Kantelu oikeuskanslerille Kreikan tukiaisista sekä ERVV:sta
Olli Juntunen
kantelun, jolla haluamme protestoida Euroopan unionin alueella
vallitsevaa poliittista ja taloudellista hulluutta vastaan. Myös
Oskari Juurikkala oli mukana tekemässä tätä, mutta jätimme hänen
allekirjoituksensa pois, koska hän on ollut viime aikoina ulkomailla,
eikä ole voinut oikein osallistua.
Toivon kovasti kommentteja.
Olli J.
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
KANTELU
OIKEUSKANSLERINVIRASTO
Snellmaninkatu 1, HELSINKI
PL 20, 00023 VALTIONEUVOSTO
Kantelijan nimi ja osoite
Olli Juntunen
olli.j...@gmail.com
046 556 0951
Oksalankatu 25 a
80260 Joensuu
Jussi Räsänen
jussi....@iki.fi
050 323 2131
Killintie 12
80160 Joensuu
Minkä viranomaisen, virkamiehen tai henkilön menettelystä on kysymys?
1. Mari Kiviniemen hallitus, erityisesti pääministeri Kiviniemi sekä
valtiovarainministeri Jyrki Katainen
2. Jyrki Kataisen hallitus, erityisesti pääministeri Katainen sekä
valtiovarainministeri Jutta Urpilainen
Mitä toimenpidettä, menettelyä tai päätöstä pidätte lain tai
velvollisuuksien vastaisena?
1. Suomen valtion kahdenväliset lainat Kreikan valtiolle (2010)
2. Euroopan rahoitusvakausvälineen (ERVV) perustaminen (2010)
3. Suomen valtion takaus ERVV:n Irlannin valtiolle tarjoamille
lainoille (2010)
4. Suomen valtion takaus ERVV:n Portugalin valtiolle tarjoamille
lainoille (2011)
5. Suomen valtion takaus ERVV:n Kreikan valtiolle tarjoamille
lainoille (2011)
Selostakaa lyhyesti, milloin ja mitä tapahtui
1. Toukokuussa 2010 Suomi teki päätöksen lainata Kreikan valtiolle
noin 1,48 miljardia euroa.
2. Toukokuussa 2010 Suomi osallistui euromaiden päätökseen perustaa
Euroopan rahoitusvakausväline (ERVV).
3. Marraskuussa 2010 Suomi takasi ERVV:n Irlanti-lainoja.
4. Toukokuussa 2011 Suomi takasi ERVV:n Portugali-lainoja.
5. Heinäkuussa 2011 Suomi takasi ERVV:n Kreikka-lainoja.
Millä tavoin menettely oli mielestänne virheellinen?
1. PÄÄARGUMENTTI
Valtioneuvoston tulee kaikessa toiminnassaan tarkoin noudattaa lakia
(PL 2 § 3 mom.). Tämä pitää sisällään Suomen EU-oikeudelliset
velvollisuudet.
Valtioneuvoston edistämät tukipaketit ovat EU-oikeuden vastaisia. Ne
rikkovat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 125
artiklaa (ns. no bailout –klausuuli), joka kuuluu seuraavasti:
”Unioni ei ole vastuussa eikä ota vastatakseen sitoumuksista, joita
jäsenvaltioiden keskushallinnoilla, alueellisilla, paikallisilla tai
muilla viranomaisilla, muilla julkisoikeudellisilla laitoksilla tai
julkisilla yrityksillä on, edellä sanotun kuitenkaan rajoittamatta
vastavuoroisten taloudellisten takuiden antamista tietyn hankkeen
yhteiseksi toteuttamiseksi. Jäsenvaltio ei ole vastuussa eikä ota
vastatakseen sitoumuksista, joita toisen jäsenvaltion
keskushallinnoilla, alueellisilla, paikallisilla tai muilla
viranomaisilla, muilla julkisoikeudellisilla laitoksilla tai
julkisilla yrityksillä on, edellä sanotun kuitenkaan rajoittamatta
vastavuoroisten taloudellisten takuiden antamista tietyn hankkeen
yhteiseksi toteuttamiseksi.” (kursiivit lisätty)
Tämän 125 artiklan soveltaminen kriisimaiden tukipaketteihin herättää
useita kysymyksiä. Artiklan tulkintaan liittyen on yleisesti syytä
muistaa, että Suomen oikeudesta jossain määrin poiketen, EU-oikeudessa
korostetaan päämäärän ja tarkoituksen mukaista tulkintaa (ns.
