Röpke ym. itävaltalaiset taloustieteilijät
Mikko Ellilä
Varsinkin Mises-instituutti on yrittänyt suunnilleen vetää
yhtäläisyysmerkit libertarismin ja itävaltalaisen taloustieteen
välille. Minusta kuitenkin tuntuu, että libertaristit liioittelevat
itävaltalaisten taloustieteilijöiden libertaarisuutta tai
valtionvastaisuutta.
Lueskelin äskettäin Wilhelm Röpken kirjaa Die Lehre von der Wirtschaft
(1937), jossa Röpke vääntää talouden perusasioita rautalangasta
suurelle yleisölle. Röpke on Mises-instituutin mukaan lähes Misesin
kaltainen libertaari. Wikipedian mukaan äijä oli kuitenkin suunnilleen
sosiaalidemokraatti:
Recht, Sitte, Moral, Normen- und Wertüberzeugungen waren für den
Volkswirtschaftsprofessor entscheidende Elemente, für die nicht der
Markt, sondern die politische Ebene und die Zentralbank stets Sorge zu
tragen haben. Mit einer „konformen“ Sozial-, Wirtschafts- und
Finanzpolitik, deren Aufgabe es ist, „jenseits des Marktes“ Schwache
zu schützen, Interessen auszugleichen, Spielregeln zu setzen und Macht
zu begrenzen, strebte Röpke eine Wirtschaftsordnung des „ökonomischen
Humanismus“ an, der von ihm auch „Dritter Weg“ genannt wird. Röpke
steht für eine Gesellschaft und Politik, für die die Wahrung der
Menschenrechte von höchster Bedeutung ist. Das sogenannte
„Individualprinzip“ als wichtiger und elementarer Kern der
Marktwirtschaft muss aus seiner Sicht mit einem durchdachten Sozial-
und Humanitätsprinzip in Balance gehalten werden.
http://de.wikipedia.org/wiki/Wilhelm_R%C3%B6pke
Mises-instituutti yrittää ikään kuin omia Röpkeä ja väittää Röpkeä
libertaariksi. Tämä Mises-instituutin maalaama kuva ei kuitenkaan
ollenkaan vastaa tämän Röpken kirjan perusteella syntyvää kuvaa. Röpke
mm. puhuu "vulgaariliberalismista" tarkoittaessaan laissez-fairea.
Röpke myös pitää itsestään selvänä, että esim. tiestö, koulut ja
kultakantaan perustuva rahajärjestelmä ovat valtion ylläpitämiä.
Röpken "libertaarisin" mielipide koko kirjassa on, että hän vastustaa
ilmaista julkista terveydenhoitoa palveluiden maksuttomuuden
aiheuttaman ylikysynnän vuoksi. Muuten Röpke puhuu lähinnä vain
hintamekanismin välttämättömyydestä resurssien allokoinnin kannalta,
mikä on mihin tahansa taloustieteen oppikirjaan kuuluva palikkatason
asia, ei mikään suuri libertaarinen oivallus.
Oletteko huomanneet Mises-instituutin jutuissa vastaavanlaista
vääristelyä ja itävaltalaisten taloustieteilijöiden ym.
historiallisten henkilöiden "omimista"? Itselleni tulee mieleen
ainakin Hoppen pyrkimys väittää Goethea libertaariksi. En ole itse
kuitenkaan pitkään aikaan lukenut Mises-instituutin juttuja juuri
lainkaan, joten ehkä muut ovat huomanneet vastaavanlaisia huijauksia
muissakin asioissa?
--
Mikko Ellilä
Newsgroups: sfnet.keskustelu.yhteiskunta
From: "Miikka Lahti"
Date: Mon, 30 May 2005 11:59:05 +0300
Mikko "eläinrääkkäyksessä ei ole mitään pahaa", "roskaväen
mielenosoitukset kiellettävä", "lainsuojattomuus on hyvä
rangaistusmuoto", "gladiaattorinäytökset ovat jeesjuttu", "huumeet
laillisiksi, darwinismi rulettaa" Ellilä ei pystyisi syyttämään edes
Sauronia tai Montgomery Burnsia moraalittomuudesta.
