Euron pelastaminen ja EU:n liittovaltioprojektilla vai EU:sta ja eurosta eroaminen ?

[Ektoplasma]

(Laitoin tämän alunperin MY listalle,,,)


Helsingin Kauppakorkeakoulun rahoituksen proferrorin Vesa Puttosen
artikkelissa esitettyjä argumentteja
EU liittovaltioon siirtymisestä ratkaisuna talouskriisiin.
toistellaan nyt eri muodoissa eri foorumeilla kuten YLE:ssä

finance.aalto.fi/en/people/puttonen/velkatikittaa27-5-2011.pdf
(finance.aalto.fi/en/people/puttonen/ )


Maan ystävien listalta: " http://areena.yle.fi/audio/1310969787074
Euron pelastaminen edellyttää Salmenin mielestä
Euroopan liittovaltion toteuttamista eli sitä,että maat luopuvat
itsenäisyydestään ja toteutetaan yhteistä talous-, vero- ja
sosiaalipolitiikkaa
ja siihen taas eivät monien EU-maiden kansalaiset suostu. Salmen
valmistelee
kirjaa Euroopan talouskriisistä. Salmenin osuus ykkösaamussa n. 17
-27 min. ohjelman
alusta.

Ohjelman alkuosassa vvm:n Martti Salminen muistuttaa,että
Irlanti,Portugali
ja Kreikka ovat jo joutuneet EU -komission, IMF:n ja EKP:n
talouspoliittiseen ohjaukseen.


http://areena.yle.fi/audio/1310969787074
Euron pelastaminen edellyttää Salmenin mielestä
Euroopan liittovaltion toteuttamista eli sitä,että maat luopuvat
itsenäisyydestään ja toteutetaan yhteistä talous-, vero- ja
sosiaalipolitiikkaa
ja siihen taas eivät monien EU-maiden kansalaiset suostu. Salmen
valmistelee
kirjaa Euroopan talouskriisistä. Salmenin osuus ykkösaamussa n. 17
-27 min. ohjelman
alusta.

Ohjelman alkuosassa vvm:n Martti Salminen muistuttaa,että
Irlanti,Portugali
ja Kreikka ovat jo joutuneet EU -komission, IMF:n ja EKP:n
talouspoliittiseen ohjaukseen.
h "

***

Tässä sitten alunperin Piraattipuolueen keskustelupalstalla julkaistu
ja nyt päivitetty oma kriittinen
kommenttini Puttosen artikkeliin.

Vs:Glob,, talousongelmista ja makrotalouspäätelmiä 1 kuukausi sitten
Seuraavassa puutun Vesa Puttosen oletuksiin vain hyvin valikoidusti,
joten kannattaa tutustua myös alkuperäiseen tiedostoon.


Puttonen:

" Nyt kysymys ei ole suhdannetaantumasta vaan käsissä on taseongelma.
Yksityisen
sektorin velat otetaan nyt valtioiden vastuulle. Näiden ollessa jo
valmiiksi velkaisia
tilanne voi johtaa isoihin ongelmiin, koska länsimaiden taloudet eivät
kuitenkaan ole
elpyneet toivotussa tahdissa."

Suhdanneongelmaksi tämä taseongelma muuttuu siinä vaiheessa kun
taseiden korjaaminen uuden keskuspankkirahan liikkeellelaskemisella
lopulta johtaa kasvavan kokonaiskulutuksen laskeviin rajatuottoihin.
Tällöin uusien lisäinvestointien tuotto on aina pienempi kuin
aikaisempien pienemmän kierrossa oevan rahamäärän vallitessa tehtyjen
tuotto.

Nämä kasvavan kulutuksen laskevat rajahyödyt johtuvat rajallisesta
tuotantoresurssien määrästä ja siitä, että niukkenevien
tuotantoresurssien hyödyntäminen on aina periaatteessa kalliimpaa.

Teknologinen kehitys sinänsä voi nostaa potentiaalista tuottavuutta
mutta se ei voi loputtomasti kompensoida kasvavan kulutuksen
potentiaalisesti laskevaa talouden hyödykevarannon tuottavuutta.


