superkavitoiva torpedo
kalle kulkevainen
ja saksan kehittelevän ns. superkavitoivia torpedoja.
Lehdessä spekuloidaan myös, että sellainen olisi
aiheuttanut sukellusvene Kurskin onnettomuuden
räjähtämällä torpedoputkessa.
Mitähän etua tälläisellä torpedolla on, kun on kehitelty
jo ohjuksilla lähelle kohdettaan lennätettäviä torpedoja
ja yliääni-nopeuksilla lentäviä merimaali-ohjuksia?
Marko Heikkinen
> Mitähän etua tälläisellä torpedolla on, kun on kehitelty
> jo ohjuksilla lähelle kohdettaan lennätettäviä torpedoja
> ja yliääni-nopeuksilla lentäviä merimaali-ohjuksia?
>
Sellainen voidaan laukauista nopeasti ja syvälläkin.
Ohjuksella lennätettävä pitää laukaista lähempää pintaa suoraan siilosta
tai sitten erillisellä pintaan nousevalla kanisterilla josta varsinainen
ohjus sitten lähtee.
Eli superkavitoiva torpedo on jo kaukana ennenkuin ohjus on edes lähtenyt.
Ohjuksella laukaistava torpedo ei voi vetää myöskään ohjauskaapelia perässään
joten kohde voi olla jo jossain ihan muualla ennenkuin torpedo on edes perillä.
Lisäksi vedestä pompsahtava ohjus antaa sukellusvenettä etsivälle
lentokoneella tai helikopterille tarkan tiedon missä vene on.
//hema
missile_x
Toisaalta superkavitoivaa torpedoa ei voida ohjata tai se ei voi itse
hakeutua maaliin vaan se se ammutaan maalia kohti ja toivotaan parasta.
Superkavitoinnin takia ei nimittäin torpedoon asennettava kaikuluotain
toimi.
Pertti Ström
<kkulke...@hotmail.com> wrote:
>Mitähän etua tälläisellä torpedolla on, kun on kehitelty
>jo ohjuksilla lähelle kohdettaan lennätettäviä torpedoja
>ja yliääni-nopeuksilla lentäviä merimaali-ohjuksia?
Torpedo tekee maalissa pahempaa tuhoa kuin ohjus.
--
Paranoideillakin voi olla vihollisia.
Kari Korpi
> Torpedo tekee maalissa pahempaa tuhoa kuin ohjus.
Jos verrataan vaikka iivanan isoja merimaaliohjuksia (Oscar/Shipwreck-
kombo taitaa olla yleisin nykyaikana, kun Charlie II:t ja Echot on
purettu) niin rohkenen olla eri mieltä. Shipwreckissä on 750 kilon
taistelukärki ja se lentää loppuvaiheessa noin 1.5 Machin nopeudella,
joten sekä räjähde- että kineettinen energia on suurempi kuin
suurimmallakaan iivanan torpedolla (se 650mm torpedo, joku Type 65
se IIRC oli).
Torpedon etu on se, että jos sellainen räjähtää oikeassa paikassa
ja katkaisee laivan "selkärangan", laiva on kalanruokaa kerta-
laakista. Yksi moderni torpedo voi tuhota minkä tahansa hävittäjän
luokkaa olevan laivan, mutta suuremmat maalit tarvitsevat joko
monta kalaa tai ison ohjuksen.
Tämä superkavitoivat torpedo (oliko se nyt Shkval) on mainittu
"itsepuolustusaseeksi", eli sellainen ammutaan kohti tulevaa
torpedoa ja toivotaan että Shkval osuu ampujaan ennen kuin
joku katkaisee ohjauslangat ja laittaa torpedon automaattimoodiin.
-Stegu
--
"The owls are not what they seem."
- The Giant, "Twin Peaks"
Marko Heikkinen
>> kalle kulkevainen <kkulke...@hotmail.com> writes:
> Toisaalta superkavitoivaa torpedoa ei voida ohjata tai se ei voi itse
> hakeutua maaliin vaan se se ammutaan maalia kohti ja toivotaan parasta.
> Superkavitoinnin takia ei nimittäin torpedoon asennettava kaikuluotain
> toimi.
Tosin jossakin on väitetty että topedo hidastaisi normaalimpaan nopeuteen
ennen kohdetta ja sitten pingikin toimisi. Eipä ole kovin luotettavaa
tietoa saatavilla. Muutenkin ajatus "snapshot" tyylisestä vastalaukauksesta
kohti hyökkäävää vihollisvenettä tuntuu aika toivottomalta. Toki tilanne
muutuu kun laitetaan sopiva ydinase siihen topedonnokkaan. Sitten riittää
kun räjäyttää sen jossain sielläpäin.
