Keskustelua vaihtokauppatalouden kannattajan kanssa

[Ektoplasma]

>>
>>
>> Kritiikkini sinun tai kenenkä tahansa luomia vaihtokauppajärjestelmiä
>> kohtaan ei kohdistu ensisijaisesti niiden toimivuuteen sinänsä tai
>> mahdolliseen transaktiokustannusten nousuun -- vaan siihen että raha
>> vain mittaa tai voisi mitata kaikkein tehokkaimmin todellista
>> hyödykkeiden kysyntää ja tarjontaa ja samalla niiden niukkuutta -- jos
>> vain kierrossa olevan rahan määrä olisi vakio.
>> Rahan määrän ollessa vakio - ja jos kaikista tuotannon tukiaisista
>> luovuttaisiin -- hinnoissa näkyisivät myös kaikki liiketaloudelliset
>> tuotantokustannukset,,,mukaanlukien tuotannosssa käytetyn työn arvo
>> maksettuina palkkoina.
>>
> Tässäpä tulee vastaan tämä tieto- ja netti-teknlogian vaikutus... rahaa ei
> " jolloin esim. 40v henkilö
> voi tarkistaa oman indeksinsä: jos ikä on yli keskiarvon, mutta kuvien
> suosio taas on myös yli keskiarvon... ja sitten keskustan vuokrahakuun
> suodattimeksi 53+v vuokralle tuputtajat.... (tuon blow job osan näkee
> käyttämällä nykyään esim. graig's listiä, mikä ei tosin ole vielä oikein
> toiminnassa suomessa) jolloin saa esim. selkeän arvion siitä onko
> todennäköistä saada vuokralle asunto näin... ja miltä vuokralle tuputtajalta
> todennäköisintä, yms.
> Kun netti mahdollistaa moisen, ja sen itse-automatisoinnin, niin että haut
> tapahtuvat suunnilleen samaa vauhtia, graafit piirtyvät, yms. kuin google
> haut nykyään tapahtuvat.... niin mihin sitä rahaa tarvitaan ?
> (Mitä verottaja tekee ? Vaatii välistä 10% blow jobeja yksinäisille
> osoitetuille komennusmiehille ? tai vastaavan perunoissa ?)
>
Tässäpä tulee vastaan tämä tieto- ja netti-teknlogian vaikutus...
rahaa ei enään tarvita tuohon.
Vaikkei olisi yhtä ainoaa asiantuntijaa laskemassa reaaliarvoja
jollekkin (ja jälleen unohtaen 70% todellisista tekijöistä,
kapea-alaisen toimenkuvansa ja koulutuksensa takia: materiaalien
kulutus, transformaatio, yms.) niin materiaali, prosessoitu-tuote ja
palvelukaupassa netin välityksellä... hakukone, tavallinen hakukone,
pienillä skripteillä (joilla kotikäyttäjät ja alan harrastajat voivat
automatisoida mitä tahansa tietokoneen ja hiiren toimia, esim "python"
skriptaus kieli windowssille... linuxissa vielä yksinkertaisempaa jos
siihen on aikaa hiemanh syventyä) heittänee nopeasti halutulta
ajanjaksolta, alueelta, haetun asian vaihtotaseen, mihin sitä
vaihdetaan, miten paljon, ja antanee näin selkeän "Asunnon vuokra
keskustassa on kuluneelta viikolta: 100kg perunoissa, 14 blow
jobeissa,,,,jne jne


>> Missä tahansa nongrowth taloudessa hintojen tulisi suoraan reagoida
>> hyödykkeiden kysyntään ja tarjontaan -- ja niiden taustalla oleviin
>> tuotantokustannuksiin sekä resurssien niukkuusasteeseen.
>
> En oo varma tosta nongrowthista, sitäkin voi liikaa yleistää ja sössiä
> kaikilla tavoilla... :s

Voi koska nongrowt teoriaan os voelä sekoittunut kaikenlaista
kasvutalouden teoriaa kuten että kulutus on suurempi ongelma kuin
investoinnit.
>
Mutta rahaa tarvitaan juuri tuohon hintojen ja niukkuuden välisen
suhteen mittaamiseen ja hintojen asettamiseen hyödykkeiden niukkuuden
mukaan.