Janne Vainio
> Libertaarit yleens� kannattavat it�valtalaista taloustiedett�.
> Varsinkin Mises-instituutti on yritt�nyt suunnilleen vet��
> yht�l�isyysmerkit libertarismin ja it�valtalaisen taloustieteen
> v�lille. Minusta kuitenkin tuntuu, ett� libertaristit liioittelevat
> it�valtalaisten taloustieteilij�iden libertaarisuutta tai
> valtionvastaisuutta.
Minun muistaakseni R�pke esiteltiin Mises-instituutin sivustolla
epiteetill� "humane liberal" (joka tosin on niin ep�m��r�inen termi,
ett� se voi tarkoittaa suunnilleen mit� tahansa oikeistodemarista
hyv�ntekev�isyytt� puoltavaan libertaristiin).
Sen sijaan Hayekia muistelen v�itetyn ko. sivustolla l�hinn�
liberaaliseksi sosiaalidemokraatiksi (joskaan en nyt muista linkki�) -
ja Hayek oli kuitenkin minun tiet��kseni l�hemp�n� libertarismia kuin R�pke.
Sen min� kyll� ymm�rr�n, ett� vasemmistolaisilla on taipumusta nimitell�
Hayekin kaltaisia selvi� sosiaaliliberaaleja libertaristeiksi - jotta he
voisivat sitten v�itt��, ett� ainoaa "humaania liberalismia" edustaa
heid�n ikioma antiliberaali retoriikkansa. Mutta ett� misesil�iset? Miksi?
Terveisin libertaarismielinen liberaalinen demari:-)
> Lueskelin �skett�in Wilhelm R�pken kirjaa Die Lehre von der Wirtschaft
> (1937), jossa R�pke v��nt�� talouden perusasioita rautalangasta
> suurelle yleis�lle. R�pke on Mises-instituutin mukaan l�hes Misesin
> kaltainen libertaari. Wikipedian mukaan �ij� oli kuitenkin suunnilleen
> sosiaalidemokraatti:
>
> Recht, Sitte, Moral, Normen- und Wert�berzeugungen waren f�r den
> Volkswirtschaftsprofessor entscheidende Elemente, f�r die nicht der
> Markt, sondern die politische Ebene und die Zentralbank stets Sorge zu
> tragen haben. Mit einer �konformen� Sozial-, Wirtschafts- und
> Finanzpolitik, deren Aufgabe es ist, �jenseits des Marktes� Schwache
> zu sch�tzen, Interessen auszugleichen, Spielregeln zu setzen und Macht
> zu begrenzen, strebte R�pke eine Wirtschaftsordnung des ��konomischen
> Humanismus� an, der von ihm auch �Dritter Weg� genannt wird. R�pke
> steht f�r eine Gesellschaft und Politik, f�r die die Wahrung der
> Menschenrechte von h�chster Bedeutung ist. Das sogenannte
> �Individualprinzip� als wichtiger und elementarer Kern der
> Marktwirtschaft muss aus seiner Sicht mit einem durchdachten Sozial-
> und Humanit�tsprinzip in Balance gehalten werden.
>
> http://de.wikipedia.org/wiki/Wilhelm_R%C3%B6pke
>
>
>
> Mises-instituutti yritt�� ik��n kuin omia R�pke� ja v�itt�� R�pke�
> libertaariksi. T�m� Mises-instituutin maalaama kuva ei kuitenkaan
> ollenkaan vastaa t�m�n R�pken kirjan perusteella syntyv�� kuvaa. R�pke
> mm. puhuu "vulgaariliberalismista" tarkoittaessaan laissez-fairea.
> R�pke my�s pit�� itsest��n selv�n�, ett� esim. tiest�, koulut ja
> kultakantaan perustuva rahaj�rjestelm� ovat valtion yll�pit�mi�.
>
> R�pken "libertaarisin" mielipide koko kirjassa on, ett� h�n vastustaa
> ilmaista julkista terveydenhoitoa palveluiden maksuttomuuden
> aiheuttaman ylikysynn�n vuoksi. Muuten R�pke puhuu l�hinn� vain
> hintamekanismin v�ltt�m�tt�myydest� resurssien allokoinnin kannalta,
> mik� on mihin tahansa taloustieteen oppikirjaan kuuluva palikkatason
> asia, ei mik��n suuri libertaarinen oivallus.
