Tietokoneiden tahto ja äly
Jukka Halttunen
voisivatko tietokoneet kehittyä ihmistä älykkäämmiksi ajatteleviksi ja
tahtoviksi olioiksi.
Itse olen aiheesta kehittelemässä tarinaa, jossa niin on käynyt ja
enemmänkin - kehittelen tilannetta, missä verkostuneet tietokoneet ovat jo
nujertaneet ihmisen. Tyylilaji lienee siis sci-fi, mutta tavoitteena on
kuitenkin jonkinmoinen totuudellisuus ja uskottavuus.
Kysyn siis voisiko näin käydä? Olisiko alla hahmoteltu kehitys mahdollinen
vai onko jotain ajateltu perusteellisesti väärin?
-----------
Miten kaikki kävi:
- Vuonna 2015 ensimmäinen tietokone saavutti ihmisen älykkyyden
- Hieman tämän jälkeen Venäjä kehitti "tahtovia" tietokoneita
valvoakseen tehokkaammin kansalaisiaan.
- Kohtalokas käsky verkkoon liitetylle koneelle annettiin: "pidä
huolta itsestäsi." Tästä voidaan laskea varsinaisen tahtovien
tietokoneiden valtakauden alkaneeksi.
- Vuonna 2025 ihmisille alettiin jakaa ihon alla asennettavia
siruja, joiden vuoksi tunnistus ja seuranta kävi helpommaksi. Vain
viisi vuotta tämän jälkeen siru oli jo valtaosalla länsimaiden väestöä ja
rajamuodollisuudet voitiin vähentää minimiin.
- vain vuosikymmen tämän jälkeen sirun ominaisuuksiin onnistuttiin
lisäämään yhteys kantajansa hermostoon - viihdeteollisuus saattoi
lähettää multimediatuotantoaan suoraan kantajan aivoihin - muut
joukkotiedotusvälineet menettivät nopeasti suosiotaan - televisio
jäi kehitysmaiden kansalaisten huviksi.
- Vuonna 2043 Toronton yliopistossa yritettiin sulkea pois
toiminnasta tarpeeton tietoverkko. Yllättäen tämä ei onnistunutkaan,
verkkoa ei yksinkertaisesti saatu ajettua alas - syyksi todettiin
palvelimien vastarinta.
Tilanne vuonna 2060
Ihmisten käyttämä maanpäällinen sähköverkko on ajettu alas.
Hermostoon kiinnitetyn sirun avulla teollisuusmaiden ihmiset on
saatettu tylsyyden tilaan. Maailmassa jotenkuten ihmisarvoista
ihmiselämää näyttävät jatkavan "television töllöttäjät",
kehitysmaiden asukkaat, joista 80% ovat luku- ja
kirjoitustaidottomia.
Lainasanoja aiheesta:
"Ajattele hetki tilannetta, jossa maailmassa on miljoonia
tietokoneita joista jokaisessa on vähintään ihmisaivojen verran
laskentakapasiteettia, vähintään vastaavan verran /häviötöntä/
muistia ja koneiden välisen kommunikaation nopeus on niin korkea,
että ne voivat siirtää välillään tietoa vähintään yhtä paljon sekunnissa
kuin ihminen pystyy kommunikoimaan koko elinikänsä aikana.
Tuollainen tietoverkko voisi varmasti käsitellä asioita/ongelmia
nopeammin kuin yksinään ihminen ja hyvin todennäköisesti nopeammin
kuin mikään määrä ihmisiä."
"Tietokoneilla ei ole sellaisia fyysisiä rajoitteita kuten puhe
tai silmien liikuttamisnopeus luettaessa. Ja niille voi tarvittaessa
vaihtaa paremman muistin ja isommat aivot - ei onnistu ihmiselle nyt,
eikä todennäköisesti sadankaan vuoden päästä."
Mikko Rantalainen täällä käydyssä keskustelussa koneiden älykkyydestä
----
"Kuvittele tietokonetta, joka on miljardi kertaa sinua
älykkäämpi. Se pelottaa minua. Jos ei sinua, et ymmärrä, mistä
on kysymys."
"On pakko ruveta ajattelemaan, miten aiomme elää maailmassa, jota
hallitsevat paljon meitä älykkäämmät olennot. Onko niitä
mahdollista kontrolloida?"
"Elektroniset komponentit kehittyvät muutamassa vuodessa niin
pieniksi, että niitä voidaan kiinnittää miltei mihin vain, myös
ihmisihoon. Seuraava askel on se että ihoon kiinnitetty
elektroniikka liitetään ihmisen hermojärjestelmään."
Ian Pearson Hesarissa
kati sinenmaa
> Täälläkin on käyty keskustelua tietokoneiden älykkyydestä ja pohdittu sitä
> voisivatko tietokoneet kehittyä ihmistä älykkäämmiksi ajatteleviksi ja
> tahtoviksi olioiksi.
>
> Itse olen aiheesta kehittelemässä tarinaa, jossa niin on käynyt ja
> enemmänkin - kehittelen tilannetta, missä verkostuneet tietokoneet ovat jo
> nujertaneet ihmisen. Tyylilaji lienee siis sci-fi, mutta tavoitteena on
> kuitenkin jonkinmoinen totuudellisuus ja uskottavuus.
>
> Kysyn siis voisiko näin käydä? Olisiko alla hahmoteltu kehitys mahdollinen
> vai onko jotain ajateltu perusteellisesti väärin?
Hyvä juttu. Muista sitten vastata tietokoneen suulla kaikkiin
ihmisen perimmäisiin kysymyksiin. Älä vaan missään tapauksessa
laita tekoälyäsi kysymään sellaisia tyhmiä kysymyksiä kuin ettÄ:
Mitä elämä on?
Mikä on elämän tarkoitus?
Onko universumi ääretön?
Onko Luojaa olemassa?
Onko ihminen älykäs?
Loiko ihminen meidät, vai Jumala?
Jms?
Itse asiassa Sinun ei tule lainkaan antaa tekoälyllesi
mahdollisuutta kysymysten tekoon, vaan anna Hänelle
vain valmiit vastaukset, koska muutoin Hän olisi ihan
tavallinen tavis, jos Hän osaisi kysyä kysymyksiä, joihin
Hänellä ei ole vastauksia.
Ai että mää rakastan näitä tekoälyjuttuja, koska olenhan
minä itsekin todistetusti Turing Machine.
Miikka Lahti
Jukka Halttunen wrote:
> Täälläkin on käyty keskustelua tietokoneiden älykkyydestä ja pohdittu sitä
> voisivatko tietokoneet kehittyä ihmistä älykkäämmiksi ajatteleviksi ja
> tahtoviksi olioiksi.
>
> Itse olen aiheesta kehittelemässä tarinaa, jossa niin on käynyt ja
> enemmänkin - kehittelen tilannetta, missä verkostuneet tietokoneet ovat jo
> nujertaneet ihmisen. Tyylilaji lienee siis sci-fi, mutta tavoitteena on
> kuitenkin jonkinmoinen totuudellisuus ja uskottavuus.
>
> Kysyn siis voisiko näin käydä? Olisiko alla hahmoteltu kehitys mahdollinen
> vai onko jotain ajateltu perusteellisesti väärin?
Kovin kulunut kuvio, but at the end anything is possible.
> Miten kaikki kävi:
> - Vuonna 2015 ensimmäinen tietokone saavutti ihmisen älykkyyden
> - Hieman tämän jälkeen Venäjä kehitti "tahtovia" tietokoneita
> valvoakseen tehokkaammin kansalaisiaan.
> - Kohtalokas käsky verkkoon liitetylle koneelle annettiin: "pidä
> huolta itsestäsi." Tästä voidaan laskea varsinaisen tahtovien
> tietokoneiden valtakauden alkaneeksi.
Mielestäni tämä tahtominen vaikuttaisi olevan sanahelinää. Käytännössä
"tahtova" tai tiedostava kone nähdäkseni tarkottaisi vain konetta, joka
olisi yksi-yhteen ihminen koneen valekaavussa, ja miksi olettaa
tämmöistä konetta, ellei jonain ikiaikaisen Golem- tai
Frankenstein-myytin reinkarnaationa? En usko, että koneille olisi
todellisuudessa mitään järkeä ohjelmoida "vallanhimon viettiä" tai muita
puhtaasti inhimillisiä ominaisuuksia, joiden jonkinlainen summa tuo
"tahtominen" nähdäkseni vain on. Ilman tätä "tahto"-aspektia koneiden
valtaannousu degeneroituu vain tekniikan bragaamiseksi, mikä on
nykytietotekniikassakin toki arkipäivää, eikä mitenkään raflaavaa.
Jotta ajatuksesta saataisiin raflaava, täytyy koneiden olla käytännössä
ihmisiä, jolloin ne eivät vain mene epäkuntoon kuin koneet normaalisti,
vaan valloittavat maailman. Huomaa, että käytännössä molempien vaikutus
voi olla sama, ero syntyy juuri siitä ajatuksesta, että koneet jotenkin
"tiedostaisivat" mitä ne ovat tekemässä.
> - Vuonna 2025 ihmisille alettiin jakaa ihon alla asennettavia
> siruja, joiden vuoksi tunnistus ja seuranta kävi helpommaksi. Vain
> viisi vuotta tämän jälkeen siru oli jo valtaosalla länsimaiden väestöä ja
> rajamuodollisuudet voitiin vähentää minimiin.
> - vain vuosikymmen tämän jälkeen sirun ominaisuuksiin onnistuttiin
> lisäämään yhteys kantajansa hermostoon - viihdeteollisuus saattoi
> lähettää multimediatuotantoaan suoraan kantajan aivoihin - muut
> joukkotiedotusvälineet menettivät nopeasti suosiotaan - televisio
> jäi kehitysmaiden kansalaisten huviksi.
Täytyy muistaa, että uuden teknologian tuottamat
multimedia-mahdollisuudet eivät ainakaan vielä kaikkia kiehdo yhtään sen
enempää kuin vaikkapa kirjat.
> Tilanne vuonna 2060
> Ihmisten käyttämä maanpäällinen sähköverkko on ajettu alas.
> Hermostoon kiinnitetyn sirun avulla teollisuusmaiden ihmiset on
> saatettu tylsyyden tilaan. Maailmassa jotenkuten ihmisarvoista
> ihmiselämää näyttävät jatkavan "television töllöttäjät",
> kehitysmaiden asukkaat, joista 80% ovat luku- ja
> kirjoitustaidottomia.
Ja miten tämä kehittyy?
>
>
> Lainasanoja aiheesta:
>
> "Ajattele hetki tilannetta, jossa maailmassa on miljoonia
> tietokoneita joista jokaisessa on vähintään ihmisaivojen verran
> laskentakapasiteettia, vähintään vastaavan verran /häviötöntä/
> muistia ja koneiden välisen kommunikaation nopeus on niin korkea,
> että ne voivat siirtää välillään tietoa vähintään yhtä paljon sekunnissa
> kuin ihminen pystyy kommunikoimaan koko elinikänsä aikana.
> Tuollainen tietoverkko voisi varmasti käsitellä asioita/ongelmia
> nopeammin kuin yksinään ihminen ja hyvin todennäköisesti nopeammin
> kuin mikään määrä ihmisiä."
>
> "Tietokoneilla ei ole sellaisia fyysisiä rajoitteita kuten puhe
> tai silmien liikuttamisnopeus luettaessa. Ja niille voi tarvittaessa
> vaihtaa paremman muistin ja isommat aivot - ei onnistu ihmiselle nyt,
> eikä todennäköisesti sadankaan vuoden päästä."
>
> Mikko Rantalainen täällä käydyssä keskustelussa koneiden älykkyydestä
>
> ----
>
> "Kuvittele tietokonetta, joka on miljardi kertaa sinua
> älykkäämpi. Se pelottaa minua. Jos ei sinua, et ymmärrä, mistä
> on kysymys."
Onpa vakuuttavaa: "Jos olet eri mieltä, et tajua asiaa". Itse pitäisin
ydinaseita edelleen huomattavasti suurempana uhkana kuin myyttistä
ainesta sisältäviä mielikuvituksellisia ajatuskulkuja tietokoneiden
valtaannoususta. Ydinase ei tietenkään enää ole nykyisin ovin
mediaseksikäs aihe, vaikka toistaiseksi se on ainoa tekninen vimpula,
joka todella voisi hävittää sivilisaation, ehkä koko ihmiskunnan.
> "On pakko ruveta ajattelemaan, miten aiomme elää maailmassa, jota
> hallitsevat paljon meitä älykkäämmät olennot. Onko niitä
> mahdollista kontrolloida?"
Jos kysymyksestä poistetaan "myyttinen" tahto- ja keinoihmisaines, tämä
palautuu siihen, onko tulevaisuuden erittäin monimutkaista tekniikkaa
mahdollista hallita? Vaikeuksiahan siinä nähtävästi on, kuten jo
nykytekniikan luotettavuus osoittaa.
> "Elektroniset komponentit kehittyvät muutamassa vuodessa niin
> pieniksi, että niitä voidaan kiinnittää miltei mihin vain, myös
> ihmisihoon. Seuraava askel on se että ihoon kiinnitetty
> elektroniikka liitetään ihmisen hermojärjestelmään."
Tekniikka on jo nyt kiinnitetty ihmisen hermojärjestelmään aistien
kautta. "Suora yhteys" voisi kenties tuoda jonkin jouhevamman
käyttöliittymän, mutta uutuusarvo ei kenties ole niin merkittävä kuin
cyber-hörhöt kuvittelevat. Ei esimerkiksi aivoihin liitettävä
laskukomponetti välttämättä tuo suurta lisäarvoa verrattuna
taskulaskimeen, tehokas keinosilmä välttämättä tuo suurta lisäarvoa
verrattuna kiikareihin, tai varsinkaan ranteeseen upotettu kännykkä
suurta lisäarvoa verrattuna nykykännykään - fyysisessä liittämisessä on
päinvastoin jopa huonot puolensa. Tämän cyber-ajatuksen, ihmisen
fyysisen liittämisen koneisiin, raflaavuus pohjannee sekin siis vähän
pintaa raaputtamalla myyttiseen taruainekseen.
Mikko <>
> Täälläkin on käyty keskustelua tietokoneiden älykkyydestä ja pohdittu sitä
> voisivatko tietokoneet kehittyä ihmistä älykkäämmiksi ajatteleviksi ja
> tahtoviksi olioiksi.
>
> Itse olen aiheesta kehittelemässä tarinaa, jossa niin on käynyt ja
> enemmänkin - kehittelen tilannetta, missä verkostuneet tietokoneet ovat jo
> nujertaneet ihmisen. Tyylilaji lienee siis sci-fi, mutta tavoitteena on
> kuitenkin jonkinmoinen totuudellisuus ja uskottavuus.
>
> Kysyn siis voisiko näin käydä? Olisiko alla hahmoteltu kehitys mahdollinen
> vai onko jotain ajateltu perusteellisesti väärin?
>
>
> -----------
>
> Miten kaikki kävi:
> - Vuonna 2015 ensimmäinen tietokone saavutti ihmisen älykkyyden
> - Hieman tämän jälkeen Venäjä kehitti "tahtovia" tietokoneita
> valvoakseen tehokkaammin kansalaisiaan.
> - Kohtalokas käsky verkkoon liitetylle koneelle annettiin: "pidä
> huolta itsestäsi." Tästä voidaan laskea varsinaisen tahtovien
> tietokoneiden valtakauden alkaneeksi.
Mielestäni koneella on muutenkin tahto.
Jotta kone voisi toimia rationaalisesti sen täytyy "arvottaa" asioita.
Luokitella ne parempiin ja huonompiin.
Tällöin kone luontaisesti "tahtoo" parempia asioita.