Olen koko ajan ,,,ajan puutteen vuoksi puhunut vain hyödykkeiden
hintojen ja rahan arvojen keskinäisestä suhteesta kussakin
nykyhetkessä. -- enkä nykyisen kulutuksen (määän ja hinnan) ja
--rahan arvon suhteesta tulevan kulutukseeen ja tulevaan rahan
arvooon.

Normaalisti kasvutaloustieteessä ei oteta huomioon nykyisen ja
tulevan kulutuksen suhdetta kokonaskulutuksen tasolla vaan kuitataan
asia ainoastaan vaalintana nykyisen kulutuksen ja nykyisiä
investointeja varten säästämisen välillä. Todellisuudessa on
kuitenkin sekä yksittäisen kuluttajan että kokonaiskulutuksen tasolla
olemassa valinta kuluttamisen ja kuluttamatta jätämisen sekä
kulutuksen tulevaisuuteen lykkäämisen välillä ja samalla rahan
kuluttamisen sekä lainaamisen muille kulutettavaksi ---- sekä rahan
kassaholveihin ja patjan alle hamstraamisen välillä.

Sekä nykyisellä että tulevalla kulutuksella on myös oma tuottonsa.
Nykyhetkessä kuluttaja investoi taloutensa ja samalla koko talouden
tuotantopääoman lisäykseen -- kaiken kulutuksen ollessa samalla
potentiaalista investoimista. Rahan kuluttamatta ja hamstraamatta
jättäminen on kuitenkin omasta nykyisestä kulutuksesta ja myös koko
talouden kulutuksen lisäämisestä pidättäytymistä -- tulevien omien ja
koko taloden kulutusmahdollisuuksien hyväksi. Tosin muu talous voi
reagoida kysynnän laskuun lisäämällä kulutustaan alhaisemmalla
nykyhetken hintatasolla -- mutta koko ajan kaikilla kuluttajilla on
valinta mahdollisuus lykätä kulutustaan kauemmaksi tulevaisuuteen
riippumatta siitä ovatko hinat nousussa vai laskussa.

Rahan olemassaolon oikeutus on pitkälle juuri siinä että periaatteessa
raha voi mahdollistaa kuvatun valinnan nykyisen ja tulevan kulutuksen
välillä sekä yksittäisen kuluttajan että kokonaiskulutuksen tasolla.
Se että rahan hallussapitoon ei kannata sijoittaa johtuu vain
monetaarisesta iflaatiosta eli kierrossa olevan rahan määrän kasvusta
-- ja samalla siitä että rahan arvo ei nouse vastaavassa
suhteessa,,,talouden hyödykevarannon kasvuun.

Vain rahan hamstraaminen kassaholveihin voi olla reaalista säästämistä
myös koko talouden tulevien kulutusmahdollisuuksien hyväksi.
Kaikki muu säästäminen on vain säästämistä ja omasta kulutuksesta
pidättäytymistä joidenkin muiden nykysen kulutuksen hyväksi.

( Liikkeelle lasketulla luottorahalla hyödykkeiden ostaminen talouden
rajallisesta hyödykevarannosta on sitten oma luku sinänsä , mutta
lyhyesti ,,se on laillinen varkaus koska uuden rahan luottona
liikkeelle laskenut tai luoton ottanut ei ole itse luovuttanut
talouden hyödykevarantoon yhtään mitään. Silä että luotto maksetaan
pankille takaisin ei ole tässä yhteydessä merkitystä koska entisten
luottojen kadotessa, ne korvautuvat uusilla. )


--- Rahan hamstraaja on luovuttanut ensin muun talouden käyttöön
hyödykeen
jonka myynnistä saamaansa rahaa hän ei kuluta.

