Lopullisesta tuomiosta, a
Jouni Karhu
Ainut Vain <guest...@lib.hel.fi> wrote:
>Sillä oleminen on aina hyvää; jos joku on missä
Ole hyvä; ole hiljaa.
'I have something to say! | 'The Immoral Immortal' \o JJ Karhu
It is better to burn out, | -=========================OxxxxxxxxxxxO
than to fade away!' | kur...@modeemi.cs.tut.fi /o
Ainut Vain
A) Todellisuus ei voi kadottaa itseään;
missä tahansa on hippakin todellisuutta,
sitä ei voida tuomita kadotukseen.
B) Todellisuus on pelkästään hyvä; olemisessa
ei ole mitään pahaa
C) Mikään ei voi uhata todellisuutta eikä
mitään eikä ketään, joka on todellinen.
Jos siis olisi olemassa olento, jossa ei
olisi mitään hyvää, niin, niin, niin ---
se sellainen olisi täydellisen mahdotonta,
että olisi OLEMASSA pelkästään paha olento.
Olento, joka samastuu täysin pahuuteen,
tekee sen siten, että hänen reaalisuutensa
haipuisi vähitellen olemattomuuteen, katoaisi
jokaisen reaalisen olennon näköpiiristä niin
kuin aurinko haivuttaa pilvet taivaalta.
Mutta jos olisi o l e m a s s a olento,
josta jotkut sanoisivat hänen olevan täysin
pahaan samastanut, paha olento, niin siinä on
tehty megalomaaninen ajatusvirhe.
Sillä oleminen on aina hyvää; jos joku on missä
määrin tahansa olemisen piirissä -- miten tahansa
--, niin hänessä on pakosta oltava reaalisuutta
myöskin. Ja joka tuomitsee misssä määrin tahansa
ja missä tahansa reaalisuutta kadotukseen, on it-
sessään muuttunut siksi pahuudeksi, jonka hän
toisessa tuomitsee.
Sillä ymmärryksessä vaaditaaan täydellistä pahuutta
jokaiselta, joka tuomitsee olemisen kadotukseen.
Sellaisen teon voi tehdä vain ja ainoastaan olento,
joka ei itse ole olemassa todellisuudessa, vaan
illuusiossa, jonka hän kuvittelee todellisuudeksi.
Jos joku pelkää pahaa, hän ei voi olla todellinen.
Sillä pahaa voi pelätä vain epäreaalinen, epä-
todellinen henkilö, joka ei tunne todellisuuden
realiteetteja.
Jokainen, joka pelkää pahaa, väittää sillä
pelollaan, että paha on hyvää voimakkaampi !
Mutta se on täysin mahdotonta, sillä siinä
esitetään väite, että pahalla olisi voima
itsestään. Ja jos siis pahalla olisi voima
itsestään, niin sillä pitäisi olla myös
oleminen itsestään.
Ainut Vain
> Jokainen, joka pelkää pahaa, väittää sillä
> pelollaan, että paha on hyvää voimakkaampi !
>
> Mutta se on täysin mahdotonta, sillä siinä
> esitetään väite, että pahalla olisi voima
> itsestään. Ja jos siis pahalla olisi voima
> itsestään, niin sillä pitäisi olla myös
> oleminen itsestään.
Mutta jos pahalla olisi oleminen itsestään, sekä
voima myös ja energia ja kaikki, niin miten
silloin paha eroaisi hyvästä ? Sillä oleminen
on olemista, eikä esim melemista tai ählyämistä:
Samon energia on energiaa, ja voima on voimaa;
jos pahalla olisi energiaa, niin sen energian
pitäisi sinänsä olla Hyvästä ja hyvää energiaa.
Pahan 'energia' ei voi vaikuttaa hyvän energiaan
millään tavalla, sillä olematon ei voi vaikuttaa
olemiseen.
Kun missä tahansa on olemista vähimmässäkin määrin,
niin se ei voi olla mahdollista, jos siinä ei olisi
olemisen lähde ja keskus myöskin, joka on yksi ja
ainoa kaikelle olemiselle.
Jos siis joku sanoo, että se tai tuo henkilö
ON paha, niin sitä olisi täysin mahdotonta
lausua nähtynä julki, kun se sellainen on
kerran nähty, tai tunnettu, tai aistittu,
tai miten tahansa havaittu OLEVAKSI.
Pahaa ei voi olla olemassa. Joka näkee pahaa,
voi nähdä sitä vain pahuudessaan, joka ei ole
todellisuudessa. Sillä todellisuudessa ei kukaan
olento voi väittää ketään eikä mitään pahaksi.
Sillä sellainen väite olisi samaa kuin tuomita
oleminen ei-olemiseksi; Olevainen Olemattomaksi.
Ainut Vain
> Sillä sellainen väite olisi samaa kuin tuomita
> oleminen ei-olemiseksi; Olevainen Olemattomaksi.