//hema
Tero P. Mustalahti
> Torpedon etu on se, että jos sellainen räjähtää oikeassa paikassa
> ja katkaisee laivan "selkärangan", laiva on kalanruokaa kerta-
> laakista. Yksi moderni torpedo voi tuhota minkä tahansa hävittäjän
> luokkaa olevan laivan, mutta suuremmat maalit tarvitsevat joko
> monta kalaa tai ison ohjuksen.
Niinhän sitä voisi ajatella, mutta koska vesi on kerrassaan mainio
väliaine paineaallolle, niin itse asiassa yksi raskas torpedo kölin alla
pistää asiantuntijoiden mukaan minkä tahansa - ei pelkästään hävittäjiä
- sota-aluksen pitkäksi aikaa pois pelistä ja telakalle. Alus ei
välttämättä uppoa, mutta lentotukialusten tapauksessa iso
merimaaliohjuskaan ei sitä takaa. Alhaalta päin tulevaa paineaaltoa
vastaan ei käytännössä voi myöskään suojautua oikeastaan mitenkään. Se
nostaa alusta ylöspäin vedessä ja aluksen runkoon kohdistuu silloin
valtavia voimia, joita vastaan sitä ei mitenkään realistisesti voi
nykyisilläkään materiaaleilla vahvistaa.
Tärkein "jos" tässä skenaariossa on luonnollisesti se, että torpedo
pitää saada oikeaan paikkaan, mutta jos sukellusvene pääsee sopivalle
etäisyydelle, niin modernilla torpedolla onnistuminen on suhteellisen
todennäköistä. Suurin ongelma luonnollisesti on se lähelle pääseminen
tulematta havaituksi, erityisesti avomerellä, ja tästä syystä
nykyaikaiset ydinkäyttöiset hyökkäyssukellusveneet kantavat yleensä myös
merimaaliohjuksia.
Yhtä kaikki iso yliäänimerimaaliohjus tai raskas torpedo ovat kummatkin
erittäin vaarallisia, mutta eri tavalla. Riippuu aika paljon
tilanteesta, kumpi on vaarallisempi ja tehokkaampi. Jonkun USA:n
laivaston kannalta torpedo on nykytilanteessa suurempi uhka, koska Aegis
suojaa kyllä yliäänimerimaaliohjuksiltakin aika hyvin, mutta lähellä
rannikkoa matalisssa vesissä piilottelevaa modernia dieselsähköistä tai
AIP-sukellusvenettä on hyvin vaikea havaita jopa suurvallan resursseilla
ja keinoilla, jos se ei liiku nopeasti.
> Tämä superkavitoivat torpedo (oliko se nyt Shkval) on mainittu
> "itsepuolustusaseeksi", eli sellainen ammutaan kohti tulevaa
> torpedoa ja toivotaan että Shkval osuu ampujaan ennen kuin
> joku katkaisee ohjauslangat ja laittaa torpedon automaattimoodiin.
Aivan. Venäläisten versiossa on varmuuden vuoksi tiettävästi pieni
ydinkärki, vientiin tarjotaan myös konventionaalisella kärjellä
varustettua. Jatkossa superkavitoivaa torpedoa voisi kyllä kuvitella
myös käytettävä suto-aseena, sillä jos vihollisen vene havaitaan lähellä
omia aluksia, on torjunnalla usein jo aikamoinen kiire ja normaali kevyt
suto-torpedo ei ehkä ehdi maaliinsa ajoissa.
Tero P. Mustalahti
Pekka Siltala
news:3ED7497B...@hotmail.com...
> jo ohjuksilla lähelle kohdettaan lennätettäviä torpedoja
Joiden taistelukärkeä nimenomaan rajoittaa sitten taas kuljetustapa, eli
hyötykuormaa (räjähde) joudutaan rajoittamaan. Tälläinen oli amerikkalaisten mk50
sealance toisia suveja vastaan, eikä tainnut ikinä ehtiä aktiivipalvelukseen ennen
kuin keskeytettiin (taho rajoittunut pienen kärjen takia jos sukokin pinnassa, ei
ohjausta ammutiin vaan pap pisteeseen, ja aktivoitui erilaisille hakupatterneille
afaik). Harpoon ja Tomahawk taas siivoavat pinta-aluksia, mutta molemmille on
yhteistä että loppulähestymisessä kun vetävät ylös niin ne on suhteellisen helppo
ampua alas ? Tehossa wanha mk48 tai jopa höyrytorpedot ovat edelleen pop, niin
vahvaa paattia ei ole tehtykään ettei 1000kg kärki siihen jonkunmoista lommoa
saisi.
> ja yliääni-nopeuksilla lentäviä merimaali-ohjuksia?
Kaikki sukellusveneen maalit eivät suinkaan ole pinnan päällä ;-)
--
Peku
missile_x
Täällä
http://www.sciam.com/article.cfm?articleID=000CA29B-0EA6-1C70-84A9809EC588EF21
lisätietoa superkavitoivista aseista.