" Bernanke on todennut vuonna 2009, että hän ei tullut
FED:n pääjohtajaksi johtaakseen sen seuraavaan suureen
lamaan. Neuvoessaan Japanin keskuspankkia 1990-luvun
lopussa hän kritisoi sitä voimakkaasti sillä perusteella,
että hänen mukaansa Japanissa ei riittävästi käytetty
mahdollisuuksia estää deflaatiota. Hän sanoi Japanin
rahapolitiikkaa halvaantuneeksi, minkä lisäksi hän
ihmetteli, miksi kaikkia mahdollisia keinoja ei käyteta
deflaation estämiseksi, sellaisiakin joiden toimivuudesta
ei etukäteen voida olla varmoja. Japanissa tehdään hanen
mukaansa samat virheet, jotka ajoivat Yhdyvallat syvään lamaan 1930-
luvulla. "

" Lokakuussa keskuspankki (Federal Reserve) ilmoitti ostavansa 600
miljardilla lisää obligaatioita. Tätä ohjelmaa kutsutaan nimellä
Quantitative Easening (QE) 2.
Bernanke: ”Tällä hetkellä kysymys ei ole siitä, onko
meillä työkaluja käytössä taloudellisen kehityksen tukemiseksi. Meillä
on”. 49
Käytännössä FED on nyt käyttänyt “korkoaseensa” laittamalla
ohjauskoron käytännössä
nollaan. QE2 päättyy kesällä 2011. "

Tämänkaltainen kierrossa olevan rahan määrän lisäys suhdannedeflaation
estämiseksi johtaa entistä alhaisempiin uusille investoinneille
asetettaviin tuottovaatimuksiin -- ja tätäkautta myös talouden
hyödykevarannon rajatuottojen ( rajatuotot ovat viimeisten
alhaisimmilla tuotoilla tehtyjen lisäinvestointien tuottoja)
kiihtyvään laskuun.
Jos ja kun nämä kokonaiskulutuksen laskevat tuotot ja niiden
heijastuminen lopulta reaaliomaisuuden markkinahinnoissa ovat
suhdannedeflaatioiden varsinainen syy (esim. paljon parjatun
johdannaiskaupan sijasta) -- Fedin rahapolitiikka on täydellistä
riemuidiotiaa.
Euroopan keskuspankin rahapolitiikka perustuu samoille
inflationistisille opeille kun USA:n keskuspankin. Tästä kovin
suositusta eetoksesta ovat Puttosen Federal Reservin rahapolitiikkaa
ylistävät kommentit eräs todiste.

****

" Yksikkötyökustannusten kehitys vuosina 1999-2009 kuvaa hyvin, miten
eri tavoin Euroopan maissa suhtauduttiin integroituneeseen Eurooppaan.
Jo euron lähtiessä liikkeelle eteläisen Euroopan maat olivat Euron oli
tarkoitus olla Euroopan talousalueen yhteen hitsaava
instrumentti." KLIP

" Tästä huolimatta Kreikassa yksikkötyökustannuksia nostettiin 36.5
prosenttia samaan aikaan kun Saksassa tyydyttiin yhdeksään
prosenttiin. Ei ole tavaton ihme, että nyt velkojensa kanssa
painivat maat löytyvät myös tältä listalta kärjestä. "

Nämä yksikökustannukset (joista on hyvä pylvästaulukko Puttosen
artikkelissa PDF tiedostossa ) -- kuvaavat investointien (ja samalla
sijoitetun pääoman) määrää suhteessa niiden tuottoon.

Velalla rahoitetun tuotannon lisäyksen ja uusien
investointienyksikkökustannukset ovat siis olleet korkeampia Kreikassa
ja alimpia Saksassa.


" Kymmenen vuoden aikana eteläisen Euroopan maiden kilpailukyky on
heikentynyt,,,,

Saksan selvästi parantunut. Tätä taustaa vasten ei ole ihme, että
Saksan vaihtotaseen
ylijäämä oli lähes viisi prosenttia vuonna 2009 samaan aikaan kun
Kreikassa ja
Portugalissa oli kymmenen prosentin alijäämä. ".