teleologinen tulkintaperiaate). Kyseisen artiklan keskeinen tarkoitus
oli Maastrichtin sopimusta neuvoteltaessa luoda sellaiset pelisäännöt,
ettei jäsenmailla olisi kiusausta ajautua velkakriisiin, jonka
seurauksena syntyisi poliittinen paine ryhtyä unionin ja jäsenmaiden
varoilla tukemaan kriisivaltiota.
Tästä johtuen olennaista ei ole se, onko unioni tai jäsenvaltio
ottanut juridisesti vastatakseen toisen jäsenvaltion sitoumukset, vaan
se, ovatko sitoumukset tosiasiallisesti siirtyneet unionille tai
muille jäsenvaltioille.
Kun kyse on lainoista, tosiasiallista vaikutusta voidaan analysoida
muun muassa markkinakorkojen näkökulmasta. Yleisten markkinakorkojen
mukaiset lainat jäsenmaiden kesken (tai unionin ja jäsenvaltioiden
välillä) eivät ole 125 artiklan vastaisia, koska voidaan olettaa, että
euromaan lainamarkkinat toimivat kohtuullisen tehokkaasti ja korkotaso
heijastaa markkinoiden odotuksia sijoituskohteen riskeistä. Sen sijaan
kun on kyse markkinakorkoja halvemmasta luototuksesta, niin on
vastaavasti katsottava, että kyse on taloudellisen tuen antamisesta
kohdevaltiolle. Tällöin nimittäin jäsenvaltion tukeminen johtaa
unionin tai muun jäsenvaltion näkökulmasta taloudellisten riskien
kompensoimattomaan kasvuun, jolloin sitoumukset tai osa niistä
tosiasiallisesti siirtyvät unionille tai muille jäsenvaltioille.
Käsillä olevissa tapauksissa on kiistatonta, että tukilainat on
toteutettu huomattavasti markkinakorkoja alhaisemmilla hinnoilla.
Tästä seuraa, että SEUT 125 artiklaa on rikottu.
Vaihtoehtoisesti voitaisiin kenties esittää tulkinta, jonka mukaan
jäsenvaltion sitoumukset eivät siirtyisi muille vielä silloin, kun
kyseiselle valtiolle annetaan markkinakorkoja edullisempaa luototusta,
vaan vasta silloin, kun tällaiseen luototukseen sisältyvät riskit
realisoituvat. Tällainen erottelu ei olisi käytännössä mielekäs, koska
sen mukaan tukitoimenpiteiden laillisuus riippuisi olennaisesti
myöhemmistä tapahtumista, jolloin toimenpiteiden laillisuusvalvonta
kävisi lähes mahdottomaksi. Kuitenkin tämä vaihtoehto on eräänlainen
minimitulkinta, sillä 125 artiklaa on kiistattomasti rikottu, mikäli
markkinakorkoja alhaisemmat lainat myöhemmin osoittautuvat
tappiollisiksi.
2. VASTA-ARGUMENTTEJA
Tukipakettien laillisuutta on puolusteltu erilaisilla argumenteilla,
jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua.
(1) Yhden argumentin mukaan kyse ei ole pelastustoimista, vaan
”normaalista sijoittamisesta”, koska lainoista saadaan käypää korkoa.
Tämän väitteen esitti muun muassa silloinen ulkoministeri Alexander
Stubb vastauksena Kreikka-lainoihin kohdistuneeseen kritiikkiin. Väite
on kuitenkin rahoitusteoreettisesti aivan virheellinen, koska
lainoista ei saada markkinakorkoa, vaan sitä huomattavasti matalampaa
korkoa, joka ei kompensoi sijoitustappioiden korkeaa todennäköisyyttä.
(2) Toinen argumentti toimenpiteiden laillisuuden puolesta on se, että
kriisimaiden väitetään kärsivän hetkellisestä ”kassakriisistä”, ei
varsinaisesta velkakriisistä. Tätä tulkintaa on esittänyt muun muassa
Valtiovarainministeriö. Tulkinta on kuitenkin epäuskottava, koska
kaikki johtavat talousasiantuntijat ovat sitä mieltä, että kriisissä
on kyse vakavasta ylivelkaisuudesta, ei hetkellisestä kassakriisistä.