Mika N. <Spammtkuriin@iki.fi
>
> Toisaalta superkavitoivaa torpedoa ei voida ohjata tai se ei voi itse
> hakeutua maaliin vaan se se ammutaan maalia kohti ja toivotaan parasta.
> Superkavitoinnin takia ei nimittäin torpedoon asennettava kaikuluotain
> toimi.
??? Ohjauskomentojen välittäminen torpedolle on toki mahdollista.
Lisäksi tuollaisessa torpedossa kannattaa ennemmin käyttää
inertiapaikannusta, kuin kaikuluotaimella hakua.
Eli laukaisussa annetaan torpedolle koordinaatit joihin hakeutua.
--
Mika
Janne Blomqvist
> Niinhän sitä voisi ajatella, mutta koska vesi on kerrassaan mainio
> väliaine paineaallolle, niin itse asiassa yksi raskas torpedo kölin alla
> pistää asiantuntijoiden mukaan minkä tahansa - ei pelkästään hävittäjiä
> - sota-aluksen pitkäksi aikaa pois pelistä ja telakalle. Alus ei
> välttämättä uppoa, mutta lentotukialusten tapauksessa iso
> merimaaliohjuskaan ei sitä takaa. Alhaalta päin tulevaa paineaaltoa
> vastaan ei käytännössä voi myöskään suojautua oikeastaan mitenkään. Se
> nostaa alusta ylöspäin vedessä ja aluksen runkoon kohdistuu silloin
> valtavia voimia, joita vastaan sitä ei mitenkään realistisesti voi
> nykyisilläkään materiaaleilla vahvistaa.
Niinä. Eteenkin laivan takaosa on erityisen haavoittuva. Ei tarvita
mitään erityisen suurta paukkua paatin takaosan alla että
ropelleriakselit väänty sen verran että joudutaan hinaukseen.
--
Janne Blomqvist
Tero P. Mustalahti
> Harpoon ja Tomahawk taas siivoavat pinta-aluksia, mutta molemmille on
> yhteistä että loppulähestymisessä kun vetävät ylös niin ne on suhteellisen helppo
> ampua alas ?
Eiköhän kumpikin osaa väistellä ennen loppulähestymistä. Ihan lopussa ei
ohjuksen alas ampuminen merkitse enää paljoa, koska osat osuvat joka
tapauksessa.
> Tehossa wanha mk48 tai jopa höyrytorpedot ovat edelleen pop, niin
> vahvaa paattia ei ole tehtykään ettei 1000kg kärki siihen jonkunmoista lommoa
> saisi.
Niin, olennaistahan on se, että torpedo räjähtää aluksen alapuolella.
Kosketussytytyksellä laivan kylkeen teho on selvästi huonompi ja
isompien alusten upottamiseen vaaditaan useita osumia.
> Kaikki sukellusveneen maalit eivät suinkaan ole pinnan päällä ;-)
Eivät tosiaankaan. Varsinkin USN:n hyökkäyssukellusveneiden melko
keskeinen rooli on etsiä vihollisen sukellusveneitä ja suojata siten
pinta-aluksia. Varsinkin rannikkovesissä piileskelevien veneiden
löytämiseen toinen sukellusvene on selvästi paras tapa. Kylmän sodan
aikana oli tietysti myös varsin tärkeää yrittää löytää vastapuolen
strategisia ydinaseita kantavat veneet ja toki jenkkien veneet tuota
varjostusta tekevät vieläkin melkein entiseen tapaan, vaikka ehkä hieman
vähemmän veren maku suussa.
Tero P. Mustalahti
kalle kulkevainen
> Kosketussytytyksellä laivan kylkeen teho on selvästi huonompi ja
> isompien alusten upottamiseen vaaditaan useita osumia.
Tarvittiin vain yksi Exocet-ohjus Irakilaisen Mirage F.1-koneen
ampumana halvaannuttamaan USS Stark-fregatti.
Falklandilla brittilaivat kärsivät isoja vaurioita jo suutareiksi
jääneiden pommien puhkoessa niiden runkoja. Toiset paloivat
arvottomiksi hylyiksi yhdesta tai kahdesta pommista tai ohjuksesta.
En usko, että iso moderni lentotukialus on paljon parempi sietämään
vaurioita kaikkine herkkine järjestelmineen ja lentokoneiden
polttoaine-varastojen ja räjähdevarastojen takia.
Samuli Saarelma
>> Niin, olennaistahan on se, että torpedo räjähtää aluksen alapuolella.
>> Kosketussytytyksellä laivan kylkeen teho on selvästi huonompi ja
>> isompien alusten upottamiseen vaaditaan useita osumia.
> Tarvittiin vain yksi Exocet-ohjus Irakilaisen Mirage F.1-koneen
> ampumana halvaannuttamaan USS Stark-fregatti.
Eikös Starkiin osunut kaksi ohjusta ? Ja se ei siltikään uponnut.
Kaksi nykyaikaista torpedoa olisi varmasti vienyt sen pohjaan.