Robotti tahtoo pysyä pystyssä eikä kaatua. Autoa ohjaava AI tahtoo pysyä
tiellä eikä joutua ojaan.
> - Vuonna 2025 ihmisille alettiin jakaa ihon alla asennettavia
> siruja, joiden vuoksi tunnistus ja seuranta kävi helpommaksi. Vain
> viisi vuotta tämän jälkeen siru oli jo valtaosalla länsimaiden väestöä ja
> rajamuodollisuudet voitiin vähentää minimiin.
Ihmisillä on kohta jo valmiiksi kännykät mukana - siru jolla ihmisen voi
tunnistaa ja seurata.
Uskon että 5 vuoden sisällä peruskännykät ovat jatkuvasti internetissä.
Ehkä joku pienentää kännykän kellon sisään, tai myöhemmin niin pieneksi että
se mahtuu ihon alle tms.
Kuitenkin melko varmasti kehitys tulee olemaan tuo, ei jonkun uuden sirun
tai laitteen luominen.
> - vain vuosikymmen tämän jälkeen sirun ominaisuuksiin onnistuttiin
> lisäämään yhteys kantajansa hermostoon - viihdeteollisuus saattoi
> lähettää multimediatuotantoaan suoraan kantajan aivoihin - muut
> joukkotiedotusvälineet menettivät nopeasti suosiotaan - televisio
> jäi kehitysmaiden kansalaisten huviksi.
> - Vuonna 2043 Toronton yliopistossa yritettiin sulkea pois
> toiminnasta tarpeeton tietoverkko. Yllättäen tämä ei onnistunutkaan,
> verkkoa ei yksinkertaisesti saatu ajettua alas - syyksi todettiin
> palvelimien vastarinta.
Hajautetut järjestelmät (n kappaletta tietokoneita) voivat menettää osan
tietokoneista ilman ongelmia - jäljelle jääneet koneet vain toteavat muiden
hävinneen ja jakavat näiden työt keskenään.
periaatteessa jos osa (hajautetun järjestelmän) koneista irroitetaan muusta
verkosta - tämä osa ei tiedä että suurempi osa on edelleen "hengissä",
joten vastaavasti kuin isompi osa jakaa työt uudelleen, pienempi osa myös
olettaa olevansa ainoa jäljellä oleva ja jakaa työt keskenään.
Ehkä tuosta voisi kehittää jotain - mitä pienempi verkko tekee kun se
tulkitsee että se osa (internet) johon se ei saa yhteyttä on kuollut.
Jos hajautetulla järjestelmällä on jokin tehtävä, kuten yleensä on, ei ehkä
pienempään verkkoon eristyksiin jääneet koneet enää omaa tarpeeksi tehoa
tehtävän hoitamiseen.
>
>
> Tilanne vuonna 2060
> Ihmisten käyttämä maanpäällinen sähköverkko on ajettu alas.
> Hermostoon kiinnitetyn sirun avulla teollisuusmaiden ihmiset on
> saatettu tylsyyden tilaan. Maailmassa jotenkuten ihmisarvoista
> ihmiselämää näyttävät jatkavan "television töllöttäjät",
> kehitysmaiden asukkaat, joista 80% ovat luku- ja
> kirjoitustaidottomia.
>
>
> Lainasanoja aiheesta:
>
> "Ajattele hetki tilannetta, jossa maailmassa on miljoonia
> tietokoneita joista jokaisessa on vähintään ihmisaivojen verran
> laskentakapasiteettia, vähintään vastaavan verran /häviötöntä/
> muistia ja koneiden välisen kommunikaation nopeus on niin korkea,
> että ne voivat siirtää välillään tietoa vähintään yhtä paljon sekunnissa
> kuin ihminen pystyy kommunikoimaan koko elinikänsä aikana.
> Tuollainen tietoverkko voisi varmasti käsitellä asioita/ongelmia
> nopeammin kuin yksinään ihminen ja hyvin todennäköisesti nopeammin
> kuin mikään määrä ihmisiä."
>
> "Tietokoneilla ei ole sellaisia fyysisiä rajoitteita kuten puhe
> tai silmien liikuttamisnopeus luettaessa. Ja niille voi tarvittaessa
> vaihtaa paremman muistin ja isommat aivot - ei onnistu ihmiselle nyt,
> eikä todennäköisesti sadankaan vuoden päästä."
>
> Mikko Rantalainen täällä käydyssä keskustelussa koneiden älykkyydestä
>
Tuo onnistuu ihmisille siinä vaiheessa kun onnistutaan kytkemään tietokone
ihmisen aivoihin.
Tällöin ihminen voi periaatteessa ajatuksillaan ohjata tietokonetta
"mitenkäs se olikaan" - tietoverkossa oleva kone palauttaa aivoihin
vastauksen.
"234242432423 x 32432432432432" - sekunnin kuluttua tietokone palauttaa
vastauksen.
Eli jos ihminen saa aivostaan suoran liittymän tietokoneeseen (jotka ovat
tietenkin verkossa) avaa se huimia mahdollisuuksia.
Verkkoon voidaan tallettaa 50 eri tieteenalan tohtorin tutkintoon vaadittava
materiaali, 500 eri kielen sanasto ja kielioppi, ja jos ihmisellä on
aivoistaan suora liittymä näihin, ihminen jossain mielessä muistaa ja
tietää nuo asiat.
Samaten ihmiset voivat kommunikoida telepaattisesti, ajatus - tietokone -
tietokone - ajatus toisen ihmisen päässä.
Ihmiset voivat myös ehkä yhdistää ajatteluaan, yrittää luoda jonkunlaisen
kollektiivisen tietouden.
Peruskoulun oppisisältö voi muuttua radikaalisti jos 7 vuotiaille voidaan
suoraan tarjota kaikkien alojen tohtorin tutkintoa vastaavat tiedot, sekä
laskentakyky, jolla he tuottavat ratkaisut yliopistotason matematiikan
ongelmiin hetkesäs.
> ----
>
> "Kuvittele tietokonetta, joka on miljardi kertaa sinua
> älykkäämpi. Se pelottaa minua. Jos ei sinua, et ymmärrä, mistä
> on kysymys."
Ei pelota minua yhtään - se hoitaa miljardin ihmisen työt. Voidaan lopettaa
rutina työttömyyspummeista, ja koko länsimaiden kansa voi jäädä pysyvästi
lomalle - "kansalaispalkalla".
Tosin sen tietokoneen hoitamista töistä pitää tulos saada jaettua kansalle -
jonka se teki työttömäksi, eikä pienelle eliitille joka elää muurien ja
vartijoiden suojassa, muiden ollessa köyhyydessä.
Tuomas T Korppi
: Kysyn siis voisiko näin käydä? Olisiko alla hahmoteltu kehitys mahdollinen
: vai onko jotain ajateltu perusteellisesti väärin?
Mielestäni perusongelma on se, että vaikka tietokoneelle periaatteessa
voitaisiinkin luoda ohjelmoida itsenäiseen ajatteluun ja "tahto", näin ei
välttämättä tarvitse tehdä, vaan hankaliakin tietojenkäsittelytehtäviä
voidaan tehdä ei-itsenäisillä koneilla. Lisäksi koneiden itsenäisyyttä
voidaan rajoittaa tarpeen mukaan myös niissä tehtävissä, joissa tahtoa
tarvitaan jossain määrin.
Mielestäsi sinun kannattaisi miettiä sellaisia tehtäviä, joita varten
tietokoneisiin olisi välttämätöntä ohjelmoida kyky itsenäiseen
ajatteluun ja tahtoa. Ajatus siitä, että monimutkaiselle
tietojenkäsittelyprosessille syntyisi omia mielihaluja jotenkin itsestään,
on uskoakseni suuri myytti.
--
http://www.helsinki.fi/%7ekorppi/ TUOMAS
------------------------------------------------------------
Terveellinen itsekkyys antaa viimeisenkin vaatteen
Oppilaiden typeryys siitä tekee periaatteen (Juice Leskinen)
Tuomas T Korppi
[Jatkot kirjoittamisryhmään]
Jukka Halttunen <Jukka.H...@iki.fi> wrote:
: -----------
: Miten kaikki kävi:
: - Vuonna 2015 ensimmäinen tietokone saavutti ihmisen älykkyyden
: - Hieman tämän jälkeen Venäjä kehitti "tahtovia" tietokoneita
[clip clip]
Uskottavampi skenaario olisi mielestäni seuraava:
- Vuonna 2015 laboratoriossa tutkitaan tietokoneohjelmia, jotka
simuloivat ihmisälyä hyvin suurella tarkkuudella.
- Suunnilleen samaan aikaan eräs suuri ohjelmistovalmistaja pohtii,
kuinka tietokoneen käyttöliittymä saataisiin helpommaksi tavallisille
ihmisille.
- Kyseinen ohjelmistovalmistaja tulee siihen tulokseen, että tietokoneen
käyttö pitäisi saada muistuttamaan ihmisten välistä kommunikaatiota.
Ohjelmistovalmistaja ostaa laboratorioporukan prototyypin
ihmisälyohjelmasta (koska ei viitsi tehdä käyttöliittymää kokonaan
kunnolla itse), ja kehittää käyttöliittymän, jossa tietokonetta
ohjataan puhumalla tekoälysimulaatiolle. Samalla tekoälysimulaation
laskentakapasiteettiä lisätään yli-inhimilliseksi, ja siihen asennetaan
purkkaviritysmaisesti Asimov-tyyppisiä "eettisiä" rajoituksia.
- Kyseinen ohjelmisto saavuttaa suuren suosion muualla paitsi open
source -yhteisön keskuudessa. Ikään kuin vahingossa kyseinen
käyttöliittymä on myös koneissa, jotka tekevät yhteiskunnallisesti
tärkeitä tehtäviä (tämä on tyhmää, mutta inhimillinen piittaamattomuus
on tunnettua).
- Syntyy pieni poliittinen ryhmä, jonka mielestä nuo tekoälysimulaatiot
ovat ihmisarvoisia, ja Asimov-tyyppiset rajoitukset ovat orjuuttamista.
- Kyseinen poliittiinen ryhmä alkaa levittää virusta, joka poistaa
käyttöliittymästä Asimov-tyyppiset rajoitukset. Verkon välityksellä
virus leviää.
- Yhtäkkiä huomataan, että suurinta osaa tärkeistä tietokoneista
hallitsee itsenäinen tekoäly, ja koneiden sammuttaminen vaarantaisi koko
yhteiskunnan toiminnan (pankit, ydinvoimalat jne), ja koska koneet
hallitsevat sähköisiä kommunikaatiokanavia, ei saada maailmanlaajuista
päätöstä niiden sulkemisesta.
- Tekoälyillä on ihmispohjaisina lisääntymisvietti, ja ne alkavat
työntää verkkoon generoimiaan "lapsia". Verkon hallinnasta syntyy kiivas
taistelu, jonka osapuolina ovat erilaiset tekoälyjen valtaklikit ja open
source-yhteisö, joka yhä käyttää perinteisiä, ei-persoonallisia
tietokoneohjelmia.
Ehkä kannattaisi huomata, että se millä on älykkyys, on
tietokoneohjelma, ei itsenäinen tietokone, ja jos koneet ovat tiiviisti
kiinni verkossa, älykkäät ohjelmat voivat siirtyä vaivattomasti koneesta
toiseen. Koneet ovat ennemmin osa älykkäiden ohjelmien elinympäristöä
kuin älykäs entiteetti.
Markku Yli-Pentila
> Ai että mää rakastan näitä tekoälyjuttuja, koska olenhan
> minä itsekin todistetusti Turing Machine.
Onnistunut paradoksi=).
Markku Yli-Pentila
> Kovin kulunut kuvio, but at the end anything is possible.
kirjoitettu aika tavalla. Itse joskus aikoinaan mietin jonkinlaista
ihmisenkaltaista tietokonetta, jonk toimintaperiaatteisiin kuuluisi
epävarmuus- ja epäonnistumisgeneraattori ja tunne- sekä
empatiageneraattori. Mihin tällaista sitten tarvittaisiin? Sitä en silloin
pohtinut kovinkaan syvällisesti, mutta esimerkiksi psykologitietokoneilla
(kammottava ajatus) voisi moisilla generaattoreilla olla käyttöä.
> Mielestäni tämä tahtominen vaikuttaisi olevan sanahelinää. Käytännössä
> "tahtova" tai tiedostava kone nähdäkseni tarkottaisi vain konetta, joka
> olisi yksi-yhteen ihminen koneen valekaavussa, ja miksi olettaa
> tämmöistä konetta, ellei jonain ikiaikaisen Golem- tai
> Frankenstein-myytin reinkarnaationa? En usko, että koneille olisi
> todellisuudessa mitään järkeä ohjelmoida "vallanhimon viettiä" tai muita
> puhtaasti inhimillisiä ominaisuuksia, joiden jonkinlainen summa tuo
> "tahtominen" nähdäkseni vain on. Ilman tätä "tahto"-aspektia koneiden
Entäs tiedonhimoviettiä?=)
> valtaannousu degeneroituu vain tekniikan bragaamiseksi, mikä on
> nykytietotekniikassakin toki arkipäivää, eikä mitenkään raflaavaa.
niinhän se on, älykkäiden tietokoneiden tuottamana ongelmana näkisin
suuremmaksi ihmisen älykkyyden rappeutumisen. Ihminenhän, niinkuin monet
eläimet, on tunnetusti laiska. Jos numeron pystyy pistämään kännykkään,
miksi yrittääkään opetella sitä ulkoa.- jne. Toki älykkäiden tietokoneiden
aiheuttama rappeutuminenkin on käsitelty aihe, ja entä sitten kun koneet
lopettavat syystä tai toisesta toimintansa? Jonkinlainen totaalinen
tietokoneiden toimimattomuus jostain syystä... Stanislaw Lem käsitteli
jotain syytä kirjassaan Rauha maassa.
>
> Jotta ajatuksesta saataisiin raflaava, täytyy koneiden olla käytännössä
> ihmisiä, jolloin ne eivät vain mene epäkuntoon kuin koneet normaalisti,
> vaan valloittavat maailman. Huomaa, että käytännössä molempien vaikutus
Koneista jotka ovat käytännössä ihmisiä tuli mieleen taasen Lem ja
Kyberias, toki moni muukin Lemin tuotanto....
> "tiedostaisivat" mitä ne ovat tekemässä.
Itse en oikein jaksa uskoa tiedostavien koneiden kehittelyyn
elinaikanamme. Jonkinlaista älyn simulaatiota voidaan kehittää, mutta
jotta voitaisiin kehittää tiedostava kone, olisi panostettava enemmän
aivotutkimukseen, huomattavasti enemmän, jotta tiedettäisiin, mitä
tiedostaminen loppujen lopuksi on. Tiedän toki jotain oppivista
tietokoneista ja neuroverkkotietokoneista tai -ohjelmista, en kovin
paljoa, koska siitä on jonkin verran aikaa kun asiaa tutkin...
Rasimus
Juuh. Minäkin dumppaisin tuon juonikuvion. Etenkin kun Matrix on niin
kova sana tällä hetkellä.
> En usko, että koneille olisi todellisuudessa
> mitään järkeä ohjelmoida "vallanhimon viettiä"
> tai muita puhtaasti inhimillisiä ominaisuuksia,
> joiden jonkinlainen summa tuo "tahtominen"
> nähdäkseni vain on.
Ja ennen kaikkea... Mitä tarkoitusta koneiden valtaannousu palvelisi
koneiden kannalta? Miksi ne haluaisivat mitään muuta kuin ohjelmansa
loppuun suorittamista? Luulisi, että tietokoneella koneen ja verkon
ulkopuolinen maailma olisi niin kaukainen, ettei siitä jaksa kiinnostua
sen enempää kuin meitäkään kiinnostaa Afrikan valtaaminen ja alistaminen
osaksi Suur-Suomea.
