Ilmanvaihtokoneen tuloputki hikoilee!
tii...@gmail.com
Asumme elokuussa valmistuneessa siporextalossa, jossa on Vallox Digit
-ilmanvaihtokone ja Uponorin muoviset ilmanvaihtoputket.
Ilmanvaihtokone sijaitsee kodinhoitohuoneessa, ja ulkoilma tulee sinne
pesuhuoneen alaslasketun katon sisällä kulkevassa n 3 m pitkässä
putkessa. Ulkopuolinen rappaus on vielä tekemättä.
Loka-marraskuussa nollakeleillä ihmettelin vettä ilmanvaihtokoneen
päällä. Samantien tajusin, että vesi tulee eristämättömästä
tuloputkesta koneen päällä. Alkoi kiinnostaa, mitä pesuhuoneen
katon sisällä tapahtuu - irrotin halogeenin katosta ja näin märkiä
ja mustuneita puurakennelmia. Katto auki, mustat puut ja kipsilevyt
pois, ja putkeen kunnollinen eristys (13 mm solukumia ammattilaisen
laittamana). Edellisen eristyksen oli tehnyt kirvesmies - olihan se
putki peitetty mutta oli isoja ilmarakoja.
No, kaikki siis OK. Kattoon uusi kipsilevy ja tasoitteet. Ennen
maalausta tuli 10 asteen pakkaset, ja pitihän sinne kurkistaa. Vettä
- ei niin paljoa kuin viimeksi - mutta katto auki itku silmässä.
Soitin IV-suunnittelijalle, joka ei osannut sanoa mitään, ihmetteli
vain. Laitettiin vielä toiset 13 mm solukumia putken päälle: ei
pitäisi enää kondensoitua.
Tämän jälkeen useana iltana ennen joulua lämmitin / kuivatin
alaslasketun katon rakenteita, ettei ainakaan jäisi kosteutta, joka
sitten joskus tiivistyisi. Tammikuun alussa oli taas 10 asteen
pakkasia, kaikki OK. Tänä aikana pesuhuone oli koko ajan pois
käytöstä.
Viime lauantaina halusimme mennä vihdoin ja viimein saunaan, ja
muovitin ja teippasin katosta aukiolevan osan. Eilen tuli pakkasta 15
astetta - ja muoville tippui päivän ja viime yön aikana 10-15 tippaa
vettä ensimmäisen metrin matkalle!
Sinänsä ei paljoa vettä, mutta en halua sinne katon sisälle vettä
lainkaan!
Asiaa varmasti auttaisi tilan parempi tuuletus. Pesuhuoneen katosta on
yhteys kodinhoitohuoneeseen (n. 30 x 15-20 cm), mikä on
rakennesuunnitelman mukainen ("aukot > 5/1000 lattia-alasta tuuletus
viereisistä kuivista tiloista"). Pesuhuoneen lattia-ala on 4,1 m2,
tästä 0,5 % = 0,02 m2 eli aika pieni reikä riittäisi (10 x 20 xm).
Yksi mahdollinen ongelman lähde on se, että putki kulkee aivan
ulkoseinän viertä pitkin ja lähtee aivan talon nurkasta, eli tila on
todennäköisesti hieman viileä. Ujutin eilen kodinhoitohuoneen
puolelta lämpömittarin pesuhuoneen puolelle muovitetun tilan
yläpuolelle, ja lämpö oli 20 astetta, kun kodinhoitohuoneessa
muutoin oli 23-24 astetta. Todennäköisesti lämpötila on kuitenkin
siellä putken lähtöpäässä alhaisempi. Kodinhoitohuoneen
kosteusprosentti oli pyykinpesun jälkeen 55.
Tilaan olisi helppo lisätä yksi ylimääräinen poistoventtiili,
mutta sitä ei saisi jatkossa millään säädettyä. Sähkölämmitys
putken ympärille? Ei kuulosta hyvältä sekään.
Mitä seuraavaksi, kun 26 mm solukumia (Armaflex?) ei riitä? Vielä
kolmas kerros...? Paraneekohan vaiva itsestään ajan myötä, kun
siporexseinä kuivuu? Asuintiloissa suhteellinen kosteus on syksyn
aikana ollut noin 50 - 55 %, tänään aamulla 18 asteen pakkasella 45
%.
Tipi
Tomi
taloa rakentaessa;
Miksi lämpimien putkien päälle kylmässä tilassa pitää laittaa 100 mm
villaa, mutta kylmiin putkiin lämpimässä tilassa vain 13 mm solukumia?
Solukumia siksi, ettei se ime vettä.
Kylmän putken yli lämpötilaero voi talvella helposti olla sen 40
astetta, mikä on sama myös lämpimille putkille ullakolla.
Sen villanhan on määrä estää energiahukkaa ja myös kondensiota putken
sisään. Solukumin taas on määrä estää kondensio putken päälle.
Kun vertaa villan ja solukumin lämmöneristysarvoja, ei pitäisi olla
mitään syytä, jotta solukumia riittäisi vähempi kerros kuin villaa.
