen uretaanivaahdolla ekan reilun
puolen metrin matkalta - ei pitäisi ainakaan olla enää ilmavuotoa.
Kaikki näytti olevan hyvin, kunnes tuli taas pakkasjakso (15 astetta).
Jälleen muutama pisara vettä muoville yhden yön aikana.
Seinänvierellä mittasin ilman lämpötilaksi noin 10 astetta, mikä
sinänsä selittää kondenssin.
Ilmanvaihtosuunnittelijan mukaan putken lisäeristäminen ei ole
ongelman ratkaisu, 26 mm solukumia on hänen mielestään tarpeeksi.
Rakennesuunnittelija ei osaa sanoa, missä vika on.
Nyt rakennesuunnittelija ehdottaakin, että kattoa ei enää
ummistetakaan vaan kattoon tehdään ritilikkö, jolloin putken
ympäristö pysyy lämpimänä eikä vesi tiivisty. Syyn vai seurauksen
hoitoa?
Sinänsä tämä on ihan OK; ajattelin hankkia siihen jonkinlaista
rei'itettyä alumiinipaneelia tms, niin ei vesi ainakaan pilaa
rakenteita.
Sitä tässä vain mietin, että voiko todellakin olla niin, että
siporextalon alaslasketun katon sisällä on "normaalisti" niin kylmä,
että vesi alkaa tiivistyä. Eihän sinne lämmintä ilmaa pääse
(lattialämmitys), ja varmasti tila pikkuhiljaa jäähtyykin, eikä
ilmanvaihtoputki ainakaan paranna asiaa. Mutta jos näin on, niin
vaikea uskoa, että meidän talomme on ainoa laatuaan!
Luonnollisestikaan kenenkään tekemissä suunnitelmissa ei ole
mitään vikaa eikä kukaan ota vastuuta - vesi nyt vain tiivistyy
kylmässä eikä sille mitään voi!
Tipi
Mihin se vesi tiivistyy?? Tuskin sentään siihen lämpöeristeen pintaan. Onko
eristeessä reikä, mistä vesi tulee? Vai onko jossain iso naulankanta, tai
reikärautavanne, johon vesi tiivistyy? Ja mistä se vesi tulee? Loppuuko se,
kun talosta loppuu rakennuksen aikainen kosteus, tai kun saat kaikki pinnat
valmiiksi, tai kun säädät ilmastoinnin lopullisiin arvoihin.
Pari tippaa ei sinänsä enää liene järin suuri ongelma. Laitat alle
pellavavillaa, purua tai jotain muuta ihmeainetta, joka imee ne tipat. Siitä
ne sitten kuivaa kesällä. Johonkin voisi laittaa luukun, josta tilanteen
pääsee tarkastamaan.
Kaverilla on aikas lystikäs juttu. Niillä tiivistyy vesi yläkolmiossa
antennin putkeen. Eikä mikään tunnu auttavan. Niillä on sitten yläkerran
katossa pieni luukku, josta pääsee vaihtamaan antenniputken alle sellaisen
Aku Ankkamaisen astian :-)
Pähkäilet muuten mielestäni ihan oikein. Melkein jokaisessa kämpässä on
jossain joku kohta, josta rakenteisiin tulee kosteutta: Kylmässä tilassa
menevä sähköputki, ilmastointiputki, iso metallibiitti kylmässä, piipun
sauma ja pellitys (johon myös talvella voi tiivistyä), pikku vuodot
vesikatossa ... Eikä tämä rajoitu siporex-taloihin. Talot silti keskimäärin
toimii, eli ei ne pikkujutut ole hirmuvakavia. Suurin osa ei niistä mitään
tiedä, kun rakenteet laitetaan heti kiinni kun mahdollista. Sinulla kävi
vain huono tuuri, kun vitkastelit ja ehdit nähdä tuon kondension. Muuten
nukkuisit jo rauhallisesti valmiissa talossa.
Peté
Ts. talossa on normaalia rajummin kosteutta, rakennuskosteutta ym. Kuivatus
ja tuuletus. Mikä on sisäilman RH?
