Sanoisin lyhyesti, ett� olen jokseenkin samaa mielt� Ektoplasman kanssa
koskien minarkian ja anarkian v�lisen rajanvedon (tai toisaalta
minarkian ja sosiaaliliberalismin/sosiaalidemokratian v�lisen
rajanvedon) pohjimmaista filosofista mielivaltaisuutta. Voisin esitt��
t�st� vaikka usean sadan sivun mittaisen filosofisen analyysin - mutta
nyt tyydyn vain toteamaan ett� keng�npohjaminarkismi voisi teoriassa
olla ihan yht� hyvin ja konsistentisti perusteltu kuin se standardi
minarkistinen malli. Tai miksei vaikkapa Misesin kannattama
oopperaminarkismi (ett� ooppera olisi julkisesti tuettua, mutta kaikki
muut julkiset palvelut lihoiksi tai vasaran alle).
Vastavuoroisuusperiaate oikeusfilosofisena mallina olisi minunkin
mielest�ni kest�vin pohja liberalismille - olipa se luonteeltaan enemm�n
libertarismia tai sosiaaliliberalismia.
Mutta sen sijaan korostaisin kuitenkin sit�, ett� yksityisvaltio on
mielest�ni periaatteessa ep�oikeutettu rakennelma. Jos sellainen
rakennelma hyv�ksyt��n, niin siit� seuraa loogisesti, ett� voidaan
hyv�ksy� rajoittamaton verotus, tullit ja s��ntely. Loogisena
johtop��t�ksen� olisi todenn�k�isesti, ett� nykytilanne on joka
tapauksessa moraalisesti oikeutettu - koska ainahan kaikki olemassa
olevat valtiot voidaan tulkita "de facto -yksityisiksi" vaikka ne
v�itt�isiv�t propagandassaan olevansa jotakin muuta.
Jos nykytilanne on moraalisesti oikeutettu, silloin ainoaksi kest�v�ksi
argumentaatioksi j�� juuri se utilitarismi, jota Ektoplasma t�ss�
yritt�� kovasti vastustaa.
Min� korostaisin tasavaltaisuuden t�rkeytt� periaatteena. Toisin sanoen,
olipa jonkin valtiovallan (tai ei-valtiollisen poliittisen vallan)
syntyhistoria ihan mik� tahansa, niin en pid� sen vaatimuksia vaatia
itselleen "poliittisen vallan" oikeutusta legitiimein� vaatimuksina,
mik�li ne eiv�t perustu julkisen ja yksityisen v�liseen jakoon. Ainoa
hyv�ksytt�v� valtio on res publica (joka yleens� suomennetaan
"tasavallaksi" - mutta joka ei n�hd�kseni periaatteena tarkoita niink��n
sit�, kuka hallitsee).
Kaikki muu poliittisesti efektiivinen valta on luonteeltaan mafiavaltaa,
olipa sen syntyhistoria millainen tahansa - ja sellaista mielest�ni ei
pid� totella.
JMV
> Liberalismin valtavirtauksessa ei t�llaista yhteiksuntasopimuksen
> vapaaehtoisuuden ongelmaa ole yleens� tunnustettu olevan olemassa,
> vaan
> asia on kierretty olettamalla minimaalisen valtion olevan jotenkin
> vapaaehtoinen
> jos se vain puuttuu mahdollisimman v�h�n yksil�iden el�m��n.
>
> Minarkistiseenkin libertarismiin on salakuljetettu yleisn�,
> luonnollisina, ihmisluontoon luuluvina, oletuksia siit� miten kaikkien
> minarkian
> j�senten tulisi el��. N�in jo siit� syyst� ett� jo se keiden kaikkien
> kesken
> yhteiskuntasopimus solmitaan, vaikuttaa ratkaisevasti k�sityksiin
> siit� millaisten
> asioiden katsotaan kuuluvan poliittisen julkisens��telyn piiriin esim.
> " ihmisoikeuksina" -- ja millaisten valtion m��r�ysvallan
> ulkopuolelle.
>
> --- Y�vartijavaltion teorian mukaan minarkia ei aktiivisesti edist�
> mit��n
> erityisi� hyveit� tai el�m�ntapoja ja vastaavasti sallii kaiken mik�
> vain
> ei ole sopimusvapauden vastaista. Kaikki oleellinen vapaus toteuttaa
> joitain
> erityisi� k�sityksi� hyv�st� ja toivottavasta el�m�st� vaatisi
> kuitenkin paljon enemm�n.
>
> Ainakaan minulle ei riit� ett� valtio vain sallisi minun harjoittaa
> paheitani
> tai hyveit�ni yksityisess� el�m�ss�ni. Haluan, ett� valitsemani
> julkisyhteis�
> edist�isi ja vaalisi paheitani kuten happoilua tai polyandrogamiaa tai
> omaa
> k�sityst�ni hyv�st� el�m�st� kaikille kansalaisille opetettavina
> arvokkaina
> kansalaishyvein�. Jos hyveiden harjoittaminen j�tet��n yksin ihmisten
> omassa
> yksityisyydess� tekemien valintojen varaan, n�ill� hyveill� ei ole
> periaatteessa
> yht� suurta menestymisen mahdollisuutta kuin institutionaalisesti
> vaalituilla hyveill�.