KLIP

" Jos Kreikka jättäisi velkansa maksamatta, siitä välittömästi
aiheutuisi miljardiluokan
tappioita eurooppalaisille pankeille, eläkeinstituutioille, valtioille
ja Euroopan
keskuspankille. Kaikki rationaaliset sijoittajat oppisivat samalla,
että euro-maa voi ihan
oikeasti jättää velkansa maksamatta. Tämä heijastuisi välittömästi
Irlannin ja Portugalin
lainakorkoihin. Kasvaisi riski domimo-ilmiölle. "

Jo olemassaolevien tappioiden realisoiminen johtaisi kuvatunkaltaisiin
seurauksiin, mutta ei silti uusiin kansantaloudellisiin liian
kannattamattoman tuotannon lisäämisestä ja ylläpitämisestä aiheutuviin
nettotappioihin.


Uusia nettotappioita tulee sensijaan juuri siitä jos olemasaolevia
teaalisia tappioita ei realisoida esim. pankkien konkursseilla:
.
Tappioiden realisoinnin välttämiseksi kaikki uusi velka Kreikalle ja
muille kriisimaille
rahoitetaan ostamalla näiden maiden myymiä velkakirjoja tai antamalla
euromaiden takauksia näille veloille.
Näiden velkairjojen erääntyessä maksettaviksi velalliset maat tai
velkoja taanneet eivät voi maksaa velkoja takaisin velkakirjoja
ostaneille sijoittajille millään massiivisilla verojen korotuksilla.
Näinollen uusien myönnettyjen velkojen erääntyessä velat maksetaan
laskemalla kriisimaiden tai EKP.n toimesta liikkeelle uusia
velkakirjoja ja toisaalta maksamalla osa veloista takaisin uudella
keskuspankkirahalla.

Riippumatta siitä miten uutta velkaa lasketaan liikkeelle -- kaikki
uusi velka merkitsee vastaavansuuruisen uuden rahamäärän
liikkeellelaskemista, koska velkairjat myydään sijoittajien niistä
maksamaa "käteistä" vastaan. Sitä miten tämä mekanismi toimii
täsmälleen voi joku muu tarvittaessa valaista enemmän.

--- Jos yksityinen sijoittaja maksaisi aikaisemmat velkansa niiden
erääntyessä ottamalla aina vain entistä enemmän uutta velkaa, tätä
kutsuttaisiin velkapyramidi huijaukseksi missä ylösalaisin oleva
velkapyramidi kasvaa ylhäältä päin aina uusilla velkakerroksilla.
Velkapyramidointi ja uuden velan myöntäminen sen harrstajille on
tietysti pään pensaaseen pistämistä ja tappioiden realisoinnin
lykkäämistä tulevaisuuteen entist suurempina realisoitavana
tappioina.

*** Koko Euroopan vakautusmekanismi EVM on tämänklataisen velka ja
tukiaispolitiikan institutionalisoimista, niin ettei tukiaisista ja
niiden rahoittamisesta uudella liikkeellelasketulla
keskuspankkirahalla tarvitsisi tehdä enää erillisiä päätöksiä ***

Jos eurosta ei erota ja jos kriisimaiden tai velkojapankkien
tappioiden ei anneta realisoitua -- edessä on kasvavan
velkapyramidoinnin kautta toteutuva kiihtyvä euron monetaarinen
inflaatio eli kierrossa olevien eurojen märän vastaava kasvu. lopulta
ollaan tilanteessa jossa markkinat ymmärtävät, että reaaliomaisuuden
tuotto ei enää vastaa sen monetaarisella inflaatiolla (kirrossa olevan
rahan määrän vastaavansuuruisella kasvattamisella) ylös pumpattuja
pörssihintoja. Kurssigraafianalyysini perusteella tällainen tilanne on
todennäköisesti edessä jo ensi syksynä (marraskuussa)

***

Puttonen: " On monia syitä, miksi maa ei voi erota eurosta, mutta
kaikkein tärkein syy on hyvin pragmaattinen. Oman valuutan
käyttöönotto yksinkertaisesti kestäisi liian pitkän aikaa.
Se edellyttäisi kaikkien sopimusten (mm. palkat, pankkitalletukset,
verot, asuntolainat)
uudistamista. Tietokoneet ja automaatit pitäisi uudelleen ohjelmoida.
Fyysiset kolikot ja
setelit pitäisi valmistaa ja jakaa. Kaikki tämä kestäisi useita
vuosia. Monet muistavat
vielä ajan, jolloin euroa suunniteltiin ja valmisteltiin useita
vuosia. " KLIP

Suomen pankin kasaholveissa on onneksi varastoituna iso läjä markkoja
juuri tällaisen tilanteen varalta.