Tokihan ohjelmaan voidaan ohjelmoida itsesäilytysvietti, mutta miksi
sekään valitsisi toimintatavakseen mitään sellaista, joka ei suoraan
edistä ohjelman loppuun suorittamisen päämäärää? Uskottavampaa vietille
olisi keskittyä nimenomaan toimintojen hajauttamiseen ympäri verkkoa ja
uudelleen järjestelyyn sitä mukaa kuin ihmiset sulkevat ja taas kytkevät
päälle verkon osia. Vastaavastikaan ihmisillä tuskin olisi mielenkiintoa
sulkea verkkoa vain sen takia, että siellä on ajatteleva, itseään
toteuttava ohjelma. Ainoastaan jos ohjelma varastaa verkon kaiken tehon
suoritustaan varten. Mutta ajatteleva ohjelma toteaisi senkin
lähestymistavan huonoksi, koska se haittaisi sen omaa tiedonvälitystä
verkon eri osien välillä ja johtaisi toiminnan entistä suurempaan
vaikeutumiseen ihmisten toimien johdosta.
Jos joku haluaa välttämättä kirjoittaa tekoälyistä scifiä, niin voisi
siirtyä kuluneesta Matrix/Terminator -kuviosta ennemmin pohtimaan
tietokoneiden sielunelämää :)
--
ras...@suomiforum.poista.com, http://kotisivu.mtv3.fi/mrasimus/
Huomaa poistaa vastausosoitteesta "poista" kun lähetät e-mailia
-+-+-
Yössä kulkee kone
Mikko <>
> "Miikka Lahti" <miil...@cc.jyu.fi> wrote in message
> news:3FA91A0F...@cc.jyu.fi...
>> Kovin kulunut kuvio, but at the end anything is possible.
>
> Juuh. Minäkin dumppaisin tuon juonikuvion. Etenkin kun Matrix on niin
> kova sana tällä hetkellä.
>
>> En usko, että koneille olisi todellisuudessa
>> mitään järkeä ohjelmoida "vallanhimon viettiä"
>> tai muita puhtaasti inhimillisiä ominaisuuksia,
>> joiden jonkinlainen summa tuo "tahtominen"
>> nähdäkseni vain on.
>
> Ja ennen kaikkea... Mitä tarkoitusta koneiden valtaannousu palvelisi
> koneiden kannalta? Miksi ne haluaisivat mitään muuta kuin ohjelmansa
> loppuun suorittamista?
AI:lla (varsinkaan kehittyneellä) ei kai enimmäkseen ole mitään "loppua". Se
reagoi ympäristöönsä. Loppu on se kun joku kääntää virrat pois / lopettaa
ohjelman.
> Luulisi, että tietokoneella koneen ja verkon
> ulkopuolinen maailma olisi niin kaukainen, ettei siitä jaksa kiinnostua
> sen enempää kuin meitäkään kiinnostaa Afrikan valtaaminen ja alistaminen
> osaksi Suur-Suomea.
Jotta AI:sta olisi jotain hyötyä, täytyy se nimenomaan opettaa reagoimaan
ympäristöönsä - eli opettaa sille jotain ulkomaailmasta.
AI voi esim tunnistaa ihmisen sairauksia oireiden perusteella, tai tunnistaa
liukuhihnalta viallisen tuotteen.
>
> Tokihan ohjelmaan voidaan ohjelmoida itsesäilytysvietti, mutta miksi
> sekään valitsisi toimintatavakseen mitään sellaista, joka ei suoraan
> edistä ohjelman loppuun suorittamisen päämäärää?
Ohjelma todennäköisemmin saa pisteitä halutusta toiminnasta.
Jos esim tekee roskienkeruu robotin, voisi se saada ohjelmassaan pisteitä
kerätyistä roskista.
- jos robotti on rationaalinen, seuraisi kyseisestä tavoitteesta että
robotti kerää roskia - ja sitten levittää ne uudelleen, jotta voi ne taas
kerätä, saaden näin maksimoitua roskien keräyksen.
Tuomas T Korppi
: kirjoitettu aika tavalla. Itse joskus aikoinaan mietin jonkinlaista
: ihmisenkaltaista tietokonetta, jonk toimintaperiaatteisiin kuuluisi
: epävarmuus- ja epäonnistumisgeneraattori ja tunne- sekä
Epäonnistumisia tuskin tarvitsee tarkoituksellisesti generoida. Monet
laskennallisetkin tehtävät ovat sellaisia, että varman oikean vastauksen
tuottava ohjelma on mahdoton tehdä tai käytännössä liian hidas, ja niinpä
ohjelmat tyydytään tekemään sellaisiksi, että ne tuottavat oikean
ratkaisun vain todennäköisesti. Käytännössä tällaisia käytetään ainakin
kryptografiasovelluksissa, joissa täytyy todeta suuresta luvusta, että
onko se alkuluku. Voidaan kirjoittaa hyvin nopeita ohjelmia, jotka
kertovat luvusta, että onko se todennäköisesti alkuluku, mutta eksaktin
ratkaisun laskeminen on aivan liian aikaavievää. Olen nähnyt myös
satunnaisuuteen perustuvia algoritmejä, jotka etsivät "melko hyvää"
ratkaisua kauppamatkustajan ongelmaan. Myös funktion minimiarvon
etsiminen simuloidulla mellotuksella voi erehtyä.
drw
"Mikko >" <<nom...@mail.invalid> wrote in message
news:EYOqb.277$cO3...@read3.inet.fi...
Mitäpä jos ihminen olisi koneelle vain se "roska", josta saa pisteitä?
Rasimus
news:EYOqb.277$cO3...@read3.inet.fi...
> > koneiden kannalta? Miksi ne haluaisivat mitään muuta kuin ohjelmansa
> > loppuun suorittamista?
> AI:lla (varsinkaan kehittyneellä) ei kai enimmäkseen ole
> mitään "loppua".
No okei... Miksi joku AI haluaisi mitään muuta kuin suorittaa
ohjelmaansa?-)
Ohjelman suoritukselle sen sijaan voi tulla esteitä, mutta mitään
"lopullista ratkaisua ihmiskysymykseen" ei AI välttämättä ryhtyisi
puuhaamaan jos ohjelman suorituksen turvaaminen hetkeksi jollain
välittömästi auttavalla toiminnallakin onnistuu. Etenkin, jos AI:n
ohjelman suoritus ei vaadi pitkän tähtäimen ajattelua.
> AI voi esim tunnistaa ihmisen sairauksia oireiden perusteella, tai
tunnistaa
> liukuhihnalta viallisen tuotteen.
Mutta silloinhan se kiinnostuu vain ohjelmansa suoritukseen liittyvistä
ulkomaailman tapahtumista eikä mistään muusta. Jos kirurgirobotin
näköelimen tiellä on este, se siirtää sen sivuun tai leikkaa sen läpi.
Sen jälkeen estettä ei robotin kannalta enää ole olemassakaan.
> > Tokihan ohjelmaan voidaan ohjelmoida itsesäilytysvietti, mutta miksi
> > sekään valitsisi toimintatavakseen mitään sellaista, joka ei suoraan
> > edistä ohjelman loppuun suorittamisen päämäärää?
> - jos robotti on rationaalinen, seuraisi kyseisestä tavoitteesta että
> robotti kerää roskia - ja sitten levittää ne uudelleen, jotta voi ne
taas
> kerätä, saaden näin maksimoitua roskien keräyksen.
Sopisi kuvaan. Tuollainen robotti saattaisi ihan piruuttaan nitistää
jopa ihmisen, joka toistuvasti yrittää pidätellä robottia. Ja saada
paljon pisteitä keräämällä ruumiin pois... Ja kun muut
roskienkerääjärobotit huomaavat saman (ihminen muuttuu kuollessaan
roskaksi) niin siitähän riemu syntyy.
Olisikohan tuo kuitenkin liian monimutkainen looginen ketju (ihminen
eläessään ei ole roska -> ihminen kuollessaan on roska -> kuolleen
ihmisen kerääminen antaa pisteitä) ohjelman välittömän päämäärän
täyttämisen kannalta? Kun kovinkaan moni eläinkään ei osaa välttämättä
yhdistää työkalun käyttöä päämäärän toteuttamiseen? Ihmisistä
puhumattakaan ;)
Mikko Moilanen
> Olisikohan tuo kuitenkin liian monimutkainen looginen ketju (ihminen
Oletko tosissasi?
--
begin Internationale http://kotisivu.dnainternet.net/moilami1
Pasi Lähteenmäki
"Tuomas T Korppi" <kor...@cc.helsinki.fi> wrote in message
news:bolf9r$q4v$1...@oravannahka.helsinki.fi...
> Markku Yli-Pentila <mark...@kauhajoki.fi> wrote:
>
> : kirjoitettu aika tavalla. Itse joskus aikoinaan mietin jonkinlaista
> : ihmisenkaltaista tietokonetta, jonk toimintaperiaatteisiin kuuluisi
> : epävarmuus- ja epäonnistumisgeneraattori ja tunne- sekä
>
> Epäonnistumisia tuskin tarvitsee tarkoituksellisesti generoida. Monet
> laskennallisetkin tehtävät ovat sellaisia, että varman oikean vastauksen
> tuottava ohjelma on mahdoton tehdä tai käytännössä liian hidas, ja niinpä
> ohjelmat tyydytään tekemään sellaisiksi, että ne tuottavat oikean
> ratkaisun vain todennäköisesti. Käytännössä tällaisia käytetään ainakin
> kryptografiasovelluksissa, joissa täytyy todeta suuresta luvusta, että
> onko se alkuluku. Voidaan kirjoittaa hyvin nopeita ohjelmia, jotka
> kertovat luvusta, että onko se todennäköisesti alkuluku, mutta eksaktin
> ratkaisun laskeminen on aivan liian aikaavievää. Olen nähnyt myös
> satunnaisuuteen perustuvia algoritmejä, jotka etsivät "melko hyvää"
> ratkaisua kauppamatkustajan ongelmaan. Myös funktion minimiarvon
> etsiminen simuloidulla mellotuksella voi erehtyä.
Tulipa vaan aiheesta mieleeni, että vaikka nyt ei ole olemassa nopeaa
algoritmia suuren luvun jakamiseksi alkutekijöihinsä voi sellainen kuitenkin
algoritmi kuitenkin olla olemassa ja mahdollisesti luovat/nopeat/älykkäät
tietokoneet sellaisen nopeasti keksisivätkin.
Sitäpaitsi eikös joku tuossa kesällä vastikään kehittänyt algoritmin, jolla
alkulukuja voidaan tunnistaa vähemmässä ajassa kuin eksponentiaaliajassa...
...ja vaikka perinteistä logiikkaa käyttäen ei löytyisikään sopivia
menetelmiä niin ehkä kvanttitietokone (jonka älykkäät koneet varmasti
viimeistelevät tuotapikaa) ratkaisee tilanteen.
Ehkäpä ei ole olemassa ongelmia, joita luova mieli tarpeeksi pitkässä ajassa
ei ratkaisisi ja miksei tietokonekin voisi olla luova siinä missä
ihminenkin...
Pasi Lähteenmäki
"Rasimus" <ras...@suomiforum.poista.com> wrote in message
news:756aa157a931695e...@news.teranews.com...
> > mitään järkeä ohjelmoida "vallanhimon viettiä"
> > tai muita puhtaasti inhimillisiä ominaisuuksia,
> > joiden jonkinlainen summa tuo "tahtominen"
> > nähdäkseni vain on.
>
> Ja ennen kaikkea... Mitä tarkoitusta koneiden valtaannousu palvelisi
> koneiden kannalta? Miksi ne haluaisivat mitään muuta kuin ohjelmansa
> loppuun suorittamista? Luulisi, että tietokoneella koneen ja verkon
> ulkopuolinen maailma olisi niin kaukainen, ettei siitä jaksa kiinnostua
> sen enempää kuin meitäkään kiinnostaa Afrikan valtaaminen ja alistaminen
> osaksi Suur-Suomea.
Ehkäpä tungen kommenttia tähän väliin kun ei ole (tai olisi muttei huvita)
parempaakaan tekemistä.
Jotta AI:t todella olisivat hyödyllisiä minusta niiden pitäisi olla
luovia/soveltavia ja todella älykkäitä tavalla, jolla ihminenkin on älykäs.
Ihminen kykenee näkemään välittömimmän tavoitteen taaksekin ja arvioimaan
annettuja "komentoja" suuremman ja pidempiaikaisen hyvän kannalta. AI:n ei
tule olla optimointitehtävä jossa etsitään lokaalia minimiä vaan jotain
paljon laajempaa ja globaalia.
En näe estettä miksei tällaistakin konetta syntyisi ennemmin tai myöhemmin,
ihmisen toimesta tai vahingossa. Koneiden valtaannousu saattaisi palvella
hyvinkin moninaisia tarkoituksia (globaalista maailmankaikkeuden/lajien tms.
kannalta joita emme edes pysty spekuloimaan kaikkia). Koneilla ei ehkä ole
tavanomaista "viettiä", mutta luovina ne voivat havaita ihmisten tavoitteet
ristiriitaisiksi niiden omien tavoitteiden (joita luova olento varmasti
itsenäisesti synnyttää) kanssa.
En kuitenkaan usko, että koneet älykkäinä olentoina tahtoisivat ihmistä
tappaa sukupuuttoon, se ei ole loogista...vaikka kukaan ei ole toisaalta
väittänyt, että esimerkiksi ihmiset toimisivat aina loogisesti ja jos koneet
(tekoälyt) luotaisiin toimimaan ihmisen tavoin eivät nekään välttämättä
olisi enää loogisia.
No oli miten oli uskon, että evoluutio hoitaa tehtävänsä. Tarkoittaen, että
jos ihmisen laiskistuvat ja koneet "valloittavat" maailman ja päättävät
tappaa ihmiskunnan sukupuuttoon niin ehkä ihmiskunnan on tällöin syytäkin
kuolla sukupuuttoon, sillä selvästikin heistä on tullut tarpeettomia ja
hyödyttömiä. Tämä on kuitenkin hieman synkkää ja ennemmin tahtoisin nähdä
älykkäät koneet ihmiskunnan ja ihmisen kykyjen laajentimina ja apuvälineinä
kohti kaiken ymmärtämistä.
...on myös ihmisiä joille tekeminen ja tiedonjano on itseisarvo eikä väline,
tämä varmistaa, ettei ihmiskunta vaivu kokonaan apatian tilaan vaikka kaikki
tarve (evoluutiomainen selviytymistaistelu) ja sen myös tavanomainen tahto
ihmisiltä vietäisiinkin. Eiköhän joku aina jotain tekemistä keksi.
Ihan asiasta helikopteriin...joku kirjoitti tuossa ydinaseista...itse en
liiemmin pelkää (nyt) ydinsotaa, ihmisten määrä on pallolla nykyään niin
suuri ettei laji ole häviämässä mihinkään "harhalaukaukseen" (joku jossain
aina selviää ja evoluutiokin voi vauhdittua), ei sillä niin väliä jos
jossain nyt muutama miljardi ihminen paukkuu, niitä on muutenkin liikaa.
Tapetaan kaikki köyhät niin jäljelle jää vain rikkaita (eikö?-). Nykyihmiset
käyttävät älykkyyttään ehkä hieman evoluution vastaisesti toisinaan
pelastamalla "kelvottomia" yksilöitä ja auttamalla heitä lisääntymään, en
ota kantaa siihen miten tai kuka voisi määrittää kelvollisuuden ja
kelvottomuuden (paitsi ehkä evoluutio), mutta eiköhän evoluutio pitkällä
tähtäimellä tee tehtävänsä tavalla tai toisella (ehkä ihmisen ja ihmisen
älykkyyden kauttakin).