>
> Oletteko huomanneet Mises-instituutin jutuissa vastaavanlaista
> v��ristely� ja it�valtalaisten taloustieteilij�iden ym.
> historiallisten henkil�iden "omimista"? Itselleni tulee mieleen
> ainakin Hoppen pyrkimys v�itt�� Goethea libertaariksi. En ole itse
> kuitenkaan pitk��n aikaan lukenut Mises-instituutin juttuja juuri
> lainkaan, joten ehk� muut ovat huomanneet vastaavanlaisia huijauksia
> muissakin asioissa?
>
>
>
Mikko Ellilä
> 23.2.2011 19:56, Mikko Ellilä kirjoitti:
>>
>> Libertaarit yleensä kannattavat itävaltalaista taloustiedettä.
>> Varsinkin Mises-instituutti on yrittänyt suunnilleen vetää
>> yhtäläisyysmerkit libertarismin ja itävaltalaisen taloustieteen
>> välille. Minusta kuitenkin tuntuu, että libertaristit liioittelevat
>> valtionvastaisuutta.
>
>
>
> Minun muistaakseni Röpke esiteltiin Mises-instituutin sivustolla epiteetillä
> "humane liberal" (joka tosin on niin epämääräinen termi, että se voi
> tarkoittaa suunnilleen mitä tahansa oikeistodemarista hyväntekeväisyyttä
> puoltavaan libertaristiin).
Löysin nyt tällaisen jutun:
http://blog.mises.org/10540/wilhelm-ropke-and-his-liberal-outlook/
Wilhelm Ropke and his liberal outlook
August 27, 2009 by Jeffrey Tucker
I’ve long had a fascination with Wilhelm Ropke, outstanding economist,
tough-minded anti-Keynesian, political decentralist, advocate of free
trade and hard money, author of some outstanding works on political
and economic liberty, and also moralist and defender of bourgeois
culture. We have a nice collection of his work online and in the
store. Today we add online The Social Crisis of Our Time.
So why do people think of him as a proponent of the mixed economy or
someone not quite as tough minded as Mises? It seems to have been a
matter of politics at the time, it seems to me. If it hadn’t been for
the presence of a stalwart like Mises, Ropke would probably have a
reputation for intransigence (after all, he too was a victim of the
Nazis). Maybe we can just forget all that history and give him a fresh
read today?
> Sen sijaan Hayekia muistelen väitetyn ko. sivustolla lähinnä liberaaliseksi
> sosiaalidemokraatiksi (joskaan en nyt muista linkkiä) - ja Hayek oli
> kuitenkin minun tietääkseni lähempänä libertarismia kuin Röpke.
Mises-instituutin esittämä kritiikki Hayekia kohtaan on mielestäni
täysin asiallista. Hayekilla on aivan liian liberaali maine suhteessa
hänen todellisiin sosiaalidemokraattisiin mielipiteisiinsä.
Janne Vainio
>>> Libertaarit yleens� kannattavat it�valtalaista taloustiedett�.
>>> Varsinkin Mises-instituutti on yritt�nyt suunnilleen vet��
>>> yht�l�isyysmerkit libertarismin ja it�valtalaisen taloustieteen
>>> v�lille. Minusta kuitenkin tuntuu, ett� libertaristit liioittelevat
>>> valtionvastaisuutta.
>>
>>
>> Minun muistaakseni R�pke esiteltiin Mises-instituutin sivustolla epiteetill�
>> "humane liberal" (joka tosin on niin ep�m��r�inen termi, ett� se voi
>> tarkoittaa suunnilleen mit� tahansa oikeistodemarista hyv�ntekev�isyytt�
>> puoltavaan libertaristiin).
>
>
>
> http://blog.mises.org/10540/wilhelm-ropke-and-his-liberal-outlook/
>
> Wilhelm Ropke and his liberal outlook
>
> August 27, 2009 by Jeffrey Tucker
>
> tough-minded anti-Keynesian, political decentralist, advocate of free
> trade and hard money, author of some outstanding works on political
> and economic liberty, and also moralist and defender of bourgeois
> culture. We have a nice collection of his work online and in the
> store. Today we add online The Social Crisis of Our Time.