" Kaikilla osapuolilla olisi pitkä aikä valmistautua uuteen
valuuttaan. Yritykset ja
kotitaloudet alkaisivat siirtää talletuksiaan ulkomaille, jotta eivät
häviä rahaa talletusten
muuttuessa liiramääräisiksi. Syntyisi talletuspako, mikä ajaisi
pankkijärjestelmän
likviditeettikriisiin. Valtio joutuisi takaamaan talletukset ilman
ylärajaa (mallia Irlanti).
Italian obligaatioita ostaneet myisivät ne ennen liira-aikaan
siirtymistä ja siirtäisivät
rahansa muihin valuuttoihin. Tämä johtaisi obligaatiomarkkinoiden
kriisiin. Tämä olisi
kaikkien finanssikriisien äiti. Eurosta ei siis voi erota. Ongelmat
pitää ratkaista jollakin muulla tavalla "

Tämä oletus rahan arvon alenemisesta kansallisiin valuuttoihin
siirryttäessä perustuu ilmeisimmin siihen, että kansallisten
hallitusten uskotaan esim. keskinäiseen inflaatio --
devalvaaltiokilpaluun ryhtyessään inflatoivan uusia valuuttojaan vielä
nykyistä euron inflaatiotakin suuremmalla rahan
liikkeellelaskuvauhdilla. Muut em Puttosen huolet perustuvat
hämärään käsitykseen reaalisten kansantaloudellisten tappioiden ja
liiketaloudellisten tappioiden vastaavuudesta.

***

Puttosen mukaan euron säilyttämisksi mahdollisia ratkaisuja ovat:

--- Euro-liittovaltion siirtyminen: " De Grauwen mukaan
ideaalitilanteessa kaikkien euromaiden budjetit keskitettäisiin
(liittovaltion kassa). Näin saavutettaisiin mekanismi, millä ongelmiin
ajautuneen maan taloutta pystytään suoraan tukemaan. Tämä pitkälle
menevä poliittinen unioni ei nykytilanteessa kuitenkaan vaikuta
poliittisesti realistiselta. Tämä tarkoittaa sitä, että nykyiset
rakenneongelmat euroalueella jatkuvat ja uusia kriisejä on
odotettavissa. "

Liittovaltioon siirtyminen vaikuttaisi todennäköissemmin myös niin,
että jäsenmaiden tietäessä liittovaltion tulevan apuun aina kun ovat
itse ensin ajaneet liialla (viime kädessä EKP:n myöntämän) velan
otolla taloutensa kriisitilaan, olisivat ne nykyistäkin vähemmän
kiinnostuneita tulojensa ja menojensa tasapainottamisesta. Näin olisi
etenkin silloin jos liittovaltiolla ei olisi yhteistä budjettia. Jos
taas liittovaltiolla olisi yhteinen budjetti ja oletettu "tiukka
talouskuri" --


seurauksena olisi pidemmällä aikavälillä eri eturuhmien ja eri
osavaltioiden "sulle --> mulle" konsensus liittovaltion menojen
lisäämisestä keskuspanin harrastaman velkapyramidoinnin kautta. Juuri
tämän velkapyramidointitien päässä ollaan lähitulevaisuudessa
USA:ssa,

***

--- " Muitakin keinoja ratkaista ongelmia voidaan yrittää. EFSM:n
vuonna 2013 korvaa
Euroopan vakausmekanismi (EVM, European Stability Mechanism) ja se on
De Grauwen mukaan ideaalitilanteessa kaikkien euromaiden budjetit
keskitettäisiin (liittovaltion kassa). Näin saavutettaisiin mekanismi,
millä ongelmiin ajautuneen
maan taloutta pystytään suoraan tukemaan. " KLIP

