Lukupiiri
petri.m...@gmail.com
Meillä on käytettävyysryhmässä SoberIT:lla tasaisen epätasaisesti
kokoontuva lukupiiri, jossa viime keväänä ihmeteltiin erilaisia
strategiseen käytettävyyteen liittyviä artikkeita. Kaikki jatko-
opiskelijat ovat tervetulleita osallistumaan lukupiiriin. Seuraava
tapaaminen on jo tulevana perjantaina klo 9-10 SoberIT:n tiloissa
Innopoli 2:ssa ja silloin käsitellään artikkelia:
Jordan, P. W. (2007). The Dream Economy-designing for success in the
21st century. CoDesign, 3 (1), 1571-0882.
CoDesign ei taida löytyä TKK:n kirjaston sähköisten järjestelmien
kautta, joten kiinnostuneet pyytäkööt artikkelin minulta.
Yritämme syksyn ja talven mittaa kehittää lukupiiriä siten, että myös
etäosallistuminen olisi mahdollista ja aktiivisen osallistumisen
kautta voisi saada "käytettävyyden yksilöllien opintojakso"-
kurssimerkinnän jatko-opintojensa jatkoksi. Kannattaa siis pysyä
kuulolla vaikka ei nyt perjantaina mukaan ehtisikään.
-Petri
Marko Nieminen
Tuosta artikkelista voisin siis todeta vielä lisätietona sen, että
Petrihän osallistui hiljattain NES 2007 -konferenssiin, jossa Patrick
Jordan piti keynote-puheenvuoron tuosta paperinkin osoittamasta
aiheesta. Voinemme vaihtaa keskustelutilaisuudessa pari ajatusta myös
siitä, nostiko Jordan esiin joitakin sellaisia teemoja, jotka eivät
tuossa paperissa vielä näy.
En ole itsekään vielä paperia kokonaan lukenut, mutta pikakatsaus sen
abstraktiin antaisi osviittaa siitä, että Jordan pyrkii hahmottelemaan
taloudellispainotteisia trendejä, joihin myös interaktiosuunnittelussa
olisi kaiketi tarpeen muodostaa suhde. Jordan tarkastelee
taloudellisten aikakausien trendejä, ja päätyy siihen, että olemme
näiden aikakausien (manufacturing, service, information) kautta
kulkemassa kohti "dream economy" -suuntaa. Mitä tuo "dream economy"
sitten voikaan tarkoittaa interaktiosuunnittelulle? Onko omalla
tutkimusalueellamme esim. "user experience" käsitteenä sen suuntainen?
Näistä jatkamme perjantaina.
Anu Kankainen, PhD, Adjunct Professor (eli dosentti)
Olisiko noita teidän artikkeleita mahdollista saada vaikka en varmaan
pystykään osallistumaan lukupiiriin aktiivisesti? Olisin erittäin
onnellinen jos saisin noi viime keväänkin artikkelit ja sitten
tulevat. Joskus voisin sitten etänä osallistua johonkin keskusteluun.
t. Anu
Marko Nieminen
Artikkelit ovat toki tarjolla kaikille, jotka niihin haluavat
tutustua, kuten Petri tuossa mainitsikin. Laitamme mahdollisuuksien
mukaan niitä joko tarjolle tämän Google Groupsin kautta tai sitten
kerromme linkin, jota kautta artikkelin löytää (tämän voi tietenkin
tehdä myös kuka tahansa muu, joka linkin juttuun löytää). Esimerkiksi
ACM:n tietokannoista löytyville papereille on olemassa "DOI", Digital
Object Identifier, jonka avulla artikkelit on helppo linkittää
löydettäväksi esimerkiksi tämän foorumin kautta.
Voimme yrittää selvittää mahdollisuuksia siihen, että lukupiiri-
tilaisuuksiimme (ja miksei muihinkin seminaari/opetustilaisuuksiin)
voisi osallistua etänä. Esimerkiksi Skype-osallistuminen keskusteluun
on käsitykseni mukaan kohtuullisen helpostikin järjestettävissä. Ja
verkkokeskustelu tällä foorumilla on tietenkin myös mahdollista. Jos
Skype-osallistumiseen on kiinnostusta, niin toki mielelläni tämän
järjestelyn toteutuksen selvitän. Nykyään sen kautta on
järjestettävissä konferenssipuheluja, joihin voi osallistua
maksimissaan yhdeksän tahoa. Tarvittaessa tuota määrää voidaan myös
laajentaa ottamalla käyttöön erityinen konferenssipalvelu. Uskoakseni
tuolla yhdeksällä päästään kuitenkin jo varsin pitkälle.
t. Marko
On 10 loka, 21:18, "Anu Kankainen, PhD, Adjunct Professor (eli
Marko Nieminen
Mahdollistaaksemme etäosallistumisen lukupiireihimme, olen luonut
tämän keskusteluryhmän nimen mukaisen Skype-tunnuksen "tkk-usability".