Omassa hallussa olevien kuluttanatta jättäminen on tietysti
mahdollista missä tahansa vaihtokauppataloudessa, mutta
vaihtokauppataloudessa kaikki omassa hallussa oleva taloudellinen
ylijäämä kannattaa kuluttaa tse heti tai vaihtaa johonkin minkä haluaa
kuluttaa ""heti"".

Vaihtotaloudessa kenenkään ei tietenkään kannata yrittää luoda
enempää taloudellista ylijäämää kuin senverran mitä tarvitsee nykyisen
kulutuksensa yläpitämiseksi -- jollei sitten ole kyse hyödykkeistä
joilla on varmuudella tulevaa kulutusarvoa vaikka kahdenkymmenen
vuoden päästä. Jos joku kuitenkin haluaa säästää oman tulevan
kulutuksensa hyväksi, hän joutuu hamstraamaan jotain itse tuottamaansa
hyödykettä varastoon ja istumaan varastonsa päällä kunnes tarvitsee
hamstraamaansa taai jotain muuta hyödykettä. Hyödykkeiden
spekulatiivinen hamstraaminen niiden tulevan vaihtoarvon
realisoimisen toivossa on periaatteessa aina resurssien tuhlausta
verrattuna siihen että yksittäinen kuluttaja tai koko talous voisivat
säästää haluamansa osan luomastaan taloudellisesta ylijäämästä rahan
muodossa.

Omasta nykyisestä kulutuksesta pidättäytymisestä ei vaihtokauppatalous
samoin kuin inflaatioraha talous mitenkään palkitse ketään. Jos
vaihtokauppa perustuu kirjanpitojärjestelmään, missä vielä 30
vuodenkin päästä tiedetään kuka on myynyt minkäkin hyödykkeen
kenellekkin -- omasta kulutuksesta pidättäytymisestä ei tällöinkään
palkita mitenkään suhteessa siihen mikä on ollut tämän kulutuksesta
pidättäyttymisen tuotto.

Koska omasta nykyisestä kulutuksestaan pidättäytyvä on rahaa
hamstratessaan luovuttanut muun talouden käyttöön hyödykkeen
lisäämättä muuta omaa kulutustaan -- ja on näin lisännyt muun
talouden kulutusmahdollisuuksia periaatteessa myymänsä hyödykkeen
arvon verran. Esim. myyty kookospähkinä on voitu istuttaa tai syödä
ja kummassakin tapauksessa on investoitu talouden
tuotantokapasiteettiin, koska kaikki kulutus on sen tuotosta riippuen
periaatteessa myös investoimista esim. työvoiman uusintamiseen ja sen
työkyvyn ylläpitoon. Kaikki rahan kuluttamatta jättäminen on siis
investointia koko talouden tuotantokapasiteettiin -- kun taas rahan
kuluttaminen on investoimista vain rahan haltijan talouden oman
talouden tuotantokapasiteettiin.

Jos raha kulutetaan, muu talous voi kuluttaa vstaavasti vähemmän.
Jos raha taas lainataan kulutettavaksi, tilanne on edelleen sama koko
muun talouden kannalta koska vain rahan lainannut on saanut rahan ja
sen luoman kulutusmahdollisuuden käyttöönsä. Jos rahaa hanstrataan,
tämä reaalinen säästäminen lisää koko muun talouden potentiaalisia
kulutusmahdollisuuksia keskimäärin vastaavalla summalla --
keskimääräisten hintojen laskiessa kuluttamatta jätetyn rahan arvon
verran. Tällöin rahan kuluttamatta jättäjä saisi tuoton tekemälleen
investoinnille kuluttamalla säästämänsä rahan koska tahansa
tulevaisuudessa jollei sitten testamenttaisi patjanalusrahojaan
jälkeläisilleen -- ylisukupolivisen reaalisen säästämisen muodossa.

Noniin meni monologiksi ,mutta näistä raha on eräs ihmiskunnan
jaloimmista ja nerokkaimmista keksinnöistä. Aamen.