>Luonnollisestikaan kenenkään tekemissä suunnitelmissa ei ole
>mitään vikaa eikä kukaan ota vastuuta - vesi nyt vain tiivistyy
>kylmässä eikä sille mitään voi!
Mitä jos ottaisit lastan käteen suihkun jälkeen ja vetelet sillä ne vedet
sinne lattiakaivoon. Se on paras konsti. Turha sitä vettä on sisäilmaan
haihduttaa, jos siellä on valmiiksi RH:t tapissa.
Keskity nyt ilmankosteuden säätämiseen normaaliksi (RH alle <45%) äläkä
muihin kikkoihin. Sulla on vastavalmistunut kivitalo, joka pukkaa
rakenteista kosteutta aika tavalla. Ei höyrysaunassa mikään rakenne
tavanomaisilla suunnitelmilla toimi, joten ekaksi sun pitää saada
ilmankosteus kuriin.
50% tai yli menevät RH:t ei ole muutenkaan hyvästä. Mm. pölypunkit
villiintyy aivan vallattomiksi.
Peté kyseli, minne kosteus tiivistyy. Se tiivistyy juuri tähän
ilmanvaihtoputkeen - etenkin ulkoseinän puolelle eli kylmempään
osaan. Eikä ole mitenkään pistemäinen tapahtuma vaan tiivistyy
laajalle alueelle.
Mihinkään ei pääse siitä, että alaslasketun katon sisällä on
kylmä. Vesi tiivistyy, kun on tarpeeksi kylmää. Minulle on edelleen
mysteeri, miten talon sisällä voi olla näin kylmä kohta, enkä
tosiaankaan usko, että tämä talomme on ainoa laatuaan tässä maassa
- ihmiset vain ovat onnellisen tietämättömiä taloissaan muhivista
kosteusvaurioista.
Tipi
Kai nyt pesuhuoneen alaslasketun katon päällä "saattaa" kosteutta esiintyä.
Niin meillä ainakin, kun höyrynsulku on vasta lämpöeristeiden alapuolella.
LTO:n tuloilmaputki hikoili, kunnes ympärille käärittiin tiukasti 10-senttinen
alumiinipinnoitettu villa ja tiivistettiin saumat kunnolla. Sen jälkeen ei
ole ollut ongelmia.
-jm
Jos siinä putkessa kulkee pakkasilma, niin eiköhän se ole kylmempää kuin
sisäilma alaslaskun päällä?
> Minulle on edelleen
> mysteeri, miten talon sisällä voi olla näin kylmä kohta,
Kuinka kylmää siellä sitten on? Meillä on muistaakseni ollut aavistuksen
alle 20 astetta minimissään (kunnes anturivika lopetti mittaukset LTO:sta
ja lähimaastosta).
-jm
Tipi
Mittaus tehty varmaankin kalibroidulla mittarilla?
>Mihinkään ei pääse siitä, että alaslasketun katon sisällä on
>kylmä. Vesi tiivistyy, kun on tarpeeksi kylmää. Minulle on edelleen
Miten siellä nyt niin kylmä voi olla? Lämpöhän nousee ylös...
>mysteeri, miten talon sisällä voi olla näin kylmä kohta, enkä
>tosiaankaan usko, että tämä talomme on ainoa laatuaan tässä maassa
>- ihmiset vain ovat onnellisen tietämättömiä taloissaan muhivista
>kosteusvaurioista.
Minä veikkaan että sun talossa on jotain vialla, esim villat huonosti
jossain tai tuulensuoja fuskaa. Ota spesialisti paikalla esim. lämpökameran
kanssa. Mikään yleinen ongelma tuo tuskin on.
Onko sulla joku 2-kertaisen höyrynsulun rakenne sinne alakattotilaan nähden?
Mikä on RH SIELLÄ? Ettei vaan ole satasessa kosteudet siellä sulla?
Tosin pitäisin suunnitteluvirheenä tuotattaa LTO:n ilmaa tommoisen tilan
kautta.
Millainen se alaslasku on? Onko eristeet kuitenkin sen yläpuolella?