Esimerkkinä toimii threadin aloittanut viesti. 100 mm solukumia tosin
maksaa aikas paljon.....
Mitä multa on mennyt ohi?
Kertokoon, jos joku tietää.
Tomi
marko
Tilaan olisi helppo lisätä yksi ylimääräinen poistoventtiili,
mutta sitä ei saisi jatkossa millään säädettyä. Sähkölämmitys
putken ympärille? Ei kuulosta hyvältä sekään.
Mitä seuraavaksi, kun 26 mm solukumia (Armaflex?) ei riitä? Vielä
kolmas kerros...? Paraneekohan vaiva itsestään ajan myötä, kun
siporexseinä kuivuu? Asuintiloissa suhteellinen kosteus on syksyn
aikana ollut noin 50 - 55 %, tänään aamulla 18 asteen pakkasella 45
%.
Tipi
Mahdollisia syitä voi olla todella monia ja varmasti teilläkin useampi asia
vaikuttaa tähän ongelmaan, mutta jokin syistä on on aina alkuunpaneva
tekijä.
-onko läpivienti ulos tiivis ja onko läpivienti seinässä vai katossa
-onko putki saumaton koneen päälle asti ja onko siinä pieni kaato koneelle
päin
-rakenteissa todella on varmuudella ylimääräistä kosteutta vielä
- onko aivan varmaa, että tipat todella tulevat tuloputken eristeen pinnalta
eikä esim jostain yläpuolelta
-tuuletus tällaisessa tilassa olisi aina turvallisuuslisä esim pieni
sähköflekti saa ilman liikkeelle paremmin kuin pelkkä paine-ero tilojen
välillä
-Jos mikään ei auttaisi (mitä en usko) laita putken alle kouru josta
muoviletku jonnekin mistä voit sekä seurata veden määrää sekä johtaa sen
viemäriin. Saat ainakin lisäaikaa seurata tilannetta ilman että vesi
kastelee rakenteita.
En millään jaksa uskoa, että ilman ilmavuotoa tuollaisen eristeen pinnalle
tiivistyisi vettä, joten syytä kannattaa hakea muualtakin.
Positiivista on se, että asia on tiedossa ja siten eliminoitavissa, jos
rakenne olisi kiinni ja vesitiivis, olisi murheet edessä!
Marko
vuotaa ja jossain lämmin ja kylmäilma kohtaa ja siinä kohdassa syntyy
kondessi vettä.
Esim. Jos talossa on rakennusvaiheessa seinissä eristeet ja höyrynsulut,
mutta katossa vain pelkkä höyrynsulkumuovi, eli ei vielä eristetty
yläpohjaa. Nyt laitetaan lämmityspäälle tai käytetään rakennuspuhallinta,
niin kovalla pakkasella muovi ensin huurtuu, sitten jäätyy.
Nyt kun jossain huoneessa on niin lämmintä, että se muovi notkistuu ja huuru
alkaa sulamaan, niin talo on sisältä kuin pienessä vesisateessa. Tämä johtuu
kastepistelämpötilasta, eli kun lämmin ja kylmäilma kohtaa, niin vesihöyry
jäätyy ja tietyssä tapauksessa taas sulaa. Toivottavasti meni riittävän
yksinkertaisesti.
Jossain on siis varmuudella vuoto. Höyrynsulussa/eristeessä tai
ilmastointiputkessa. Laita villaa ja alumiinipaperi hyvin teipattuna, niin
ainakin ilmastoinin ongelmat poistuu. Vain näin syntyy kastepistelämpötila
ja vesihöyry siis tiivistyy, eli kylmä ja lämmin kohtaa liian rajusti. Esim.
katossa on muovi, jota kutsutaan juuri oikealla nimellä HÖYRYNSULKU ja sen
yläpuolella on PALJON ERISTETTÄ, näin ei pääse tapahtumaan sisätilojen
vesihöyryn ja kylmän ulkoilman kohtaamista, vaan höyrynsulkumuovi estää siis
sisätilojen vesihöyryn pääsyn eristeeseen ja eristeessä taas lämpö tasaantuu
mentäessä kohti kylmempää. Vain näin estetään veden juokeminen eristeissä.
Selluvillaan ja höyrynsulkupaperiin en usko pitkässä juoksussa.
harrastuksena lentäminen, siksi nämä kastepiste ja meteorologia asiat ovat
tulleet pakostakin vuosien myötä tutuiksi.
Marko
marko
>
> harrastuksena lentäminen, siksi nämä kastepiste ja meteorologia asiat ovat
> tulleet pakostakin vuosien myötä tutuiksi.
>
>
> Marko
>
>
>
>Pakko vastata, kun harvoin sattuu osumaan näin kohdalle...Puhut
>asiaa -etunimesi toimii- harrastat lentämistä, mitähän muuta yhteistä...
No tiivistyminen ilmailussa onkin jo vähän fataalimpaa taitamattomalle kuin
asumisessa.... ainakin seuraukset vaikuttavat aikalailla nopeammin... lentää
pilveen ilman kokemusta mitaarilennosta ja tulee pilven pohjasta alas
kolmesataa mittarissa kolmessa sadassa jalassa tai tekee mätänevän rakenteen
ja kolmen vuoden päästä alkaa homeitiöt kiusata.
Kummassakaan tapauksessa ei ole kivaa!
Jouni Kröger
höyrysulkumuovia. Meillä on se yläpohja sipoia ja alaslasketun katon
yläpuolella ei ole mitään höyrysulkumuovia. Pelkästään ne tuuletusreiät.
--
____
Malu est consilium quod mutari non potest. "Suunnitelma, jota ei voi
muuttaa, on huono suunnitelma."
-Publilius Syrus-
Jouni Kröger
kroger(a)iki.fi
<tii...@gmail.com> kirjoitti
viestissä:1137655586....@g14g2000cwa.googlegroups.com...
Tomi
Tomi wrote:
>
> Tätä kylmien iv-putkien eristysohjetta olen itsekin ihmetellyt omaa
> taloa rakentaessa;
>
> Miksi lämpimien putkien päälle kylmässä tilassa pitää laittaa 100 mm
> villaa, mutta kylmiin putkiin lämpimässä tilassa vain 13 mm solukumia?
Arvaan itse (en siis todellakaan tiedä, enkä ole laskenut):
13 mm riittää (muka) hikoilun estämiseksi, mutta 100 mm olis hyvä olla
energian säästön ja asumismukavuuden takia?
Pitääkö paikkansa?
(Voishan noi vissiin laskeakin, minkä paksuuden tarvii tiivistymisen
estämiseksi.)
Tomi
Lauri Uusitalo
> 13 mm riittää (muka) hikoilun estämiseksi, mutta 100 mm olis hyvä olla
> energian säästön ja asumismukavuuden takia?
> Pitääkö paikkansa?
Tuloputken (siis sen raitisilmaputken) eristyksellä ei ole mitään
tekemistä asumismukavuuden kannalta. Ellei sitten kesällä jostain saa
viileää ilmaa ja kierrätä sitä sitten vaikka kuuman ullakon kautta.
IV koneen ja asunnon välillä putket kannattaa/pitää eristää mikäli ne
kiertävät kylmällä puolella.
Lauri
tii...@gmail.com
> Onko sinulla muuten yläpohja kanssa siporexia? Mietin vaan tuota
> höyrysulkumuovia. Meillä on se yläpohja sipoia ja alaslasketun katon
> yläpuolella ei ole mitään höyrysulkumuovia. Pelkästään ne tuuletusreiät.
Ei, mitään muoveja ei ole kuten ei siporextalossa kuulu ollakaan.
Vian syytä ihmetellessä kiinnitin huomiota ulkoseinässä olevan
putken läpiviennin ympäristön (=siporexin) kosteuteen (seinän
sisäpuolella). Sen tiedän, että sisäpuolelta katsottuna putken
ympärillä oli uretaania (nyt tosin armaflexin peittämänä). Siispä
katsomaan samaa läpivientiä ulkoa: putkelle oli tehty varsin jämpti
reikä, ja uretaania näkyi jossain onkalon pohjalla.
Porasin putken ympäristön reilusti auki ja huomasin, että uretaania
oli noin 3-4 cm:n matkalla aivan seinän sisäpinnalla. Nyt on koko
putki uretaanin ympäröimänä, ja odottelen uusia pakkasia.
On se vaan kumma, kun tällaista työtä tehdään. Valitettavasti
kyseiset kirvesmiehet olivat silloin minun palkkalistoillani, joten
mitään vastuuta tällaisesta luokattomasta ja ammattitaidottomasta
työstä heillä ei ole - ja nyt he ovat perustaneet firman!
Kunpa olisi jokin laillinen keino, jolla ihmisiä voisi varoittaa
näistä turkulaisista "ammattilaisista" saamatta syytettä
kunnianloukkauksesta tms!
Tipi
anonymous
Sanoppa muuta.
Omat kokemukset eräästä paikallisesti tunnetusta
talotoimittajasta/urakoitsijasta ( ei turusta ) antasivat kyllä
aihetta saattaa laajempaan tietoon miten he taloja rakentavat. Suurin
yleisvirhe on että sopparit , kuvat ja suunnitelmat on kunnossa mutta
niitä ei noudateta sitten yhtään saati sitten suomen
rakentamismääräyksiä. Ja selittelyissä kyllä piisaa , oma suosikki on
"näin me on aina tehty".
Onneksi oltiin valvojan kanssa tarkkana ja kaikki on kirjattu
paperille (vastaava mestari oli urakoitsijan palveluksessa) . nyt vain
nähtävästi joutunee sitten raastupaan kun eivät suostu korjaamaan
kaikkia vaadittuja asioita kuntoon , edes rakentamismääräyksissä
olevia ,vaan yrittää viivyttelemällä kiemurrella projektista ulos.
Sattusko joku tietään kannattaako paikallista rakennusvalvontaa
informoida firman rakentamistavasta.