>> ja vaihdettavien hyödykkeiden arvot vaikeasti toisiinsa verrattavia.
>> Käytetyn työn määrä ei ole hyvä vaihtoarvon mitta tällaisissa
>> tapauksissa.
>
> Juu, tuon työnmäärän pitäisin ihan erillään... resurssikustannukset ovat
> reaalitärkeämpiä pidemmällä välillä... ja nekin voivat vaihtua käden
> käänteessä: Paskaa tuottava laitos on hirveä ympäristöhaitta ja mobilisoi
> miljoonat marssimaan sitä vastaan vuosiksi suuressa yhteenkuuluvuuden
> urbaanisodassa... kunnes joku ilmestyy paikalle tarjoamaan low tech
> halpametodin millä paskalaitoksen paska onkin äkkiä erittäin hyödyllistä
> permakulttuuri bioremediaatiomateriaalia, arvokasta hyödykettä.
> Jos aletaan työn määrää itseisarvona pitämään liikaa, niin siitä tulee
> ikuinen kärsimystehdas... onhan lusmuilua keksiä tapa tehdä asiat vähemmän
> aikaa ja työvoimaa tuhlaten, kun voi sukupolvia raataa tuskissaan niska
> limassa kiroten karmivaa kohtaloaan.

Monet muut kuin kuvaamasi vaihtosysteemit perustuvat kuitenkin
valitettavasti laskelmiin eri hyödykkeiden tuottamiseen menneestä
työstä.

(((>>
>>
>> Kritiikkini sinun tai kenenkä tahansa luomia vaihtokauppajärjestelmiä
>> kohtaan ei kohdistu ensisijaisesti niiden toimivuuteen sinänsä tai
>> mahdolliseen transaktiokustannusten nousuun -- vaan siihen että raha
>> vain mittaa tai voisi mitata kaikkein tehokkaimmin todellista
>> hyödykkeiden kysyntää ja tarjontaa ja samalla niiden niukkuutta -- jos
>> vain kierrossa olevan rahan määrä olisi vakio.
>> Rahan määrän ollessa vakio - ja jos kaikista tuotannon tukiaisista
>> luovuttaisiin -- hinnoissa näkyisivät myös kaikki liiketaloudelliset
>> tuotantokustannukset,,,mukaanlukien tuotannosssa käytetyn työn arvo
>> maksettuina palkkoina.
>>
> Tässäpä tulee vastaan tämä tieto- ja netti-teknlogian vaikutus... rahaa ei
> " jolloin esim. 40v henkilö
> voi tarkistaa oman indeksinsä: jos ikä on yli keskiarvon, mutta kuvien
> suosio taas on myös yli keskiarvon... ja sitten keskustan vuokrahakuun
> suodattimeksi 53+v vuokralle tuputtajat.... (tuon blow job osan näkee
> käyttämällä nykyään esim. graig's listiä, mikä ei tosin ole vielä oikein
> toiminnassa suomessa) jolloin saa esim. selkeän arvion siitä onko
> todennäköistä saada vuokralle asunto näin... ja miltä vuokralle tuputtajalta
> todennäköisintä, yms.
> Kun netti mahdollistaa moisen, ja sen itse-automatisoinnin, niin että haut
> tapahtuvat suunnilleen samaa vauhtia, graafit piirtyvät, yms. kuin google
> haut nykyään tapahtuvat.... niin mihin sitä rahaa tarvitaan ?
> (Mitä verottaja tekee ? Vaatii välistä 10% blow jobeja yksinäisille
> osoitetuille komennusmiehille ? tai vastaavan perunoissa ?)
>
Tässäpä tulee vastaan tämä tieto- ja netti-teknlogian vaikutus...
rahaa ei enään tarvita tuohon.
Vaikkei olisi yhtä ainoaa asiantuntijaa laskemassa reaaliarvoja
jollekkin (ja jälleen unohtaen 70% todellisista tekijöistä,
kapea-alaisen toimenkuvansa ja koulutuksensa takia: materiaalien
kulutus, transformaatio, yms.) niin materiaali, prosessoitu-tuote ja
palvelukaupassa netin välityksellä... hakukone, tavallinen hakukone,
pienillä skripteillä (joilla kotikäyttäjät ja alan harrastajat voivat
automatisoida mitä tahansa tietokoneen ja hiiren toimia, esim "python"
skriptaus kieli windowssille... linuxissa vielä yksinkertaisempaa jos
siihen on aikaa hiemanh syventyä) heittänee nopeasti halutulta
ajanjaksolta, alueelta, haetun asian vaihtotaseen, mihin sitä
vaihdetaan, miten paljon, ja antanee näin selkeän "Asunnon vuokra
keskustassa on kuluneelta viikolta: 100kg perunoissa, 14 blow
jobeissa,,,,jne jne