Meillä on alaslaskut vain saunassa (hieman enemmän) ja suihkussa
(pikkasen vähemmän) ja käytännössä ne on toteutettu siten, että 2x2
tavaralla on tehty uudet ruoteet välikatossa olevista ruoteista jotain
5-20cm alaspäin. Tila on siis vain "tyhjää".
Tuo sinun alaslaskun lämpötilasi ihmetyttää kovasti, miksi se noin
viileä on?
Petteri
Eipä siinä ongelmaa ole, kun osaa eristää putken kunnolla. Ainakaan meillä
LTO:lle ei voi tuota ilmaa muuta kautta, kun kone on keskellä 23 m² kostei-
den tilojan alaslaskettua kattoa. Muuta järkevää paikkaa koneelle ei ole,
kun talo ei ole mikään tasakattoinen kuutio..
-jm
Ja tuon 10-asteisen tilan ja normaalin huonetilan välillä on joku ohut
paneeli? Meillä on lokin mukaan alaslaskun yläpuolella 21 astetta
silloinkin, kun ulkona on -20 astetta. Huolestuisinkin, jos paneeli
toimisi isolta osin lämpöeristeenä..
-jm
Tietysti suhteellinen kosteus kasvaa, kun lämpötila laskee. Mutta
materiaalit ovat aina olleet kuivia ennen kuin olen sulkenut katon
muoveilla uudelleen. Eli kosteuden tiivistyminen johtuu
ymmärtääkseni suljetun tilan viileydestä.
Rakennesuunnittelija ei osaa sanoa asiasta mitään muuta kuin
suositella alaslaskutilan yhdistämistä alapuolella olevaan
pesuhuoneeseen. Kieltämättä hiukan outoa. Jos näin on, niin H+H
Siporexin täytyy antaa suunnittelijoille uudet rakennedetaljit, joissa
tämä huomioidaan.
Tipi
Tipi
Tuulensuojaa ei siporextalossa ole, villaakin vain yläpohjassa (eikä
sekään periaatteessa välttämätöntä).
Lämpökamera todennäköisesti näyttäisi saman kuin
pintalämpötilankin mittaus: harkon keskellä lämpimämpää,
pystysaumassa kylmempää. Ko. harkoissa pystysaumoihin tulee kahteen
kohtaan "liimatappi", joten ilmavuotokin on hyvin epätodennäköinen.
Tipi
Suljettu tila? Tuulettamaton myös? Siinä taitaa se vika olla.
>Rakennesuunnittelija ei osaa sanoa asiasta mitään muuta kuin
>suositella alaslaskutilan yhdistämistä alapuolella olevaan
>pesuhuoneeseen.
Niin minä olen ton ratkaissut. VTT:n märkätilaspesialistilla Hannu
Kääriäisellä on toi ratkaisu ollut jo toistakyt vuotta, joten uskalsin
matkia.
Eihän Siporeks-talossa pitänyt muoveja olla???
Miten olet ja minkä ratkaissut? Uskaltaisikohan lähettää postia
tuolle Kääriäiselle?
Tipi
No sen tilan mikä sulla piti olla suljettu ja nyt se ei viestisi olekaan
suljettu. Ota nyt selvä sinunkin ongelmastasi, kun joka toisessa viestissä
talossasi on muoveja ja joka toisessa ei. Mitäpä minä oikeastaan toisten
murheita kantamaan. Jos et itse tiedä, mitä oikeastaan rakensit, niin mitäpä
tässä muutkaan pystyy neuvomaan. Rajansa sitä on joustavuudellakin.
>Uskaltaisikohan lähettää postia
>tuolle Kääriäiselle?
Ei. Tuskinpa kukaan meistä haluaa Suomen kansan rakennusongelmien
palkattomaksi neuvonantajaksi vasten tahtoaan?
Kiitos talomme kosteusongelmaa koskevista kommenteista. Jos haluat
asiaa vielä mahdollisesti kommentoida, niin rakenteet ja tilanne
kuvataan tämän ketjun ensimmäisessä viestissä.
Suomen kansan rakennusongelmiin tarvitaan neuvonantajia, ja minun
mielestäni on kohtuullista, että ammattimiehelle maksetaan työstä
asianmukainen palkkio.
Toivotan Sinulle oikein mukavaa loppuviikkoa!