>
> T�st� syyst� kansa-kollektivistit kokevat kaikki erilaiset
> yksityisist� julkisyhteis�ist� koostuvat ns. lahkot periaatteellisina
> uhkina
> vallitseville ideologisille konsensuksille rakentuville
> el�m�ntavoille.
>
> Jos kaikki el�m�ntapalahkot tai new age ideologiat ovat ep�ilytt�vi�
> naturalistisen
> annettuna otetun ihmisk�sityksen omaaville --- niin viel�
> ep�ilytt�vi�mpi� ja suurempi uhka kansan moraliselle yhten�isyydelle
> olisivat
> virallisesti suvreenien julkisyhteis�jen asemassa olevat
> erilaisille el�m�ntapa utopioille rakentuvat piraattivaltiot.
>
> El�m�ntapa individualismin ohella my�s siihen usein liittyv�
> julkilausumaton humanistis-egalistinen el�m�ntapatotalitarismi onkin
> ollut osaltaan
> syyn� libertaristien haluttomuuteen harkita vakavissaan
> mink��nlaisten vapaaehtoisista piraattivaltioista koostuvien
> metaminarkististen
> konfederaatioide mahdollisuutta.
>
> Ottaen huomioon yhteiskuntien
> reaalisen monikulttuurellisuuden, millaiset tahansa vapaat
> yhteiskuntasopimukset
> johtaisivat todenn�k�isimmin juuri t�m�nkaltaiseen osittaiseen
> yhteiskunnan
> kulttuurelliseen ja julkisyhteis�lliseen eriytymiseen --- mink��n
> normaalien
> kansan suvereenisuusperiaatteeseen perustuvien minarkodemokratioiden
> syntymsen sijasta.
>
> Erilaisten piraattivaltioiden
> konfederaatiossa osa piraattivaltioista olisi enemm�n keskitettyj�
> ja monokultturellisia yhteis�ja --- ja osa minarkianomaisia sek�
> reaalisesti
> monikulttuurellisia yhteis�j� joissa yhteis�n teht�v�n� ei pidett�isi
> mink��n tietyn joillekkin erityisille k�sityksille hyv�st� rakentuvan
> el�m�ntavan edist�mist�.
>
> zzz
>
> Valtionvastaisuus sin�ns� ei mielest�ni kuulu libertarismiin --- tai
> jos kuuluu,
> niin sitten olen mieluimmin libertanisti, vaikkaen olisikaan nisti --
> tai
> likimain panarkisti. ks. www.panarchy.org
>
> --- Panarkialla ei ole juuri mit��n yhteist� normaalin
> pakkoegalistisen mainstream
> anarkismin kanssa:
>
> Pan-arkkisessa multihallitus j�rjestelm�ss� ei otettaisi pan-arkkisen
> normatiivista kantaa sen j�senyhteis�jen valtiollisuuden asteeseen tai
> hierarkkisuuden
> tai egalistisuuden toivottavuuteen,,, eik� edes niiden
> j�senhallitusten poliittiseen j�rjestelmiin --- muutoin kuin
> yhteiskunta
> sopimusten vapaaehtoisuuden osalta.
>
> Jokainen pan-arkian kansalaiseksi liittyminen tapahtuisi liittym�ll�
> ensin jnkin
> vapaaehtoisen piraattivaltion tai myhteis�n j�seneksi, mitk� yhteis�t
> sitten voisivat
> anoa pan-arkkisen konfederaation j�senyytt�.
>
> No -- t�m� on pitk�lle oma versioni panarkiasta -- enk� esim. hyv�ksy
T�sment�isin viel�, ett� tarkoittamani res publica voi teoriassa olla
vaikka sotilasdiktatuuri - mutta ero sen ja mafian v�lill� on se, ett�
sill� on julkisen valtion velvoitteet - eik� n�in ollen legitiimi�
oikeutta tehd� mit� tahansa mit� jonkun yksityisyritys voi vapaus- ja
omistusoikeuksien perusteella tehd�.
N�kisin, ett� jopa arabisosialistinen fasismi olisi voinut esimerkiksi
Irakissa olla t�ll� perusteella pienempi paha kuin se islamilainen
fundamentalismi, joka on tulossa - sill� j�lkimm�inen ei tunne
poliittisen vallan ja yhteiskuntael�m�n jakoa yksityiseen ja julkiseen.
JMV
Eli annetaan vain liberaalin j�rjestelm�n vastustajien luopua
ihmisoikeusnormien moraaliyhteis�st�, jos he kerran eiv�t halua siihen
kuulua. Olkoon heill� siihen oikeus. Mutta koska v�kivallattomuus
erityisesti ihmisi� kohtaan perustuu juuri ihmisoikeusnormeihin ja
niiden vastavuoroiseen tunnustamiseen, ei t�m� periaate tietenk��n en��
p�de niiden kohdalla, jotka ovat itse omasta tahdostaan siit�
irtisanoutuneet.