>> Missä tahansa nongrowth taloudessa hintojen tulisi suoraan reagoida
>> hyödykkeiden kysyntään ja tarjontaan -- ja niiden taustalla oleviin
>> tuotantokustannuksiin sekä resurssien niukkuusasteeseen.
>
> En oo varma tosta nongrowthista, sitäkin voi liikaa yleistää ja sössiä
> kaikilla tavoilla... :s

Voi koska nongrowt teoriaan os voelä sekoittunut kaikenlaista
kasvutalouden teoriaa kuten että kulutus on suurempi ongelma kuin
investoinnit.
>
Mutta rahaa tarvitaan juuri tuohon hintojen ja niukkuuden välisen
suhteen mittaamiseen ja hintojen asettamiseen hyödykkeiden niukkuuden
mukaan.

Olen koko ajan ,,,ajan puutteen vuoksi puhunut vain hyödykkeiden
hintojen ja rahan arvojen keskinäisestä suhteesta kussakin
nykyhetkessä. -- enkä nykyisen kulutuksen (määän ja hinnan) ja
--rahan arvon suhteesta tulevan kulutukseeen ja tulevaan rahan
arvooon.

Normaalisti kasvutaloustieteessä ei oteta huomioon nykyisen ja
tulevan kulutuksen suhdetta kokonaskulutuksen tasolla vaan kuitataan
asia ainoastaan vaalintana nykyisen kulutuksen ja nykyisiä
investointeja varten säästämisen välillä. Todellisuudessa on
kuitenkin sekä yksittäisen kuluttajan että kokonaiskulutuksen tasolla
olemassa valinta kuluttamisen ja kuluttamatta jätämisen sekä
kulutuksen tulevaisuuteen lykkäämisen välillä ja samalla rahan
kuluttamisen sekä lainaamisen muille kulutettavaksi ---- sekä rahan
kassaholveihin ja patjan alle hamstraamisen välillä.

Sekä nykyisellä että tulevalla kulutuksella on myös oma tuottonsa.
Nykyhetkessä kuluttaja investoi taloutensa ja samalla koko talouden
tuotantopääoman lisäykseen -- kaiken kulutuksen ollessa samalla
potentiaalista investoimista. Rahan kuluttamatta ja hamstraamatta
jättäminen on kuitenkin omasta nykyisestä kulutuksesta ja myös koko
talouden kulutuksen lisäämisestä pidättäytymistä -- tulevien omien ja
koko taloden kulutusmahdollisuuksien hyväksi. Tosin muu talous voi
reagoida kysynnän laskuun lisäämällä kulutustaan alhaisemmalla
nykyhetken hintatasolla -- mutta koko ajan kaikilla kuluttajilla on
valintamahdollisuus lykätä kulutustaan kauemmaksi tulevaisuuteen
riippumatta siitä ovatko hinat nousussa vai laskussa.

Rahan olemassaolon oikeutus on pitkälle juuri siinä että periaatteessa
raha voi mahdollistaa kuvatun valinnan nykyisen ja tulevan kulutuksen
välillä sekä yksittäoisen kuluttajan että kokonaiskulutuksen tasolla.
Se että rahan hallussapitoon ei kannata sijoittaa johtuu vain
monetaarisesta iflaatiosta eli kierrossa olevan rahan määrän kasvusta
-- ja samalla siitä että rahan arvo ei nouse vastaavassa
suhteessa,,,talouden hyödykevarannon kasvuun.

