Johdonmukaisuus jo vaatii meitä ihmisinä käyttäytymään lajityypillisesti
koko luomakuntaa kohtaan, eikä niin kuin miehet ovat kautta historian
opettaneet, että koska ihminen on peripaha, silloin Hän voi korkeintain
rakastaa lähimmäisiään --, jos He ovat kiltisti miestä kohtaan.
Ihmisen lajityypillinen käyttäytyminen ei ole epäinhimillisyyttä, vaan
vain inhimillisyys on ihmiselle (laji)tyyypillistä, ja jos siis ihminen
ei käyttäydy inhimillisesti sikoja kohtaan joulunaikaan, niin se johtuu
tuollaisen ihmisen järkisokeudesta, joka on seurausta siitä, kun
järkisokeiden on annettu historian ajan taluttaa järkisokeita.
Eläimet eivät siis tarvitse meidän ihmisten luomia oikeuksia, vaan vain
sitä, että me ihmiset käyttäydymme eläimiä kohtaan inhimillisesti, joka
voi tapahtua vain silloin, kun ihminen käyttäytyy johdonmukaisesti,
loogisesti.
Eläimet itse käyttäytyvät äärimmäisen johdonmukaisesti; orava
tunnistetaan aina oravaksi, koska orava käyttäytyy aina oravamaisesti.
Ja niin tekevät kaikki muutkin eläimet --paitsi ihminen, jos Hän
kuvittelee olevansa mieseläin, tai naiseläin.
Miehet todellakin opettavat kaikille, että He ovat ihan oma
eläinlajinsa, jolla on oikeus käyttäytyä naisiakin kohtaan
epäinhimillisesti, ja koska nimenomaan historiasta ja nykyajasta näemme,
niin miehet todellakin käyttäytyvät hyvin miesmäisesti muita kohtaan,
mutta eivät inhimillisesti, koska mies ei usko olevansa ihmisolento,
vaan mies.
Miehet siis opettavat, että on olemassa sellainen substanssi kuin mies,
joka ei ole yhtä naisen substanssin kanssa. Ja jos mies sattuu jossakin
asiassa tietyssä tilanteessa jäämään alakynteen, silloin Hän
välittömästi vetoaa olevansa vain ihminen, mutta koska ihminen ei voi
olla samaan aikaan kaksi eri substanssia, silloin miehen ihmisyys on
ainoastaan miehelle hätävalhe ja keppihevoinen, jolla Hän hankkii tiukan
paikan tullen oikeutusta miesmäisyydelleen, joka on epäinhimillisyyttä
elämää kohtaan yleensä ja naisia kohtaan erikseen, jonka me näemme esim
Talibanimiesten toilauksistakin, jos järkisilmä ei uskalla peiliin
katsoa.
Inhimillisyys ei siis vaadi meitä antamaan eläimille oikeuksia, koska
inhimillisyys on inhimillisyyttä myös eläimiä kohtaan, koska
inhimillisyys, joka on järjellisyyttä on ihmisen lajityypillinen luonto.
Inhimillisyydessään johdonmukainen ihminen käyttäytyy inhimillisesti
kaikkia eläimiä kohtaan joten eläimiä ei ole erikseen tarve oikeuttaa
olemassaoloon, koska pelkkä ihmisen lajityypillinen käyttäytyminen tekee
eläimille hyvää, eikä siihen mikään muu riitäkään, koska ei edes se ole
kestävän rauhan perustua, jos ihmisten pitää käyttäytyä laillisten
oikeuksien mukaan.