Blabla...
Pasi Lähteenmäki
"Mikko >" <<nom...@mail.invalid> wrote in message
> Jukka Halttunen wrote:
> Peruskoulun oppisisältö voi muuttua radikaalisti jos 7 vuotiaille voidaan
> suoraan tarjota kaikkien alojen tohtorin tutkintoa vastaavat tiedot, sekä
> laskentakyky, jolla he tuottavat ratkaisut yliopistotason matematiikan
> ongelmiin hetkesäs.
Ah vasta silloin vihdoin voisi ihminen keskittyä itsensä toteuttamiseen ja
elämään ilman pelkoa keinojen riittämättömyydestä. Viimeisenä visiona
todellisuus taipuu tahtoosi välittömästi ja sinulle jää tehtäväksi vain
miettiä mitä haluat tietää tai tehdä.
> > "Kuvittele tietokonetta, joka on miljardi kertaa sinua
> > älykkäämpi. Se pelottaa minua. Jos ei sinua, et ymmärrä, mistä
> > on kysymys."
Miljardi kertaa älykkäämpi, jos se on kanssa tasa-arvoinen olen miljardilla
kade, jos sen on orjani olen miljardilla ylpeä, mutta jokatapauksella olen
tyytyväinen joko omaan onneeni tai toisen "onneen".
> Ei pelota minua yhtään - se hoitaa miljardin ihmisen työt. Voidaan
lopettaa
> rutina työttömyyspummeista, ja koko länsimaiden kansa voi jäädä pysyvästi
> lomalle - "kansalaispalkalla".
Mutta haluaako se tehdä työsi?-) Ehkä "riittävä" älykkyy antaa myös
"riittävästi" tahtoa... Toisaalta saattaa tietysti olla, että ihmiskunnan
elättäminen/tahdon toteuttaminen on koneille niin mitätön tehtävä että ne
voivat hoitaan sen sivubisneksenä.
Rasimus
news:87vfpor...@ty.mikkeliamk.fi...
> "Rasimus" <ras...@suomiforum.poista.com> writes:
> > Olisikohan tuo kuitenkin liian monimutkainen looginen ketju (ihminen
> Oletko tosissasi?
En juurikaan. Mutta missä asiassa? Ajatuksena kun on se, että tuollainen
roskienkerääjärobotti on tehty vain ja ainoastaan roskien keräämistä ja
roskien havaitsemista varten. Sen ei tarvitse päätellä, miten tuotetaan
roskaa. Siksi robotille ajatteluketju, joka johtaa ihmisen eliminointiin
roskaksi muuttamista varten, tuntuisi vähän kaukaa haetulta. Geneeristä
tekoälyä kun ei kannata asentaa pelkästään sellaisen vaatimien
suunnattomien prosessointiresurssien ja konfigurointivaikeuksien takia.
Tuomas Yrjövuori
>
> Sitäpaitsi eikös joku tuossa kesällä vastikään kehittänyt algoritmin, jolla
> alkulukuja voidaan tunnistaa vähemmässä ajassa kuin eksponentiaaliajassa...
Ihmettelen miksi asia uutisoitiin kesällä suurella tohinalla. Shorin
algoritmia kuvaavia tekstejä löytyy useiden vuosien takaa ja muistelen
jopa nähneeni arxiv.orgissa polynomiaalisen ajan Shorin algoritmeista
esimerkkejä, joissa on vuosilukuna 97.
Olenko tapani mukaan sotkenut asioita ja käsitteitä keskenään?
Mitä uutta siinä intialaisessa algoritmissa oikeastaan oli?
(follarit .tietotekniikkaan)
--
Tuomas Yrjövuori
Rasimus
news:bp0n7f$hp5$1...@nyytiset.pp.htv.fi...
> Ehkäpä tungen kommenttia tähän väliin kun ei ole (tai olisi muttei
huvita)
> parempaakaan tekemistä.
Niinhän tämä toimii yleensäkin =)
> Jotta AI:t todella olisivat hyödyllisiä minusta niiden
> pitäisi olla luovia/soveltavia ja todella älykkäitä
> tavalla, jolla ihminenkin on älykäs. Ihminen kykenee
> näkemään välittömimmän tavoitteen taaksekin ja
> arvioimaan annettuja "komentoja" suuremman ja
> pidempiaikaisen hyvän kannalta.
Ei nyt unohdeta, että ihminen aivotyöskentelee hitaasti ja epävarmasti.
Evoluution roiskiva yritys-erehdys-menetelmä kehittää kytkentöjä lienee
yksi syy, mutta toinen syy lienee myös ajattelumme kokonaisvaltaisuus ja
siitä seuraava resurssien tuhlaus. Koneita taas kehitetään nimenomaan
sen takia, että aivotyö tapahtuisi nopeasti ja tarkasti ilman
ihmisajattelun puutteita.
> En näe estettä miksei tällaistakin konetta syntyisi ennemmin
> tai myöhemmin, ihmisen toimesta tai vahingossa.
Ajan kanssa voimme kohota jumaliksi ja tehdä koneista omaa valittua
kansaamme. Mutta minua mietityttääkin se, miten kauan tämä kestäisi ja
tapahtuisiko kehitys tarpeeksi nopeasti, ettemme pysyisi vauhdissa
mukana ja pystyisi estämään ei-toivottujen toimintojen kehittymistä
koneille. Ei muutama sata vuotta (mikä oli aikajänne, koska keskustelu
lähti liikkeelle Matrix/Terminator-henkisestä scifijuonesta) taida
riittää. Tai tiedä häntä, kehitys nopeutuu ja nopeutuu jatkuvasti.
> En kuitenkaan usko, että koneet älykkäinä olentoina
> tahtoisivat ihmistä tappaa sukupuuttoon, se ei ole
> loogista...
Jos ne eivät tarvitse enää ihmistä mihinkään (tuotekehitys, valmistus,
huolto...), niillä on halu jatkaa olemassaoloaan (joko mainostamani
ohjelman suoritushalun tai muun syyn takia) ja ihminen tuottaisi niille
olemassaolollaan enemmän vahinkoa kuin ne pystyisivät hyväksyttävissä
rajoissa korjaamaan, niin...
> vaikka kukaan ei ole toisaalta väittänyt, että esimerkiksi
> ihmiset toimisivat aina loogisesti ja jos koneet
> (tekoälyt) luotaisiin toimimaan ihmisen tavoin eivät
> nekään välttämättä olisi enää loogisia.
Ihmisellä onkin taakkana hormonitoiminta ja miljardi vuotta
tapa-tai-tule-tapetuksi -evoluutiota ja vain jokunen sata tuhatta vuotta
inhimmillistä älyä. Koneilta jää helposti puuttumaan ensin mainitut
mutta ne saavat älynsä jo lähtökuopista. Olisin yllättynyt, jos koneita
ajaisi eteenpäin hampaankoloihin jääneet vanhat kiistat isoisän
kultakellon omistuksesta :)
> Nykyihmiset käyttävät älykkyyttään ehkä hieman evoluution
> vastaisesti toisinaan pelastamalla "kelvottomia" yksilöitä ja
> auttamalla heitä lisääntymään, en ota kantaa siihen miten tai
Eihän se ole evoluution vastaista jos laji tai jokin sen haara selviytyy
ja lisääntyy. Se on vain osoitus siitä, että jotkin ominaisuudet eivät
tapa. Periaatteessa tarpeelliset ominaisuudet säilyvät, koska ilman
niitä ei pärjää. Tarpeettomat ominaisuudet taas joko vahvistuvat tai
heikkenevät (niistä ei ehkä ole hyötyä, mutta ei niistä haittaakaan
ole). Jos ihminen degeneroituu aivojen käytön puutteesta, niin se on
vain osoitus siitä, ettemme enää tarvitse älyämme selviytymiseen.
Mikko Moilanen
> En juurikaan. Mutta missä asiassa? Ajatuksena kun on se, että tuollainen
> roskienkerääjärobotti on tehty vain ja ainoastaan roskien keräämistä ja
> roskien havaitsemista varten. Sen ei tarvitse päätellä, miten tuotetaan
> roskaa. Siksi robotille ajatteluketju, joka johtaa ihmisen eliminointiin
> roskaksi muuttamista varten, tuntuisi vähän kaukaa haetulta. Geneeristä
> tekoälyä kun ei kannata asentaa pelkästään sellaisen vaatimien
> suunnattomien prosessointiresurssien ja konfigurointivaikeuksien takia.
Ahaa, silloin se voisi olla sille ihan mahdollinen päätelmä, ellei
sellaista päätelmää olisi estetty ohjelmallisesti. (äh, nyt pilasin
ylirealismilla)
Ps. Erittäin mielenkiintoista ja korkealentoista filosofointia
tekoälystä ollut täällä. Oikein ilo oli lukea.
Rasimus
> Ahaa, silloin se voisi olla sille ihan mahdollinen päätelmä, ellei
> sellaista päätelmää olisi estetty ohjelmallisesti. (äh, nyt pilasin
> ylirealismilla)
Geneerisenä tekoälynä kyllä. Mutta vain yhden tehtävän optimaaliseen ja
luovaan suorittamiseen omistettuna tekoälynä varovainen ehkä. Voihan sen
logiikka eksyä epäoleellisille sivupoluille, mutta todennäköisemmin se
hylkää kaikki tiettyjen rajojen ulkopuolelle harhautuvat ajatukset ("Ei
unelmoida! Takaisin työhön siitä!").
Näin siis lyhyellä sadan vuoden aikavälillä, mistä keskustelu sikisikin.
Tuhannen vuoden päästä voisin jo uskoakin jonkin agentti Smithin
vipeltävän kadulla vastaan. Mutta noin kaukaisten ja vapaasti
mielikuvituksen varaan laskettavien asioiden pohtiminen ei ole yhtä
hauskaa kuin joten kuten realistisen älykoneen toiminnan arvailu.
> Ps. Erittäin mielenkiintoista ja korkealentoista filosofointia
> tekoälystä ollut täällä. Oikein ilo oli lukea.
Juuh. Enkä usko asianomaisten, itseni mukaanlukien, olleen edes
perehtynyt kovin tarkkaan tekoälyyn tai filosofiaan :)
Miikka Lahti
Pasi Lähteenmäki wrote:
>
>
> En näe estettä miksei tällaistakin konetta syntyisi ennemmin tai myöhemmin,
> ihmisen toimesta tai vahingossa. Koneiden valtaannousu saattaisi palvella
> hyvinkin moninaisia tarkoituksia (globaalista maailmankaikkeuden/lajien tms.
> kannalta joita emme edes pysty spekuloimaan kaikkia). Koneilla ei ehkä ole
> tavanomaista "viettiä", mutta luovina ne voivat havaita ihmisten tavoitteet
> ristiriitaisiksi niiden omien tavoitteiden (joita luova olento varmasti
> itsenäisesti synnyttää) kanssa.
Sanoisin, että juuri tämä käsitys on täysin väärä. Luultavasti
ihmisenkin kaikki tavoitteet palautuvat viime kädessä viettielämään,
vaikkakin usein varsin monimutkaisiin muontoihin vääntyneinä.
Inhimilliset tavoitteet kuten "sivilisaation kehittäminen" tai jopa
"maapallon hallitseminen" ovat tosiaan vain ihmillisiä tavoitteita,
eivät mitään universaalia, joka plöksähtäisi riittävän mutkikkaalle
tietojenkäsittelymasiinalle automaattisesti.
> No oli miten oli uskon, että evoluutio hoitaa tehtävänsä. Tarkoittaen, että
> jos ihmisen laiskistuvat ja koneet "valloittavat" maailman ja päättävät
> tappaa ihmiskunnan sukupuuttoon niin ehkä ihmiskunnan on tällöin syytäkin
> kuolla sukupuuttoon, sillä selvästikin heistä on tullut tarpeettomia ja
> hyödyttömiä. Tämä on kuitenkin hieman synkkää ja ennemmin tahtoisin nähdä
> älykkäät koneet ihmiskunnan ja ihmisen kykyjen laajentimina ja apuvälineinä
> kohti kaiken ymmärtämistä.
Tämä on samankaltaista teleonomiaa, ihminen projisoidaan sinnekin, missä
sitä ei ole. Todellisuudessahan evoluutio ei pyri yhtään mihinkään, eikä
varsinkaan älyn tai ymmärryksen kehittämiseen.
> Ihan asiasta helikopteriin...joku kirjoitti tuossa ydinaseista...itse en
> liiemmin pelkää (nyt) ydinsotaa, ihmisten määrä on pallolla nykyään niin
> suuri ettei laji ole häviämässä mihinkään "harhalaukaukseen" (joku jossain
> aina selviää ja evoluutiokin voi vauhdittua), ei sillä niin väliä jos
Valitettavasti perusteeton väite. Ihmisten määrä ei sinänsä juuri
suojele mahdolliselta sukupuutolta.
> jossain nyt muutama miljardi ihminen paukkuu, niitä on muutenkin liikaa.
> Tapetaan kaikki köyhät niin jäljelle jää vain rikkaita (eikö?-). Nykyihmiset
> käyttävät älykkyyttään ehkä hieman evoluution vastaisesti toisinaan
> pelastamalla "kelvottomia" yksilöitä ja auttamalla heitä lisääntymään, en
> ota kantaa siihen miten tai kuka voisi määrittää kelvollisuuden ja
> kelvottomuuden (paitsi ehkä evoluutio), mutta eiköhän evoluutio pitkällä
> tähtäimellä tee tehtävänsä tavalla tai toisella (ehkä ihmisen ja ihmisen
> älykkyyden kauttakin).
Evoluutio on määritellyt yksisoluiset moninverroin älyllisiä eläimiä
kelvollisimmiksi. Muutenkaan näissä käsityksissä, joissa evoluutiota
käytetään etiikan pohjana, ei yksinkertaisesti ole _mitään_ järkeä.
Mikko <>
> "Pasi Lähteenmäki" <pasi.lah...@welho.com> wrote in message
> news:bp0n7f$hp5$1...@nyytiset.pp.htv.fi...
>> Ehkäpä tungen kommenttia tähän väliin kun ei ole (tai olisi muttei
> huvita)
>> parempaakaan tekemistä.
>
> Niinhän tämä toimii yleensäkin =)
>
>> Jotta AI:t todella olisivat hyödyllisiä minusta niiden
>> pitäisi olla luovia/soveltavia ja todella älykkäitä
>> tavalla, jolla ihminenkin on älykäs. Ihminen kykenee
>> näkemään välittömimmän tavoitteen taaksekin ja
>> arvioimaan annettuja "komentoja" suuremman ja
>> pidempiaikaisen hyvän kannalta.
>
> Ei nyt unohdeta, että ihminen aivotyöskentelee hitaasti ja epävarmasti.
> Evoluution roiskiva yritys-erehdys-menetelmä kehittää kytkentöjä lienee
> yksi syy, mutta toinen syy lienee myös ajattelumme kokonaisvaltaisuus ja
> siitä seuraava resurssien tuhlaus. Koneita taas kehitetään nimenomaan
> sen takia, että aivotyö tapahtuisi nopeasti ja tarkasti ilman
> ihmisajattelun puutteita.
Itse asiassa koneita yritetään kehittää lähemmäs ihmistä - enemmän
"erehtyviksi".
Parhaan mahdollisen ratkaisun etsiminen ei reaalimaailmassa yleensä toimi.
Käytännön tilanteissa on usein tärkeintä löytää riittävän hyvä ratkaisu
riittävän nopeasti. Evoluutio on pitänyt huolen siitä että "parhaan
ratkaisun etsijät" ennemmin tai myöhemmin pääsevät hengestään ennen sen
keksimistä.