" Toinen rakenteellinen ongelma Euroopan vakausmekanismissa on, että
kun maa kriisiin
ajauduttuaan tulee hakemaan siltä rahoitusta, EVM vaatii maalta
säästöja rahoituksen ehtona. Tällä varmistetaan se, etta lama maassa
pahenee entisestään. "


Toisin sanoen Puttosen kaltaiset innokkaimmat elvyttäjät eivät edes
vaatisi rahoitettavilta mailta säästöjä uusien velkojen ehtona.
Samalla nämä rahoitettavat maat Kuten Kreikka tai vähintäänkin laaja
populistinen mielipide näissä maissa vastustaa kiivaasti vaadittuja
säästöjä. Uutta velkarahoitusta tarvitsevien maiden lukumäärän
kasvaessa
poliititnen paine entistä löysemmin perustein myönnettävistä
tukipaketeista kasvisi myös tätä kautta.


" Euro-obligaatioita (Eurobonds) on esitetty keinoksi
jatkossa hankkia rahoitusta koko euroalueen tasolla. Maat vastaisivat
kollektiivisesti
yhteisestä euroalueen velasta. "

Tällaiset eurobondit merkitsisivät samankaltaista valtion menojen
rahoitusta keskuspankin harjoittamalla velkakirjojen myynnillä kuin
mitä USA:n keskuspankki nyt harrastaa rahoittaessaan valtion menoja
uuden rahan liikkeellelaskulla.

Sekä eurobondien myynti EKP:n toimesta että jo nykyinen Euroopan
vakausrahasto kaavailtune 700 miljardin pääomineen johtaisivat
molemmat merkittävään uusien eurojen liikkeellelaskuvauhdin
kiihtymiseen. Ps. jo tässä vaiheessa kannattanee vaihtaa varsinaiset
suuremmat eurosäästöt Sveitsin frangeiksi, jos säästöhorisontti on
ainakin pari vuotta.

***

" Euroopan keskuspankki toimii suurimpien valtioiden ehdoilla.
Euroopan keskuspankin
inflaatiopelkoinen korkopolitiikka johtaa helposti tilanteeseen, että
vaikeuksiin ajautuneet
valtiot eivät mitenkään pysty nousemaan jaloilleen. "

Tästäkin elvytyspuheesta voidaan päätellä että euron
säilyttämisvaihtoehdossa poliittiset paineet alhaisella tai jopa
negatiivisella reaalikorolla ja inflaaatiosta välittämättä esim.
eurobondien luomisen yhteydessä ovat suuret.

***

" Euron suurin ongelma on alun perin ollut, että se on poliittinen
hanke. Eurooppa ei täytä yhtään optimaalisen valuutta-alueen
kriteeriä, mutta poliittisesti euro on
koettu tärkeäksi asiaksi. Poliittisesti hanketta myös viedään
eteenpäin. "

" Nykyinen tapa toimia on kuitenkin mahdoton jatkossa. Kreikassa
vastustetaan rautateiden, energiayhtiöiden, kiinteistöjen ja
kansallisen lottoyhtiön yksityistämistä
tai myymistä. Paikallinen hallitus on voimaton ammattiliittojen
edessä, jotka pelkäävät
työpaikkojensa puolesta. Kreikkalaiset kokevat, että heillä ei ole
muuta kuin hävittävää
minkä vuoksi he pitkittävät rakenneuudistuksia viimeiseen saakka.
EU:lla ei ole
riittävästi toimivaltaa pakottaa Kreikkaa myymään omaisuuttaan. Ja jos
kreikkalaiset
onnistuvat estämään omaisuuden realisoinnit, miksi irlantilaiset ja
portugalilaiset eivät
haluaisi tehdä samoin? "

Monien liittovaltion kannatajien kuten Puttosen tekemä johtopäätös on
se, että ilman liittovaltiota ja sen yhteistä budjettia -- EU:n
kriisimaat eivät sisäisistä poliittisista paineistaaan johtuen tule
periaateessa suostumaan mihinkään oleelliseen talouksiensa
saneerauksiin.