>
> So why do people think of him as a proponent of the mixed economy or
> someone not quite as tough minded as Mises? It seems to have been a
> the presence of a stalwart like Mises, Ropke would probably have a
> reputation for intransigence (after all, he too was a victim of the
> Nazis). Maybe we can just forget all that history and give him a fresh
> read today?
>
>
>
>> sosiaalidemokraatiksi (joskaan en nyt muista linkki�) - ja Hayek oli
>> kuitenkin minun tiet��kseni l�hemp�n� libertarismia kuin R�pke.
>
>
> t�ysin asiallista. Hayekilla on aivan liian liberaali maine suhteessa
> h�nen todellisiin sosiaalidemokraattisiin mielipiteisiins�.
Totta. Mutta kiintoisaa on, ett� Haeykilla on t�llainen maine my�s
oikeistolaisten keskuudessa. Veikkaisin, ett� perussyy t�h�n maineeseen
ei ole niink��n h�nen demaris�vyisyytens� ignoroiminen - vaan se ett�
h�nen n�kemyksens� pankkij�rjestelm�st� ja maailmanlaajuisesta
rahaj�rjestelm�st� oli voimakkaasti 1900-luvun
suunnitelmatalouskapitalistisen mallin vastainen (siis sen mallin
vastainen, jota my�s oikeisto kannatti).
JMV
>
>
Janne Vainio
>
> historiallisten henkil�iden "omimista"? Itselleni tulee mieleen
> ainakin Hoppen pyrkimys v�itt�� Goethea libertaariksi.
En tied� Goethen henkil�historiasta paljoakaan - mutta voisiko kyseess�
olla jokin vastaava tapaus kuin Wilhelm von Humboldtin kohdalla? Eli
j�lkimm�inenh�n oli nuoruudessaan v�hint��n samantasoinen
mikrominarkisti kuin Nozick teoksessaan "Anarchy, State, and Utopia" -
joskin v�h�n erilaisilla perusteluilla... Mutta my�hemmin Humboldtista
sitten tuli valtion opetusvirkamies, kuten tiedet��n.
JMV
Ektoplasma
On 23 helmi, 19:56, Mikko Ellilä <mikko.ell...@gmail.com> wrote:
> Libertaarit yleensä kannattavat itävaltalaista taloustiedettä.
> Varsinkin Mises-instituutti on yrittänyt suunnilleen vetää
> yhtäläisyysmerkit libertarismin ja itävaltalaisen taloustieteen
> välille. Minusta kuitenkin tuntuu, että libertaristit liioittelevat
> itävaltalaisten taloustieteilijöiden libertaarisuutta tai
> valtionvastaisuutta.
>
> Volkswirtschaftsprofessor entscheidende Elemente, für die nicht der
> Markt, sondern die politische Ebene und die Zentralbank stets Sorge zu
> tragen haben. Mit einer „konformen“ Sozial-, Wirtschafts- und
> Finanzpolitik, deren Aufgabe es ist, „jenseits des Marktes“ Schwache
> zu schützen, Interessen auszugleichen, Spielregeln zu setzen und Macht
> zu begrenzen,
liberaalidemokratismin
ydin. Ehkä Mises Instituutin arvio on oireellinen siinöä suhteessa,
että
liberalismin ja sosialidemokratian raja on jo alunperin ollut liukuva.
Mikä on sopimusoikeudellisesti oikein ja mikä on yleisesti hyödyllistä
tai sellaiselta näyttävää ovat eri sioita -- vaikkakin
yksiliden ja näiden vapaiden yhteenliittymien toiminta voikin
johtaa kulttuurellisen ja taloudellisen evoluution kautta
yleiste hyötyjenn toteutumiseen.
> Oletteko huomanneet Mises-instituutin jutuissa vastaavanlaista
> vääristelyä ja itävaltalaisten taloustieteilijöiden ym.