Lisäksi on epäuskottavaa väittää, että jäsenvaltiolla voisi ylipäänsä
olla kassakriisi, joka ei johtuisi ylivelkaisuudesta. Näin voisi olla
ainoastaan silloin, kun jokin ulkopuolinen tapahtuma (esimerkiksi
makrotaloudellinen sokki tai sotatila) jäädyttäisi kansainväliset
lainamarkkinat niin kokonaisvaltaisesti, että sijoittajia ei
yksinkertaisesti löytyisi. Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole kyse
sijoittajien puutteesta, vaan heidän haluttomuudestaan panna rahojaan
ylivelkaisiin maihin, joiden maksukykyyn ne eivät luota.
(3) Kolmas argumentti on, että ERVV:n toteuttamat kriisilainat eivät
siirrä taloudellisia vastuita toisille jäsenmaille, koska ERVV on
yksityinen osakeyhtiö. Tämä argumentti on virheellinen, koska ERVV
toimii vain välikätenä, kun tosiasiallisina lainojen takaajina
toimivat euromaat. Lisäksi tämä argumentti ei sovellu kahdenvälisiin
lainoihin Kreikalle.
(4) Neljännen argumentin mukaan euromaiden yksimielisesti hyväksymät
tukipaketit voitaisiin tulkita implisiittiseksi perussopimuksen
muutokseksi: jos jäsenvaltiot yhdessä ryhtyvät perussopimuksen
vastaisiin toimenpiteisiin, perussopimuksen katsottaisiin muuttuneen.
Väite on kuitenkin oikeudellisesti virheellinen useista syistä, vaikka
teoriassa hyväksyttäisiinkin tällaisen ”implisiittisen
sopimusmuutoksen” mahdollisuus.
Ensinnäkin tukipaketit eivät ole saaneet tosiasiassa unionin
jäsenvaltioiden yksimielistä hyväksyntää. Kreikan kahdenvälisten
lainojen tapauksessa mm. Slovakia jäi pois lainajärjestelystä: toisin
sanottuna se vastusti implisiittistä sopimusmuutosta. Muut
lainajärjestelyt eivät myöskään sisältäneet kaikkia unionin
jäsenmaita, vaan ainoastaan euromaat, jotka eivät voi muuttaa unionin
perussopimusta ilman muiden jäsenvaltioiden hyväksyntää. ERVV:n ohella
Irlannin tukeen osallistuivat kahdenvälisillä lainoilla eräät muut
jäsenmaat, kuten Englanti, mutta eivät kuitenkaan kaikki jäsenvaltiot.
Implisiittisen sopimusmuutoksen argumentti ei siis perustu
tosiasioihin.
Toiseksi implisiittinen perussopimuksen muutos olisi kuitenkin
mahdollinen vain siinä tapauksessa, että sen toteuttavat toimenpiteet
sisältäisivät sellaisia elementtejä, että niiden voitaisiin katsoa
täyttävät jäsenvaltioiden kansallisen ratifioinnin edellytykset. Näin
ei ole ollut, vaan itse asiassa useimmissa maissa tukipaketit on viety
läpi jopa ilman eduskunnan hyväksyntää.
(5) Viidennen argumentin mukaan sääntöjä ei ole rikottu, koska SEUT
122(2) artikla sallii tukitoimenpiteet jäsenvaltion kärsiessä
luonnonkatastrofista tai muusta kriisistä, joka ei ole sen
hallittavissa. Tämän tulkinnan on esittänyt komissio perustaessaan
Euroopan rahoitusvakausmekanismin (ERVM). Kyseisen 122(2) artiklan
teksti on kokonaisuudessaan seuraava:
”Jos luonnonkatastrofit tai poikkeukselliset tapahtumat, joihin
jäsenvaltio ei voi vaikuttaa, ovat aiheuttaneet tuolle jäsenvaltiolle
vaikeuksia tai vakavasti uhkaavat aiheuttaa sille suuria vaikeuksia,
neuvosto voi komission ehdotuksesta tietyin edellytyksin myöntää
kyseiselle jäsenvaltiolle unionin taloudellista apua. Neuvoston
puheenjohtaja antaa Euroopan parlamentille tiedon tehdystä
päätöksestä.” (kursiivi lisätty)
Tätä argumenttia vastaan on huomattava kaksi seikkaa, joiden vuoksi
argumentti ei lainkaan sovellu käsillä olevaan kysymykseen.