Pyrimme mahdollisuuksien mukaan käyttämään tuota tunnusta
tilaisuuksissamme Skype-konferenssipuhelujen ja reaaliaikaisten
konferenssi-chat-keskustelujen host-tunnuksena. Pyrimme kokeilemaan
sitä jo nyt alkavassa lukupiirissä.
Skypellä toteutettuun konferenssi-chat-keskusteluun pääsee
(suhteellisen tuoreen Skypen version asentamisen jälkeen) seuraavan
linkin kautta:
t. Marko
Anu Kankainen, PhD, Adjunct Professor (eli dosentti)
En pysty tuohon perjantain kellonaikaan osallistumaan reaaliaikaisesti
lukupiiriin etänäkään. Parhaiten se onnistuu näin iltaisin kun pieni
Nelli-tyttömme jo nukkuu. Lukaisin nopeasti Patin artikkelin. Se
herätti monia ajatuksia mutta tässä päällimmäiset teille jaettavaksi:
-Patin psykologiset ajattelumallit ovat mielestäni liian
yksinkertaisia/konkreettisia. Niillä on tietysti helppo myydä hänen
ajatuksiaan mutta ne eivät ole mielestäni tieteellisesti kovin
perusteltuja. Mun mielestä Pat pääsee hieman liian helpolla ja antaa
sellaisien kuvan että käyttäjäpsykologia on noin yksinkertaista ja
kiveenlyötyä. En ole ehtinyt lukea Saariluoman Käyttäjäpsykologia
kirjaa mutta uskoisin sen olevan monitahoisempi. Onko kukaan lukenut
sitä?
-No se mikä on mielestäni hyvää, että Pat korostaa artikkelissaan
psykologian merkityksen kasvua. Kongitiotiede ei enää riitä meidän
ammatissa ja psykologien rooli tulee kasvamaan suunnittelutiimeissä.
Sosiologitkaan eivät enää ruleta niin kovasti. Jee! Olenhan itse
psykologi. Mitenkäs TKK varautuu tähän? Tampereella se on jo otettu
huomioon IHTE:ssä ainakin jollain tasolla. No, dosenttina kenties voin
jotenkin tuoda kortta kekoon.
-Se on jännä että Maslowiin törmää vieläkin. Se on melko vanha ja
ohitettu juttu psykologiassa, mutta markkinoinnissa sitä käytetään
yhä. Se mikä siinä on mielestäni hyvää että se tuo esiin tarpeiden
hierarkisuuden. Jotkut ovat tärkeämpiä kuin toiset. Se nimittäin
helpottaa suunnittelijoita kun voi priorisoida, eikö niin? Mutta se
mikä vaikeuttaa suunnittelijoita on se että tarpeet ovat jokaiselle
yksilöllisiä; miten ottaa huomioon tämä henkilökohtaisuus? Ratkaisu ei
varmaankaan ole se että annetaan käyttäjän kustomoida/personalisoida
ihan kaiken itse. Tai annetaan niiden luoda kaikki sisältö itse? Ja
voiko ihmisiä laittaa enää segmentteihinkään? Jos keskustelette tästä
niin kirjoitelkaa mihin päädyitte.
-Trendit ovat hyvin mielenkiintoinen juttu. Jos ne kerran elää 20-50
vuotta niin miksi niitä koko ajan tutkitaan; onko jotain alatrendejä?
Mä en tiedä trendeistä paljon mitään. On sellainen kuva että
muotoilijat lukevat lehtiä ja istuvat kahviloissa seuraamassa
katumuotia ja sitten siitä päättelevät mikä on trendikästä :-).
Tietämättömyyteni johtuu siitä kun trendeistä ei ole minulle koskaan
opetettu.No töihin palattuani varmaan tulen olemaan niiden kanssa
enemmän ja enemmän tekemisessä. Ei ne varmaan mitään tähtitiedettä ole
jos kerran Patkin niistä kirjoittaa ;-). No ei, Pat on hyvä tyyppi.
Olisiko aika laittaa kaikki käytettävyyskoululaiset trendikurssille?
Miten muuten trendit suhtautuvat käyttäjätarpeisiin käytännössä?
