--
Paranoideillakin voi olla vihollisia.
Mietin tuossa vainen, että on kyllä nykyajan merisotavälineet
heikkolaatuisia kun ei 3lla ohjuksella saada hävittäjää tuhottua vaan pitää
vielä kanuunoilla paukutella. Ja ei näy kuvissa juurikaan vaurioiden
merkkejä, lähes kaikki on paikallaan, ainoat vauriot on lähinnä ruostetta. 1
SM-1, 1 Hellfire ja 1 Harpoon (!)... tziisus, eikai jenkkien DD-tyypin
alukset nyt NOIN kestäviä ole?
Toivotaan sitten niin, että meidän ohjusveneet on yhtä kestäviä ja
toisaalta, että venäläisten meritorjuntaohjukset on vieläkin heikompia ;)
Kohtahan voidaan laivasto korvata soutuveneillä kun ei aseet pysty
niihinkään.
"Matruusi Te, huovatkaa!", "Kyllä herra kommodori!" ;)
-JI
Terv. M.E
"Pertti Ström" <pertt...@hotmail.com> kirjoitti
viestissä:rllftu4lk2e759nd0...@4ax.com...
Vertailukohtana HMS Sheffield, ja Super Eterdand rynnäkkökoneesta 20 km
päästä ammuttu Exocet AM39 :
http://www.bigwig.net/sheffield/pages/May%204%20Photo%20Page.htm -
osumakohta 3 metriä vedenpinnan yläpuolella näkynee hyvin.
Osumasta noin 8 tuntia laiva käskettiin jättää, ja aluksen ollessa HMS
Yarmouthin hinauksessa muutama päivä myöhemmin laivan täysin palanut runko
upposi. Jollei ohjus olisi lukittunut sheffieldiin, maalina olisi ollut
todennäköisesti Invincible.
Brittivene (suve) Conqueror hyökkäsi General Belgranon kimppuun (entinen USS
Phoenix, joka selvisi Pearl Harborista aikoinaan muuten) 15:57 lokin mukaan
toisen maailmasodan aikaisilla mark-8 torpedoilla (n. 375 kg taistelukärki,
sitä vastaan 4 -tuuman brooklyn- luokan risteilijässä käytetty panssarointi
oli voimaton) vajaasta puolestatoista kilometristä. Kolmesta torpedosta
kaksi osui (itse asiassa kolmaskin osui kait saattohävittäjään, mutta se oli
suutari), ja belgrano hylättiin 16:24 sen upotessa pian sen jälkeen.
Jenkithän testasivat ww2 jälkeen ydinaseitakin vanhoja pinta-aluksiaan
vastaan, tulos oli useimmiten, että juuri yksikään paatti ei uponnut vaikka
korventuivat kyllä karrelle tjsp.
--
Pekka
> Jenkithän testasivat ww2 jälkeen ydinaseitakin vanhoja pinta-aluksiaan
> vastaan, tulos oli useimmiten, että juuri yksikään paatti ei uponnut
vaikka
> korventuivat kyllä karrelle tjsp.
Käsittääkseni vaikutus oli täysin päinvastainen. Jenkit räjäyttivät
ydinpommin veden alla saaden aikaan jumalattoman paineiskun joka sitten
upotti ison kasan maalilaivoja.
Tästä oli dokumenttia joskus tv:ssä...tapahtui joskus 50-luvulla.
.
Exocet-ohjuksen taistelukärki ei räjähtänyt.
Rakettipolttoaine sytytti kuumalla liekillään
sheffieldin alumiiniset rakenteet. Miehistötappioita
aiheuttivat myrkkykaasut maalin ja elektroniikan
palaessa.
Räjäyttivät sekä pinta- että uppolatauksia. Ainakin elokuvassa jonka
englanninkielinen nimi on muistaakseni "A-bomb, the movie" ja suomeksi
Atomipommi elokuva, näytettiin nämä kaksi, sinällään näyttävää,
losautusta.
--
Tero-Markus C Rönkkö | "If i could change something in my life,
di...@batmud.bat.org | I would definitely do more mistakes to feel
www.oivalla.net | sorry about"
>Jenkithän testasivat ww2 jälkeen ydinaseitakin vanhoja pinta-aluksiaan
>vastaan, tulos oli useimmiten, että juuri yksikään paatti ei uponnut vaikka
>korventuivat kyllä karrelle tjsp.
