Oikeusministeriön tiedotteita / Vankeusrangaistuksen täytäntöönpano uudistuu
johnny...@gmail.com
keskeistä on vankeuden suunnitelmallinen ja turvallinen
täytäntöönpano sekä uusintarikollisuuden vähentämien.
Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa vankeusrangaistuksen ja
tutkintavankeuden täytäntöönpanoa koskeva laki perjantaina 23.
syyskuuta. Uusi laki tulee voimaan 1.10.2006.
Tavoitteellinen ja suunnitelmallinen vankeusaika
Kaikille vangeille tehdään rangaistusajan suunnitelma, joka kattaa
sekä vankilassa oloajan että ehdonalaisen vapauden. Nykyisin
suunnitelma tehdään ainoastaan yli kahden vuoden rangaistusta
suorittaville vangeille. Suunnitelma toimii välineenä
vankeusprosessin täytäntöönpanossa, ja sen sisältö ja laajuus
riippuvat muun muassa rangaistusajan pituudesta ja yksilöllisistä
tekijöistä.
Rangaistusajan suunnitelma laaditaan sijoittajayksikössä ja sitä
päivitetään vankilassa. Suunnitelmaa laadittaessa arvioidaan vangin
riskit syyllistyä uusiin rikoksiin ja pyritään etsimään keinoja
niiden vähentämiseksi. Suunnitelma sisältää myös valvonta- ja
vapauttamissuunnitelmat. Näillä pyritään vahvistamaan viranomaisten
välistä yhteistyötä, sillä näiden suunnitelmien laatimisessa on
oltava yhteistyössä Kriminaalihuoltolaitoksen ja muiden viranomaisten
ja yhteistyötahojen kanssa.
Vankipalkkaus kannustavammaksi
Vankien palkkausjärjestelmä uudistetaan nykyistä kannustavammaksi.
Samalla vähennetään eroja suljettujen vankiloiden ja avolaitosten
välillä. Lähtökohtana on, että säännöllisestä osallistumisesta
työhön, koulutukseen, toimintaohjelmiin tai muuhun vastaavaan
toimintaan maksetaan lähtökohtaisesti yhtä suuri korvaus.
Vangeille maksetaan nykyisen työrahan sijasta työstä, koulutuksesta
ja muusta toiminnasta toimintarahaa. Sen määrä porrastetaan
rangaistusajan suunnitelmaan sitoutumisen, osallistumisen ja toiminnan
vaativuuden perusteella. Toimintaan osallistumattomille vangeille ja
tutkintavangeille maksetaan käyttörahaa.
Avolaitosten palkkausjärjestelmä säilyy pääosin ennallaan. Uutta
on, että myös valmentavaan työhön osallistumisesta maksetaan
toimintarahaa.
Tutkintavangin sijoittamiselle poliisivankilaan enimmäisaika
Lakiin otetaan nykyistä täsmällisemmät säännökset
tutkintavankien sijoittamisesta ja heille tänä aikana
määrättävistä yhteydenpitorajoituksista. Näistä asioista
päättää jatkossa tuomioistuin.
Tutkintavankeja ei saa pitää poliisin säilytystiloissa neljää
viikkoa pitempään, koska vankiloissa on asianmukaisemmat tilat
pitkäaikaisempaan tutkintavankeuden täytäntöönpanoon. Ajan
pidentämiseen tarvitaan erittäin painava syy. Nykyisin enimmäisaikaa
ei ole säädetty.
Uutta on myös, että tutkintavangille voidaan määrätä
kurinpitorangaistus. Tutkintavangin yhteydenpitorajoituksista
säädetään nykyistä täsmällisemmin laissa.
Kurinpitorangaistuksia selkeytettäisiin
Vankilassa pitää jatkossa olla järjestyssääntö, jotta vangit
voivat nykyistä paremmin ennalta tietää, mitä heiltä
edellytetään. Kurinpitorangaistus voidaan edelleen tuomita vankilassa
tehdyistä sakkorikoksista ja muista järjestysrikkomuksista.
Yleisin kurinpitorangaistus on yksinäisyysrangaistus, jonka
enimmäispituus lyhenee 20 vuorokaudesta 14 vuorokauteen.
Käytännössä yksinäisyysrangaistusta on tuomittu 3-5 vuorokautta.
Muut kurinpitorangaistukset ovat varoitus ja oikeuksien menettäminen.
Lakiin lisätään säännökset rikkomuksen selvittämisestä ja
siinä noudatettavasta menettelystä.
Muutoksenhakua nopeutetaan
Laki sisältää säännökset uudesta hallinnon sisäisestä
oikaisumenettelystä, joka nopeuttaa ja keventää valitusten
käsittelyä. Oikaisuvaatimus tehdään aluevankilan johtajalle, jonka
päätöksestä voidaan edelleen valittaa hallinto-oikeuteen. Jos
päätöksen on tehnyt aluevankilan johtaja tai Rikosseuraamusvirasto,
valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle. Ehdonalaisen vapauden
lykkäämisestä valitus tehdään suoraan käräjäoikeuteen.
Poistumisluvista tarkemmat säännökset
Poistumisluvan edellytyksistä säädetään nykyistä tarkemmin lain
tasolla. Poistumislupa sidotaan myös nykyistä tiiviimmin
yksilölliseen rangaistusajan suunnitelmaan. Päätösvaltaa
delegoidaan vankilanjohtajalle.
Uutta on, että elinkautisvangeille on myönnettävä valvottu
poistumislupa vähintään kerran vuodessa sen jälkeen, kun hän on
ollut vapautensa menettäneenä kahdeksan vuotta. Luvan myöntää
Rikosseuraamusvirasto, joka päättää myös koko rangaistusta
suorittaville (aiemmille pakkolaitosvangeille) myönnettävistä
poistumisluvista.
Vankeinhoitoviranomaisten toimivaltuuksia selkeytetään
Uudessa vankeuslaissa säädetään nykyistä täsmällisemmin
vankeinhoitoviranomaisten toimivaltuuksista. He saavat oikeuden ottaa
kiinni ja pitää lyhyen aikaa säilössä vankilan alueella olevan
henkilön, jos se on välttämätöntä vaaran torjumiseksi tai
rikoksen estämiseksi. Myös vankien tarkastamista ja valvontaa sekä
heihin kohdistuvia turvaamistoimenpiteitä koskevia säännöksiä
selkeytetään.
Lainsäädännön voimaantulosta aiheutuvat vuotuiset kustannukset on
arvioitu 2,8 miljoonaksi euroksi uusien toimintamallien tultua
käyttöön.