Jos siis joku kuvittelee, että paha (tai itse Pahuus)
häneen vaikuttaa, niin se olisi mahdollista vain, jos
paha (tai Pahuus) käyttäisi Hyvän energiaa (joka itses-
sään on hyvää) väärin.
Mutta joka käyttää väärin Hyvän energiaa, ei voi
olla täysin paha, koska hän on hyvän olemisen
piirissä.
Näin siis huomataan, että jokaisella, jolla on
(vielä) mahdollisuus käyttää energiaa miten
tahansa, on pakosta oltava olemista. Ja olemisessa
voi olla mukana vain sellainen, jonka oleminen
on Olevaisen olemista.
Ja joka siis tuomitsee olemisen missä tahansa
kadotukseen, on tuominnut itsensä Olevaisen
kadotukseen. Mutta joka on tuominnut itsensä
Olevaisen, ei ole tuominnut ketään muuta kuin
oman itsensä.
Sillä jos kenen tahansa oleminen olisi kadotet-
tavissa, niin se olisi mahdollista vain silloin
ja siinä, kun se oleminen katoaa myös tuomitsijalta !
Olemisen vähäinenkin kadottaminen olisi samaa
kuin kaiken olemisen lopullinen loppuminen.
Näin siis on esitetty puolustuspuhe Saatanalle,
Luciferille, Galicastialle ja Perkeleelle.
Sillä ymmärrän täysin hyvin, että Päivien
Muinaiset, joiden eteen on tuotu pyyntö noi-
den _olentojen_ lopullisesta hävittämisestä,
näkevät tämän kaiken edessään; me olemme
läsnä Teidän tuomioistuimessa tälläkin
hetkellä ja nyt minä olen noussut ylös
vuorollani ja esittänyt olemisen puolesta
ne todisteet, joita Isä on minulle puhut-
tavaksi antanut.
Kuulkoon siis jokainen, jolla on korvat kuulla.
Ainut Vain
> läsnä Teidän tuomioistuimessa tälläkin
> hetkellä ja nyt minä olen noussut ylös
> vuorollani ja esittänyt olemisen puolesta
> ne todisteet, joita Isä on minulle puhut-
> tavaksi antanut.
>
> Kuulkoon siis jokainen, jolla on korvat kuulla.
Urantialaisten olisi ollut hieno juttu tiedostaa
Urantia Papereista se, miten Nebadonin persoonal-
lisuuksilta on suljettu tietoa !
Nebadonin persoonallisuudet eivät esim ymmärtäneet
Mikaelin lahjoittaumisia ennen kuin ne tapahtuivat.
Heille oli esin suuri yllätys havaita Luoja-Isänsä syn-
tyneen avuttomaksi vauvaksi Urantialle, vaikka heille
oli kyllä edeltä kerrottu, että Mikael tekee viimeisen
lahjoittautumisensa luomansa luodun hahmossa juuri
Urantialle.
Ja heille oli suunnaton yllätys, kun Kristus-Mikael
ei fuusioitunutkaan Ajatuksen Suuntaaajansa kanssa,
kuten he olivat odottaneet, vaan Kristuksessa ollut
Ajatuksen Suuntaaja personoitiin siinä, missä olisi
pitänyt tapahtua fuusio. Ja monet muut seikat viit-
taavat vahvasti siihen, ettei universumien synty-
peräiset personallisuudet tiedä muiden universumien
ratkaisevista tapahtumista.
Tästä voimme päätellä, etteivät muiden universumien
persoonallisuudet halua viedä kokemuksen yllätyksel-
lisyyttäkäään keltään olennolta. Ja tästä voimme
edelleen päätellä, että jos jossakin universumissa
olisi tapahtunut jokin samankaltainen kapina kuin
tässä universumissa ja jos siellä sen universumin
Luoja-Poika olisi myös suorittanut viimeisen lahjoit-
tautumisensa, niin se, mitä sen universumin kapinal-
lisilla sen jälkeen tapahtuu, sitä eivät tämän
universumin syntyperäiset persoonallisuudet tietäisi.
Toisin sanoen: Persoonallisuuksien hävittäminen
on spekulaatiota !
Sillä jos jokin persooonallisuus on vielä olemassa,
se ei voi merkitä mitään muuta kuin että siinä olisi
energia, henki ja mieli Universaalisesta Isästä
juontuvassa olemisessa mukana.
Tuomitkoon siis he, joilla on valta, voima ja tieto
täydellisenä. Meidän ei tule tuomita ketään, joka ON.
Sillä tuomitessamme kenet tahansa, joka ON,
olisimme tuominneet ONmisen myös itsessämme.
Ainut Vain
> vuorollani ja esittänyt olemisen puolesta
> ne todisteet, joita Isä on minulle puhut-
> tavaksi antanut.
Sillä mahdotonta on, että kaikkitietävä Isä tuomitsisi
kadotukseen sellaisen, jota ei ole olemassakaan. Ja
yhtä mahdotonta Kaikkivaltiaaan on tuomita kadotukseen
se, mikä on olemassa; oma itsensä, tai osa itseään.