(i) Ensinnäkin 122 artikla koskee ainoastaan neuvoston päätöstä
unionin antamasta taloudellisesta tuesta. Sitä ei siis missään
tapauksessa voida soveltaa jäsenmaiden välisiin tukitoimenpiteisiin,
kuten Kreikan kahdenvälisiin lainoihin tai ERVV:n antamaan tukeen.
(ii) Toiseksi SEUT 122(2) koskee ennen kaikkea luonnonkatastrofeja;
sen soveltaminen valtion velkakriisiin on hyvin kyseenalaista, koska
velkakriisi ei ole sellainen ulkoinen tapahtuma ”johon jäsenvaltio ei
voi vaikuttaa”. Velkakriisi on valtion itse aiheuttama ongelma. Näin
on todennut myös eurooppaoikeuden professori Juha Raitio:
”On selvää, ettei Kreikan ylivelkaantuminen ole tapahtunut ilman sen
omaa myötävaikutusta, eli siis ERVM:n lainsäädäntöpohja on
kyseenalainen.”
Jotta tukitoimenpiteet olisivat vaikuttaneet laillisilta, väliaikaista
vakausvälinettä ja vakausmekanismia perustettaessa esitettiin
julkisuudessa väitteitä, että eräät jäsenvaltiot ovat joutuneet
”spekulatiivisen hyökkäyksen kohteeksi”. Näin väitti muun muassa
Saksan liittokansleri Angela Merkel. Väite on kuitenkin muuttunut
täysin epäuskottavaksi, koska aikaa on kulunut yli vuosi, kriisimaiden
tilanne on vain pahentunut ja markkinakorot ovat nousseet. Lisäksi
argumentti ei missään tapauksessa sovellu jäsenmaiden keskinäisiin
tukitoimenpiteisiin, kuten Kreikan kahdenvälisiin lainoihin tai ERVV:n
antamaan tukeen.
Mitä toivotte oikeuskanslerin tekevän?
Tukipakettien osalta pyydämme oikeuskansleria tekemään toimenpiteiden
lainvastaisuudesta perustuslain 115 §:n mukaisen ilmoituksen
perustuslakivaliokunnalle ministerivastuuasian vireillepanoa varten.
Tapahtumien tosiasiallisen monimutkaisuuden sekä relevantin
EU-oikeuden tulkinnanvaraisuuden vuoksi voidaan esittää, että
ministerisyytteen nostamisen edellytykset eivät täyty ainakaan
kaikkien tukipakettien osalta (vrt. PL 116 §). Siinäkin tapauksessa
toivomme, että kansalaisten oikeusturvan sekä politiikan moraalin
säilyttämiseksi oikeuskansleri veisi asian käsiteltäväksi sen
edellyttämällä vakavuudella ja vähintäänkin antaisi asianomaisille
muodollisen huomautuksen heidän lainvastaisten toimiensa johdosta.
ALLEKIRJOITUKSET
Joensuussa, 10. 8. 2011
Olli Juntunen
Jussi Räsänen
Sampo Syreeni
> Sain tänään yhdessä Jussi Räsäsen kanssa valmiiksi pitkään työstämäni
> kantelun, [...]
Tämä tulee lähes varmasti takaisin sillä perusteella, että teillä ei ole
tässä oikeutta kannella (standing), tälle taholle (jurisdiction) tai
kyseisellä elimellä sen enempää kuin oikeusasiamiehelläkään puuttua
(jurisprudence/separation of powers). Muotokin on jo aivan sietämättömän
"kooky", verrattuna siihen mikä voitaisiin ylipäänsä missään hallinnossa
ottaa tosissaan...
Toivottavasti teitte tämän täysin omissa nimissänne, viittaamatta
yhteiseen aatteeseemme sekä seuroihimme, sitten?