> Falklandilla brittilaivat kärsivät isoja vaurioita jo suutareiksi
> jääneiden pommien puhkoessa niiden runkoja. Toiset paloivat
> arvottomiksi hylyiksi yhdesta tai kahdesta pommista tai ohjuksesta.
Kuuluisin lienee HMS Sheffield, joka paloi todella pahasti, koska ohjus
sattui osumaan juuri siihen, missä palotorjuntavälineistö ja -miehistö
oli.
> En usko, että iso moderni lentotukialus on paljon parempi sietämään
> vaurioita kaikkine herkkine järjestelmineen ja lentokoneiden
> polttoaine-varastojen ja räjähdevarastojen takia.
Oleellista lienee sen massiivinen koko. Ja tietenkin alus on useaan osaan
jaettu, jolloin yhden osan karrelle palaminen ei aiheuta koko aluksen
tuhoutumista. Mutta varmasti siitä aikamoinen roihu syntyisi, jos täydelle
lentokannelle putoaisi isomman luokan ohjus. Joka tapauksessa eivät ne
neukut huvin vuoksi niitä valtavia meritaisteluohjuksia (Shipwreck,
Kingfisher,...) kehitelleet, vaan kokoa oli juuri siksi, että
lentotukialusta olisi jollain Exocetin kokoluokan ohjuksella aika vaikea
saada pois pelistä, upottamisesta nyt puhumattakaan.
Samuli Saarelma
Pekka Siltala
news:bbhcnl$kqj$1...@nntp.hut.fi...
> lentotukialusta olisi jollain Exocetin kokoluokan ohjuksella aika vaikea
> saada pois pelistä, upottamisesta nyt puhumattakaan.
Tuolla aikasemmin käydystä keskustelusta saattaapi löytää kanssa jotakin :
http://groups.google.com/groups?selm=O15C9.180%24od5.11012%40read2.inet.fi
Exocetissä on reilut 50 kg vähemmän r-ainetta kuin harpoonissa, mutta ei se siitä
toki naurettavaa vempelettä tee. Sheffieldin tapauksessa ilmeisesti fransujen
'delayed-fuze' oli susi, ja palava rakettipolttoaine sytytti sheffieldin
alumiiniset rakenteet ja alus paloi kuin soihtu, sehän upposi paljon myöhemmin
hinauksessa muistaakseni täysin palaneena tsjp.
--
Peku
Janne Blomqvist
> Tarvittiin vain yksi Exocet-ohjus Irakilaisen Mirage F.1-koneen
> ampumana halvaannuttamaan USS Stark-fregatti.
>
> Falklandilla brittilaivat kärsivät isoja vaurioita jo suutareiksi
> jääneiden pommien puhkoessa niiden runkoja. Toiset paloivat
> arvottomiksi hylyiksi yhdesta tai kahdesta pommista tai ohjuksesta.
>
> En usko, että iso moderni lentotukialus on paljon parempi sietämään
> vaurioita kaikkine herkkine järjestelmineen ja lentokoneiden
> polttoaine-varastojen ja räjähdevarastojen takia.
Iso moderni lentotukialus painaa muistaakseni vähintään 10 kertaa
enemmän kun noi fregatit (noin 100000 tonnia vs. 5000-10000). Eli
pelkästään sen takia tarvitaan lisää romua upottamaan
sellainen. Lisäksi lentotukialuksilla on panssaroitu kansi, mikä
ainakin vähentää pommien ja ohjusten tekemiä vaurioita jos ne tippuu
ylhäältä.
Kieltämättä Stark ja Falklannin sota oli järkyttävä tapahtuma
läntisille merivoimille. Ennnen sitä laivat oli pitkälti suunniteltu
käymään ydinsotaa, jolloin tietysti mikään panssarointi ei auta, eli
keskityttiin torjumaan ydinase-uhkia (tyyliin tomcatit+phoenix ja
asuw). Falklannin jälkeen vauriokestävyys, ohjusten lähitorjunta
jne. on tullut tärkeäksi tekijäksi laivojen suunnittelussa.
Esimerkkinä vauriokestävyydestä voisi mainita Cole, vai mikä se nyt
oli siinä Jemenissä. Paatti ei uponnut vaikka oli aikamoinen
paukku. Veikkaanpa että joku Knox tai OHP-fregatti olisi vastaavassa
tilanteessa melko varmasti painunut pohjaan. Toki Cole on jonkun
verran isompi, mutta kuitenkin.
--
Janne Blomqvist
Tero P. Mustalahti
> Iso moderni lentotukialus painaa muistaakseni vähintään 10 kertaa
> enemmän kun noi fregatit (noin 100000 tonnia vs. 5000-10000).
Jonkinlaisena alarajana voisi pitää Kuznetsovia (67 000 tonnia), joka on
pienin yleisesti täyskokoiseksi lentotukialukseksi laskettu. USA:n
uusimmat ovat hieman yli 100 000 tonnia, pienimmät 82 000 tonnia.