Tipi
Miskipä ei uskaltaisi. Olen minäkin lähestynyt TKK:n tohtoria
rakennnusteknisessä kysymyksessä. Nimen löysin muutamasta tutkimuksesta
ja hän kommentoi mielellään. Kyllä ihminen osaa kieltäytyä vastaamasta
jos haluaa.
Lauri
Onks rapattu ulkoa? Nimittäin erityisesti harkkojen pystysaumojen
laastit jää helposti vajaaksi ja siihen jää ilmarako. Alaslaskujen
alueella ei usein ole sisätasoitettakaan, joten voi olla suora reikä
ulos. Oisko sulla tämmönen mistä alipaineinen talo imee suoraan
ulkoilmaa tonne alaslaskuun, jos kerran nuin kylmä on?!
Mulla on iv-kone suoraan siinä kohtaa kiinni, mistä on tuloputki eli
sisällä on koneen päältä vain 90 asteen mutka näkyvissä. Jos kondensoi
niin valuu koneen kondenssiletkua myöten veke.
--
Tommi Jauhiainen - "Vuoden asiakirjoittaja!": Suuri nettitutkimus 2004
> Kiitos talomme kosteusongelmaa koskevista kommenteista. Jos haluat
Ei kannata hermostua Tuukan tekstistä, hänellä on joskus kirpsakka tapa
kirjoittaa.
Mutta täällä puolella nettiä löytyy kyllä useita henkilöitä, joita
ongelmiasi kiinnostaa ja mahdollisimman tarkka kuvaus asioista auttaa
asian selvittämisessä. Esim. yksi kuva tilasta, jossa iv-putki kulkee,
saattaisi auttaa kummasti.
Kuten jo aiemmin kirjoitin, tilan kylmyys ihmetyttää ainakin minua. Onko
sinulla ajatusta mistä se voisi johtua? Lämmin ilma nousee ylöspäin ja
ellei välissä ole kohtuullisen hyvää eristettä, siellä ylhäällä pitäisi
minusta olla lähes sama lämpötila kuin metriä alempana, nyt kun
tuloilmaputki on hyvin eristetty. Jos siellä ei olisi mitään putkea,
siellä pitäisi muutama aste lämpimämpää kuin metriä alempana, jos
yläpohjan eristykset ovat kunnossa. Jos tilassa on tehokas ilmanvaihto,
se saattaa sotkea ilman kerrostumia, mutta siitä huolimatta katonrajassa
tapaa olla aikalailla lämpimämpää kuin jossain navan korkeudella kun
seisoo lattialla.
Petteri
Tipi
Tässä taisikin jo tulla vastaus, jonka puolesta laittaisin helpoiten omat
pelimerkkini likoon.
Ilmavuoto ulkovaipassa vaikuttaisi ainoalta loogiselta selitykseltä lukemani
perusteella.
Alipaineinen talo rystää korvausilmaa tuolta alaslaskun yläpuolelta. ->
Kylmä ilma jäähdyttää katon välitilan pinnat.
(ilmeisen hyvin juuri tuon iv-kanavan kohdalla) -> Kostean lämmin sisäilma
tiivistyy jäähtyneille pinnoille
-> Seuraa kondenssitiputusta.
Tätä toimintamekanismia tukee juuri tuo ongelman esiintyminen nimenomaan
pakkaskaudella.
Tutkippa alaslaskun yläpuoliset ulkovaipan rakenteet lämpömittarin kanssa
tarkemmin.
Lämpökuvaus paljastaa pienemmällä työllä vuotopaikan, mutta kustantaa toki
enemmän kuin omatoiminen mittaus (about 250-350 eur).
P. Rasimus
www.taloproffa.fi
Itse kyseenalaistan tuon 26 mm:n riittävyyden. Tuloputksesi on luokkaa
vaaksan verran tai yli ja sen päällä tuuma solukumia. Putken sisällä on
-15 astetta C ja ulkopuolella n. 35 astetta lämpimämpää. Jos solukumissa
on pienikin rako, niin lämmin ilma luikertelee siitä putken pinnalle,
siinä oleva kosteus tiivistyy ja kun kosteutta on tarpeeksi, niin se
tippuu pisaroina alas.
