Oikeusministeriön tiedotteita / Omaisuuden jäädyttämiseen liittyvää EU-yhteistyötä rikosasioissa tehostetaan
johnny...@gmail.com
jäädyttämistä koskevien päätösten täytäntöönpanossa
tehostetaan. Jäädyttämisellä turvataan väliaikaisesti sellainen
omaisuus, joka voidaan tuomita menetetyksi tai jota voidaan käyttää
todisteena rikosoikeudenkäynnissä. Elokuun alussa voimaan astuvalla
lailla pannaan täytäntöön EU:ssa hyväksytty jäädyttämistä
koskeva puitepäätös.
Uutta lakia sovelletaan, kun toinen EU-valtio lähettää Suomeen tai
Suomi lähettää toiseen EU-valtioon puitepäätöksen mukaisen
jäädyttämispyynnön. Tästä lähtien toisessa EU-maassa tehty
jäädyttämispäätös pannaan Suomessa täytäntöön samalla tavalla
kuin kotimainen päätös. Vastaavasti Suomessa tehty
jäädyttämispäätös voidaan lähettää täytäntöönpantavaksi
toiseen EU-valtioon.
Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa laki perjantaina 15.
heinäkuuta. Uusi laki tulee voimaan 2. elokuuta 2005.
Laki helpottaa kansainvälistä oikeusapua
Laissa on keskeistä niin sanottu vastavuoroisen tunnustamisen
periaate, joka EU:n jäsenvaltioiden välisessä rikosoikeudellisessa
yhteistyössä on otettu käyttöön korvaamaan perinteistä
kansainvälistä oikeusapua.
Perinteisessä järjestelmässä oikeusapua tarvitseva valtio
lähettää toiseen valtioon oikeusapupyynnön, esimerkiksi
takavarikkopyynnön, jonka johdosta vastaanottava valtio tekee
päätöksen eli esimerkiksi päättää takavarikosta. Vastavuoroiseen
tunnustamiseen perustuvassa järjestelmässä päätöksen tekee taas
oikeusapua tarvitsevan valtion oikeusviranomainen, jonka jälkeen se
lähettää päätöksen täytäntöönpantavaksi toiseen
jäsenvaltioon, esimerkiksi takavarikkotapauksessa siihen valtioon,
jossa takavarikoitava esine sijaitsee.
Kaksoisrangaistavuuden vaatimuksesta luovutaan osittain
Nykyisten säännösten mukaan rikoksesta epäillyn omaisuutta voidaan
vieraan valtion pyynnöstä takavarikoida, panna hukkaamiskieltoon tai
vakuustakavarikkoon. Myös todisteena käytettävä esine tai asiakirja
voidaan takavarikoida. Edellytyksenä on, että kyseessä oleva teko on
rangaistava sekä vieraan valtion että Suomen lain mukaan eli se
täyttää niin sanotun kaksoisrangaistavuuden vaatimuksen.
Uuden lain mukaan kaksoisrangaistavuuden vaatimuksesta luovutaan
osittain EU-maiden välillä. Omaisuutta tai todistusaineistoa koskeva
jäädyttämispäätös tulee aina panna täytäntöön tiettyjen
erikseen lueteltujen rikosten osalta, joista voi vieraan valtion
lainsäädännön mukaan seurata kolmen vuoden vankeusrangaistus.
Kieltäytymisperusteita on vähän.
EU-maiden hyväksymässä luettelossa mainitaan 32 rikosta, muun muassa
ihmiskauppa, lapsipornografia, huumausaineiden kauppa ja rahanpesu.
Eräät luettelossa mainitut teot, kuten rikollisjärjestön toimintaan
osallistuminen, terrorismi ja rasismi, saattavat olla joissakin
valtioissa laajemmin rangaistavia kuin Suomessa. Näissäkin
tapauksissa Suomen tulee panna jäädyttämispäätös täytäntöön
toisen EU-valtion pyynnöstä.
Päätösvalta syyttäjälle EU-jäädyttämislain mukaisissa asioissa
Uuden lain mukaan toisen EU-valtion Suomeen lähettämän
jäädyttämispäätöksen vastaanottaa ja sen täytäntöönpanosta
päättää aina syyttäjä. Kun kyse on Suomesta toiseen EU-valtioon
lähetettävästä jäädyttämispäätöksestä, päätöksen
takavarikosta voi tehdä syyttäjä ja eräissä tapauksissa
tuomioistuin. Päätöksen hukkaamiskiellosta tai vakuustakavarikosta
tekee käräjäoikeus ja päätöksen väliaikaisesta
hukkaamiskiellosta tai vakuustakavarikosta syyttäjä.
Sen sijaan poliisin tekemää takavarikkopäätöstä tai päätöstä
väliaikaisesta hukkaamiskiellosta tai vakuustakavarikosta ei voida
lähettää EU-jäädyttämislain mukaisena
jäädyttämispäätöksenä täytäntöönpantavaksi toiseen
EU-valtioon. Uusi laki ei kuitenkaan sulje pois mahdollisuutta soveltaa
myös voimassaolevia menettelyjä, kun Suomi pyytää oikeusapua
toiselta EU-valtiolta. Näin ollen poliisi voi edelleenkin lähettää
oikeusapupyynnön toiseen valtioon.