My�sk��n vapausoikeudet eiv�t tietenk��n en�� kuulu heille. Heist�
voidaan n�in ollen oikeutetusti tehd� orjia. Esimerkiksi jossakin ihme
Pakistanissa saattaa olla arviolta yksi prosentti sellaisia ihmisi�,
jotka olisivat valmiita hyv�ksym��n minun oikeuteni polttaa Koraani
kotonani ilman ett� he tulevat ja surmaavat minut. N�in ollen,
vastavuoroisuusperiaatteen nojalla minun k�sitykseni on, ett� Pakistanin
v�est�st� vain ja ainoastaan t�m� yksi prosentti on varsinaisesti
ihmisi� eettisess� mieless�. Muut ovat eettisest� n�k�kulmasta katsoen
teuraskarjaa tai orjia. Tai ehk� elinsiirtopankkeja: maksakirroosin
parantaminen tulisi halvaksi, jos muslimifundamentalistilta voitaisiin
vain ottaa maksa (sill� muslimifundamentalistin maksahan todenn�k�isesti
olisi parasta kamaa siihen tarkoitukseen).
T�m� my�s olisi globaalisti eritt�in k��nteentekev� ratkaisu - koska
tosiasiahan on, ett� vain pieni v�hemmist� koko maailman ihmisist� pit��
ihmisoikeusnormeja mitenk��n johdonmukaisesti arvossaan. Lopuista
voitaisiin oikeutetusti tehd� orjalaumaa, koska he kerran itse
vapaaehtoisesti kannattavat sit� ett� ihmiset el�v�t lauman orjina. T�m�
olisi globaalitaloudellisesti eritt�in tehokas ja toimiva ratkaisu - ja
��rimm�isen oikeudenmukainen my�s sosiaalisesta n�k�kulmasta katsoen. Se
mahdollistaisi nopeasti kohoavan korkean elintason kaikille niille
maapallon ihmisille, jotka ovat varsinaisesti eettisess� merkityksess�
ihmisi� - ja t�m� olisi mahdollista toteuttaa tuhoamatta luonnonvaroja,
kun orjaty�voimaa olisi liiaksikin saakka.
JMV
... tuli my�s mieleen, ett� t�ss� voisi olla lopultakin mahdollisuus
tehd� diili kettutytt�-ekoanarkistien ja anarkokapitalistien v�lill�:
el�inkokeet voitaisiin lopettaa, kun muslimifundamentalisteja ja
esimerkiksi suomettuneisuuteen syyllisi� (joita Suomessa on tuhansia)
voitaisiin k�ytt�� niiss� el�inkokeissa. Tulokset olisivat my�s varmasti
luotettavampia, kun biologinen perim� olisi sama.
>
>
> JMV
>
>
>
>
>
>
>
>
>
Jos viel� ajattelee puhtaasti tieteellisen kiinnostavuuden kannalta,
niin my�nn�n kyll� (tuntien useita koirien ja kissojen kanssa kokeita
tehneit� ihmisi�) ett� siin� on tietty viehtymys ja nautinto saada
esimerkiksi el�v�n koiran kallon sis��n s�hk�neuloja ja elektrodeja.
My�nn�n, ett� jotkut jotka eiv�t kehtaa harrastaa sadomasokismia
ihmisten kanssa, toteuttavat sit� halua kompensoivalla sijaiskohteella.
Mutta heid�nkin kannaltaan kiintoisampaa olisi varmasti p��st�
leikkaamaan valveilla olevista ihmisaivoista pala pois ja kokeilla
mikroprosessoriteknologian integrointia aivokudokseen (neurol��ketiede
edistyisi siit� huimasti). Ajatelkaamme esimerkiksi jotain
kekkoslovakkia joka on syyllinen kymmenientuhansien suomalaisten
pakottamiseen olemaan r�hm�ll��n Neuvostoliittoon p�in (joka,
asiallisesti ottaen, on rinnastettavissa natsirikollisten kuten
Quislingin tai Lavalin toimiin): nykyiset apinakokeiden puolustajat
olisivat varmasti iloisia jos p��sisiv�t leikkaamaan otsalohkoja pois
suoraan homosapienseilta simpanssien sijasta (sill� simpanssillakin
tehtyjen kokeiden tulokset j��v�t t�ss� arvailuksi, jos niiden pohjalta
halutaan joitakin johtop��t�ksi� tehd� ihmisaivojen toiminnasta). Ja
asian eettinen puoli on, ett� simpanssit eiv�t ole tehneet mit��n pahaa
- mutta n�m� suomettuneisuuteen syylliset sen sijaan ovat, ja heill�
olisi n�iden kokeidenkin aikana tilaisuus mietti� tekosiaan.
>>
>>
>> JMV
>>
>>
>>
>>
>>
>>
>>
>>
>>
>