Määritelmällisesti epäilisin alarajan täyskokoiselle lentotukialukselle
asettuvan noin 50 000 tonnin tuntumaan tietenkin sen lisäksi, että
normaalisti nousevien ja laskeutuvien (CTOL) lentokoneiden pitää pystyä
operoimaan sen kannelta. Jälkimmäinen määritelmä ei sinällään ole
riittävä, koska Ranskan Charles de Gaulle täyttää sen, mutta se on vain
41 000 tonnin alus ja siksi sitä useimmiten pidetään kevyenä
lentotukialuksena.
Fregatit kyllä useimmiten ovat selvästi pienempiä kuin 10 000 tonnia,
normaalisti korkeintaan 5000 tonnia ja selvästi sitä suuremmat lasketaan
jo hävittäjiksi. Jotkut valtiot pitävät vain n. 1500-2000 tonnin aluksia
fregatteina. Yleisesti niitä voidaan pitää myös suurina korvetteina.
Nykyisinhän nämä pinta-alusluokkien erot ovat hyvin liukuvat, koska enää
ei voida katsoa luokkaa pelkästään pääaseiden kaliiperista...
Esimerkiksi USA:n Aegis-risteilijät on oikeastaan rakennettu hävittäjän
rungolle, mutta järjestelmien paino nostaa aluksen risteilijäluokkaan.
> Lisäksi lentotukialuksilla on panssaroitu kansi, mikä
> ainakin vähentää pommien ja ohjusten tekemiä vaurioita jos ne tippuu
> ylhäältä.
USA:n lentotukialuksissa on tiettävästi muutakin panssarointia, mutta
yksityiskohdat ovat salaisia. Yleisesti lentotukialuksia pidetään
nykyisin ainoina panssaroituina sota-aluksia (nyt kun USA:n
taistelulaivat on lopullisesti poistettu käytöstä). Lentotukialuksen
tapauksessa on olennaista säilyttää lentokoneiden laskeutumus ja jos
mahdollista, nousukyky. Sensijaan esimerkiksi tutkien säilyminen ei ole
yhtä olennaista kuin muissa pinta-aluksissa. Niinpä lentotukialukset
"kannattaa" panssaroida, kun taas muita aluksia ei.
> Kieltämättä Stark ja Falklannin sota oli järkyttävä tapahtuma
> läntisille merivoimille. Ennnen sitä laivat oli pitkälti suunniteltu
> käymään ydinsotaa, jolloin tietysti mikään panssarointi ei auta, eli
> keskityttiin torjumaan ydinase-uhkia (tyyliin tomcatit+phoenix ja
> asuw).
Olivathan ne. Kovin paljon periaatteet eivät silti ole muuttuneet, koska
mikä tahansa ohjuksen tai pommi osuma lamauttaa pinta-aluksen
suhteellisen helposti, jolloin se on joka tapauksessa pois pelistä.
Niinpä suunnitteluperusteet ovat muuttuneet vain lähinnä lähi-it:n
korostumisena entisestään (USA:n uusissa aluksissa on kaksi
lähitorjuntajärjestelmää, eli Phalanx ja RAM, sekä Iso-Britannian
aluksissa Phalanxia tehokkaampi Goalkeeper) sekä palojen hallinnan
korostamisena niin materiaaleissa kuin muutenkin (esim. alumiini ei enää
ole yhtä suosittua kuin 1970-luvulla).
Tomcatit ja Phoenix kyllä muuten oli suunnattu yhtä lailla myös
tavanomaisia uhkia eli Tu-16 ja Tu-22 -laivueita vastaan, jotka
kantoivat suuria määriä KSR-5 (AS-6 Kingfisher) -ohjuksia. Tilanteesta
riippuen niissä olisi voinut olla joko tavanomainen tai ydinkärki.
Tomcattien tehtävä oli kummassakin tapauksessa ampua lentokoneet alas
ennenkuin ne laukaisevat ohjuksensa.
> Falklannin jälkeen vauriokestävyys, ohjusten lähitorjunta
> jne. on tullut tärkeäksi tekijäksi laivojen suunnittelussa.
Niin, Falklandin tapahtumien syynähän oli myös liiallinen luottamus
alue-it:hen, jolla uskottiin pystyttävän torjumaan myös ohjukset. Tästä
ei kuitenkaan saa tehdä sellaista päätelmää, että nykyisetkään alue-it:t
eivät kykenisi merimaaliohjuksia tai pommeja kantavia rynnäkkökoneita
kunnolla torjumaan, Falklandin jälkeen näet niiden kehittämiseen on
keskitetty kaksinverroin huomiota. Sen sijaan on hyväksytty se tosiasia,
että jokunen ohjus tai lentokone voi päästä läpi periaatteessa
hyvästäkin alue-it:stä ja siksi lähi-it:tä tarvitaan.