> historiallisten henkilöiden "omimista"? Itselleni tulee mieleen
> ainakin Hoppen pyrkimys väittää Goethea libertaariksi. En ole itse
> kuitenkaan pitkään aikaan lukenut Mises-instituutin juttuja juuri
> lainkaan, joten ehkä muut ovat huomanneet vastaavanlaisia huijauksia
> muissakin asioissa?
talouspoliittisia
ideoita. Muutoin näillä skismoilla tai omimisilla on vain
aatehistoriallista
merkitystä.
Olli Juntunen
> 23.2.2011 19:56, Mikko Ellilä kirjoitti:
>>
>> Oletteko huomanneet Mises-instituutin jutuissa vastaavanlaista
>> ainakin Hoppen pyrkimys väittää Goethea libertaariksi.
>
>
> En tiedä Goethen henkilöhistoriasta paljoakaan - mutta voisiko kyseessä olla
> jokin vastaava tapaus kuin Wilhelm von Humboldtin kohdalla? Eli
> kuin Nozick teoksessaan "Anarchy, State, and Utopia" - joskin vähän
> erilaisilla perusteluilla... Mutta myöhemmin Humboldtista sitten tuli
> valtion opetusvirkamies, kuten tiedetään.
>
Hmm. Minusta tulee ihmisten liberaalius asettaa suhteessa heidän omaan
aikaansa ja ympäristöönsä. Vaikka sen enempää Goethe kuin von
Humboldtin veljekset eivät olleet puhdasoppisia libertaristeja, heidän
poliittiset linjaukset olivat omana aikanaan erittäin liberaaleja. Von
Humboldt vastusti ajatuksia luoda Preussista hyvinvointiyhteiskunta,
koska se johtaisi vääjäämättä moraalin rappioon ja ihmisten
passivoitumiseen. Itse asiassa von Humboldt olisi vielä tänäkin
päivänä huomattavan liberaali. Von Humboldt lopulta luopui
politiikasta, koska ei voinut hyväksyä Preussin yhä
konservatiivisemmaksi muuttuvaa politiikkaa.
Hän ei ollut kuitenkaan yhtä johdonmukaisesti libertaristi kuin John
Locke aiemmin. Suomen ja Manner-Euroopan kannalta kuitenkin hänen
vaikutuksensa oli kuitenkin merkittävämpi, koska tuohon aikaan
Preussin vaikutus Euroopassa oli valtava ja se toimi mallina myös
Pohjoismaille niin hyvässä kuin pahassa, kun taas Britannian ja
anglosaksisen kulttuurin vaikutus oli ensi sijaisesti merien
takaisilla alueilla.
Hyvinvointivaltion historiasta muuten esitetään usein virheellisiä
väitteitä. Vaikka ensimmäinen varsinainen hyvinvointivaltio olikin
Bismarckin Saksa, ajatus hyvinvointivaltiosta kehittyi ensi sijaisesti
Ranskan suuren vallankumouksen myötä. Sekä vallankumoukselliset
kehittivät ideoita siitä, miten valtion tulisi huolehtia kaikista
kansalaisista, että myös saksalaiset vastavallankumoukselliset
voimistivat valtion roolia saadakseen itselleen enemmän tukea
kolmannelta säädyltä (eli muilta kuin papistolta ja aatelistolta).
Väite, että hyvinvointivaltio olisi luotu suitsimaan kommunismia on
yksinkertaisesti kommunistien propagandaa.
Samanlainen virhe esitetään usein saksalaisen nationalismin suhteen.
Saksalainen nationalismi ei alkanut nousemaan 1800-luvun lopussa vaan
ensi sijaisesti vastareaktiona Napoleonin Ranskaa vastaan. Tähän
asiaan liittyy vielä sekin, että vielä nykyäänkin esitetään
käsityksiä, että kansallisvaltion idea olisi syntynyt jotenkin
sivistyneistön projektina 1800-luvulla. Tämä on roskaa, kuten
historiaan perehtyneet tietävät. Valitettavasti tätä kommunistien
propagandaa esitetään täytenä totena suomalaisissa yliopistoissa vielä
tänäkin päivänä.