Joku mainitsi toisaalla tässä threadissa paksun, alumiinipintaisen
villan. Saattaisi olla parempi ratkaisu sinullekin, koska perutiloissa
suhteellinen ilmankosteus +20 asteessa on liki 100% ja sitä viileämmissä
pinnoissa tiivistyminen alkaa heti, eikä 15. päivä.
Ainoa tapa, millä estät tuloputken hikoilun on se, että eristät sen niin
hyvin, että putken eristeen pintalämpötila on aina sama kuin huoneilman.
Mainitsit, että sen muoviviriyksen päällä on vain kymmenkunta astetta.
Joko seiniesi läpi puhaltaa kylmää ulkoilmaa ja/tai putken lämpöeriste
ei riitä.
Kastepiste on normaalisti vain muutaman asteen alle lämpötilan. Katso
www.vaisala.com/weather ja klikkaa isoa kuvaa, niin saat käyriä ja
sieltä temperature ja dewpoint.
Kun sinne muovin päälle pääsee lämmintä, kosteampaa ilmaa ja se törmää
kylmään putkipintaan, niin pisarointi alkaa.
Eli ei kannata olla huolissaan, vaan teet sen pesuhuoneen katon
"harvasta" panelista (seinänvierustat hieman auku ja jätät pontit
liimaamatta. Tällöin ko tila tuulettuu ja putoava kosteus (jos kunnon
eristämisen jälkee vielä ilmenee) tippuu lattialle na menee viemäriin
tai haihtuu pois. ei homeriskiä.
--
Hantte
So many fantastic colours, I feel in a wonderland
Many fantastic colours, makes me feel so good
No älä nyt vedä herneitä nenään, jos haluat neuvoja ihmisiltä saada. Sinä
olet hassu tapaus kun sulta kysyy mitä vaan, niin aina selittelet asian
"ettei vika ainakaan siellä ole" ja seuraavassa virkkeessä vollaat, että
vedet tippuu niskaan. Ei siinä silloin jää muita vaihtoehtoja,kuin että:
A. Sun talossasi ei ole yhtään mitään vikaa.
B. Jätät jotain kertomatta. Mitä ja miksi?
>Suomen kansan rakennusongelmiin tarvitaan neuvonantajia, ja minun
>mielestäni on kohtuullista, että ammattimiehelle maksetaan työstä
>asianmukainen palkkio.
Minun mielestäni on kohtuullista, että ensin kyseinen neuvonantaja on
ylipäänsä itse tullut kaapistaan ulos ja haluaa olla yleisön käytettävissä.
Ketään ei vasten tahtoaan pidä pakottaa toisten neuvonantajaksi vaikka
kuinka maksettaisiin palkkioita. Kaikki vaan eivät halua lähteä ottamaan
kantaa näihin asioihin.
>Toivotan Sinulle oikein mukavaa loppuviikkoa!
Kuin myös. Itse lähtisin kuitenkin selvittämään niitä RH-kosteusprosentteja.
Kuuluuko niiden muka tosiaan olla niin korkeita? Mielestäni kuittaisit
kysymykseni siitä liian helpolla olankohautuksella.
Ei toi sun ongelma nyt mikään kamalan vaikea voi olla, jos vain viitsit
lähestyä sitä systemaattisesti. Vesihöyry kondensoituu kylmää vasten kun
kylmä on tarpeeksi kylmää ja kosteutta on riittävästi. Kumman tahansa
tekijän eliminointi lopettaa sen kondension. Myös tuuletuksen tehostaminen
vie satunnaiset kondensiot mennessää. Näihin periaatteisiin perustuu koko
Suomen rakennuskannan toimivuus, joten niihin kannattaa sunkin luottaa eikä
etsiä poppamiehiltä apua.