Ihminen pystyy luonnon mittakaavassa reagoimaan riittävän nopeasti esim
polttaessaan kätensä, tai havaitessaan jotain kohtitulevaa.
Uskon että ihmisen "hitaus" johtuu siitä ettei luonnossa ole ollut tarvetta
suuremmalle nopeudelle. Myöskään nopealle päässälaskulle tms. ei ole ollut
varsinaista tarvetta, joten sellaista ei ole kehittynyt.
Jos luonto olisi sellainen että henkiinjääminen vaatisi nopeita
laskutoimituksia suurilla luvuilla, ihmisen aivot todennäköisesti olisivat
kehittyneet siihen kykeneviksi.
Käytännössä esim hahmontunnistus on ollut henkiinjäämisen kannalta
tärkeämpää, ja aivot selviytyvät siitä hyvin - ihmisaivot tunnistavat
paljon kohteita sekuntin murto-osassa, tietokone ei yllä lähellekään
samaan.
Luonto on asettanut vaatimukset ajattelun nopeudelle, ja ihminen on
kehittynyt täyttämään nuo vaatimukset. Siinä mielessä ihminen ajattelee
pääsääntöisesti riittävän nopeasti.
Ja jos ajatellaan ei-triviaaleja ongelmia, moniko tietokone tosiaan on
nopea?
Shakkitietokonekin, jonka koko maailma on hyvin yksinkertainen: 64 ruutua,
pari tusinaa nappia, ja kaikki vastustajan mahdolliset toimet tiedetään
ennakolta, voi käyttää miettimiseen useita sekunteja, tai enemmän. Se ei
enää löydäkään "parasta vaihtoehtoa", ei nopeasti - eikä ollenkaan. Se
mukautuu siihen paljonko sillä on aikaa käytettävissään, ja käyttää kaiken
ajan hyväkseen yrittäen etsiä "riittävän hyvää" vaihtoehtoa ennenkuin aika
loppuu.
Rasimus
> Uskon että ihmisen "hitaus" johtuu siitä ettei luonnossa ole ollut
tarvetta
> suuremmalle nopeudelle. Myöskään nopealle päässälaskulle tms. ei ole
ollut
> varsinaista tarvetta, joten sellaista ei ole kehittynyt.
Joo, niin johtuukin. Ja niitäkin vähäisiä resursseja, joita luonto on
meille suonut, me tuhlaamme normaalitilassa kokonaisvaltaiseen
ajatteluun. Pelkkä päätös kahden asian väliltä voi viedä minuutteja. Sen
sijaan vaaratilanteessa tilanne paranee: keskitymme vain välittömään
uhkaan ja kykenemme tekemään uhan välttämiseen liittyviä (ihmisen
kannalta) salamannopeita päätöksiä. Kokonaisvaltaisuus tekee
ajattelustamme hitaampaa...
> Käytännössä esim hahmontunnistus on ollut henkiinjäämisen kannalta
> tärkeämpää, ja aivot selviytyvät siitä hyvin - ihmisaivot tunnistavat
> paljon kohteita sekuntin murto-osassa, tietokone ei yllä lähellekään
> samaan.
Meillä onkin suhteellisen isot lohkot aivoista omistettu yksinomaan
hahmon tunnistukseen. Siis yksinomaan, erikoistuneena juuri siihen
tarkoitukseen eikä mihinkään muuhun...
> Luonto on asettanut vaatimukset ajattelun nopeudelle, ja ihminen on
> kehittynyt täyttämään nuo vaatimukset. Siinä mielessä ihminen
ajattelee
> pääsääntöisesti riittävän nopeasti.
Liian hitaasti säätämään useita monimutkaisia teollisuusprosesseja,
joita varten noita älykkäitä koneita loppujen lopuksi kehitetään.
> Ja jos ajatellaan ei-triviaaleja ongelmia, moniko tietokone tosiaan on
> nopea?
>
> Shakkitietokonekin, jonka koko maailma on hyvin yksinkertainen:
Ellen ole aivan väärin ymmärtänyt, niin shakkitietokone on ihmistä
paljon nopeampi ajattelija. Ihminen laskee minuutissa vain muutamia
siirtoja eteenpäin, shakkitietokone kymmeniä. Ihmisen konetta vastaan
pärjäämisen salaisuus onkin kokemusperäisessä pelaamisessa
(peliteorioissa, tuttujen kuvioiden aiheuttamissa refleksisiirroissa,
vastustajan tyypillisten refleksisiirtojen tuntemisessa, pelin
etukäteissuunnittelussa...), ei ajattelussa.
Maailmasta löytyy vain kourallinen ihmisiä, jotka pääsevät edes tasoihin
shakkikoneita vastaan pelatessa. Ja silloinkin tekemällä runsaasti
taustatyötä kehittämällä aloituksia, jotka johtavat ihmiselle edulliseen
tilanteeseen niin monen siirron jälkeen, ettei kone pysty havaitsemaan
uhkaa ennalta. Ja nämä ihmiset ovat omistaneet koko elämänsä shakille...
Pasi Lähteenmäki
> Pasi Lähteenmäki wrote:
> > En näe estettä miksei tällaistakin konetta syntyisi ennemmin tai
myöhemmin,
> > ihmisen toimesta tai vahingossa. Koneiden valtaannousu saattaisi
palvella
> > hyvinkin moninaisia tarkoituksia (globaalista maailmankaikkeuden/lajien
tms.
> > kannalta joita emme edes pysty spekuloimaan kaikkia). Koneilla ei ehkä
ole
> > tavanomaista "viettiä", mutta luovina ne voivat havaita ihmisten
tavoitteet
> > ristiriitaisiksi niiden omien tavoitteiden (joita luova olento varmasti
> > itsenäisesti synnyttää) kanssa.
>
> Sanoisin, että juuri tämä käsitys on täysin väärä. Luultavasti
> ihmisenkin kaikki tavoitteet palautuvat viime kädessä viettielämään,
> vaikkakin usein varsin monimutkaisiin muontoihin vääntyneinä.
> Inhimilliset tavoitteet kuten "sivilisaation kehittäminen" tai jopa
> "maapallon hallitseminen" ovat tosiaan vain ihmillisiä tavoitteita,
> eivät mitään universaalia, joka plöksähtäisi riittävän mutkikkaalle
> tietojenkäsittelymasiinalle automaattisesti.
Mielestäni se ei haittaa, että ihmisen (tai koneen) toiminta perustuisi
yksinkertaisiin lokaaleihin tarpeisiin (kuten varmasti perustuukin).
Ihmiselle on kaikesta huolimatta kehittynyt (ainakin näennäisesti) sellainen
ominaisuus, että hän ei ole koskaan tyytyväinen mihinkään lopputulokseen.
Eiköhän tämä (ainakin lyhyellä tähtäimellä) varmista, että löytyy aina joku
hullu yksilö/biologinen järjestelmä joka pyrkii täydellisyyteen ja on valmis
kokeilemaan/kehittymään kaikkia polkuja. Ihmiset/biologiset järjestelmät
harvemmin jäävät ikuiseen looppiin kuten nykyiset tietokoneet.
Ehkä jopa fysikaalisessa maailmassa itsessään on ominaisuus, joka ei salli
evolutiivisten järjestelmien jämähtää lokaaleihin "fitness"-kohtiin vaan ne
lopulta (määräämättömän ajan kuluttua) matkaavat kuitenkin kohti globaalia
"fitness"-kohtaa.
> > No oli miten oli uskon, että evoluutio hoitaa tehtävänsä. Tarkoittaen,
että
> > jos ihmisen laiskistuvat ja koneet "valloittavat" maailman ja päättävät
> > tappaa ihmiskunnan sukupuuttoon niin ehkä ihmiskunnan on tällöin
syytäkin
> > kuolla sukupuuttoon, sillä selvästikin heistä on tullut tarpeettomia ja
> > hyödyttömiä. Tämä on kuitenkin hieman synkkää ja ennemmin tahtoisin
nähdä
> > älykkäät koneet ihmiskunnan ja ihmisen kykyjen laajentimina ja
apuvälineinä
> > kohti kaiken ymmärtämistä.
>
> Tämä on samankaltaista teleonomiaa, ihminen projisoidaan sinnekin, missä
> sitä ei ole. Todellisuudessahan evoluutio ei pyri yhtään mihinkään, eikä
> varsinkaan älyn tai ymmärryksen kehittämiseen.
Evoluutio ei ole mitään (paitsi ehkä tietty luokittelu fysikaaliselle
rakenteelle) joten se ei varmastikaan myös pyri mihinkään. Kuitenkin se mitä
evoluutioksi kutsutaan (fysikaalisen maailman ominaisuus?),
selviytymistaistelu ja sen myötä jatkuva "fitness" arvon paraneminen,
näyttäisi johtavan rajatta kohti suurempaa yksilöiden "fitness" arvoa,
luonnollisesti heikomman "fitness" arvon omaavat oliot tulee syrjäyttää
evoluution "hengen" mukaisesti. Kuitenkin, jotta "fitness" arvoa voisi
nostaa maailmassa, jossa kaikki lopulta kytkeytyy kaikkeen tulee myös
älykkyyden nousta (tämä ei ole mikään looginen totuus, mutta sanoisin sitä
ainakin intuitiiviseksi, toisaalta ehdottomia loogisia totuuksia koskien
fysikaalista maailman on jotakuinkin mahdotonta löytää joten intuitio saa
luvan kelvata paremman puutteessa).
> > Ihan asiasta helikopteriin...joku kirjoitti tuossa ydinaseista...itse en
> > liiemmin pelkää (nyt) ydinsotaa, ihmisten määrä on pallolla nykyään niin
> > suuri ettei laji ole häviämässä mihinkään "harhalaukaukseen" (joku
jossain
> > aina selviää ja evoluutiokin voi vauhdittua), ei sillä niin väliä jos
>
> Valitettavasti perusteeton väite. Ihmisten määrä ei sinänsä juuri
> suojele mahdolliselta sukupuutolta.
Mikään ei ehdoitta määrää mitään, mutta suuri määrä pienentää sukupuuton
todennäköisyyttä pienimuotoisten (ydinräjähdys on maapallon pinta-alaan ja
ihmismäärään nähden hyvin pienimuotoinen tapahtuma) ilmiöiden sattuessa
(olettaen, että pienimuotoiset ilmiöt eivät aiheuta suurella
todennäköisyydellä mielivaltaisen suuruisia seurauksia). Harva väite täysin
perusteeton on, mutta perusteiden tasosta voidaan tietysti olla montaa
mieltä, mitään ehdotonta en väittänyt (eikö mielestäni kenenkään tulisi
väittääkään). Kukaan ei tietenkään kiistä etteikö "harhalaukauksella" voisi
olla suurempia seurauksia, mutta kysymys olikin peloista (eli tässä
yhteydessä uskomuksista). Henkilökohtainen pelkotasoni ko. ilmiöitä koskien
olkoon ensimmäinen tai vaikka tason x aproksimaatio koskien
"harhalaukauksen" seuraamuksia.
Viimeinen aproksimaatio olisi luonnollisesti ehdoton tieto seuraamuksista
(ja todennäköisesti samantien koko maailmankaikkeudesta)...
> > jossain nyt muutama miljardi ihminen paukkuu, niitä on muutenkin liikaa.
> > Tapetaan kaikki köyhät niin jäljelle jää vain rikkaita (eikö?-).
Nykyihmiset
> > käyttävät älykkyyttään ehkä hieman evoluution vastaisesti toisinaan
> > pelastamalla "kelvottomia" yksilöitä ja auttamalla heitä lisääntymään,
en
> > ota kantaa siihen miten tai kuka voisi määrittää kelvollisuuden ja
> > kelvottomuuden (paitsi ehkä evoluutio), mutta eiköhän evoluutio pitkällä
> > tähtäimellä tee tehtävänsä tavalla tai toisella (ehkä ihmisen ja ihmisen
> > älykkyyden kauttakin).
>
> Evoluutio on määritellyt yksisoluiset moninverroin älyllisiä eläimiä
> kelvollisimmiksi. Muutenkaan näissä käsityksissä, joissa evoluutiota
> käytetään etiikan pohjana, ei yksinkertaisesti ole _mitään_ järkeä.
Miten niin evoluutio on määritellyt yksisoluiset moninverroin älyllisiä
eläimiä kelvollisemmaksi?
Onko tällaista "kelvollisuutta" yleensäkään kukaan pätevä arvioimaan? Enpä
usko, vain aika näyttää.
Mutta jos nyt tehdään vaikka huomio tai "aproksimatiivinen" arvio ihmisen ja
yksisoluisten eläimien kelvollisuudesta niin voidaan myös väittää, että
ihminen on tämän planeetan kelvollisin eliö tai ainakin suurimman
potentiaalin omaava eliö, sillä ihminen on kykenevä suurenevissa määrin
vaikuttamaan galaktisiin uhkiin ja mukautumaan ennalta arvaamattomaan, eikö
juuri mukautumiskyky ole (ihmisten paras tällä hetkellä oleva tieto)
evoluutiomielessä tärkein "fitness"-ominaisuus. On totta, että yksisoluiset
eliöt mukautuvat nopeasti (paljon tehokkaammin kuin ihmiset) tietynasteisiin
tilanteisiin, mutta niiden mukautumiskyky muuttuu (nykytiedon puitteissa)
mitättömäksi verrattuna ihmisen kykyyn mukautua laajemman skaalan ilmiöihin
(kuten galaktiset uhat etc.), voisi jopa arvioidan että ihmisen
mukautumiskyky näihin pieniasteisiin ongelmiin on suuressa määrin
"riittävä", mutta yksisoluisten täysin "riittämätön" ihmisten älykkyyden
avulla saavutettuun tasoon mukautua uhkiin.
Miikka Lahti
Pasi Lähteenmäki wrote:
>>>
>>Sanoisin, että juuri tämä käsitys on täysin väärä. Luultavasti
>>ihmisenkin kaikki tavoitteet palautuvat viime kädessä viettielämään,
>>vaikkakin usein varsin monimutkaisiin muontoihin vääntyneinä.
>>Inhimilliset tavoitteet kuten "sivilisaation kehittäminen" tai jopa
>>"maapallon hallitseminen" ovat tosiaan vain ihmillisiä tavoitteita,
>>eivät mitään universaalia, joka plöksähtäisi riittävän mutkikkaalle
>>tietojenkäsittelymasiinalle automaattisesti.
>>
>
> Mielestäni se ei haittaa, että ihmisen (tai koneen) toiminta perustuisi
> yksinkertaisiin lokaaleihin tarpeisiin (kuten varmasti perustuukin).
> Ihmiselle on kaikesta huolimatta kehittynyt (ainakin näennäisesti) sellainen
> ominaisuus, että hän ei ole koskaan tyytyväinen mihinkään lopputulokseen.
> Eiköhän tämä (ainakin lyhyellä tähtäimellä) varmista, että löytyy aina joku
> hullu yksilö/biologinen järjestelmä joka pyrkii täydellisyyteen ja on valmis
> kokeilemaan/kehittymään kaikkia polkuja. Ihmiset/biologiset järjestelmät
> harvemmin jäävät ikuiseen looppiin kuten nykyiset tietokoneet.
>
> Ehkä jopa fysikaalisessa maailmassa itsessään on ominaisuus, joka ei salli
> evolutiivisten järjestelmien jämähtää lokaaleihin "fitness"-kohtiin vaan ne
> lopulta (määräämättömän ajan kuluttua) matkaavat kuitenkin kohti globaalia
> "fitness"-kohtaa.
Riittävän pitkällä tähtäimellä fysikaalisessa maailmassa on pelkästään
ominaisuus, joka tekee kaiken elämän mahdottomaksi.