> Valtioneuvoston tulee kaikessa toiminnassaan tarkoin noudattaa lakia
> (PL 2 § 3 mom.). Tämä pitää sisällään Suomen EU-oikeudelliset
> velvollisuudet.
Jos tähän vastataan, vastaus on että tämä ei lähde Suomen laista, vaan
kansainvälisistä sopimuksista. Niiden kanssa suora logiikka ei toimi; ei
ole mitään sisältymistä, vaikka loogisesti pitäisi olla. Sen sijaan nuo
kysymykset väitellään erikseen auki, eri oikeusasteissa. Koska ette
voineet osoittaa oikeuskanslerille erityisesti kuuluvaa kysymystä, hän
hylää koko kyselynne, jolloin te ette koskaan pääse sen ylemmän tason
(EYT) puheille joka voisi ratkaista olennaisemman kysymyksenne, ennen
kuin uudelleenkysytte oikeamman jutun ja oikeammalla tavalla, ja
maksatte etukäteen tuon prosessin kulut myös.
Sen takia tämä on erityisen tyhmä kysymys: moni muu yhtä tärkeä
libikysymys olisi päätettävissä haastamalla Korkeimpaan (Hallinto)
Oikeuteen. Mutta tietty, yritätte nyt mennä tässä omakohtaisen
oikeudenkäytön ohi, josta meilläkin on tietty perinne: ei meillä ole
juuri mitään mahdollisuutta kyseenalaistaa lakia ensin ottamatta
syytettä ja rangaistusuhkaa niskaansa.
> Valtioneuvoston edistämät tukipaketit ovat EU-oikeuden vastaisia.
Jälleen, tämä on täysin epäolennaista. Jos se olisi Suomen lain
vastaista, pääsisitte ehkä tappelemaan siitä. Jos silloinkaan. Vaan kun
ei ole. Ensi sijassa ns. EU-oikeus toteutuu vain valtioiden välillä.
Siis valitsemienne edustajien, hallitusten, ynnä muun. Te tunnutte
kuvittelevan että kansalainenkin saa valittaa jotenkin tuon toisen
poliittisen tason päätöksistä -- mikä on puppua. Ja vaikka saisittekin,
se hylättäisiin EYT:ssä, ainoana valitusasteenanne, koska "lack of
standing wrt international treaties". Ainoa juttu mikä voisi mennä tuota
vastaan olisi se, että enemmistö suomalaisista äänesti tai uudestaan
kansanäänestyksessä sanoi toisin -- mikä ei tapahtunut eikä tule
tapahtumaan.
(Ja ei, teille ei ole tulossa vastausta joka analysoisi asioita
läheskään noin pitkälle. Itselläni on jo tiettyä kokemusta aiheesta.
Vastaus tulee pysähtymään mielestänne jo kaikkein triviaaleimpiin
oletuksiin, eikä kukaan ota mitään kantaa niihinkään muuten, eikä
varsinkaan anna mitään toivoa varsinaisen pihvin suhteen. Vastaus tulee
olemaan teidän mielestänne, että "jos heti palkkaatte kovan lakimiehen,
hän ehkä voi n. 50 kiloeuron kustannuksella auttaa haastamaan yhden
haluamistanne oikeuteen, ja jos panette peliin mukaan n. 250k. lisää
voitte saattaa hänet ehkä pidemmälle, teknikaliteetista. Aiheesta ette
saa häntä kiinni, koska laki tosiaan on mikä on, ja aina on ollut."
Eurooppatasolla joku voisi jo hävitäkin. Mutta ei teillä kyllä ole varaa
mennä sinne asti. Sehän voi olla jo useita miljoonia euroja,
parhaassakin tapauksessa. Eikä niitä kuluja sitten makseta takaisin,
toisin kuin suomalaisessa siviilioikeudessa, vaikka voittaisittekin.
> ?Unioni ei ole vastuussa eikä ota vastatakseen sitoumuksista, [...]
Tuon takia unioni ei olekaan ottanut. Vain jäsenvaltiot ovat
yksityisesti päättäneet ottaa.
> joita jäsenvaltioiden keskushallinnoilla, alueellisilla, paikallisilla
> tai muilla viranomaisilla, muilla julkisoikeudellisilla laitoksilla
> tai julkisilla yrityksillä on, edellä sanotun kuitenkaan rajoittamatta
> vastavuoroisten taloudellisten takuiden antamista tietyn hankkeen
> yhteiseksi toteuttamiseksi.