> Veikkaanpa että joku Knox tai OHP-fregatti olisi vastaavassa
> tilanteessa melko varmasti painunut pohjaan. Toki Cole on jonkun
> verran isompi, mutta kuitenkin.
Enpä tiedä. Reikä oli iso, mutta sekundaarisia tulipaloja siellä ei
syttynyt. Tämä saattoi olla osittain myös aluksen suunnittelun ansiota
ja varmasti miehistön toimilla oli vaikutusta, mutta missä määrin nämä
seikat vaikuttivat ja missä suhteissa, on mahdoton sanoa ilman tarkempaa
tuntemusta olosuhteista ja aluksen rakenteesta.
Tero P. Mustalahti
Sirius
Senpä takia jenkkiläinen lentotukialus pitää ympärillään 150-200
merimailin turvavyöhykettä jonka sisään ei päästetä ketään agressoreja
sen enempää laivala kuin lentokoneella kuin sukellusveneelläkään.
Samoin kyseistä laivaa suojaa kymmenet pienemmät laivat ja
huoltoalukset plus useampi sukellusvene ja SUTO-lenokoneet ja
-kopterit. -> Jos superkavitoivan torpeodon ydinkärjellä varustettuna
onnistuu ampumaan kohti lentotukialusta niin kyllähän se laiva
päreiksi menee jos torpedo osuu. Ongelmaksi tulee se että osuma pitää
saada 200 merimailin päästä veden alta liikkuvaan maaliin. Ei ole
sattumaa että jenkit pitää hyvin isoa turvakehään lentotukialuksen
ympärillä sotatoimissa.
Sirius
Tero P. Mustalahti
> Senpä takia jenkkiläinen lentotukialus pitää ympärillään 150-200
> merimailin turvavyöhykettä jonka sisään ei päästetä ketään agressoreja
> sen enempää laivala kuin lentokoneella kuin sukellusveneelläkään.
Teoriassa niin onkin, mutta jopa amerikkalaiset merivoimissa palvelleet
voisivat kertoa, että kyllä harjoituksissa sukellusveneeet ovat aina
silloin tällöin päässeet aika pitkälle tuon sisälle, joskus jopa
torpedon ampumisetäisyydelle tukialuksesta. Erityisesti tämä onnistuu,
jos sukellusveneen päällikkö arvaa oikein tukialuksen reitin, jolloin
loppuvaiheessa ei tarvitse tehdä kuin pieniä korjauksia veneen paikkaan.
Hitaasti liikkuvaa sukellusvenettä on varsin hankala havaita. Erityisen
hankala on havaita matalan meren alueella piilottelevaa akuilla
liikkuvaa dieselsähköistä tai AIP-venettä. Torpedon ampumisen jälkeen
vene on tietysti 99% todennäköisyydellä entinen, mutta niin on
tukialuskin aika huonossa kunnossa, jos torpedo osuu.
Anglosaksisille suve-miehillä onkin sanonta, jonka mukaan on vain
kahdenlaisia aluksia: sukellusveneitä ja maaleja. Tietenkin se on
liioittelua, mutta varsin pitkälle vain siksi, että kaikki merialueiden
hallintaan pyrkivät isot laivastot ottavat suto:n erittäin vakavasti ja
ovat investoineet siihen paljon resursseja ja rahaa.
> Jos superkavitoivan torpeodon ydinkärjellä varustettuna
> onnistuu ampumaan kohti lentotukialusta niin kyllähän se laiva
> päreiksi menee jos torpedo osuu.
Jos torpedossa on ydinkärki, niin ei tarvitse mennä kuin sinne päin,
koska vedenalaisen räjäytyksen paineaalto vaurioittaa pinta-aluksia aika
tehokkaasti vielä melko pitkänkin matkan päässä.
Eri asia on sitten se, että toistaiseksi nuo superkavitoivat torpedot on
tarkoitettu täsmälleen päinvastaiseen tarkoitukseen, eli
sukellusveneiden torjuntaan. Ainoa palveluskäytössä oleva malli on
toistaiseksi Shkval, joka on todellakin vain sukellusveneen
hätätilanteen itsepuolustusase toisia sukellusveneitä vastaan.
Tero P. Mustalahti
Marko Poutiainen
"Tero P. Mustalahti" <term...@utu.fi> wrote in message
news:bbhvoe$k2$1...@bowmore.utu.fi...
> Jos torpedossa on ydinkärki, niin ei tarvitse mennä kuin sinne päin,
> koska vedenalaisen räjäytyksen paineaalto vaurioittaa pinta-aluksia aika
> tehokkaasti vielä melko pitkänkin matkan päässä.
Onko käsitystä, miten kaukaa?