Janne Vainio
... jatkaisin t�t� viel� ironisella hypoteesilla:
JOS Hayek olisi puolustanut samanlaista t�ysin keskusjohtoista raha- ja
pankkij�rjestelm�� kuin Keynes ja 1900-luvun oikeisto yhdess�
vasemmiston kanssa puolustivat, mutta JOS h�n silti olisi esitt�nyt
sosiaali- ja veropolitiikasta ne tunnetut mielipiteet joita h�n esitti,
niin todenn�k�isesti Hayekia silloin juhlittaisiin "suurena
sosiaaliliberaalina" v�h�n samaan tyyliin kuin esimerkiksi John Rawlsia
taikka vaikka Erkon sukua Suomessa.
Mit�s sin�, Mikko, arvelisit t�m�n hypoteesin pit�vyydest�?
Janne
PS. Saatat, Mikko, pit�� minua yht� pahana kommarina kuin Hayek (jollet
viel�kin pahempana) - mutta kuitenkin olen koko ajan ollut sit� mielt�,
ett� Hayekin kaikkein paras anti on ollut juuri h�nen kommenteissaan
maailmantalouteen ja erityisesti pankki- ja rahaj�rjestelm��n.
Ektoplasma
>
> Janne
>
> PS. Saatat, Mikko, pit minua yht pahana kommarina kuin Hayek (jollet
> viel kin pahempana) - mutta kuitenkin olen koko ajan ollut sit mielt ,
> ett Hayekin kaikkein paras anti on ollut juuri h nen kommenteissaan
> maailmantalouteen ja erityisesti pankki- ja rahaj rjestelm n.
Vaikka Hayekin rahateoria oli aikanaan ja on vieläkin radikaali,
pitäisin
Hayekin kulttuurievoluutioteoriaa kuitenkin vähintään yhtä
merkittävänä.
Hayekin pääteoksena etenkin kulttuurievoluutiota koskveivien oletusten
osalta
voidaan pitää teosta The constitution of liberty -- jossa hän
perustelee laajasti
teoriaansa siitä että mitään yhteiskuntaa ei voi suunnitella
keskusjohtoisesti,
jos tämä sunnittelu perustyy yksilöllisten valintojen estämiseen.
"... we should provide the maximum of opportunity for unknown
individuals to
learn of facts that we ourselves are yet unaware of and to make use of
this
knowledge in their actions... It is through the mutually adjusted
efforts of
many people that more knowledge is utilized than any one individual
possesses
or than it is possible to synthesize intellectually; and it is through
such
utilization of dispersed knowledge that achievements are made possible
greater
than any single mind can foresee."
(Hayek, Friedrich A. The Constitution of Liberty, 1960. 1971:
University
of Chicago Press, pp. 30-31.)
Käytettynä saatavana esim. Alibris.uk sta
Myös artikkeli The use of knowlegde in society on keskeinen osa
Hayekin
teoriaa kulttuuri evoluutiosta.
http://en.wikipedia.org/wiki/The_Use_of_Knowledge_in_Society
Hayekin mukaan olemme fundamnetaalisella tavalla tietämättömiä edes
nykyisten
kulttuuri instituutioiden vaikutuksista tai edes siitä miten ne ovat
syntyneet
ja mitkä seikat niitä ylläpitävät -- ja siksi olemassaolevia kulttuuri
instituutioita
ei pidä muuttaa ( pakkoon perustuvilla ) valtiollisilla päätöksillä.
Hayek ei väitä olemassa olevien perinteisten kulttuuri
instituutioiden
kuten perheen ja uskonnon syntyneen vapaaehtoisesti,
mutta huolimaton Haekin lukeminne voi kuitenkin johtaa uskomukseen
siitä että
perinteiset kulttuuri instituutiotolisivat jotenkin vapaan
kulttuurievoluution
tuotteita -- ja että tästä syystä niitä ei saisi edes
sopimuksellisesti
radikaalisti muuttaa tai korvaata kokonaan toisenlaisilla
instituutioilla .
En nyt muista onko tällainen käsitys vallalla Mises
instituutissa vai Hans Herman Hoppella ? Jokatapauksessa
tämänkaltainen
naturalis-evolutionaarinen kulttuuri konservatismi on ristiriidassa
vapaan kulttuurievoluution ehtojan kanssa.
Ps. Windows, --> Start, Control panel, Clock language and region,
change keyboard or other input methods, change keyboards, add, finnish
keyboard,
delete US keyboard ?