Liittovaltionakin EU olisi kuitenkin kulttuurellisesti ja
poliittisesti niin epäyhtenäinen, että eurovaltiot tulisivat kuitenkin
ajamaan liittovaltion menojen ja velan lisäystä ja kansallisia
erityisetujaan niin paljon kuin mihin vain pystyvät. USA:n
liittovaltio ja sen harrastama velkapyramidointi sekä dollarin
monetaaaarisen inflaation kiihdyttäminen on hyvä esimerkki siitä mihin
EU liittovaltio lopulta tulisi ajautumaan.

***

Tässä Puttosen, eikä valitettavasti yksin hänen resepti liittovaltion
luomiseksi:

" Jean Monnet (1888-1979), jota pidetään yhtenä Euroopan Unionia
edeltäneen Euroopan Hiili- ja teräsyhteisön (European Coal and Steel
Community eli
ECSC) isänä. Eurooppa on nyt tällaisessa tilanteessa. Muutoksia on
pakko tehdä ja
hyväksyä.

Monnet uskoi yhteisen valuutan yhdistävän Euroopan poliittisesti
viidessä vuodessa.
Yhteinen raha ei ollut aivan yhtä tehokas yhdistävä tekijä kuin mitä
Monnet ennusti.
Todennäköisesti Monnet ei tarkoittanut, että pelkkä yhteinen raha
johtaisi yhteiseen
Eurooppaan vaan tarvitaan muitakin päätöksiä.

Monnetin sanotaan todenneen, että ”Euroopan valtioita pitää ohjata
kohti supervaltiota ilman että ihmiset ymmärtävät Jean Monnet:
”Ihmiset hyväksyvät muutoksen vasta kun huomaavat sen
välttämättömyyden. Ja he huomaavat välttämättömyyden vasta
kriisissä.”87 tämän olevan tapahtumassa.

Tämä voidaan tehdä pienin askelin naamioimalla se taloudellisiksi
tavoitteiksi, mutta joiden tuloksena on viime kädessä
peruuttamattomasti liittovaltio”. Ilmeisesti Monnet ei itse näin
sanatarkasti sanonut, vaan lausahdus on brittiläisen konservatiivin ja
kirjailijan Adrian Hiltonin. Yhtä kaikki tämä johtopäätös voi pitää
paikkansa jos Eurooppaa halutaan kestävällä tavalla kehittää
eteenpäin. "

Tämänkaltaisesta liittovaltiopuheesta voi päätellä vain, että eurosta
ja myös EU:sta tulisi erota ennenkuin se on liian myöhäistä. Samalla
olisi kuitenkin luotava mahdollisimman alhaisen monetaarisen inflation
omaava markka -- aikaisempaan valtioiden väliseen inflaatio
devalvaatiokilpailuun palaamatta. Tämänlaaatuiseen politiikkaan
siirtymyminen kuitenkin edellyttäisi hyvin oleellista kansalisesta
poliittisesta demokraattisesta vallankeskityksestä luopumista, niin
että inflaatiopolitiikasta hyötyvät taloudelliset eturyhmät eivät
voisi enää tehokkaasti vaikuttaa
valtion harjoittamaan rahapolitiikkaan. ***
Eräs vaihtoehto poliittisen vallan varsinaiseksi hajauttamiseksi
olisi nykyisten kuntien muuttaminen osavaltioiksi Sveitsin
kantonijärjestelmän tavoin, niin että kunnilla olisi esim perustuslain
säätämisjärjestyksen mukainen ( esim. asukasluvun verotulojen
perusteella määräytyvä) määrävähemmistö veto oikeus mm. kierrossa
olevan rahan määrän lisäykseen. Samalla myös valtion ja pankkien €
raha monopoli tulisi purkaa, nin että vaihtoehtoiset valuutat
laillistettaisiin.


***

Lopuksi vielä jotain lisää rahaa painamalla elvytykseen kriittisesti
suhtautuvaa talouskirjallisuutta:


Ks. etenkin teos missä on Georhe Riesmanin teorioita esim. hallitusta
deflaatiosta.
Klassista taloutta itävaltalaisittain Nykylaman syistä ja
parannuskeinoista
rahatalouden vääristymiin. www.taloudenperusteet.com/