Vain rahan hamstraaminen kassaholveihin voi olla reaalista säästämistä
myös koko talouden tulevien kulutusmahdollisuuksien hyväksi.
Kaikki muu säästäminen on vain säästämistä ja omasta kulutuksesta
pidättäytymistä joidenkin muiden nykysen kulutuksen hyväksi.

Rahan hamstraaja on luovuttanut ensin muun talouden käyttöön hyödykeen
jonka myynnistä saamaansa rahaa hän ei kuluta.

Omassa hallussa olevien kuluttanatta jättäminen on tietysti
mahdollista missä tahansa vaihtokauppataloudessa, mutta
vaihtokauppataloudessa kaikki omassa hallussa oleva taloudellinen
ylijäämä kannattaa kuluttaa tse heti tai vaihtaa johonkin minkä haluaa
kuluttaa ""heti"".

Vaihtotaloudessa kenenkään ei tietenkään kannata yrittää luoda
enempää taloudellista ylijäämää kuin senverran mitä tarvitsee nykyisen
kulutuksensa yläpitämiseksi -- jollei sitten ole kyse hyödykkeistä
joilla on varmuudella tulevaa kulutusarvoa vaikka kahdenkymmenen
vuoden päästä. Jos joku kuitenkin haluaa säästää oman tulevan
kulutuksensa hyväksi, hän joutuu hamstraamaan jotain itse tuottamaansa
hyödykettä varastoon ja istumaan varastonsa päällä kunnes tarvitsee
hamstraamaansa taai jotain muuta hyödykettä. Hyödykkeiden
spekulatiivinen hamstraaminen niiden tulevan vaihtoarvon
realisoimisen toivossa on periaatteessa aina resurssien tuhlausta
verrattuna siihen että yksittäinen kuluttaja tai koko talous voisivat
säästää haluamansa osan luomastaan taloudellisesta ylijäämästä rahan
muodossa.

Omasta nykyisestä kulutuksesta pidättäytymisestä ei vaihtokauppatalous
samoin kuin inflaatioraha talous mitenkään palkitse ketään. Jos
vaihtokauppa perustuu kirjanpitojärjestelmään, missä vielä 30
vuodenkin päästä tiedetään kuka on myynyt minkäkin hyödykkeen
kenellekkin -- omasta kulutuksesta pidättäytymisestä ei tällöinkään
palkita mitenkään suhteessa siihen mikä on ollut tämän kulutuksesta
pidättäyttymisen tuotto.

Koska omasta nykyisestä kulutuksestaan pidättäytyvä on rahaa
hamstratessaan luovuttanut muun talouden käyttöön hyödykkeen
lisäämättä muuta omaa kulutustaan -- ja on näin lisännyt muun
talouden kulutusmahdollisuuksia periaatteessa myymänsä hyödykkeen
arvon verran. Esim. myyty kookospähkinä on voitu istuttaa tai syödä
ja kummassakin tapauksessa on investoitu talouden
tuotantokapasiteettiin, koska kaikki kulutus on sen tuotosta riippuen
periaatteessa myös investoimista esim. työvoiman uusintamiseen ja sen
työkyvyn ylläpitoon. Kaikki rahan kuluttamatta jättäminen on siis
investointia koko talouden tuotantokapasiteettiin -- kun taas rahan
kuluttaminen on investoimista vain rahan haltijan talouden oman
talouden tuotantokapasiteettiin.