Tero Luukinen
>
> Iso moderni lentotukialus painaa muistaakseni vähintään 10 kertaa
> enemmän kun noi fregatit (noin 100000 tonnia vs. 5000-10000). Eli
> pelkästään sen takia tarvitaan lisää romua upottamaan
> sellainen. Lisäksi lentotukialuksilla on panssaroitu kansi, mikä
> ainakin vähentää pommien ja ohjusten tekemiä vaurioita jos ne tippuu
> ylhäältä.
>
>
>
> Janne Blomqvist
Onko sytytimen viivästys poistettu käytöstä?
Ennen pommin räjähtäminen hallikansilla oli tuhoisampi.
Tuhosi lentokoneet aiheutti tulipalon ja vaurioitti hissejä.
Janne Inkinen
: Eri asia on sitten se, että toistaiseksi nuo superkavitoivat torpedot on
: tarkoitettu täsmälleen päinvastaiseen tarkoitukseen, eli
: sukellusveneiden torjuntaan. Ainoa palveluskäytössä oleva malli on
: toistaiseksi Shkval, joka on todellakin vain sukellusveneen
: hätätilanteen itsepuolustusase toisia sukellusveneitä vastaan.
Niin ja Global Securityn tietojen mukaan Shkvalin kantama on 7500
jaardia, joten aika lähelle sen kanssa on päästävä. Jos saavat
kavitaation ulkopuolella toimivan runkopotkurin toimimaan, niin sitten
näillekin voidaan saada pidempiä kantomatkoja. Rakettimoottorilla ei
välttämättä onnistu niin kauan, kun halutaan pitää ase kohtuullisen
kokoisena?
Janne Inkinen
--
"Bigamy is having one wife/husband too many.
Monogamy is the same."
-Oscar Wilde
Janne Inkinen
: "Tero P. Mustalahti" <term...@utu.fi> wrote in message
: news:bbhvoe$k2$1...@bowmore.utu.fi...
: Onko käsitystä, miten kaukaa?
Heikosti siitä tietoa tuntuu löytyvän, mutta minulla on edelleen se sama
kämänen lähde ydinaseilta suojautumisesta ja se antaa seuraavat luvut
laivojen tuhoutumissäteelle ottamatta kantaa sen paremmin laivan
tyyppiin kuin räjäytyssyvyyteenkään, mutta ehkä tästä suurin piirtein
oikean suuruusluokan saa:
Panos Tuhosäde (km)
1 kt 0.24
10 kt 0.52
100 kt 1.1
1 Mt 2.4
10 Mt 5.2
Eli jollain 100 kt:n kärjellä suurin piirtein kilometrin tuhosäde.
Toisaalta Baker-ydinkoe vuonna 1946 Bikinillä teki pahaa jälkeä
laivoille ja paukku oli n. 20 kt.
Jos sen Shkvalin kantomatka on jotain 7 km, niin ei se silloin enää
mikään itsemurha-ase ole ydinkärjelläkään, sillä kai sukellusvene kestää
selvästi laivaa paremmin ylipainetta, vai?
Tero P. Mustalahti
>>Iso moderni lentotukialus painaa muistaakseni vähintään 10 kertaa
>>enemmän kun noi fregatit (noin 100000 tonnia vs. 5000-10000). Eli
>>pelkästään sen takia tarvitaan lisää romua upottamaan
>>sellainen. Lisäksi lentotukialuksilla on panssaroitu kansi, mikä
>>ainakin vähentää pommien ja ohjusten tekemiä vaurioita jos ne tippuu
>>ylhäältä.
>
> Onko sytytimen viivästys poistettu käytöstä?
Ei. Siksipä juuri siinä tukialuksessa on panssaroitu kansi. Panssaroidun
kannen homma on estää ohjuksia ja pommeja tunkeutumasta syvemmälle.
Viivästyksestä nyt luonnollisesti ei ole mitään iloa jos pommi tai ohjus
ei pääse panssarista läpi. Tosin venäläisiä isoja yliääniohjuksia
vastaan panssarikannesta ei ole luultavasti juurikaan hyötyä, koska
niillä on niin paljon kineettistä energiaa, että ne menevät siitä läpi.
> Ennen pommin räjähtäminen hallikansilla oli tuhoisampi.
> Tuhosi lentokoneet aiheutti tulipalon ja vaurioitti hissejä.
Aivan. Juuri tästä syystä USA:kin alkoi toisen maailmansodan jälkeen
panssaroida lentotukialustensa kansia. Sodan aikanahan panssaroidut
kannet olivat käytössä vain Britannialla, joka tosin maksoi siitä
konekapasiteetiltaan pienempinä tukialuksina.
Tero P. Mustalahti
Yama
"Pekka Siltala" <psilt@.ei.iki.na.spammia.fi.invalid> kirjoitti
viestissä:feXCa.40$tq...@read3.inet.fi...
> "Samuli Saarelma" <sre...@cc.hut.fi> wrote in message
> news:bbhcnl$kqj$1...@nntp.hut.fi...
> > lentotukialusta olisi jollain Exocetin kokoluokan ohjuksella aika
vaikea
> > saada pois pelistä, upottamisesta nyt puhumattakaan.
>
> Tuolla aikasemmin käydystä keskustelusta saattaapi löytää kanssa jotakin
:
>
http://groups.google.com/groups?selm=O15C9.180%24od5.11012%40read2.inet.fi
Lentotukialus tuskin menee pois pelistä yhdellä Harpoon/Exocet-luokan
ohjuksella ellei käy aivan hirveä tsäkä. Tukialustenhan pitää kuitenkin
kestää jos vaikka lentokannella sattuu joku onnettomuus jne.
> Exocetissä on reilut 50 kg vähemmän r-ainetta kuin harpoonissa, mutta ei
se siitä
> toki naurettavaa vempelettä tee. Sheffieldin tapauksessa ilmeisesti
fransujen
> 'delayed-fuze' oli susi, ja palava rakettipolttoaine sytytti sheffieldin
> alumiiniset rakenteet ja alus paloi kuin soihtu, sehän upposi paljon
myöhemmin
> hinauksessa muistaakseni täysin palaneena tsjp.
Sheffield ei ollut alumiinista vaan teräksestä tehty. Sen sijaan jotkut
johdotukset ja eristeet olivat helposti palavia.
Pekka Siltala
news:bbnpbo$q67$1...@ousrvr3.oulu.fi...
> ohjuksella ellei käy aivan hirveä tsäkä. Tukialustenhan pitää kuitenkin
> kestää jos vaikka lentokannella sattuu joku onnettomuus jne.
Tosin tukialuksen ollessa kyseessä, pitää laskea mahdollisuudeksi
merimaaliohjuksella nimenomaan osuma vedenrajaan, ja pari laipionvälin täyttyminen
vedellä -jotka taas kallistavat lentopintaa senverran, että tukialukselle
laskeutuminen on mahdotonta ? (esim 15-20 asteen kallistuma, niin luulen että ei
lähdetä eikä tulla). Eihän alusta toki tarvitse upottaa, ticendrogasta vaikka kun
kämähtää harmilla se antennien sillisalaatti komentosillan päältä niin alus on
kuuro-mykkä ja sokea ?
--
Peku
Tero P. Mustalahti
> Eihän alusta toki tarvitse upottaa, ticendrogasta vaikka kun
> kämähtää harmilla se antennien sillisalaatti komentosillan päältä niin alus on
> kuuro-mykkä ja sokea ?
Kyllä. Tosin HARM:in kantaman päähän pääseminen Aegis-risteilijästä
vaatisi sitä, että SM-2:t on jo ammuttu... Venäläisellä Kh-31A:lla
(AS-17) voisi onnistua paremmin. Tosin eipä laivoihin kannata muutenkaan
tuhlailla tutkaan hakeutuvia ohjuksia.
Tero P. Mustalahti
kalle kulkevainen
> oli siinä Jemenissä. Paatti ei uponnut vaikka oli aikamoinen
> paukku. Veikkaanpa että joku Knox tai OHP-fregatti olisi vastaavassa
> tilanteessa melko varmasti painunut pohjaan. Toki Cole on jonkun
> verran isompi, mutta kuitenkin.
USS Cole suoritti paluumatkan jenkkeihin vuokratun puolisukeltavan
kuljetuslaivan kyydissä eli lienee oletettavissa ettei paatti ollut
sotakelpoinen.
Pertti Ström
kulkevainen) wrote:
>USS Cole suoritti paluumatkan jenkkeihin vuokratun puolisukeltavan
>kuljetuslaivan kyydissä eli lienee oletettavissa ettei paatti ollut
>sotakelpoinen.
Kuvia:
http://www.chinfo.navy.mil/navpalib/ships/destroyers/cole/cole-pasga1.jpg
http://www.chinfo.navy.mil/navpalib/news/news_stories/cole-hole-close.jpg
http://www.chinfo.navy.mil/navpalib/news/news_stories/cole.html
Yama
"Janne Inkinen" <jink...@pcu.helsinki.fi.invalid> kirjoitti
viestissä:bbi24t$6ta$1...@oravannahka.helsinki.fi...
> Jos sen Shkvalin kantomatka on jotain 7 km, niin ei se silloin enää
> mikään itsemurha-ase ole ydinkärjelläkään, sillä kai sukellusvene kestää
> selvästi laivaa paremmin ylipainetta, vai?
Luulisin että huonommin, pinta-alushan nousee ylöspäin paine-iskusta,
sukellusvene ei pääse mihinkään "pakoon" koska vesi ympäröi sitä joka
puolelta.
Sylvester DeNusso
@ousrvr3.oulu.fi:
Jaa-a, vaikea sanoa. Sukellusveneen muoto on kyllä huomattavasti
paineensietoystävällisempi. Ei kai mikään alle megatonnin ydinpommi päästä
niin isoa paineaaltoa että vedenalainen rusentuu 7 km:n päässä?