Oikeusministeriön tiedotteita / Ehdonalaista vapauttamista koskevat säädökset uudistuvat
johnny...@gmail.com
Lakimuutos on osa vankeusrangaistuksen kokonaisuudistusta eli ns.
vankeuspakettia. Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa asiaa
koskevat lait perjantaina 23. syyskuuta. Ne tulevat voimaan 1.10.2006.
Nuorille jatkossakin erityiskohtelu
Vankien ehdonalaisen vapauttamisen nykyiset pääsäännöt
säilytetään. Ensikertaiset pääsevät edelleen ehdonalaiseen
vapauteen suoritettuaan rangaistuksestaan puolet ja uusijat, kun kaksi
kolmasosaa on suoritettu.
Nuoret rikoksentekijät saavat jatkossakin erityiskohtelun.
Erityiskohtelu perustuu osaltaan ikään, osaltaan siihen, että
vankeusrangaistus merkitsee nuorille vakavaa syrjäytymisuhkaa. Alle
21-vuotiaina rikoksensa tehneet ensikertaiset pääsevät ehdonalaiseen
vapauteen suoritettuaan yhden kolmasosan rangaistuksestaan ja uusijat,
kun puolet on suoritettu.
Tuomioistuin määrää jäännösrangaistuksen pituudesta
Entisestä tuomiosta pannaan nykyisin täytäntöön enintään
kuukausi, jos ehdonalaisessa vapaudessa oleva syyllistyy uuteen
rikokseen.
Tästä kaavamaisesta järjestelmästä luovutaan. Tuomioistuin
määrää uudesta rikoksesta ehdottomaan vankeuteen tuomitessaan myös
siitä, kuinka suuri osa suorittamatta olevasta vankeusrangaistuksesta
pannaan täytäntöön. Toisin kuin nykyisin, ns.
jäännösrangaistusta määrättäessä huomioidaan edeltäneestä
rangaistuksesta suorittamatta oleva osa.
Lisäksi laajennetaan ja tehostetaan ehdonalaisen vapauden valvontaa.
Jos valvonnassa oleva rikkoo törkeästi hänelle kuuluvia
velvollisuuksia, jäännösrangaistusta voidaan panna täytäntöön
4-14 päivää.
Jäännösrangaistus pannaan täytäntöön syyttäjän vaatimuksesta.
Valvottu koevapaus valmentaa vapauteen
Valvottu koevapaus on uusi keino, jolla pyritään edistämään
vankien sijoittumista yhteiskuntaan. Vanki voidaan sijoittaa vankilan
ulkopuolelle valvottuun koevapauteen aikaisintaan kuusi kuukautta ennen
ehdonalaista vapauttamista.
Valvottuun koevapauteen sijoittaminen edellyttää, että vanki
sitoutuu olemaan käyttämättä päihteitä ja dopingaineita sekä
sitoutuu päihteettömyyden valvontaan.
Koevapauden aikana vanki voi asua esimerkiksi kotonaan ja häntä
valvotaan puhelimella tai muulla teknisellä valvonnalla. Teknisellä
valvonnalla voidaan selvittää reaaliaikaisesti mm. vangin sijainti.
Elinkautisvangin vapauttamisesta voi päättää Helsingin hovioikeus
Nykyisin elinkautisvanki voi vapautua vain tasavallan presidentin
armahduksella. Uusien säännösten mukaan elinkautisvanki voi
päästä ehdonalaiseen vapauteen aikaisintaan 12 vuoden vankilassaolon
jälkeen. Jos elinkautiseen rangaistukseen johtanut rikos on tehty alle
21-vuotiaana, aikaisin vapauttamisaika on kymmenen vuoden jälkeen.
Vapauttamisesta päättää Helsingin hovioikeus. Jos elinkautisvankia
ei päästetä ehdonalaiseen vapauteen, hän voi tehdä uuden
hakemuksen vuoden välein. Esityksellä ei puututa presidentin
armahdusoikeuteen.
Niin sanottu pakkolaitosvankeus muuttuu
Nykyinen pakkolaitosjärjestelmä uudistetaan. Jatkossa vastaavissa
tapauksissa rikoksentekijä tuomitaan suorittamaan koko
rangaistusaikansa vankilassa. Tällaisen rangaistuksen tuomitsemisen
edellytykset säilyvät pääpiirteissään nykyisellään.
Uutta on, että koko rangaistusta suorittava vanki voi päästä
ehdonalaiseen vapauteen suoritettuaan rangaistuksestaan viisi
kuudesosaa, jos häntä ei enää pidetä erittäin vaarallisena toisen
hengelle, terveydelle tai vapaudelle. Aiemmin pakkolaitosvanki pääsi
ehdonalaiseen vapauteen vasta suoritettuaan kaikki yhteenlasketut
rangaistukset kokonaisuudessaan.
Tässäkin vapauttamisharkinnan tekee Helsingin hovioikeus. Käsittelyn
pohjaksi vangista hankitaan oikeuspsykiatrinen vaarallisuusarvio.
Rikosseuraamusvirasto toimii julkisen vallan edustajana
tuomioistuinkäsittelyssä. Nuoriso- ja pakkolaitosvankeja koskevat
päätökset nykyisin tekevä vankilaoikeus lakkautetaan.