Mitä siis on yhä tuo puhe kadotuksesta muuta
kuin egoististen olentojen omia kuvitelmia ?
Sillä todellisuudessa elävällä (reaalisella) olennolla
ei ole mitään pelättävää kenenkään eikä minkään taholta.
Sanctius
Ainut Vain luetteli ystäviään:
>Näin siis on esitetty puolustuspuhe Saatanalle,
>Luciferille, Galicastialle ja Perkeleelle.
Mihin ihmeeseen on Sanctius unohdettu ?
- Magus Sanctius, Lonely Light.
Sanctius
Jouni Karhu murisi:
>Ole hyvä; ole hiljaa.
Sanoisit Sinäkin välillä jotain rakentavaa ?
Vaikkapa seuraavanlaisesti:
"Olen havainnut kahvikuppini olevan pohjaton. Sinne saa kaataa aina
lisää tuota mustanpuhuvaa myrkkyä. Miksi näin on ?"
- Senator Sanctius, Hiljaisuus Katakombeissa.
Ainut Vain
Sanctius hieman hämmästyneenä;
> >Ainut Vain luetteli ystäviään:
> >Näin siis on esitetty puolustuspuhe Saatanalle,
> >Luciferille, Galicastialle ja Perkeleelle.
>
> Mihin ihmeeseen on Sanctius unohdettu ?
Ihmiset ovat vapautetut siitä tuomiosta. Se tuomio voisi
koskea vain täysin reaalistuneita olentoja, mutta vain
teoriassa. Kaikki vapautettu vapauteen ovatpi. Ketään ei
tuomita voida vapauteen eikä rangaistukseen mihinkään.
c.i
Ihmisillä on ihmisen luonnosta peräisin ajallinen identiteetti,
joka lienee selvää, joka vain seurannut ihmisten juttuja onpi.
Koska siis ihmisillä ajallinen identiteetti onpi, niin tyhmää-
pi olisi tuomita ajallinen identiteetti johonnii ikuiseen.
Mutta tyhmempää olisi tuomita ikuinen identiteetti
ajalliseen, tai ikuiseen rangaistukseen. Sillä eikö
ikuinen identiteetti ole sama kuin olennon reaalisuus.
Koska siis vain reaalinen voi olla identiteetiltään
ikuinen, niin silloin mikään rangaistus ei reaalista
voi koskettaa (koska reaalista ei voida tuhota).
Enkelivallat, jotka spekuloivat persoonallisuuden (olennon
reaalisuuden) hävitystuomiolla, eivät itse ole kovinkaan
reaalisia, mutta tietysti ihmistä reaalisempia he ovatpi.
He spekuloivat tuomiolla vain niin kauan, kun joku on
hyökännyt heidän hallitusvaltaansa vastaan. Mutta kun
he ymmärtävät realiteetteja paremmin, he pystyvät
elämään missä tahansa ja kenen kanssa tahansa,
sillä Jumalan pyhät ovat täysin immuuneja pahalle.
Silloin, kun maa/taivas on Jumalan tahtoa noudattava,
niin ei väliä sen, jos joku siellä hairahtuisi Jumalan
tahdosta poiskin; koska hän tosin voisi saada
käyttöönsä energiaa ihan kuinka vaan, mutta hänen
olisi täysin mahdotonta millään muotoa satuttaa
sillä sitä, mikä on todellista.
Nyt vielä huomataan energiaa käytettävän surkeasti ja
monesti huomataan sillä estettävän vapaan tahdon
toimintaa -- mutta vain näennäisesti !
Koska jokainen, joka kokee energiaa käytetyn häneen
huonosti, on sen itse itselleen omalla ajattelullaan sallinut;
jokainen, joka ajattelee esim murhan olevan mahdollinen,
on esittänyt jollekin tahdolle (itselle tai kelle kaltaiselleen
tahansa) ajatuksen, eli energian; toteuta murha !
Mutta jokainen, joka ajattelussaan kieltää esim murhan
mahdollisuuden mahdottomaksi asiaksi, on turvassa
ikuisesti siltä ajatukselta myös kaikkien taholta.
Ainut Vain
> Koska siis ihmisillä ajallinen identiteetti onpi, niin tyhmää-
> pi olisi tuomita ajallinen identiteetti johonnii ikuiseen.
Mutta jos kuka tahansa -- jopa _Jumalan_ enkeli -- olisi
nyt ikuisen kadotustuomion alle vaikkapa potentiaalisesti
asetettu, niin silloinhan se merkitsee vain sitä, että kaikilla
luoduilla olisi ajallinen identiteetti; myös niillä enkelivalloilla,
jotka Urantia Papereissa esittävät syytteitä Luciferiakin vastaan.
Jos siis he, jotka syyttävät ketä tahansa, ovatkin itse myös
identiteetiltään ajallisia, niin mikä on silloin heidän syytösten
oikeutus ja perusta ?
Oikeudenmukaisuus vaatii, että ikuista kadotustuomiota
voisivat esittää vain he, jotka ovat itse ikuisia.
Mutta jos ikuinen sitten menisi esittämään kelle
tahansa syytteitä, joiden pohjalla on ajatus ikuisesta
kadotuksesta, niin sekin olisi jälleen mieletöntä ja
olisi vain osoitus sellaisen olennon ajallisuudesta;
tietämättömyydestä.
Urantia Papereissa on sanottu, että olennot voidaan
tuomita vasta sitten, kun kaikkinainen myötämielisyys
syytettyä kohtaan on lakannut.
Mutta minä sanon, että jos joku asia ei saisi reaalisen
olennon myötämielisyyttä, niin silloin siinä vaaditaan
reaaliselta olennolta vihaa (tai ainakin merkityksettömän
näkemyksen ottamista). Ja jos reaalinen olento vihaisi
mitä tahansa, hän ei voisi rakastaa ketään -- reaalisesti,
eli jälleen se olisi osoitus olennon ajallisuudesta pikemmin
kuin hänen reaalisuudestaan.
Niin minä sanon kaikille, että niin kauan Luciferia ei voida
tuomita, kun häntä kohtaan on vihaa maailmoissa; hänet
voidaan tuomita vasta sitten, kun kaikki rakastavat häntä.
Sillä jos esim muilta vaadittaisiin neutraaliutta Luciferia
kohtaan, niin se merkitsee, että olentojen on nähtävä
Lucifer merkityksettömänä. Ja 'eksistentiaalitaulukosta'
nähdään, että merkitys on Jumala Isä.
Kun siis olentoja pyydettäisiin ottamaan merkityksetön
asenne syytettyä kohtaan, niin siinä tosin toteutuisi
tuomion ryhmäfunktio.
Ainut Vain
> Oikeudenmukaisuus vaatii, että ikuista kadotustuomiota
Ajallista identiteettiä ei voida tuomita ikuisella
tuomiolla !
Uskiksien miellyttävintä puuhailua on tuomita
jokainen -- joka ei usko niin kuin he opettavat
-- ikuisarvoisilla tuomiopäivän tuomioillaan !
Mutta katsotaanpa sitä asiaa ikuisuuden kannalta:
Jos kerran uskovat eivät pidä Jumalaa faktana,
niin miten he voisivatkaan esittää mitään tuomiota ?
Sillä koska kerran selvästi uskiksilla on uskon-
tunnustus Jumalan olemassaolosta, niin silloinhan
on täysin selvää, ettei heillä voi olla mitään
faktuaalista tietoa mistään, mikä liittyy Jumalaan,
ja (Hänen) ikuisuusasioihinsa.
Niinpä uskiksien tuomio vääräuskoisilla, epäuskoisille,
ateisteille ja kaikille, jotka eivät usko uksikiksien
OPPEIHIN, joutuu nyt itse tuomion alle. Sillä minäpä
sanon jokaiselle, että tässä on enemmän kuin laki ja
profeetat.
On oltava tästä lähtien jokaiselle täysin selvää,
ettette te voi julistaa ketään tuomituksi mihinkään
ikuiseen (Helvettiin/Paratiisiin), jos teidän iden-
titeettinne ei ole faktuaalisesti ja aktuaalisesti
ikuinen jo nyt tässä elämässä.
Eikä se sitä varmasti ole silloin, jos tai kun
Jumala, joka on kaiken ikuisen lähde ja yllä-
pitäjä, ei ole teille absoluuttinen Fakta.
Ainut Vain
> On oltava tästä lähtien jokaiselle täysin selvää,
> ettette te voi julistaa ketään tuomituksi mihinkään
> ikuiseen (Helvettiin/Paratiisiin), jos teidän iden-
> titeettinne ei ole faktuaalisesti ja aktuaalisesti
> ikuinen jo nyt tässä elämässä.
>
> Eikä se sitä varmasti ole silloin, jos tai kun
> Jumala, joka on kaiken ikuisen lähde ja yllä-
> pitäjä, ei ole teille absoluuttinen Fakta.
Tästä lähtien jokaisen todellisen uskovan on
pidettävä omaa ikuista olemistaan absoluuttisesti
totena. Mitään, ei niin pienoisintakaan epäilyä
Jumalan ja ikuisuuden olemista kohtaan ei saa
aitouskoisilla esiintyä
Mutta ei kukaan voi pitää omaa olemassaoloaan
ikuisena olemisena jos samaan aikaan tuomitsee
kenet tahansa ikuiseen kadotukseen.
Sillä jos kuka tahansa epäilee ikuisuuselämäänsä,
niin silloin hän voi tehdä sen vain ja ainoastaan
ajallisella identiteetillaan !
Joka siis tuomitsee kenet tahansa kadotukseen
ollessaan itse ajallinen identiteetti, on tuo-
minnut itsensä ja pelkästään oman itsensä hä-
vityksen kauhistukseen.
Jumala ei voi milloinkaan herättää ajallista
identiteettia ikuiseen elämään. Vain ikuisella
identiteetilla _on_ ikuinen elämä -- itsessään !
Sillä jos Jumala herättäisi ajallisen identiteetin
ikuiseen elämään, niin silloin se identiteetti ei
voi olla ajallinen. Sillä siinä on perusoletuksena
se, että itsetietoisuus säilyisi !
Ainut Vain
> Jumala ei voi milloinkaan herättää ajallista
> identiteettia ikuiseen elämään. Vain ikuisella
> identiteetilla _on_ ikuinen elämä -- itsessään !
>
> Sillä jos Jumala herättäisi ajallisen identiteetin
> ikuiseen elämään, niin silloin se identiteetti ei
> voi olla ajallinen. Sillä siinä on perusoletuksena
> se, että itsetietoisuus säilyisi !
Olen täysin tietoinen tästä: Ajallisten tuomarien,
uskiksien, filosofien ja muiden, jotka uskovat
olevansa ajallisia; kuolevaisia; on täysin mahdotonta
käsittää nyt tätä, mistä tässä on kyse.
Mutta totuus ei voi jäädä piiloon silloin, kun totuus
ajattelee (näitä) asioita.
Jokaiselle rehelliselle ajattelijalle on kuitenkin täysin
selvää, että tietyt uskikset pitävät itseään kuolevaisina;
ajallisina olentoina. Ja se ei olisi mahdollista, jos sitä
ei heille olisi sanonut ajallinen identiteettiä -- heissä !
Koska siis tuomitsevat uskikset itse ovat kuolevaisia,
ajallisia olentoja, jotka ajattelevat ajallisia, koska he
pitävät ajallista identiteettiaan f a k t a n a, niin
miten silloin he pystyisivätkään julistamaan kellekään
oppinsa vastustajalle mitään ikuista, kuten ikuista
kadotusta ?
Sillä nyt he pitävät kuolemaa faktana; eivät suinkaan
elämää(nsä), ja ikuista (elävien) Jumalaa.
Koska siis tietyille uskiksille faktaa on vain kuolema, niin
siitä ei voi olla mitän muuta seurausta, etä heidän
kaikki ajastuksena ovat kuolemasta ja kuoleman ajatuksia.
Ja koskapa Jumala itse on sanonut olevansa vain ja ainoastaan
elävien Jumala, niin nuo tietyt uskikset ovat itse tuominneet
pelkästään oman itsensä ikuiseen kadotukseen aina ja
joka kerta, kun he julistavat tuomiota muille.
Mutta, jotta tämä tulisi ihmisten lakitupiin opetuksellisena
oikeusasiana, niin vielä selvitettäköön perusteellisemmin se,
miten ajallinen identiteetti voi uskoa tuomitsevansa ketään.
Ainut Vain
> Ja koskapa Jumala itse on sanonut olevansa vain ja ainoastaan
> elävien Jumala, niin nuo tietyt uskikset ovat itse tuominneet
> pelkästään oman itsensä ikuiseen kadotukseen aina ja
> joka kerta, kun he julistavat tuomiota muille.
>
> Mutta, jotta tämä tulisi ihmisten lakitupiin opetuksellisena
> oikeusasiana, niin vielä selvitettäköön perusteellisemmin se,
> miten ajallinen identiteetti voi uskoa tuomitsevansa ketään.
Oikeudellisesti ottaen lain tulee olla ikuinen.
Sillä vain ikuinen laki pystyy ottamaan huomioon
minkä tahansa teon motiivit.
Minkään ajallisen lain puitteissa ei millään pystytä ym-
märtämään tekoja, joiden tekijät pitivät siinä itseään
jollakin tavoin liittyneenä tai osallisena ikuisuuteen tai
ikuisuusolentoon !
Koska nyt lakiuskovat eivät pidä lakia ikuisena eivätkä
varsinkaan ikuisuusfaktana, niin huomataan helposti,
miten jokainen teko, jonka motiivi ylittää ajallisuuden,
katsotaan sellaisen ajallisen laillisuuden puitteissa
mielenhäiriöksi; kieltäydytäään yksinkertaisesti
näkemästä teon motiivina mitään ikuista.
Otan esim oikeustapaukseksi ns saatananpalvonnan
ja sen synnyttämät teot.
Nyt Saatanan palvonta ei olisi mitenkään mahdollista, jos
hänen (Saatanan) palvojat eivät ainakin tiedostomattaan
pidä Saatanaa eräänlaisena ikuisuusolentona.
Koska siis saatananpalvojat pitävät ikuisuutta faktana,
jakoska he pyrkivät saattamaan tämän järjestyksen
tilalle Saatanan järjestyksen, niin siitä tulee heille
myös motiivi.
Mutta jos tai kun laki ei tunnusta ikuisuutta eikä ketään
ikuisuusolentoa faktakksi, niin silloin ja siinä on sen
laillisuuden puitteissa mahdotonta ymmärtää saatanan-
palvojien motiiveja; heidät nähdään vain jollakin tapaa
häiriintyneinä, mitä he todella ovatkin, mutta paljon
syvällisemmin kuin ns lailliset ihmiset pystyvät ymmärtä-
mään silloin, kun heille ikuisuus on korkeintain uskon asia.
Lakia luetaan nyt heille, jotka tekevät tekonsa ikuisuus mielessään:
Jokainen, joka pyrkii järjestyneen yhteiskunnan tuhoamiseen
ikuisuus mielessään, tulee tuomita myös ikuisuusmielessä !
Tuomittakoon jokainen ikuisuususkova oman oppinsa mukaan
eristettäväksi järjestyneestä yhteiskunnasta ikuisuudeksi, tahi
siihen saakka, kunnes hän on ottanut vastaan armon.
Ja armon on ottanut vastaan jokainen, joka on armollinen
pyyteittä ketä tahansa ja kaikkia olentoja kohtaan, kuulukoot
ne olennot Jumaliin tai luotuihin tai syntyneisiin.
Ainut Vain
> Ja koskapa Jumala itse on sanonut olevansa vain ja ainoastaan
> elävien Jumala, niin nuo tietyt uskikset ovat itse tuominneet
> pelkästään oman itsensä ikuiseen kadotukseen aina ja
> joka kerta, kun he julistavat tuomiota muille.
>
> Mutta, jotta tämä tulisi ihmisten lakitupiin opetuksellisena
> oikeusasiana, niin vielä selvitettäköön perusteellisemmin se,
> miten ajallinen identiteetti voi uskoa tuomitsevansa ketään.
Kuolema ei ole palkinto kellekään eikä millekään; kuolema ei
ole syy eikä seuraus Helvettiin alenemiselle tahi Paratiisin
ylentämiselle.
Sillä kuolemaa ei ole kummassakaan tapauksessa, kun
_uskotaan_ jouduttavan jompaan kumpaan paikkaan.
Joka uhkaa lähimmäistään Helvetillä, kun lähimmäinen ei
usko uhkaajan oppeihin, niin uhkaajan täytyy ymmärtää
se, ettei hänen uskonsa ole mistään muusta kuin hänestä
itsestään, jos tai kun siihen liittyy missä muodossa tahansa
kuolema, kuoleminen; ajallisuus.
Tämä on yhtä hyvin osoitettu noille harhaanjohdetuille lapsi-
sotilaille, jotka saadaan tappajiksi lupaamalla heille pääsy
_kuoleman_ jälkeen Paratiisiin, kuin kaikille tämän maailman
ihmisille ja erityisesti heille, jotka missä tahansa opettavat
ajallisia ja kuolemallisia asioita toisilleen.
Jokainen, joka uskoo muodossa tahi toisessa mihin tahansa
kuolemattomuuteen, olkoon se pahaa tahi hyvää, tulee ymmärtää
itsestään, mitä ikuisuus todella merkitsee hänelle itselleen.
Esim Saatanaan tahi muuhun luodulliseen pahaaan uskovien
on täysin mahdotonta olla saman aikan uskomasta Saatanan
Luojaan, eli Hyvään Jumalaan, jos sellaiset uskovat todella
ovat Saatanaan uskovia.
Hyvä; luominen voita aina minkä tahansa pahan.
Mutta jos saatananpalvojat kieltävät hyvän Jumalan olevan
reaalisempi kuin heidän kuvitelmansa Saatanasta, niin minä
sanon jokaiselle ja erikseen saatananpalvojille, että kovastipa
te olette itsenne eksyttäneet; että teidän uskonne kohde on
pelkästään ja vain teidän omaa korvasyyhyänne, kuten on
jokaisen ihmisen uskonkohde silloin, kun se kohdistuu
johonkin muuhun kuin Hyvään Isään taivaitten taivaissa.
Viekää nämä Sanat mihin ikinä te menettekin ja uskokaa
nämä, niin te olette turvassa Saatanalta ja kaikelta tuomiolta.
Teitä ei kiristetä tähän millään tavoin, vaan sanotaan vain, että
muussa tapauksessa te olette osallisia maailman väärin-
käyttämään energiaan; väärinrakastamiseen.
Ainut Vain
> Oikeudellisesti ottaen lain tulee olla ikuinen.
> Mutta jos tai kun laki ei tunnusta ikuisuutta eikä ketään
> laillisuuden puitteissa mahdotonta ymmärtää ikuis-
> mielessä tehtyjen tekojen motiiveja...
Laki ei voi pitää ajallisuutta suurempana faktana kuin ikuisuutta !
Laki ei voi pitää ajallista, kuolemaa faktana lainkaan; lain pitää
tulla esille olentojen sisältä, mihin kuuluu ykseys, joka tiede-
uskonto-filosofia.
Koska siis aika ei ole mikään fakta, kun sitä esim se tiede
tarkastelee, niin siitä seuraa, ettei kuolemakaan ole fakta
esim sille tieteelle. Joka muuta väittää, esittäköön faktat !
Voi teitä te lainopettajat, kun itsenne olette eksyttäneet,
ja niin eksytätte Jumalan lapsekin !
Ainut Vain
> Laki ei voi oikeudellisesti ottaen tuomita ajallisissa asioissa,
> jos se ei itse ole ajaton !
Laki ei voi tuomita lainkaan missään mielessä, jos se
on ajallinen laki. Tämä on niin itsestään selvää, etteivät
he, jotka nyt kutsuvat itseään yhteiskunnallisiksi
vaikuttajiksi missä tahansa suhteessa, tahi älykköinä,
eivät pysty tätä totuutta tunnustamaan.
Sillä he itsestään ymmärtävät, että he vapautuisivat olemasta
yhteiskunnallisia vaikuttajia, tahi ns älymystöä, jos tahi kun he
totuuden tunnustaisivat, eli ikuisuuden faktana itsessään kuin
he nyt pitävät ajallisuutta itsestään selviönä itsessään. Sillä sen
jälkeen he eivät enää voisi säädellä ajallisia lakeja, joka samaa
on kuin hallitsemisen himo.
Ajallinen ei voi tuomita itseäään. Sillä sellainen on verrattava
vaikkapa siiihen, pystyykö ihminen nostamaan itsensä ylös
omista hiuksistaan kiskomalla, ilman väkipyöriä !
Voi teitä te lainopettajat ja teologit ja maailmanoppineet, kun
itsenne olette eksyttäneet, ja niin eksytätte Jumalan lapsetkin !
Ainut Vain
> Oikeudellisesti ottaen lain tulee olla ikuinen.
> ...
> ja sen synnyttämät teot.
Pystyvätkö esim saatananpalvojien tekojen kuulustelijat
ottaan aidosti huomioon saatananpalvojien motiivit, jos
laki ja materialismissa kieriskelevä yhteiskunta kieltää
ikuisuuuden olevan fakta ? Pystyvätkö he keskustelemaan
(tässä) saaatananpalvojien kanssa Saatanasta reaalisena
olentona ?
Minäpä vastaan, koska katson, ettei teistä ole tähän
vastaajiksi -- koska te olette syyntakeettomia Ikuisen
Ajatuksen edessä --, ettette te pysty ymmärtämään
kenenkään motiivia, olkoot ne ajallisia tai ikuisia.
Tämä seuraa suoraan totuudesta, joka tässäkin totuus onpi,
mutta jota kukaan muu kuin totuus itse ei pysty näkemään.
Sillä eiväthän edes uskikset ole vielä kertaakaan osoittaaneet
pienintäkään kyvykkyyttä keskusteluun kanssani _Jumalan todesta_
-- koska he kieltävät Jumalan olevan fakta ! Niinpä heille ei ole
jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin tuomita kaikki tälläinen, kuten
ajalliset oikeusoppineet tuomitsevat jokaisen, jonka motiiveihin
he eivät pysty ottamaan tosiasiallisesti kantaa --, kuten saatanan-
palvojat tuomitsevat muut, koska he eivät siltikään pidä Saatanaa
faktana, sillä sen myötä he saisivat myös Rakastavan Isän taivaitten
taivaista luokseensa.
Sanctius
Ainut Vain poisti harhaluuloja:
>Kuolema ei ole palkinto kellekään eikä millekään; kuolema ei
>ole syy eikä seuraus Helvettiin alenemiselle tahi Paratiisin
>ylentämiselle.
Maanpäällinen elämä on näitä molempia.
Maanpäällinen helvetti ja maanpäällinen taivas.
Kuolema vapauttaa näistä molemmista. Maanpäällisen elämän ulkopuolella
on tuo 0-Piste, jossa voidaan muodostaa 100% molempia tahi olla 100%
ilman.
>Luominen voittaa aina minkä tahansa pahan.
Rakentaminen johtaa loppujen lopuksi aina Sen Hyvän Rakentamiseen,
joka latenttina asuu Jokaisen sisällä. Tuhoaminen saa aikaan aina sen
saman Hyvän *peittymisen*, ei siis Hyvän tuhoutumisen!
Paha/Tuhoaminen/Chaos on Hyvän/Rakentaminen/Order puutetta.
>Viekää nämä Sanat mihin ikinä te menettekin ja uskokaa
>nämä, niin te olette turvassa Saatanalta ja kaikelta tuomiolta.
Toisaalta, älkää *uskoko* Saatanaan/whatever, niin olette siltä
turvassa. Tämähän on se vanha temppu, kun illuusio-lohikäärme
ahdistelee Sankariamme, tämä keskittyy harhan voittamiseen
ymmärtämällä että harha on harjaa eikä se voi häntä vahingoittaa.
Maailmankaikkeuden helpoin temppu on uskoa että: "Ei ole mitään hätää
vaikka hyppäsit juuri ilman laskuvarjoa 10K korkeudesta."
Samaa mieltä ? Eikös ? Hahaa !
>Teitä ei kiristetä tähän millään tavoin, vaan sanotaan vain, että
>muussa tapauksessa te olette osallisia maailman väärin-
>käyttämään energiaan; väärinrakastamiseen.
...Eli Harhan rakentamiseen. Ja tätä Me Harhan Poistajat emme hyväksy!
Tulemme ja irroitamme vaikka Teidän Päät, jossette hyvällä usko!
- Magus Sanctius, Nyt loppuu se Harha-Pelleily !!!
Sanctius
Petteri Valjus kyseli:
>heraa kysymys siita, mika on elaman sisalto?
Millaista sisältöä Itse Elämääsi haluaisit ? Siinähän se on se elämän
sisältö. Eihän sitä tarvitse edes muilta kysyä. Pelkkä iso peili ja
hymy naamassa riittänee rekvisiitaksi, jonka jälkeen pelikuva vastaa
sinulle.
- Magus Sanctius, Kuvajainen.
Ainut Vain
Tapio Talvisalo <ba...@flowa.kotisivupalvelu.fi> kirjoitti
> : Jos kuolema olisi fakta, niin silloin myös materia kuolisi;
> : silloin ei voisi olla aineen katoamattomuutta; silloin maailman-
> : kaikkeudessa olisi reikä, mistä energia virtaisi olemattomuuteen.
>
> Kuolema on paikallinen loppu, jossa muutos tapahtuu joki kuolee, mereen
> ihminen hajoaa maahan, sielu hajoaa tietoisuuteen (? tai jotain)
> Kuolema on muutos joka luo elämän... kehä.
Näin näin jälleen kerran uuden Opettajani hymyilevät kasvot ;-)
Kuoleman oleminen siis vaatii kosmisen tietoisuuden, mihin
kuolevan olennon tietoisuus virtaa ? Mahtavaa, upeeta oppia
jälleen uutta. Sillä jotakinhan maailma olettaa minätietoisuuden
olevan;se sen on jo sentuhannesti minulle(kin) sanonut, että se
minä on todellinen -- koska kerran sen maailma todellinen onpi;
se ei tunnustaa maailmaansa illuusioksi voisi.
Koska siis maailman ihmiset eivät tunnusta minäänsä illuusioksi,
niin siitä seuraa, että minä hyvin reaalinen onpi. Sillä myös sille
minälle maailma hyvin reaalinen onpi, eikä illuusiota missään mää-
rin, joka täällä jo nähtynä onpi lukemattomin kielloin tämän näke-
mystä vastaan.
Koska se minä reaalinen onpi, ja koska sille kuolema fakta
onpi, niin siitä seuraapi, että jokin r e a a l i n e n
poistuu ihmisestä ihmisen kuollessa. Mutta mihin se
poistua voisi, jos sille ei ole senkaltaista reaalipaikkaa,
mitä se itsekin olisi ? Siis nyt myös kuolema ja minä
reaaliteetteinakin tuottavat vastaukseksi, että olemassa onpi
ihmisestä riippumaton kosminen mieli, joka vastaanottajana
ihmisestä poistuvalle mielelle onpi.
Mutta kaikki luonnon kierrot opettavat meille nyt, että
kosmisen mielen mielen tulee myös kiertää. Ja miten se
sen tekkoo, niin se nyt meille helppoa on nähdä, kun
vain luontoa ja valtamerta tarkkaamme sekä aurinkoa.
Sillä kun aurinko saa aikaan luonnonkierrot, niin senkaltaisen
tuleepi olla se, mikä nyt haihduttaa kosmisen valtamielen
pinnasta mielihuurua, joka valuupi mielisateena maailmaan
syntyviin ihmisituihin ja niihin tiivistyypi, että ihmiset vallan
jokeltelevat ensin ihmetyksestä suuresta, joka heitä
kohdannut onpi, sekä myöhemminkin.
Mutta mikäpä nyt se valtamielen pintaa säteillään
porottava aurinko olisi muu kuin Jumala itse, sillä
vain näin sen voin nähdä sekä tuntea myös, sillä
ylen ihmeelliset ovat Jumalan tiet ja korkeat myöskin.
> Mailmankaikeudessa on reikiä josta osa kaikeudesta
> virtaa toisiin osakaikkeuksiin.
Kaksikin kaikkeutta, mi yhteenliittyneinä olisivatpi,
yksi kaikkeus olisi.
Sanctius
Timo Göös ei yhdistänyt:
>Miten ihmeessä ne näkyy takaapäin polvilaan?
Minulla on tuhansia kuvia, joissa se näkyy takaapäin kun ovat
polvillaan. Vihjeenä voin mainita, että naisen olemus täyttää
suurimman osan kuvapinta-alasta. Siinäpä arvoitusta kerrakseen,
Timollekkin.
- Senator Sanctius, Doggie.
Timo Göös
Nyt hukkui kyllä langanpää, tosin se saattaa johtua siitäkin että en
katsele naista tai naisia kuvista, sitä kun mukavampi katsella ihan
luonnossa.
Mutta "Lepator Sankkerilla" lienee tekemistä kuvissaan ja molempien käsien
kanssa erikseen, vai?
Timppa
--
Goo...@sci.fi
Sanctius kirjoitti artikkelissa <6aarph$o...@filon.sgic.fi>...