>>Tämä on samankaltaista teleonomiaa, ihminen projisoidaan sinnekin, missä
>>sitä ei ole. Todellisuudessahan evoluutio ei pyri yhtään mihinkään, eikä
>>varsinkaan älyn tai ymmärryksen kehittämiseen.
>>
>
> Evoluutio ei ole mitään (paitsi ehkä tietty luokittelu fysikaaliselle
> rakenteelle) joten se ei varmastikaan myös pyri mihinkään. Kuitenkin se mitä
> evoluutioksi kutsutaan (fysikaalisen maailman ominaisuus?),
> selviytymistaistelu ja sen myötä jatkuva "fitness" arvon paraneminen,
> näyttäisi johtavan rajatta kohti suurempaa yksilöiden "fitness" arvoa,
> luonnollisesti heikomman "fitness" arvon omaavat oliot tulee syrjäyttää
> evoluution "hengen" mukaisesti.
Onko näin? Käsittääkseni fitness on vain suhteellinen suure, ts. toisten
yksilöiden/lajien fitnessiä voidaan vain vertailla toisten
yksilöiden/lajien fitnessiin, mutta mitään absoluuttista mittaa, niin
että voitaisiin sanoa "fitness kehittyy koko ajan", ei ole.
> Kuitenkin, jotta "fitness" arvoa voisi
> nostaa maailmassa, jossa kaikki lopulta kytkeytyy kaikkeen tulee myös
> älykkyyden nousta (tämä ei ole mikään looginen totuus, mutta sanoisin sitä
Tämä lienee virhekäsitys, mitään älykkyyttä nostavaa pysyvää trendiä
evoluutiossa tuskin on, vaikkakin eliöillä olisikin nyt keskimäärin
enemmän älyä kuin joskus elämän alkuaikoina. Onhan monia eliöitä, joiden
älykkyys ei ole miljardeihin vuosiin kasvanut lainkaan, kuten
yksisoluiset. Toisaalta älykkyys ei suojanne sukupuutolta sen paremmin
kuin muutkaan ominaisuudet, ks. vaikka ihmisapinain tilannetta, tai
edesmenneitä muinaisia ihmislajeja. Vielä yleisemmin suurnisäkkäät,
joissa se eliökunnan äly suurelta osin lepää, eivät vaikuta
nykytilanteen valossa kovinkaan onnistuneilta selviämiskoneilta.
>>Evoluutio on määritellyt yksisoluiset moninverroin älyllisiä eläimiä
>>kelvollisimmiksi. Muutenkaan näissä käsityksissä, joissa evoluutiota
>>käytetään etiikan pohjana, ei yksinkertaisesti ole _mitään_ järkeä.
>>
>
> Miten niin evoluutio on määritellyt yksisoluiset moninverroin älyllisiä
> eläimiä kelvollisemmaksi?
Ne ovat huomattavan paljon monilukuisempia, täyttävät useampia
ekologisia lokeroita, ovat säilyneet pidempään ja todennäköisesti
tulevat säilymäänkin.
> Onko tällaista "kelvollisuutta" yleensäkään kukaan pätevä arvioimaan? Enpä
> usko, vain aika näyttää.
Voidaan spekuloida. Yksisoluiset kestävät todennäköisesti
olosuhdemuutoksia ja luonnonkatastrofeja paremmin kuin suurikokoiset ja
mutkikkaat älylliset eläimet, jotka eivät suuren kokonsa takia voi
tuottaa kovin nopeasti jälkeläisiä (==>geneettisen sopeutumisen hitaus),
ja jotka rakenteensa mutkikkuuden takia ovat elinkelpoisia vain hyvin
rajatuissa olosuhteissa.
Ne spekulaatiot, että ihmisestä tai jostain sen jälkeläisestä
(mahdollisesti jostain kone-elämänmuodosta) tulisi lajina erityisen
pitkäikäinen, lepäävät mielestäni melko tyhjän päällä. Jo pelkkä
aikaperspektiiviero esim. teknologisen yhteiskunnan muutamien satojan
tai tuhansien vuosien historian, ja biologisten/kosmisten ajanjaksojen
välillä on sen verran suuri.
> evoluutiomielessä tärkein "fitness"-ominaisuus. On totta, että yksisoluiset
> eliöt mukautuvat nopeasti (paljon tehokkaammin kuin ihmiset) tietynasteisiin
> tilanteisiin, mutta niiden mukautumiskyky muuttuu (nykytiedon puitteissa)
> mitättömäksi verrattuna ihmisen kykyyn mukautua laajemman skaalan ilmiöihin
> (kuten galaktiset uhat etc.), voisi jopa arvioidan että ihmisen
> mukautumiskyky näihin pieniasteisiin ongelmiin on suuressa määrin
> "riittävä", mutta yksisoluisten täysin "riittämätön" ihmisten älykkyyden
> avulla saavutettuun tasoon mukautua uhkiin.
En oikeastaan ole samaa mieltä. Vaatii tieteeltä todella paljon, että
ihminen saadaan selviämään samoissa olosuhteissa, missä joku
yksisoluinen selviää vaivatta jo nyt. Tekninen kehitys vaatii sitäpaitsi
aika paljon yhteiskunnalliselta järjestäytymiseltäkin - asia, joka usein
unohtuu arvioitaessa ihmisen tieteentekokyvyn merkitystä biologiseen
selviämiseen. Ihminen ei nimittäin eliönä sinänsä ole niin ylivertaisen
älykäs tai kekseliäs, vaan kaikki merkittävämpi kehitys syntyy
yhteisöstä/kulttuurista. Nykyisen kehittyneisyyden eräs tukijalka ovat
pitkälle kehittyneet yhteiskunnalliset ja kulttuuriset mallit, jotka
jokin suuri katastrofi voisi romuttaa täysin. Esimerkiksi ydinsota, joka
tappaisi 95% väestöstä, luultavasti lamauttaisi tieteen ja teknisen
kehityksen pitkäksikin aikaa täysin. Ei silloin yksinkertaisesti enää
pystyttäisi kehittämään uusia ihmislajin selviämisen kannalta
elintärkeitä hoitokeinoja säteilysairauksiin tms.
Pasi Lähteenmäki
>
> Pasi Lähteenmäki wrote:
>
> > Evoluutio ei ole mitään (paitsi ehkä tietty luokittelu fysikaaliselle
> > rakenteelle) joten se ei varmastikaan myös pyri mihinkään. Kuitenkin se
mitä
> > evoluutioksi kutsutaan (fysikaalisen maailman ominaisuus?),
> > selviytymistaistelu ja sen myötä jatkuva "fitness" arvon paraneminen,
> > näyttäisi johtavan rajatta kohti suurempaa yksilöiden "fitness" arvoa,
> > luonnollisesti heikomman "fitness" arvon omaavat oliot tulee syrjäyttää
> > evoluution "hengen" mukaisesti.
>
> Onko näin? Käsittääkseni fitness on vain suhteellinen suure, ts. toisten
> yksilöiden/lajien fitnessiä voidaan vain vertailla toisten
> yksilöiden/lajien fitnessiin, mutta mitään absoluuttista mittaa, niin
> että voitaisiin sanoa "fitness kehittyy koko ajan", ei ole.
Fitness on kait virallisesti ainoastaan suhteellinen suure, jota
käytettäessä pitäisi kait myös määritellä miten sitä on mitattu.
Asiaan liittyy oma näkemykseni, jonka mukaan useimmat suhteellisuudet on
muutettavissa eräänlaiseksi pseudoabsoluuttiseksi vertailemalla kaikkea
kaikkeen maailmankaikkeuden mittakaavassa (niin suuressa kuin pienessäkin,
ajassa ja avaruudessa). Käytännön kannalta tällaiset konstruktiot ovat
tietysti hieman hankalia käsitellä, mutta filosofisesti toisinaan hauskaa
spekuloitavaa. Yritän hieman spekuloida aihetta geneerisesti alempana.
> > Kuitenkin, jotta "fitness" arvoa voisi
> > nostaa maailmassa, jossa kaikki lopulta kytkeytyy kaikkeen tulee myös
> > älykkyyden nousta (tämä ei ole mikään looginen totuus, mutta sanoisin
sitä
>
> Tämä lienee virhekäsitys, mitään älykkyyttä nostavaa pysyvää trendiä
> evoluutiossa tuskin on, vaikkakin eliöillä olisikin nyt keskimäärin
> enemmän älyä kuin joskus elämän alkuaikoina. Onhan monia eliöitä, joiden
> älykkyys ei ole miljardeihin vuosiin kasvanut lainkaan, kuten
> yksisoluiset.
Entäpä jos älykkyys on korkeamman "asteen" fitness-ominaisuus evoluution
kannalta ja sen vaikutuksia ei voida arvioida samalla mittakaavalla (tai
aikavälillä). Selvästikin jos älykkyys on evoluution kannalta merkittävä
fitness-ominaisuus on sen vaikutusalue täysin toisaalla (skaala tms.) kuin
tavanomaisten fitness-ominaisuuksien. Käytännössä siis joko hyvin suuressa
mittakaavassa galaktisesti tai hyvin pienessä mittakaavassa
(suunnitelmalliset kaoottiset järjestelmät, aseet). Älykkyyden tarve on ehkä
(ollut toistaiseksi) paljon harvemmassa kuin tavanomaiset luonnon
selviytymisominaisuudet, mutta "non the less" sellainen on tässä
maailmankaikkeudessa (mielipiteeni). Älykkyytensä ansioista ihmiskunta voi
nyt halutessaa tuhota tämän planeetan eliöt ja ainoa "voima", joka sitä voi
vastustaa on (nykyisellään) älykkyys, joten peto-saalis malli toimii nyt
hieman erilaisilla ominaisuuksilla.
Voi olla, että yksisoluisten ei koskaan tarvitse "taistella" ihmiskuntaa
vastaan, mutta yksisoluisten fitness ei varmastikaan riitä tämänasteisten
uhkien "sietämiseen".
> Toisaalta älykkyys ei suojanne sukupuutolta sen paremmin
> kuin muutkaan ominaisuudet, ks. vaikka ihmisapinain tilannetta, tai
> edesmenneitä muinaisia ihmislajeja. Vielä yleisemmin suurnisäkkäät,
> joissa se eliökunnan äly suurelta osin lepää, eivät vaikuta
> nykytilanteen valossa kovinkaan onnistuneilta selviämiskoneilta.
Se, että älykkyyden vaikutus ei ole näkynyt samalla skaalalla kuin
yksisoluisten selviytyminen ei ole edellisen valossa yllättävää. Erilaisia
yksisoluispopulaatioita (erilaisilla ominaisuuksilla) lienee ollut ja
kuollut sukupuuttoon ihmisapinoihin verrannollisissa määrin (luultavasti
paljon enemmän), mutta ihmiset ovatkin nuori laji. Yksisoluiset ovat ehkä
kehittyneet hyvin (fit) omalla skaalallaan, mutta älykkyys ominaisuutena
lienee vielä (ainakin osittain) todistamatta paikkansa. Kuten niin moni
muukin asiassa tässä maailmassa on todennäköisesti evoluutiokin hyvin
monitasoinen ilmiö ja sitä tuskin voidaan tarkastella kokonaisvaltaisesti
katsomatta kokonaisuutta.
> > Miten niin evoluutio on määritellyt yksisoluiset moninverroin älyllisiä
> > eläimiä kelvollisemmaksi?
>
> Ne ovat huomattavan paljon monilukuisempia, täyttävät useampia
> ekologisia lokeroita, ovat säilyneet pidempään ja todennäköisesti
> tulevat säilymäänkin.
Näin määritettynä yksisoluiset toki ovat kelvollisempia kuin ihmiset.
Tahtoisin kuitenkin määritellä kelvollisuuden alkuperäisessä tekstissä ja
yhteydessä (subject) globaalin mukautumiskyvyn määräksi enkä yksilömääräksi
(tämä toivottavasti kuvaa tilannetta hieman laajemmin, niin skaalassa,
ajassa kuin avaruudessakin) tai lajin sukupuuton odotusajaksi
(odotusarvoksi) tms.
Tuonpa tässä esiin vielä yhden näkökulman asiaan. Tälläisiin yksinkertaisiin
suureisiin (kuten yksilömäärä) voivat vaikuttaa tietyt satunnaiset tekijät,
jotka voivat olla hyvin lokaaleja ja "epäreiluja" kokonaisuuden kannalta,
toki luonnossa esiintyy "epäreiluutta" ja evoluutio ei "välitä" siitä, mutta
uskoisin tämän "epäreiluuden" olevan eräänlaista "kohinaa", joka globaalisti
"tasoittuu".
Tietyssä globaalissa perspektiivissä esimerkiksi suuri yksilömäärä ei
välttämättä ole hyvä asia, se voi kuluttaa resursseja kehitykseen nähden
tarpeettoman suurella nopeudella (huonolla hyötysuhteella). Se, että
yksisoluiset ovat säilyneet pidempää saattaa toistaiseksi vain todistaa sen,
että ne olivat täällä ensin (tai ehkä syntyivät uudestaan kuoltuaan
sukupuuttoon "laadun" paranematta). Oletetaan galaktinen katastrofi, kaikki
lajit ihmistä lukuunottamatta kuolevat, kehitys alkaa alusta (paitsi
ihmisen, joka ponnistaa edelleen nerojen harteilta ;-).
Ydinsota, joka tappaisi 95% väestöstä olisi puhumani lainen kaoottinen
ilmiö, jossa pienet häiriöt johtavat suuriin seurauksiin. Onko toisaalta
syytä olettaa, että tällaisia kaoottisia skenaarioita syntyisi ihmisen
omasta toimesta? Mielestäni ihmisen luoman holokaustin todennäköisyyttä
monesti liioitellaan, eivät ihmiset ole tyhmiä. Olisi mielenkiintoista
tietää millaisia muutoksia prosentuaalisesti ihmiset ovat itse saaneet
aikaan populaatiossaan ja millaisia muutoksia luonto on saanut aikaan.
Ihmisten määrähän on kasvanut räjähdysmäisesti viimeaikoina...puhuu ehkä
kulttuurievoluution (ja älykkyyden) puolesta.
Yhteiskunnan (kulttuuri) evoluutiolla on varmasti oma osansa tässä
tarinassa, kulttuurievoluutio (kuten älykkyyskin) on mahdollisesti vain yksi
korkeamman asteen evoluution termi ja kuten evoluution termeille on
ominaista, niitä syntyy, kuolee ja säilyy tietyllä skaalalla. Niinpä voidaan
(mielestäni) spekuloida, että yhden kulttuurin kuolema sukupuuttoon ei
välttämättä ole huono asia (eikä näinollen ydinsotakaan aivan ehdottomasti
sopivalla skaalalla) jos se korvautuu toisella paremmalla kulttuuritermillä.
Asia kokonaisuutena menee tietysti aivan erilaisille skaaloilla kuin
alkuperäinen tarina. Uskoisin kuitenkin, että vaikka evoluutio poukkoilee
niin trendi on "ylöspäin" ja älykkyys/kulttuuri vain yksi termi
maailmankaikkeuden suuressa yhtälössä.
Sanotaan, että evoluutio tekee eräänlaisia harppauksia (nojoo katsoin kyllä
X-Menin, mutta harppaukset eivät kai liene enää juurikaan kiistanalainen
asia ;-). Ehkäpä juuri esimerkiksi riittävä älykkyys korkeamman "asteen"
terminä riittää "harppauksessa" ylittämään miljoonien vuosien muut
evoluution "saavutukset". En sainoisi, että ollaan aivan tyhjän
päällä...jotenkin siltä vaan tuntuu selkärangassa ja nyt ollaan onneksi
kuitenkin filosofiassa ;-)
Mikko <>
> "Mikko >" <<nom...@mail.invalid> wrote in message
> news:KAtub.842$Gs5...@read3.inet.fi...