Miksi aluksen pitäisi upota? Toki propaganda-arvo on suuri (esim. HMS
Hoodin tapaus) mutta jonkun perus-aluksen upotuksesta ei luulisi
olevan suurtakaan hyötyä, mikäli tuli on päässyt vaikuttamaan siihen
tarpeeksi tehookkaasti (esim. komentosilta lentänyt helvettiin ja
muutenkin paskana).
Noista jenkkien testeistä lötyy muuten kazaalla kivoja pätkiä.
(ja jos aihe kiinnostaa niin vanha kunnon "nuclear cannon" pätkä
kannattaa myös imuroida)
Tuukka
Sheffieldin runko ja kansirakenteet olivat kokonaan terästä.
Kuten tuossa jo sanottiinkin, upotusharjoituksissa aluksissa ei ole juuri
mitään palavaa/räjähtävää materiaalia, lisäksi sekin on totta että usein
ammutaan ensiksi "suutari"-ohjuksia, että saadaan mahdollisimman paljon
harjoitusta.
Tositilanteessa USS Sides olisi ollut hors de combat ensimmäisestä
osumasta.
> Vertailukohtana HMS Sheffield, ja Super Eterdand rynnäkkökoneesta 20 km
> päästä ammuttu Exocet AM39 :
> http://www.bigwig.net/sheffield/pages/May%204%20Photo%20Page.htm -
> osumakohta 3 metriä vedenpinnan yläpuolella näkynee hyvin.
Sheffieldillä kävi huono tsäkä. Ohjus osui juuri laivan
palotorjuntakeskukseen. Lisäksi kävi ilmi että laivassa käytetty johto- ja
eristysmateriaali oli liian tulenarkaa. Siitä räjähtikö ohjuksen
taistelukärki on olemassa eri mielipiteitä - laivan kapteeni oli 100% varma
että se räjähti.
Muutamaa vuotta myöhemmin fregatti USS Starkiin (suunnilleen saman kokoinen
kuin Sheffield) osui kaksi irakilaisten Exocetia, joista ainakin toinen jäi
suutariksi. 37 miestä kuoli, ja laiva vaurioitui pahoin mutta saatiin
hinattua pois ja aikanaan korjattiin. (Exocet on hiukan Harpoonia pienempi)
> Brittivene (suve) Conqueror hyökkäsi General Belgranon kimppuun (entinen
USS
> Phoenix, joka selvisi Pearl Harborista aikoinaan muuten) 15:57 lokin
mukaan
> toisen maailmasodan aikaisilla mark-8 torpedoilla (n. 375 kg
taistelukärki,
> sitä vastaan 4 -tuuman brooklyn- luokan risteilijässä käytetty
panssarointi
> oli voimaton) vajaasta puolestatoista kilometristä.
Panssarointi on melko turhaa torpedoja vastaan. Tärkeämpää on kuinka paljon
ja miten järjestettyä tilaa on aluksen kyljissä. Risteilijässä kuten
Belgrano tätä ei ole kovin paljon, niinpä ne ovat hyvin alttiita
torpedoille. Nykyajan torpedot sitten tietenkin räjähtävät laivan alla, ja
tekevät yleensä selvää melkein laivasta kuin laivasta kertalaakilla.
Joitain pienempiä aluksia on kyllä upotettu maaliammunnoissa, ainakin
joitakin Taisto- ja Nuoli-sarjojen veneitä. Kovin kummoisia "riuttoja"
näistä ei tietenkään synny.
Suomen merivoimat ovat yleensä olleet niin köyhiä että isompia aluksia ei
ole ollut varaa noin vain upotella vaan ne on romutettu että on saatu edes
vähän rahaa.
> Exocet-ohjuksen taistelukärki ei räjähtänyt.
> Rakettipolttoaine sytytti kuumalla liekillään
> sheffieldin alumiiniset rakenteet. Miehistötappioita
> aiheuttivat myrkkykaasut maalin ja elektroniikan
> palaessa.