Hajautettu, EU:n piirissä mutta käyttämättä sen instituutioiden
vaikutusvaltaa tapahtunut Vakauttaminen ei ole "hanke". Se on vain sitä
solidaarisuutta joka vaikkapa perussopimuksien johdantopykälissä
mainitaan *koko liiton alkusyynä*.
Ymmärrän aika hyvin valituksenne formaalin logiikan, ja toisaalta
käytännöllisen, ja vielä laillisen omituisuudenkin. Väitän että tämä on
jo lähtökohdiltaankin täysin turha, koska se ei leikkaa edes
ilmeisimpien laillisten virhekohtien läpi.
--
Sampo Syreeni, aka decoy - de...@iki.fi, http://decoy.iki.fi/front
+358-50-5756111, 025E D175 ABE5 027C 9494 EEB0 E090 8BA9 0509 85C2
Jussi Räsänen
> Toivottavasti teitte tämän täysin omissa nimissänne, viittaamatta yhteiseen >aatteeseemme sekä seuroihimme, sitten?
>>
>> Valtioneuvoston tulee kaikessa toiminnassaan tarkoin noudattaa lakia (PL 2 § 3 mom.). Tämä pitää sisällään Suomen EU-oikeudelliset velvollisuudet.
>
> Jos tähän vastataan, vastaus on että tämä ei lähde Suomen laista, vaan kansainvälisistä >sopimuksista. Niiden kanssa suora logiikka ei toimi; ei ole mitään sisältymistä, vaikka >loogisesti pitäisi olla.
Perussopimuksen rikkominen toisin sopimalla kuitenkaan perussopimusta muuttamatta tarkoittaa oman tulkintani mukaan sitä, että Suomen osallistuminen vakausmenettelyihin on rikkonut Euroopan unionin lainsäädännön kulmakiveä, perussopimusta. Kantelu ja sen argumentit koskevat maamme johdon tekemiä, perussopimuksen vastaisia ja siten juridisesti mitättömiä sitoumuksia. Maamme johto on ylittänyt valtuutensa, sillä heidän tulee Suomen lain mukaan noudattaa lakia. Laki on tietysti vahvasti velvoittava oikeuslähde ja Unionin lainsäädäntö on normihierarkiassa kansallisten oikeuslähteiden yläpuolella. Lainsoveltajan tulisi siksi soveltaa niitä ennen kansallisia normeja.
Oikeuskansleri Jaakko Jonkka on eduskunnan oikeusasiamiehen ohella ylin laillisuuden valvoja Suomessa. Oikeuskansleri valvoo, että viranomaiset noudattavat voimassa olevaa oikeutta. Oikeuskansleri valvoo myös perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumista sekä vastaa valtioneuvoston virkatointen laillisuusvalvonnasta.
Tiedostamme hyvin rajalliset vaikutusmahdollisuutemme vaikuttaa maamme johdon talouspolitiikkaan. Pidämme epätodennäköisenä, että oikeuskansleri ryhtyy mittaviin toimiin kantelumme johdosta. Sen sijaan kantelulla ja sen asiasisällöllä saattaa olla sekä media-arvoa että poliittista arvoa. Medialla on ihan oikeata vaikutusvaltaa sekä kansalaisten mielipiteisiin että poliittiseen ilmapiiriin.
>
>> Valtioneuvoston edistämät tukipaketit ovat EU-oikeuden vastaisia.
>
> Jälleen, tämä on täysin epäolennaista. Jos se olisi Suomen lain vastaista, pääsisitte ehkä >tappelemaan siitä. Jos silloinkaan. Vaan kun ei ole.
>> ?Unioni ei ole vastuussa eikä ota vastatakseen sitoumuksista, [...]
>
> Tuon takia unioni ei olekaan ottanut. Vain jäsenvaltiot ovat yksityisesti päättäneet ottaa.
>
varainhankintaan myönnettävästä valtiontakuusta. Kyseessä on tosiasiallisesti Euroopan Unionin vakausprojekti.