Jos raha kulutetaan, muu talous voi kuluttaa vstaavasti vähemmän.
Jos raha taas lainataan kulutettavaksi, tilanne on edelleen sama koko
muun talouden kannalta koska vain rahan lainannut on saanut rahan ja
sen luoman kulutusmahdollisuuden käyttöönsä. Jos rahaa hanstrataan,
tämä reaalinen säästäminen lisää koko muun talouden potentiaalisia
kulutusmahdollisuuksia keskimäärin vastaavalla summalla --
keskimääräisten hintojen laskiessa kuluttamatta jätetyn rahan arvon
verran. Tällöin rahan kuluttamatta jättäjä saisi tuoton tekemälleen
investoinnille kuluttamalla säästämänsä rahan koska tahansa
tulevaisuudessa jollei sitten testamenttaisi patjanalusrahojaan
jälkeläisilleen -- ylisukupolivisen reaalisen säästämisen muodossa.

Noniin meni monologiksi ,mutta näistä raha on eräs ihmiskunnan
jaloimmista ja nerokkaimmista keksinnöistä. Aamen.



>> ja vaihdettavien hyödykkeiden arvot vaikeasti toisiinsa verrattavia.
>> Käytetyn työn määrä ei ole hyvä vaihtoarvon mitta tällaisissa
>> tapauksissa.
>
> Juu, tuon työnmäärän pitäisin ihan erillään... resurssikustannukset ovat
> reaalitärkeämpiä pidemmällä välillä... ja nekin voivat vaihtua käden
> käänteessä: Paskaa tuottava laitos on hirveä ympäristöhaitta ja mobilisoi
> miljoonat marssimaan sitä vastaan vuosiksi suuressa yhteenkuuluvuuden
> urbaanisodassa... kunnes joku ilmestyy paikalle tarjoamaan low tech
> halpametodin millä paskalaitoksen paska onkin äkkiä erittäin hyödyllistä
> permakulttuuri bioremediaatiomateriaalia, arvokasta hyödykettä.
> Jos aletaan työn määrää itseisarvona pitämään liikaa, niin siitä tulee
> ikuinen kärsimystehdas... onhan lusmuilua keksiä tapa tehdä asiat vähemmän
> aikaa ja työvoimaa tuhlaten, kun voi sukupolvia raataa tuskissaan niska
> limassa kiroten karmivaa kohtaloaan.

Monet muut kuin kuvaamasi vaihtosysteemit perustuvat kuitenkin
valitettavasti laskelmiin eri hyödykkeiden tuottamiseen menneestä
työstä.

Ilmari P

(( Imm,, mailiosoite ei toimi )))

[Olli Juntunen]

Liian pitkä, en jaksanut lukea. Rahataloutta ei oikeastaan edes
tarvitse puolustella, mikäli vaihtokauppa olisi toimivampi
järjestelmä, niin se olisi myös parempi järjestelmä ja korvaisi
rahatalouden. En näe mitään syytä tai perustetta rajoittaa ihmisten
vapaaehtoisuuteen perustuvaa kaupankäyntiä, joten jos jokin taho
haluaa kieltäytyä rahan käytöstä, niin siitä vaan!

Olli J.

2010/7/12 Ektoplasma <kamabudhapar...@gmail.com>:

> --
> Listan kotisivu: http://groups.google.com/group/vapausfoorumi

[Ektoplasma]

Jos juttu olisi ollut pelkästään rahatalouden hyötyjen perustelu se
olisi ollut suhteellisen triviaali, mu8tta siinä oli kuitenkin myös
joitain rahateoriaan liittyviä harvoin esitettyjä oletuksia joita ei
moni tälläkään listalla ymmärrä.

On Jul 13, 11:29 pm, Olli Juntunen <olli.juntu...@gmail.com> wrote:
> Liian pitkä, en jaksanut lukea. Rahataloutta ei oikeastaan edes
> tarvitse puolustella, mikäli vaihtokauppa olisi toimivampi
> järjestelmä, niin se olisi myös parempi järjestelmä ja korvaisi
> rahatalouden. En näe mitään syytä tai perustetta rajoittaa ihmisten
> vapaaehtoisuuteen perustuvaa kaupankäyntiä, joten jos jokin taho
> haluaa kieltäytyä rahan käytöstä, niin siitä vaan!
>
> Olli J.
>

> 2010/7/12 Ektoplasma <kamabudhaparanirvanasw...@gmail.com>: