USA:n velkakriisi
Mikko Ellilä
Yhdysvaltojen velkaongelmien jatkuvan. Yhdysvallat päätti ottaa lisää
velkaa, mutta kukaan ei ole vielä tarjoutunut antamaan sitä. Tähän
asti suurin lainoittaja on ollut Kiina.
Yhdysvaltojen tapa elellä velaksi on saavuttanut kipurajan, sanoo
rahoituksen professori Vesa Puttonen Ylen Aamu-tv:n haastattelussa.
Hänen mukaansa asiaa on entisestään vaikeuttanut poliittisesti
tulehtunut tilanne ja Yhdysvaltoihin heijastunut Euroopan velkakriisi.
- Nyt ihan oikeasti on konkretisoitunut se, että on mahdollista, että
länsimainen valtio ei pystykään huolehtimaan veloistansa, Puttonen
arvioi syitä siihen, miksi Yhdysvaltain velkatilanne on noussut vasta
nyt kunnolla otsikoihin.
Puttosen mukaan kysymys on nyt siitä, voidaanko luottaa poliitikkojen
kykyyn saada maan talouden velkaantuminen kuriin.
- Velkakatto ylitettiin jo toukokuussa. Nyt on jo oltu jatkoajalla.
Ollaan sisäisin keinoin - vippaskonstein - saatu jatkoaikaa elokuun
toiseen päivään asti. Asia olisi ollut ratkaistavissa jo puoli vuotta
sitten. Prosessi ei näytä sijoittajan näkökulmasta hyvältä.
Velansaanti on haaste
Vesa Puttosen mukaan tilanne ei ratkennut sillä, että Yhdysvallat
päätti ottaa lisää lainaa. Maan seuraava haaste on lainan saaminen.
Yhdysvaltojen suurimpia velkojia ovat Kiina ja Yhdysvaltain
keskuspankki. Kiina on jo aikaisemmin ilmoittanut, ettei se enää
sijoita Yhdysvaltoihin. Keskuspankki on puolestaan ilmoittanut toisen
elvytyspaketin lopettamisesta - eikä uutta ole tulossa.
- Kiinassa on seurattu hyvin tarkalla silmällä amerikkalaisten
elvyttävää rahapolitiikkaa, koska se todennäköisesti johtaa siihen,
että Yhdysvaltain dollari on ollut heikentymässä, heikentyy
jatkossakin ja joka heikentää taas kiinalaisten vanhojen sijoitusten
arvoa.
Yhdysvaltojen tilanne voi vaikuttaa Suomeen muun muassa
vientiyritysten heikentyvien näkymien ja rahoitusmarkkinoiden
epävarmuuden kautta.
YLE Uutiset
http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2011/08/puttonen_usan_velkaongelmat_jatkuvat_2762127.html
Mihin perustuu tämä Vesa Puttosen käsitys, että USA:n liittovaltiolla
olisi hankaluuksia saada lainaa? Eihän USA ole vielä niin
velkaantunut, että ihmiset eivät suostuisi ostamaan USA:n
obligaatioita. Mediassa viime vuosina harrastettu löpinä Kiinan
valtiosta USA:n obligaatioiden ostajana vaikuttaa harhaanjohtavalta,
koska kyllähän kuka tahansa yksityishenkilö tai pankki tai
sijoitusrahasto voi ostaa USA:n obligaatioita. Miksi se siis olisi
jotenkin erityisen ratkaisevaa, että Kiinan valtio lakkaa ostamasta
USA:n obligaatioita? Onko USA:n liittovaltio oikeasti niin pahassa
kriisissä, että yksityishenkilöt, pankit, sijoitusrahastot jne. eivät
ostaisi USA:n obligaatioita riittävästi?
--
Mikko Ellilä
Juuri tämän vuoksi inhoan libertaristeja. Heidän aatteensa on eräänlaista
rikkaan valkoisen miehen anarkismia.
- nimetön kirjoittaja kommentoi Mikko Ellilän mielipiteitä "Vaikuttava
tietotoimisto"-nimisellä kommunistien keskustelupalstalla
Sampo Syreeni
> Mihin perustuu tämä Vesa Puttosen käsitys, että USA:n liittovaltiolla
> olisi hankaluuksia saada lainaa? Eihän USA ole vielä niin
> velkaantunut, että ihmiset eivät suostuisi ostamaan USA:n
> obligaatioita.
Ongelma on siinä, että liittovaltio on nyt suhteessa yhtä velkainen kuin
ongelmaiset euromaat. Velkaantumisaste on jo ylittänyt 100% BKT:stä, ja
lisäksi talousnäkymät ovat siinä määrin heikot, sotien kustannukset
keskipitkällä aikavälillä niin korkeat ja "unfunded liabilitytkin" niin
massiiviset, että Ricardo-Barro -efekti alkaa painaa päälle. Ei ole enää
lupausta siitä että BKT:n kasvu alentaisi velkaantumisastetta tai
pitäisi sen kurissa samalla tavalla kuin aiemmin.
Niinpä vaikka USA huolehtisikin velvoitteistaan eivätkä
luottoluokittajat taaskaan tapansa mukaan reagoisi ongelmiin
ennakoivasti, rahamarkkinat ovat jo jossain määrin hermostuneita. Tämä
tarkoittaa, että vaikka USA taatusti saisikin velkaa, se ei tässä
tilanteessa enää saa sitä vanhalla korolla. Tuo on sitten ikävä kynnys
ylitettäväksi, koska jenkkipaperin koronnousu helposti vaikuttaa
vanhoihinkin velkoihin, viimeistään siinä vaiheessa kuin ne kypsyvät ja
ne pitää uusia.