>
> Hajautettu, EU:n piirissä mutta käyttämättä sen instituutioiden vaikutusvaltaa tapahtunut Vakauttaminen ei ole "hanke". Se on vain sitä solidaarisuutta joka vaikkapa perussopimuksien johdantopykälissä mainitaan *koko liiton alkusyynä*.
>
>
> Ymmärrän aika hyvin valituksenne formaalin logiikan, ja toisaalta käytännöllisen, ja vielä >laillisen omituisuudenkin. Väitän että tämä on jo lähtökohdiltaankin täysin turha, koska se >ei leikkaa edes ilmeisimpien laillisten virhekohtien läpi.
Mikko Ellilä
> Tiedostamme hyvin rajalliset vaikutusmahdollisuutemme vaikuttaa maamme
> johdon talouspolitiikkaan. Pidämme epätodennäköisenä, että oikeuskansleri
> ryhtyy mittaviin toimiin kantelumme johdosta. Sen sijaan kantelulla ja sen
> asiasisällöllä saattaa olla sekä media-arvoa että poliittista arvoa.
> Medialla on ihan oikeata vaikutusvaltaa sekä kansalaisten mielipiteisiin
> että poliittiseen ilmapiiriin.
Suomessa kuitenkin "tiedotusvälineet" ovat täynnä idiootteja, jotka
eivät tajua mistään mitään. Toimittajia ei vähääkään kiinnosta, että
Suomen hallitus on rikkonut lakia, perustuslakia ja EU-lainsäädäntöä.
Toimittajat eivät tajua laillisuudesta yhtään mitään eivätkä välitä
siitä vähääkään.
> Valitus kohdistuu oikeuskansleri Jaakko Jonkalle, jonka tehtäviin kuuluu
> lainopillisten neuvojen ja huomautusten antaminen hallitusneuvostolle
valtioneuvostolle
--
Mikko Ellilä
Juuri tämän vuoksi inhoan libertaristeja. Heidän aatteensa on eräänlaista
rikkaan valkoisen miehen anarkismia.
- nimetön kirjoittaja kommentoi Mikko Ellilän mielipiteitä "Vaikuttava
tietotoimisto"-nimisellä kommunistien keskustelupalstalla
Jussi Räsänen
Suomessa kuitenkin "tiedotusvälineet" ovat täynnä idiootteja, jotka
eivät tajua mistään mitään. Toimittajia ei vähääkään kiinnosta, että
Suomen hallitus on rikkonut lakia, perustuslakia ja EU-lainsäädäntöä.
Toimittajat eivät tajua laillisuudesta yhtään mitään eivätkä välitä
siitä vähääkään.
Olen saanut vuosien saatossa vapausfoorumilaisista ja "vanhemman koulukunnan" libispiireistä kyynisen ja ylimielisen kuvan. Aatteet ovat monille tärkeitä, mutta käytännön huolellisesti toteutettuihin projekteihin tai kansalaisaktivismiin asti ei Suomen libispiireillä ole rahkeet toistaiseksi riittäneet muutamia piristäviä poikkeuksia lukuunottamatta. En halua syytellä ketään, mutta toivon jatkossa rakentavaa palautetta valittamisen sijaan.
> Valitus kohdistuu oikeuskansleri Jaakko Jonkalle, jonka tehtäviin kuuluu
> lainopillisten neuvojen ja huomautusten antaminen hallitusneuvostolle
valtioneuvostolle
Mikko Ellilä
>>
>> Suomessa kuitenkin "tiedotusvälineet" ovat täynnä idiootteja, jotka
>> eivät tajua mistään mitään. Toimittajia ei vähääkään kiinnosta, että
>> Suomen hallitus on rikkonut lakia, perustuslakia ja EU-lainsäädäntöä.
>> Toimittajat eivät tajua laillisuudesta yhtään mitään eivätkä välitä
>> siitä vähääkään.
>
> Toimittajat kirjoittavat juttujaan ammatikseen kiireellisellä aikataululla,
> pyrkien kirjoittamaan lukijakuntaa kiinnostavia juttuja, jotta heidän
> lehtensä lukijakunta ostaisi lehteä jatkossakin ja että heidän
> lukijakuntansa kasvaisi. Viime aikoina lähes jokainen Suomessa ilmestynyt
> lehti on käsitellyt Euroopan tukitoimia ja Suomen osallistumista
> tukitoimiin. Useat lehdet ovat käsitelleet aihetta päivittäin.
Se, että tukipaketista on puhuttu mediassa, ei mitenkään osoita median
kiinnostusta tukipaketin laillisuuteen.
> Olen saanut vuosien saatossa vapausfoorumilaisista ja "vanhemman
> koulukunnan" libispiireistä kyynisen ja ylimielisen kuvan. Aatteet ovat
> monille tärkeitä, mutta käytännön huolellisesti toteutettuihin projekteihin
> tai kansalaisaktivismiin asti ei Suomen libispiireillä ole rahkeet
> toistaiseksi riittäneet muutamia piristäviä poikkeuksia lukuunottamatta. En
> halua syytellä ketään, mutta toivon jatkossa rakentavaa palautetta
> valittamisen sijaan.
Huomautus suomalaisten tiedotusvälineiden ammattitaidottomuudesta ei
ole mitään "valittamista".
Suomen tiedotusvälineet eivät lainkaan ymmärrä median roolia
poliittisten vallanpitäjien vahtikoirana. Median pitäisi kritisoida
poliitikkojen tekemisiä. Suomen tiedotusvälineet eivät sitä tee.
Tämä on kritiikkiä Suomen tiedotusvälineiden ammattitaidottomuudesta.
Tämä ei ole "valittamista" sinun kantelustasi oikeuskanslerille. Sinä
itse et ole sama entiteetti kuin Suomen tiedotusvälineet eli sanoma-
ja aikakauslehdet, tv- ja radiouutiset ja internetin uutissivustot.
Näihin tiedotusvälineisiin kohdistuva kritiikki ei ole valittamista
sinulle.
>> > Valitus kohdistuu oikeuskansleri Jaakko Jonkalle, jonka tehtäviin kuuluu
>> > lainopillisten neuvojen ja huomautusten antaminen hallitusneuvostolle
>>
>>
>> valtioneuvostolle
>>
>
> Kiitos rakentavasta palautteestasi. En kuitenkaan suosittele että puutut
> jokaiseen keskustelussa käytyyn kirjoitusvirheeseen, sillä se aiheuttaa
> keskusteluun ylenmääräistä hälyä.
Valtioneuvoston kutsuminen hallitusneuvostoksi ei ole
"kirjoitusvirhe". Tästä käsitevirheestä huomauttaminen ei ole
"ylenmääräistä hälyä". Sen sijaan sitä "ylenmääräistä hälyä" on
nimenomaan tuollainen turha valittaminen, että vääristä
sanavalinnoista ei saisi lainkaan huomauttaa.
Jussi Räsänen
ole mitään "valittamista".
Tämä on kritiikkiä Suomen tiedotusvälineiden ammattitaidottomuudesta.
Tämä ei ole "valittamista" sinun kantelustasi oikeuskanslerille. Sinä
itse et ole sama entiteetti kuin Suomen tiedotusvälineet eli sanoma-
ja aikakauslehdet, tv- ja radiouutiset ja internetin uutissivustot.
Näihin tiedotusvälineisiin kohdistuva kritiikki ei ole valittamista
sinulle.
Eiköhän me kaikki olla enemmän kuin tarpeeksi tietoisia valtamedian juttujen tasosta. Toivomukseni on edelleen, että puhutaan itse asiasta.
Valtioneuvoston kutsuminen hallitusneuvostoksi ei ole
"kirjoitusvirhe". Tästä käsitevirheestä huomauttaminen ei ole
"ylenmääräistä hälyä". Sen sijaan sitä "ylenmääräistä hälyä" on
nimenomaan tuollainen turha valittaminen, että vääristä
sanavalinnoista ei saisi lainkaan huomauttaa.
Minulla meni kirjoitusvaiheessa synonyymit hallitus ja valtioneuvosto yhteen sanaan "hallitusneuvos", mikä ei ole kirjoitusvirhe, vaan pikemminkin ajatuspieru. Tällaiset virheet ovat yleisiä kaikenlaisissa keskusteluissa, eikä niihin ole tapana puuttua, ellei viestin väärinkäsityksen mahdollisuus ole suuri. Ei minua Ellilän tai sinun vastaukset yhtään häirinneet, mutta edelleen toivon apuanne, mikäli se ei ole liikaa pyydetty.