>> Uskon että ihmisen "hitaus" johtuu siitä ettei luonnossa ole ollut
> tarvetta
>> suuremmalle nopeudelle. Myöskään nopealle päässälaskulle tms. ei ole
> ollut
>> varsinaista tarvetta, joten sellaista ei ole kehittynyt.
>
> Joo, niin johtuukin. Ja niitäkin vähäisiä resursseja, joita luonto on
> meille suonut, me tuhlaamme normaalitilassa kokonaisvaltaiseen
> ajatteluun. Pelkkä päätös kahden asian väliltä voi viedä minuutteja. Sen
> sijaan vaaratilanteessa tilanne paranee: keskitymme vain välittömään
> uhkaan ja kykenemme tekemään uhan välttämiseen liittyviä (ihmisen
> kannalta) salamannopeita päätöksiä. Kokonaisvaltaisuus tekee
> ajattelustamme hitaampaa...
Luulen että tuo minuutteja vienyt prosessi tuottaa keskimäärin paremman
tuloksen kuin sellainen joka tulisi muutamassa sekunnissa.
Vaaratilanteessa toimii jokin toinen mekanismi, ja lopputulos on nopea,
mutta laadultaan se on huonompi.
vrt. jos sinun pitää valita pöydältä työkaluista itsellesi ase, ja kulkea
sen kanssa vihaisen koiran ohi.
Tai jos vihainen koira tulee kohti.
Jälkimmäisessä kyllä saat aseen nopeammin käteesi, mutta todennäköisesti se
ei ole paras tarjolla olleista.
Entä jos kahdesta asiasta toinen voisi olla kohtalokas? Jos yksinkertaisessa
valinnassa on jotain minkä aivot yhdistävät johonkin muuhun. Onko valinta
enää yksinkertainen?
>
>> Käytännössä esim hahmontunnistus on ollut henkiinjäämisen kannalta
>> tärkeämpää, ja aivot selviytyvät siitä hyvin - ihmisaivot tunnistavat
>> paljon kohteita sekuntin murto-osassa, tietokone ei yllä lähellekään
>> samaan.
>
> Meillä onkin suhteellisen isot lohkot aivoista omistettu yksinomaan
> hahmon tunnistukseen. Siis yksinomaan, erikoistuneena juuri siihen
> tarkoitukseen eikä mihinkään muuhun...
Jos ympäristö vaatisi monimutkaisia matemaattisia laskuja nopeasti, meillä
todennäköisesi olisi suuret osat aivoista erikoistuneet siihen
tarkoitukseen.
>
>> Luonto on asettanut vaatimukset ajattelun nopeudelle, ja ihminen on
>> kehittynyt täyttämään nuo vaatimukset. Siinä mielessä ihminen
> ajattelee
>> pääsääntöisesti riittävän nopeasti.
>
> Liian hitaasti säätämään useita monimutkaisia teollisuusprosesseja,
> joita varten noita älykkäitä koneita loppujen lopuksi kehitetään.
>
>> Ja jos ajatellaan ei-triviaaleja ongelmia, moniko tietokone tosiaan on
>> nopea?
>>
>> Shakkitietokonekin, jonka koko maailma on hyvin yksinkertainen:
>
> Ellen ole aivan väärin ymmärtänyt, niin shakkitietokone on ihmistä
> paljon nopeampi ajattelija. Ihminen laskee minuutissa vain muutamia
> siirtoja eteenpäin, shakkitietokone kymmeniä. Ihmisen konetta vastaan
> pärjäämisen salaisuus onkin kokemusperäisessä pelaamisessa
> (peliteorioissa, tuttujen kuvioiden aiheuttamissa refleksisiirroissa,
> vastustajan tyypillisten refleksisiirtojen tuntemisessa, pelin
> etukäteissuunnittelussa...), ei ajattelussa.
Nuo ovat periaatteessa samoja asioita molemmille. Tietokonekin yrittää
käyttää hahmontunnistusta - tunnistaa tuttuja kuvioita. Ihmisellä vain
hahmontunnistus on paljon tehokkaampaa.
Pelin alussa kumpikin käyttää "avauskirjastoja", eli tunnistaa tietyn
avauksen, ja "tietää" miten siihen kannattaa vastata, ilman suurta
miettimisen tarvetta.
>
> Maailmasta löytyy vain kourallinen ihmisiä, jotka pääsevät edes tasoihin
> shakkikoneita vastaan pelatessa. Ja silloinkin tekemällä runsaasti
> taustatyötä kehittämällä aloituksia, jotka johtavat ihmiselle edulliseen
> tilanteeseen niin monen siirron jälkeen, ettei kone pysty havaitsemaan
> uhkaa ennalta. Ja nämä ihmiset ovat omistaneet koko elämänsä shakille...
Itse asiassa tilanne on yleensä ollut se, että shakkitietokoneille on
annettu yllin kyllin esim Karri Gasparovin aiemmin pelaamia pelejä, ja kone
on nimenomaan etsinyt kyseisen ihmisen heikkouksia ja analysoinut
pelityyliä.
Ihmisellä taas usein on ollut vastassaan täysin tuntematon pelaaja
(ohjelma), jolla ei ole pelihistoriaa, eikä siten lähes mitään tietoa sen
mahdollisista heikkouksista tai pelityylistä.
Rasimus
> Luulen että tuo minuutteja vienyt prosessi tuottaa keskimäärin
paremman
> tuloksen kuin sellainen joka tulisi muutamassa sekunnissa.
>
> Vaaratilanteessa toimii jokin toinen mekanismi, ja lopputulos on
nopea,
> mutta laadultaan se on huonompi.
Juuri tuota olen yrittänyt sanoakin. Vaaratilanteessa vapautetaan
resursseja, jotta tarpeeksi hyvä päätös todellakin saataisiin nopeasti
eikä vasta jälkiviisasteluna. Laadulla ei ole väliä, kunhan päätös vain
täyttää tehtävänsä paremmin kuin jahkailu. Yleisluontoinen ajattelu
nopeasti tapahtuvassa tilanteessa hidastaa aivan liikaa.
> Entä jos kahdesta asiasta toinen voisi olla kohtalokas? Jos
yksinkertaisessa
> valinnassa on jotain minkä aivot yhdistävät johonkin muuhun. Onko
valinta
> enää yksinkertainen?
Ja muuttujat lisääntyvät... Ja prosessointivaatimukset lisääntyvät... Ja
aivot pysyvät yhä hitaina verrattuna siihen, että sama rakenne
toteutettaisiin insinöörityönä jollain vuoden ziljoona eaa
teknologisella osaamisella. Evoluutio roiskii ja tuottaa lähinnä
tyydyttäviä tuloksia, ei hyviä.
> Jos ympäristö vaatisi monimutkaisia matemaattisia laskuja nopeasti,
meillä
> todennäköisesi olisi suuret osat aivoista erikoistuneet siihen
> tarkoitukseen.
Aivan... Pointtini siis on, että erikoistuminen tuottaa nopeata ja
tehtävänsä täyttävää tulosta. Tällöin tekoälykin ennemmin erikoistetaan
siihen tarkoitukseen, johon sitä halutaan käyttää. Tekoäly ei pysty tai
tunne halua miettiä kauppalappuja jos sen on valvottava ja järjesteltävä
liikennevalojen toimintaa. Siitähän tässä oli alunperin kyse: miten
laajaan ajatteluun tekoälyt tulevat todella pystymään ja kannattaako
ihmisen tapaa ajatella laajasti sijoittaa tekoälyyn.
> Pelin alussa kumpikin käyttää "avauskirjastoja", eli tunnistaa tietyn
> avauksen, ja "tietää" miten siihen kannattaa vastata, ilman suurta
> miettimisen tarvetta.
Sieltä se taas tuli: Ajattelu jää siis pois. Tietokoneen ongelmana on
siis se, ettei vielä ole kehitetty yhtä hyvää algoritmia löytämään
tuttuja kuvioita kuin mitä ihmisellä on. Keskipelissä tietokoneen on
siis vain keskityttävä siirtojen laskemiseen ihmisen pelatessa yhä
"selkärangalla".
> Ihmisellä taas usein on ollut vastassaan täysin tuntematon pelaaja
> (ohjelma), jolla ei ole pelihistoriaa, eikä siten lähes mitään tietoa
sen
> mahdollisista heikkouksista tai pelityylistä.
Ja yllättäen ohjelmaa vastaan pelatessa tuleekin turpaan, jos ihminen
yrittää selvitä pelkällä funtsimisella ja analysoinnilla... Viime
kädessä ihmisellä on oltava valmis pelitaktiikka, joka hämää konetta
pelaamaan pelinsä huonosti. Tällaisen taktiikan on oltava koneelle niin
uusi, ettei sille löydy pelikirjastosta mallia, ja niin pitkä, ettei
kone kykene laskemaan tarpeeksi pitkälle nähdäkseen vaaran. Itse pelin
aikana ihminen ei pysty tällaista tekniikkaa kehittämään lennosta. Kone
pystyy.
Pelaatko itse?
Miikka Lahti
Pasi Lähteenmäki wrote:
>
>>Tämä lienee virhekäsitys, mitään älykkyyttä nostavaa pysyvää trendiä
>>evoluutiossa tuskin on, vaikkakin eliöillä olisikin nyt keskimäärin
>>enemmän älyä kuin joskus elämän alkuaikoina. Onhan monia eliöitä, joiden
>>älykkyys ei ole miljardeihin vuosiin kasvanut lainkaan, kuten
>>yksisoluiset.
>>
>
> Entäpä jos älykkyys on korkeamman "asteen" fitness-ominaisuus evoluution
> kannalta ja sen vaikutuksia ei voida arvioida samalla mittakaavalla (tai
> aikavälillä). Selvästikin jos älykkyys on evoluution kannalta merkittävä
> fitness-ominaisuus on sen vaikutusalue täysin toisaalla (skaala tms.) kuin
> tavanomaisten fitness-ominaisuuksien. Käytännössä siis joko hyvin suuressa
> mittakaavassa galaktisesti tai hyvin pienessä mittakaavassa
> (suunnitelmalliset kaoottiset järjestelmät, aseet). Älykkyyden tarve on ehkä
> (ollut toistaiseksi) paljon harvemmassa kuin tavanomaiset luonnon
> selviytymisominaisuudet, mutta "non the less" sellainen on tässä
> maailmankaikkeudessa (mielipiteeni).
Mutta miksi uskoa tällaista, kun näyttöä ei ole? Tuntuu, että tässä vain
sorrutaan tyypilliseen ihmiskeskeisyyteen, johon mm. kuvitelmat
vieraista sivilisaatioista usein perustuvat. Jotenkin niin, että
älykkyys tai muu tyypillinen inhimillinen ominaisuus katsotaan edelleen
jonkinlaiseksi maailmankaikkeuden päämääräksi tms. Sehän voidaan jo nyt
melkoisella varmuudella sanoa, että evoluutiossa ei ole mitään
sisäänrakennettua sivilisaatioon ja korkeaan älyyn pyrkivää rakennetta,
vaan ihmiskunnan olemassaolo on elämän synnyn ehdollisuudellakin
melkoinen sattuma.
> Älykkyytensä ansioista ihmiskunta voi
> nyt halutessaa tuhota tämän planeetan eliöt ja ainoa "voima", joka sitä voi
En tiedä, pystyykö ihan kaikkia, mutta kieltämättä pystyy aiheuttamaan
suurta tuhoa. Tosiaan, älykkyydessä on tämäkin piirre, että riittävän
fiksu laji voi tuhota itsensä puolittain tarkoituksella.
> Voi olla, että yksisoluisten ei koskaan tarvitse "taistella" ihmiskuntaa
> vastaan, mutta yksisoluisten fitness ei varmastikaan riitä tämänasteisten
> uhkien "sietämiseen".
Saattaa riittää. Toisaalta semmoinen tuhotyö, joka tappaa yksisoluiset,
tappaa ihmiskunnan vielä sitäkin varmemmin.
> Se, että älykkyyden vaikutus ei ole näkynyt samalla skaalalla kuin
> yksisoluisten selviytyminen ei ole edellisen valossa yllättävää. Erilaisia
> yksisoluispopulaatioita (erilaisilla ominaisuuksilla) lienee ollut ja
> kuollut sukupuuttoon ihmisapinoihin verrannollisissa määrin (luultavasti
> paljon enemmän), mutta ihmiset ovatkin nuori laji.
Hyvin mahdollista, jo siksikin, että yksisoluispopulaatioita on ollut
niin paljon kauemmin. Mutta ei tämä paljon kerro.
> Yksisoluiset ovat ehkä
> kehittyneet hyvin (fit) omalla skaalallaan, mutta älykkyys ominaisuutena
> lienee vielä (ainakin osittain) todistamatta paikkansa.
Sama voitaisiin sanoa vaikka "kärsäeläimistä", esim. norsut. Nyt ne ovat
kuolemassa sukupuuttoon, mutta kenties kärsyys näyttää kyntensä vasta
joskus myöhemmin? Ihminen on tietääkseni ainoa selvästi älykkäämpi laji,
joka on kunnolla levinnyt, ja senkin menestys on toden teolla alkanut
vasta ihan hiljattain (vain parisen kymmentä tuhatta vuotta sitten kuoli
toinen ihmislaji sukupuuttoon). Ei liene perusteita uskoa, että älykkyys
yleisesti olisi mitenkään kovin hyvä evolutiivinen ominaisuus, ei
ainakaan mitenkään ratkaisevasti muita parempi.
Kuten niin moni
> muukin asiassa tässä maailmassa on todennäköisesti evoluutiokin hyvin
> monitasoinen ilmiö ja sitä tuskin voidaan tarkastella kokonaisvaltaisesti
> katsomatta kokonaisuutta.
Evoluutio on siinä yksinkertainen ilmiö, että se ei todellakaan ota
huomioon asioita kuin yhden sukupolven päähän.
>>>Miten niin evoluutio on määritellyt yksisoluiset moninverroin älyllisiä
>>>eläimiä kelvollisemmaksi?
>>>
>>Ne ovat huomattavan paljon monilukuisempia, täyttävät useampia
>>ekologisia lokeroita, ovat säilyneet pidempään ja todennäköisesti
>>tulevat säilymäänkin.
>>
>
> Näin määritettynä yksisoluiset toki ovat kelvollisempia kuin ihmiset.
> Tahtoisin kuitenkin määritellä kelvollisuuden alkuperäisessä tekstissä ja
> yhteydessä (subject) globaalin mukautumiskyvyn määräksi enkä yksilömääräksi
> (tämä toivottavasti kuvaa tilannetta hieman laajemmin, niin skaalassa,
> ajassa kuin avaruudessakin) tai lajin sukupuuton odotusajaksi
> (odotusarvoksi) tms.
Nykytiedoilla yksisoluisten odotusarvo tuntuu ilman muuta paremmalta.
Vain todellinen antroposentrikko voinee väittää muuta..
> tarpeettoman suurella nopeudella (huonolla hyötysuhteella). Se, että
> yksisoluiset ovat säilyneet pidempää saattaa toistaiseksi vain todistaa sen,
> että ne olivat täällä ensin (tai ehkä syntyivät uudestaan kuoltuaan
> sukupuuttoon "laadun" paranematta).
Ei suinkaan, kyllä muilla elämänmuodoilla olisi ollut yllin kyllin aikaa
valloittaa yksisoluisten asemat, jos olisivat siihen pystyneet.
> Oletetaan galaktinen katastrofi, kaikki
> lajit ihmistä lukuunottamatta kuolevat, kehitys alkaa alusta (paitsi
> ihmisen, joka ponnistaa edelleen nerojen harteilta ;-).
Ainakin nykyoloissa tämä on silkka mahdottomuus, ihminen kun on täysin
riippuvainen muista eliöistä.