Itselleni on tullut se käsitys, että tuo nk. alumiinin palaminen ko.
tapauksessa on kuitenkin lähinnä myytti. Ohjuksen polttoaine sytytti
kaikenlaista muuta rojua ja palon lämpötila tietenkin sulatti myös
alumiini- (ja muut) rakenteet.
Sitten täysin sivuraiteille. Bovingtonin panssarimuseossa oli muutama vuosi
sitten varastossa taisteluvaunun (Chieftain?) täysalumiininen prototyyppi.
Kevyt kuin mikä. Hmm, piti parantaa suojausta, joten... Lopputuloksena
vaunu, joka oli hitaampi, painavampi ja kallimpi kuin tavallinen
tuotantoversio.
--
Juha Veijalainen, Helsinki, Finland
http://www.iki.fi/juhave
(Mielipiteet omiani / Opinions personal, facts suspect)
> Brittivene (suve) Conqueror hyökkäsi General Belgranon kimppuun (entinen
> USS Phoenix, joka selvisi Pearl Harborista aikoinaan muuten) 15:57 lokin
> mukaan toisen maailmasodan aikaisilla mark-8 torpedoilla (n. 375 kg
> taistelukärki, sitä vastaan 4 -tuuman brooklyn- luokan risteilijässä
> käytetty panssarointi oli voimaton) vajaasta puolestatoista kilometristä.
Aikoinaan uutiset hehkuttivat brittien käyttäneen uusimpia lankaohjattuja
torpedoja!
Mark 8 - suunniteltu 1925. Ehkä siihen oli joku lanka liitetty...
Aluksessa oli molempia joo, aluksen kapteeni päätti käyttää mark kaseja,
nimenomaan noita aatunaikuisia vermeitä.
--
Pekka
No, jos läheltä pääsee ampumaan, niin ei liene syytä haaskata ohjautuvia?
Ja niissä on puolta pienempi kärki. Kyllä edelleenkin torpedoissa Mk48kin
jenkeillä kait on ikivanhana (tosin lankaohjautuvana, ja pap -pisteen
(preprogremmed activation point tjsp.) määrittelyllä) edelleen se pääase,
höyrytorpedoitakin kai vielä on jossakin.
Tuli mieleen, että vaikka torpedoteknologiassa on sitten tuo sealance, joka
ammutaan tuubista, mutta kulkee kohteeseen ilman kautta (pirun pieni kärki,
ja kaikki äänekkään laukaisun haitat, ilmeisesti vain ennalta asetetaan
etsintämoodi (search-pattern) ja toivotaan että hakeutuu) niin ilmeisesti
Seawolfin "alikali" torpedon jälkeen ei taideta olla keksitty mitään uutta ?
Siis nehän pitäisi olla 'swim-out' mallia, eli tuubi täyteen vettä, ja
torpedo poistuu putkesta oman moottorin voimin eikä paineilmalla - eikä
tulee samanlaista ääntä (aka launch-transient) kuin mk48sissa. Pitäisi kait
olla lähes mahdoton havaita ennenkuin on liian myöhäistä, etenkin jos
laukaisu tehdään siirtymäkerroksen (onko oikea ilmaisu, tarkoitan "thermal
layeria" ?) toisella puolella, ja muutenkin ollaan hinattavan sonarin keilan
katveessa ?
--
Pekka
> laukaisu tehdään siirtymäkerroksen (onko oikea ilmaisu, tarkoitan "thermal
> layeria" ?)
Varmaan on ihan yhtä oikea kun mikä tahansa muukin. Tosin olen jossakin
lukenut/kuullut puhutavan myös harppauskerroksesta.
Sealance-projekti keskeytettiin 90-luvun alussa eikä sitä ikinä otettu
palveluskäyttöön. Pinta-aluksilla on toki vähän vastaava ASROC, samaten
venäläisillä on pitkään ollut useampiakin tällaisia ASW-ohjuksia.
niin ilmeisesti
> Seawolfin "alikali" torpedon jälkeen ei taideta olla keksitty mitään
uutta ?
> Siis nehän pitäisi olla 'swim-out' mallia, eli tuubi täyteen vettä, ja
> torpedo poistuu putkesta oman moottorin voimin eikä paineilmalla - eikä
> tulee samanlaista ääntä (aka launch-transient) kuin mk48sissa.
Nojaa. Näinköhän tuo on oikeasti niin mullistava idea - torpedon moottori
itsessään kun ei välttämättä ole maailman hiljaisin. Käsittääkseni noita
"ylisuuria" torpedoputkia ei ole tulossa esimerkiksi jenkkien uusiin
Virginia-veneisiin eikä myöskään brittien Astute-luokkaan.
Jos puhutaan torpedoteknologian kehityksestä, niin puhtaasti teknilliseltä
kannalta mielenkiintoisin on tietenkin venäläisten superkavitoiva
rakettitorpedo Skhval, joka kulkee leppoisaa 200 solmun vauhtia.
Sheffieldin runko oli ulkoisilta osiltaan terästä.
Kansirakenteet (englanniksi superstructure) ja joitain
sisäisiä rakenteita oli keveyden nimissä tehty alumiinista.
Kuninkaallisen laivaston tyypin 42 hävittäjä ja tyypin
22 fregatti ovat sellaisia, poistossa lähivuosina.
Sivulta:
http://www.nti.org/db/china/wsubdat.htm
"The 09-3 SSN will probably be armed with the nuclear Skhval 200 kT
rocket-powered torpedoes, anti-submarine warfare (ASW) missiles, and
possibly submarine-launched cruise missiles (SLCM) such as the follow-on to
the C-801."
Luulisin, että tässä 200 kT tarkoittaa kilotonneja eikä solmuja (kt)...voin
olla tietysti väärässäkin... :-)
-mika-
Jep, väärässä olet, solmuja tarkoittaa.
Esim täällä
http://www.fas.org/man/dod-101/sys/missile/row/shkval.htm
kerrotaan näin
"Apparently fired from standard 533mm torpedo tubes, Shkval has a range
of about 7,500 yards. The weapon clears the tube at fifty knots, upon
which its rocket fires,
propelling the missile through the water at 360 kph [about 100
m/sec / 230 mph / 200-knots], three or four times as fast as
conventional torpedoes. The solid-rocket propelled
"torpedo" achieves high speeds by producing a high-pressure stream
of bubbles from its nose and skin, which coats the torpedo in a thin
layer of gas and forms a local
"envelope" of supercavitating bubbles. Carrying a tactical nuclear
warhead initiated by a timer, it would destroy the hostile submarine and
the torpedo it fired. The Shkval
high-speed underwater missile is guided by an auto-pilot rather
than by a homing head as on most torpedoes. "
Aika jännä härveli...
Onko tieto luotettavaa?
Onko linkin tieto luotettavaa?
> Aika jännä härveli...
Nimestä "Skhval 200 kT" voisi kyllä poäätellä kyseessä olevan 200 kT,
jolloin se vasta jännä härveli olisikin. Joku fyysikko voisikin laskea,
paljonko Atlantin pinta alenisi kun moinen lähtee... ;)
- JHP
Ydintorpedo on afaik wanha keksintö, tosin niistä ollaan pääsääntöisesti
luovuttu, koska tyypillisesti myös ampuja menee mukana.
--
Pekka
No, nuke kuitenkin.
Noh, sehän voi siis olla sekä 200 kT _että_ 200 kt... huh, tosissaan
melkonen härveli anyway! :-)
-mika-
On, samaa ovat sanoneet monet muutkin lähteet, plus sellaiset henkilöt
jotka ovat t42-hävittäjillä käyneet.
Tässä muuten risteilijä USS BELKNAP sen jälkeen kun se törmäsi tukialukseen
ja syttyi palamaan. Belknapissa tosiaan oli kansirakenteet alumiinia. Kuten
näkyy, jälki on kyllä pahaa:
http://www.warships1.com/UScg26_Belknap_collision.jpg
Venäläisten käyttämässä Skhvalissa ilmeisesti tosiaan on ydinlataus,
kompensoimassa aseen heikkoa tarkkuutta. Minkä kokoinen, sitä en tähän
hätään muista mutta 200kT kuulostaa melko isolta noin lyhytkantamaiseen
aseeseen. Vientiin tarjotaan tavanomaisella taistelukärjellä varustettua
versiota.