--
Sampo Syreeni, aka decoy - de...@iki.fi, http://decoy.iki.fi/front
+358-50-5756111, 025E D175 ABE5 027C 9494 EEB0 E090 8BA9 0509 85C2
mikko sandt
Velkaantumisaste on jo ylittänyt 100% BKT:stä, ja lisäksi talousnäkymät ovat siinä määrin heikot, sotien kustannukset keskipitkällä aikavälillä niin korkeat ja "unfunded liabilitytkin" niin massiiviset, että Ricardo-Barro -efekti alkaa painaa päälle.
-Mikko
--
"Her life changed overnight when the Bolsheviks broke into her father’s pharmacy and declared his livelihood the property of the state."
Sounds like a plank from the Democratic platform for '08! -Jeff
Sampo Syreeni
> Tämän takia velkakaton nostaminen olikin suuri virhe, sillä se
> ainoastaan siirtää näiden ongelmien ratkaisuajankohtaa tuonnemmaksi.
Se olisi voinut olla järkevää, jos US olisi tekemässä jotain
velkaantumiselleen. Väliaikaisena toimena. Mutta nyt se ei näytä kovin
väliaikaiselta, ja markkinatkin alkavat tajuta sen vähitellen.
> (Itse en tosin ymmärrä, miksi USA:n velan kasvusta puhuttaessa aina
> viitataan sotimiseen. Vaikka puolustusbudjetti viekin suuren osan
> valtion budjetista, sotien kustannukset ovat aika merkityksettömiä, ja
> sodista on aina huomattavasti helpompaa vetäytyä kuin esim.
> Medicare-velvollisuuksista.)
Poliittisesti niistä on lähes mahdotonta vetäytyä, kuten pitkästä
historiasta tiedetään. Lisäksi, sotien kustannuksia ei pitäisi verrata
koko budjettiin, vaan discretionary spendingiin, joka on siitä
korkeintaan 5% tai jopa vähemmän. Sen sisällä sodat voivat tällä
hetkellä olla jopa 80% ns. "säätövarasta".
Olli Juntunen
> Mihin perustuu tämä Vesa Puttosen käsitys, että USA:n liittovaltiolla
> olisi hankaluuksia saada lainaa? Eihän USA ole vielä niin
> velkaantunut, että ihmiset eivät suostuisi ostamaan USA:n
> obligaatioita. Mediassa viime vuosina harrastettu löpinä Kiinan
> valtiosta USA:n obligaatioiden ostajana vaikuttaa harhaanjohtavalta,
> koska kyllähän kuka tahansa yksityishenkilö tai pankki tai
> sijoitusrahasto voi ostaa USA:n obligaatioita. Miksi se siis olisi
> jotenkin erityisen ratkaisevaa, että Kiinan valtio lakkaa ostamasta
> USA:n obligaatioita? Onko USA:n liittovaltio oikeasti niin pahassa
> kriisissä, että yksityishenkilöt, pankit, sijoitusrahastot jne. eivät
> ostaisi USA:n obligaatioita riittävästi?
>
En jaksa uskoa, että kriisi olisi vielä niin paha, että se estäisi
liitovaltiota nyt suoranaisesti saamasta lainaa. Sen sijaan vähitellen
lainosta maksettava korko alkanee nousemaan, ellei velkaantuminen
pysähdy.
Tämä on tietysti vain ja ainoastaan positiivinen asia, sillä se luo
suuremman kannustimen vähentää velkaantumista. Lisäksi viime aikoina
on useita maita joutunut velkaantumisen takia vakaviin ongelmiin, ja
siksi osa sijoittajista saattavat ehkä olla jopa irrationaalisenkin
varovaisia. Lisäongelmia aiheuttaa mielipuolinen elvytys, joka
pahentaa talouden ongelmia varsinkin pitkällä aikavälillä.
Yhdysvaltojen velkaantuminen ei ole kestävää, mutta varsinaiset
ongelmat ovat pahimmillaankin vasta vuosien päässä.
Olli J.
Mikko Ellilä
> Ongelma on siinä, että liittovaltio on nyt suhteessa yhtä velkainen kuin
> ongelmaiset euromaat. Velkaantumisaste on jo ylittänyt 100% BKT:stä, ja
> lisäksi talousnäkymät ovat siinä määrin heikot, sotien kustannukset
> keskipitkällä aikavälillä niin korkeat ja "unfunded liabilitytkin" niin
> massiiviset, että Ricardo-Barro -efekti alkaa painaa päälle. Ei ole enää
> lupausta siitä että BKT:n kasvu alentaisi velkaantumisastetta tai pitäisi
> sen kurissa samalla tavalla kuin aiemmin.
Tähän sopiva loppukevennys mielisairaalan vessanseinältä (AKA Paul
Krugmanin blogi):
"We currently have a deeply depressed economy. We will almost
certainly continue to have a depressed economy all through next year.
And we will probably have a depressed economy through 2013 as well, if
not beyond.
The worst thing you can do in these circumstances is slash government
spending, since that will depress the economy even further. Pay no
attention to those who invoke the confidence fairy, claiming that
tough action on the budget will reassure businesses and consumers,
leading them to spend more. It doesn’t work that way, a fact confirmed
by many studies of the historical record.
Indeed, slashing spending while the economy is depressed won’t even
help the budget situation much, and might well make it worse. On one
side, interest rates on federal borrowing are currently very low, so
spending cuts now will do little to reduce future interest costs. On
the other side, making the economy weaker now will also hurt its
long-run prospects, which will in turn reduce future revenue. So those
demanding spending cuts now are like medieval doctors who treated the
sick by bleeding them, and thereby made them even sicker."
http://www.nytimes.com/2011/08/01/opinion/the-president-surrenders-on-debt-ceiling.htm?_r=4