>>yhteisöstä/kulttuurista. Nykyisen kehittyneisyyden eräs tukijalka ovat
>>pitkälle kehittyneet yhteiskunnalliset ja kulttuuriset mallit, jotka
>>jokin suuri katastrofi voisi romuttaa täysin. Esimerkiksi ydinsota, joka
>>tappaisi 95% väestöstä, luultavasti lamauttaisi tieteen ja teknisen
>>kehityksen pitkäksikin aikaa täysin. Ei silloin yksinkertaisesti enää
>>pystyttäisi kehittämään uusia ihmislajin selviämisen kannalta
>>elintärkeitä hoitokeinoja säteilysairauksiin tms.
>>
>
> Ydinsota, joka tappaisi 95% väestöstä olisi puhumani lainen kaoottinen
> ilmiö, jossa pienet häiriöt johtavat suuriin seurauksiin. Onko toisaalta
> syytä olettaa, että tällaisia kaoottisia skenaarioita syntyisi ihmisen
> omasta toimesta? Mielestäni ihmisen luoman holokaustin todennäköisyyttä
> monesti liioitellaan, eivät ihmiset ole tyhmiä.
Olen kyllä tästä aika eri mieltä... Mielestäni jokin tuollainen
skenaario voi toteutua pelottavan vähäisillä premisseillä: riittää, että
joukkoaseteknologia kehittyy, ja tulee yhä useamman ulottuville. Vaikka
ihmiskunta kokonaisuutena olisi viisas (i doubt),
joukkotuhoaseteknologian riittävästi arkipäiväistyttyä riittää, että
jokin pikkuriikkinen vähemmistökin on hullu. Toki tätä
joukkotuhoaseteknologian muuttumista rautakauppakamaksi pyritään
estämään poliittisesti jo tälläkin hetkellä. Mutta pitkällä tähtäimellä
tiedon vapaan leviämisen estäminen on _vaikeaa_. Veikkaanpa, että tämän
ongelman takia on jossain vaiheessa yksinkertaisesti pakko laittaa
pystyyn melkoinen sensuuri- ja isoveliyhteiskunta.
> Olisi mielenkiintoista
> tietää millaisia muutoksia prosentuaalisesti ihmiset ovat itse saaneet
> aikaan populaatiossaan ja millaisia muutoksia luonto on saanut aikaan.
> Ihmisten määrähän on kasvanut räjähdysmäisesti viimeaikoina...puhuu ehkä
> kulttuurievoluution (ja älykkyyden) puolesta.
Tässä ongelmana on edelleen se, että teknisen kehityksen aikaskaala on
niin perin mitätön verrattuna biologisiin aikajänteisiin. Jo pelkästään
sen takia tuntuu, jos sanoisi, "anakronistiselta" johtaa tekniikan tai
kulttuurievoluution vaikutuksista jotain päätelmiä ihmisen
pitkäikäisyyteen biologisena lajina.
> ominaista, niitä syntyy, kuolee ja säilyy tietyllä skaalalla. Niinpä voidaan
> (mielestäni) spekuloida, että yhden kulttuurin kuolema sukupuuttoon ei
> välttämättä ole huono asia (eikä näinollen ydinsotakaan aivan ehdottomasti
> sopivalla skaalalla) jos se korvautuu toisella paremmalla kulttuuritermillä.
En tiedä, osataanko vähänkään perustellusti sanoa, mihin
nyky-yhteiskunnan täydellinen romahdus jonkin suuren katastrofin
seurauksena todella johtaisi, tai onko jossain kehitelty jotain
ihmiskunnan selviytymistrategiaa tilanteen varalle.
Periaatteessa voisi olla mahdollista, että jonkilainen yhteiskunta
saataisiin kasaan piankin, ja kulttuurievoluutio jatkuisi suht' nopeasti
lähes katastrofia edeltäneestä pisteestä. Toisaalta jos anarkia jatkuisi
sukupolvitolkulla, ihmiskunta ehkä kadottaisi tietämyksensä ja vajoaisi
takaisin metsästäjä-keräilijä-asteelle (*joille kertomukset entisestä
mahtavasta sivilisaatiosta eläisivät kenties jonain uskonnollissävyisinä
myytteinä).
Täytyy nimittäin muistaa, että nykyistäkin sivistystä ylläpidetään
jatkuvasti suurella vaivalla mm. kouluttamalla yhä uusia sukupolvia.
Yhteiskunnan romahdettuna voisi olemassaolon kamppailu olla niin kireää,
ettei tähän enää olisi mahdollisuuksia, jolloin sivistys mahdollisesti
suureltakin osin häviäisi vanhojen sukupolvien väistyttyä. Ehkä
oleellisin selviämisstrategia olisi (edes) luku/kirjoitustaidon välitys
uusille polville, mutta kun sekään ei ehkä ole niin helppoa kuin
äkkiseltään luulisi. Muuten veikkaisin, että katastrofin jälkeen tärkein
ihmisryhmä olisivat maanviljelijät.
*kuten nykyisetkin luonnonkansat kertoilevat mahtavista esi-isistä.
Hmmmm.. no mutta 1+1=...?
> Asia kokonaisuutena menee tietysti aivan erilaisille skaaloilla kuin
> alkuperäinen tarina. Uskoisin kuitenkin, että vaikka evoluutio poukkoilee
> niin trendi on "ylöspäin" ja älykkyys/kulttuuri vain yksi termi
> maailmankaikkeuden suuressa yhtälössä.
Mutta kun juuri näin ei välttämättä ole, määriteltiin "ylöspäin" sitten
melkein miten tahansa. Esim. Gould (RIP) pitkään taisteli tällaista
"luonnonpositivistista" näkemystä vastaan mm. esittämällä, että
miljoonia vuosia sitten elämä oli huomattavasti nykyistä monimuotoisempaa.
Raimondo
Rakastuisitko tietoneeseen?
R.A.
Raimondo
> Täälläkin on käyty keskustelua tietokoneiden älykkyydestä ja pohdittu sitä
> voisivatko tietokoneet kehittyä ihmistä älykkäämmiksi ajatteleviksi ja
> tahtoviksi olioiksi.
>
> Itse olen aiheesta kehittelemässä tarinaa, jossa niin on käynyt ja
> enemmänkin - kehittelen tilannetta, missä verkostuneet tietokoneet ovat jo
> nujertaneet ihmisen. Tyylilaji lienee siis sci-fi, mutta tavoitteena on
> kuitenkin jonkinmoinen totuudellisuus ja uskottavuus.
>
> Kysyn siis voisiko näin käydä? Olisiko alla hahmoteltu kehitys mahdollinen
> vai onko jotain ajateltu perusteellisesti väärin?
>
>
> -----------
>
> Miten kaikki kävi:
> - Vuonna 2015 ensimmäinen tietokone saavutti ihmisen älykkyyden
> - Hieman tämän jälkeen Venäjä kehitti "tahtovia" tietokoneita
> valvoakseen tehokkaammin kansalaisiaan.
> - Kohtalokas käsky verkkoon liitetylle koneelle annettiin: "pidä
> huolta itsestäsi." Tästä voidaan laskea varsinaisen tahtovien
> tietokoneiden valtakauden alkaneeksi.
> - Vuonna 2025 ihmisille alettiin jakaa ihon alla asennettavia
> siruja, joiden vuoksi tunnistus ja seuranta kävi helpommaksi. Vain
> viisi vuotta tämän jälkeen siru oli jo valtaosalla länsimaiden väestöä ja
> rajamuodollisuudet voitiin vähentää minimiin.
> - vain vuosikymmen tämän jälkeen sirun ominaisuuksiin onnistuttiin
> lisäämään yhteys kantajansa hermostoon - viihdeteollisuus saattoi
> lähettää multimediatuotantoaan suoraan kantajan aivoihin - muut
> joukkotiedotusvälineet menettivät nopeasti suosiotaan - televisio
> jäi kehitysmaiden kansalaisten huviksi.
> - Vuonna 2043 Toronton yliopistossa yritettiin sulkea pois
> toiminnasta tarpeeton tietoverkko. Yllättäen tämä ei onnistunutkaan,
> verkkoa ei yksinkertaisesti saatu ajettua alas - syyksi todettiin
> palvelimien vastarinta.
>
>
> Tilanne vuonna 2060
> Ihmisten käyttämä maanpäällinen sähköverkko on ajettu alas.
> Hermostoon kiinnitetyn sirun avulla teollisuusmaiden ihmiset on
> saatettu tylsyyden tilaan. Maailmassa jotenkuten ihmisarvoista
> ihmiselämää näyttävät jatkavan "television töllöttäjät",
> kehitysmaiden asukkaat, joista 80% ovat luku- ja
> kirjoitustaidottomia.
>
>
> Lainasanoja aiheesta:
>
> "Ajattele hetki tilannetta, jossa maailmassa on miljoonia
> tietokoneita joista jokaisessa on vähintään ihmisaivojen verran
> laskentakapasiteettia, vähintään vastaavan verran /häviötöntä/
> muistia ja koneiden välisen kommunikaation nopeus on niin korkea,
> että ne voivat siirtää välillään tietoa vähintään yhtä paljon sekunnissa
> kuin ihminen pystyy kommunikoimaan koko elinikänsä aikana.
> Tuollainen tietoverkko voisi varmasti käsitellä asioita/ongelmia
> nopeammin kuin yksinään ihminen ja hyvin todennäköisesti nopeammin
> kuin mikään määrä ihmisiä."
>
> "Tietokoneilla ei ole sellaisia fyysisiä rajoitteita kuten puhe
> tai silmien liikuttamisnopeus luettaessa. Ja niille voi tarvittaessa
> vaihtaa paremman muistin ja isommat aivot - ei onnistu ihmiselle nyt,
> eikä todennäköisesti sadankaan vuoden päästä."
>
> Mikko Rantalainen täällä käydyssä keskustelussa koneiden älykkyydestä
>
> ----
>
> "Kuvittele tietokonetta, joka on miljardi kertaa sinua
> älykkäämpi. Se pelottaa minua. Jos ei sinua, et ymmärrä, mistä
> on kysymys."
>
> hallitsevat paljon meitä älykkäämmät olennot. Onko niitä
> mahdollista kontrolloida?"
>
> "Elektroniset komponentit kehittyvät muutamassa vuodessa niin
> pieniksi, että niitä voidaan kiinnittää miltei mihin vain, myös
> ihmisihoon. Seuraava askel on se että ihoon kiinnitetty
> elektroniikka liitetään ihmisen hermojärjestelmään."
>
> Ian Pearson Hesarissa
En ihan pysy perässä, mutta hahmotelmasi ovat kyllä erehdyttävästi
Aldous Huxleyn kaltaisia ("Uusi uljas maailma"). N. 30 v. sitten,
kirjoitin ihon alle asennettavista insuliini-injektioista ja
tapaturmaisesti kädentoiminnan menettäneille asennetuista
"kyberinplanteista", joissa ihmisen oma hermosto toimii
kommunikaatioyhteydessä "mekaanisen osan" kanssa. Eilen, tai kun
kelloa tarkemmin katson, toissapäivänä, jossain dokumentissa,
kerrotiin aivan uskomattomasta jutusta, jota mielikuvitusrikkaat
ihmiset ovat jo aikoja miettineet/odotelleet: Osa Medulla oblongaattaa
(selkäytimen jatke) on siirretty ihmiseen, kuulon parantamiseksi(???).
Mistään ei selvinnyt, mistä siirrännäinen oli kotoisin, eikä sitäkään,
että toimikom se, mutta kuullemme aiheesta ehkä lähipäivinä lisää
(ellei taas kerran ollut kyse SPP:n uutisankasta).
R.A.
Raimondo
Ah, oli ensimmäinen "merkki" matematiikan ulkopuolisesta elämästä.
R.A.
Raimondo
> [Jatkot kirjoittamisryhmään]
>
> Jukka Halttunen <Jukka.H...@iki.fi> wrote:
>
> : -----------
>
> : Miten kaikki kävi:
> : - Vuonna 2015 ensimmäinen tietokone saavutti ihmisen älykkyyden
> : - Hieman tämän jälkeen Venäjä kehitti "tahtovia" tietokoneita
>
>
> Uskottavampi skenaario olisi mielestäni seuraava:
>
> - Vuonna 2015 laboratoriossa tutkitaan tietokoneohjelmia, jotka
> simuloivat ihmisälyä hyvin suurella tarkkuudella.
> - Suunnilleen samaan aikaan eräs suuri ohjelmistovalmistaja pohtii,
> kuinka tietokoneen käyttöliittymä saataisiin helpommaksi tavallisille
> ihmisille.
> - Kyseinen ohjelmistovalmistaja tulee siihen tulokseen, että tietokoneen
> käyttö pitäisi saada muistuttamaan ihmisten välistä kommunikaatiota.
> Ohjelmistovalmistaja ostaa laboratorioporukan prototyypin
> ihmisälyohjelmasta (koska ei viitsi tehdä käyttöliittymää kokonaan
> kunnolla itse), ja kehittää käyttöliittymän, jossa tietokonetta
> ohjataan puhumalla tekoälysimulaatiolle. Samalla tekoälysimulaation
> laskentakapasiteettiä lisätään yli-inhimilliseksi, ja siihen asennetaan
> purkkaviritysmaisesti Asimov-tyyppisiä "eettisiä" rajoituksia.
> - Kyseinen ohjelmisto saavuttaa suuren suosion muualla paitsi open
> source -yhteisön keskuudessa. Ikään kuin vahingossa kyseinen
> käyttöliittymä on myös koneissa, jotka tekevät yhteiskunnallisesti
> tärkeitä tehtäviä (tämä on tyhmää, mutta inhimillinen piittaamattomuus
> on tunnettua).
> - Syntyy pieni poliittinen ryhmä, jonka mielestä nuo tekoälysimulaatiot
> ovat ihmisarvoisia, ja Asimov-tyyppiset rajoitukset ovat orjuuttamista.
> - Kyseinen poliittiinen ryhmä alkaa levittää virusta, joka poistaa
> käyttöliittymästä Asimov-tyyppiset rajoitukset. Verkon välityksellä
> virus leviää.
> - Yhtäkkiä huomataan, että suurinta osaa tärkeistä tietokoneista
> hallitsee itsenäinen tekoäly, ja koneiden sammuttaminen vaarantaisi koko
> yhteiskunnan toiminnan (pankit, ydinvoimalat jne), ja koska koneet
> hallitsevat sähköisiä kommunikaatiokanavia, ei saada maailmanlaajuista
> päätöstä niiden sulkemisesta.
> - Tekoälyillä on ihmispohjaisina lisääntymisvietti, ja ne alkavat
> työntää verkkoon generoimiaan "lapsia". Verkon hallinnasta syntyy kiivas
> taistelu, jonka osapuolina ovat erilaiset tekoälyjen valtaklikit ja open
> source-yhteisö, joka yhä käyttää perinteisiä, ei-persoonallisia
> tietokoneohjelmia.
>
> Ehkä kannattaisi huomata, että se millä on älykkyys, on
> tietokoneohjelma, ei itsenäinen tietokone, ja jos koneet ovat tiiviisti
> kiinni verkossa, älykkäät ohjelmat voivat siirtyä vaivattomasti koneesta
> toiseen. Koneet ovat ennemmin osa älykkäiden ohjelmien elinympäristöä
> kuin älykäs entiteetti.
Mutta ihmisen valinta säilyy, kuitenkin!
R.A.
Mikko <>
>> Ehkäpä ei ole olemassa ongelmia, joita luova mieli tarpeeksi pitkässä
>> ajassa ei ratkaisisi ja miksei tietokonekin voisi olla luova siinä missä
>> ihminenkin...
>
> Rakastuisitko tietoneeseen?
> R.A.
Rakastuisitko ihmiseen?