Se mikä tässä lähinnä rassaa on, että a)
ilmastointisuunnittelijan ja putken eristyksen tehneen firman mielestä
ilmanvaihtoputkien eristys on riittävä (eli putki ei ole "omaa
syytään" niin kylmä, että siihen kosteus tiivistyisi) b) vastaava
mestari ei löydä ratkaisua / vikaa ja c) siporexkauppiaan leivissä
olevan rakennesuunnittelijan mielestä rakenne on OK eikä siinä
sinänsä ole mitään kummaa, että alaslaskun sisällä on niin
kylmä että vesi tiivistyy, ja ehdottaa ratkaisuksi, että alaslaskun
"pohja" ei olisikaan umpinainen vaan siihen laitettaisiin ritilä,
jolloin pesuhuoneen lämpö pitäisi myös putken ympäristön
lämpimänä.
Siinä sitten on pieni ihminen aika ihmeissään.
Tipi
Tervetuloa Suomeen ja rakentamisen ihmeelliseen maailmaan vuonna 2006.
Lainlaatijat ovat säätäneet viisaita, mutta tosiasia on, että rakentaja
vastaa kaikesta yksin aina. Ihan kuten Mika Vanhala, jo rakentanut veljemme
kirjoitti täällä joskus. Kukaan muu ei vastaan yhtään mistään mitään paitsi
sinä itse.
Siksi kannattaakin ja käytännössä on pakko perehtyä rakennusasioihin hieman
itsekin. Kukaan ei kuitenkaan vastaa mistään mitään. Jos et perehdy, niin
olet siinä onnettomassa tilanteessa, että sinä vastaat muttet tiedä asioista
tarpeeksi!
Asiantuntijoiden taso vaihtelee Suomessa hirvittävästi. Edes hyvä
asiantuntija ei rakennusalalla myönnä koskaan virhettään missään eikä
missään olosuhteissa. Kaikki muu höpötys on teoriaa.
On eräs poikkeustilanne, jolloin vastuut pelaa. Kerrotaan nyt sekin tässä,
kun se ei tiettävästi ole tullut aiemmin ilmi kenenkään toimesta? Silloin
vastuut pelaa kun suunnitteluporras haluaa kirjoitella sulle suolaisia
laskuja. Voi kun on toinen ääni kellossa ja suunnittelija yllättäen
vastaakin vaikka mistä ja vetoaa siihen, ettei oikeuskäytäntöä ole. Vastuu
on suorastaan rajaton ja niin on muuten hänen kirjoittaman laskun
loppusummakin! Mutta tuo satunnainen vastuunoton puuska kestääkin yleensä
tuon laskunkirjoitukseen menevän sekunnin ajan ja sen jälkeen palataan
takaisin normaaliolotilaan. (Suosittelen tilaisuuden salaa nauhoittamista.
Tosin nauhoitteilla on Suomen oikeusasteissa varsin heikko todisteellinen
asema, mutta voitpahan ainakin grillata suunnittelijaa soitettelemalla
tippuvesiputken alta iltaisin ja soittamalla tuota nauhaa - vitsi vitsi)
Sinä vastaat kaikesta lompakollasi. Mika Vanhalaa vapaasti siteeraten: älä
koskaan päästää ketään rakennusalalla toimivaa selkäsi taakse. Mikäli joudut
jostain syystä kumartumaan, sinua vedetään salamannopeasti perseeseen ja
lompakkosi katoaa.
Eli on täysin normaalia, että siporekskaton lämmöneristävyys
on samaa suuruusluokkaa kattopanelin ja muovin kanssa.
Toisin sanoen siporextalo on normaalisti hatara harakanpesä,
ja esim vaatekaapin laittaminen kylppärin seinää vasten voi
olla kosteusriski, koska kaappi eristää ja tekee kylmän tilan
taakseen..
(Tai se putki jäähdyttää tilaa, en jaksa lukea koko säiettä..)
Taitavat olla tulevaisuuden hometaloja nämä jämerät papuharkkotalot :-)
EI kai niin pahasti kuin ne muovipussiin pakatut laudasta ja koolingista
kyhätyt kerrosvoilepärakennelmat;)
Juu, on ne aika järkyttävän näköisiä nää muovipussitalot ennenkuin on saatu
sisäpinnat umpeen. Eräskin päätyi ostamaan
betonielementti-vuorivilla-kerrosvoileipää. Ikäänkuin se betonielementti
mitään hengittelisi :-)