-Patin artikkelissa oli vielä yksi toinenkin psykologian nousun
lisäksi huomattava asia. Nimittäin käyttäjäkeskeisten
suunnittelijoiden mahdollinen osallistuminen strategiseen
päätöksentekoon (ja markkinointiin). No, tekin olette sen huomanneet
jo aiemmin; olihan teillä se lukupiiri keväällä. Mutta se näyttäisi
olevan nyt semmoinen trendi meidän alalla. Onhan meillä kaikenlaisia
metodeja ja työkaluja strategiseen työhön kuten skennaariot. Mutta
pystymmekö toimimaan konsluttina sillä tasolla että voimme antaa
ohjeita busineksen tekoon ja organisaation kehittämiseen? Se
varmaankin tapahtuu vuoropuheluna päätöksentekijöiden kanssa ja se
vaatii itsevarmuutta ja sosiaalisia taitoja. Ei enää nörttimeininki
riitä mitä käytettävyydellä on hieman taakkanaan imagossaan.
-Ja sitten vielä Markon kysymys että miten Patin ajatukset ovat
suhteessa UE ajatteluun. Mielestäni ne eivät ole mitenkään
ristiriidassa vaikka ovatkin liian yksinkertaistavia. Samalla tavalla
ne tuovat esiin sen tärkeyden että tuote/palvelu täytyy linkittyä
kokonaisvaltaisesti yksilön ja sosiaalisen käyttäjän maailmaan. Se
mikä ehkä Patin jutuista puuttuu on kontekstin merkitys
tuotesuunnittelussa. Hän vain ajattelee käyttääjää ja hänen
sosiaalista elämää muttei ota huomioon että aika usein myös fyysinen
ympäristö ja muut tuotteet/palvelut vaikuttaa tuotevaatimuksiin. Ja
senhän ymmärtää parhaiten insinööri!
No niin, nyt loppuivat ajatukset tai muut unohtuivat. Kirjoitelkaa jos
ehditte omia ajatuksianne joita tuli esiin lukupiirissä.
t. Anu
On 10 loka, 15:08, petri.manno...@gmail.com wrote:
Marko Nieminen
Kiitokset Anulle hyvistä ajatuksista Jordanin paperin tiimoilta.
Pidimme siis nyt perjantaina 12.10.2007 lukupiirin Jordanin paperista,
ja saimme näemmä aikaan mainiota keskustelua, jossa huomasin itse
jääväni monissa vaiheissa muiden puheenvuorojen alle ;) Mukana
keskustelussa olivat paikan päällä Mikael R., Mika P., Petri, Johanna,
Jussi ja Marko. Toivottavasti saamme muutaman -- vaikka edes lyhyen --
kommentin keskustelussa esiin nousseista ja mielenkiintoisiksi
koetuista ajatuksista.
Petri pohjusti paperia kertomalla, että Jordan oli pitänyt tuosta
paperista keynote-puheenvuoron NES-konferenssissa. Kävimme lyhyen
pohdinnan siitä, millainen on hyvä akateeminen paperi, ja totesimme,
että keynote-puheenvuoroissa on ehkä jopa tärkeämpää nostaa esiin
mielenkiintoisia ajatuksia kuin että niissä välttämättä aina
tukeudutaan massiiviseen tausta-aineistoon ja empiiriseen
tutkimukseen. Jordanin artikkeli siis tuntui olevan luonteeltaan
enemmänkin filosofis-pohdinnallinen käsitteitä jäsentävä ja asioita
järjestävä kuin tiukan empiirinen ja koeasetelmallinen. Näin ainakin
itse keskustelustamme olin tulkitsevinani.
Yksi asia, joka Jordanin paperista nousi esiin, oli se, että "Dream
Economy" -käsitteen kautta muotoutuu uusia haasteita
käyttäjäkeskeiselle suunnittelulle ja sen metodiikalle. Jordan ei
näitä kuitenkaan paperissa juurikaan avaa, joten siinä näyttäisi
olevan jonkinlainen "metodologinen aukko".
Perinteisillä ja ehkä tyypillisillä käyttäjätutkimuksen menetelmillä
tarkastellaan käyttäjän toimia ja arkiaskareita. Usein näissä
painotutaan havaittavien ja rationaalisten, eksplisiittisesti
ilmaistavissa olevien asioiden selvittämiseen. Sikäli, kun ihmisten
tarpeita voidaan tarkastella hierarkkisen tarvemallin mukaisesti,
olemme nykymenetelmillä pureutumassa vasta osaan tarpeita. "Dream
economy" -näkökulma nostaa aiempaa vahvempaan rooliin myös vaikeammin
havaittavissa olevat arvostukset, odotukset ja tulevaisuuden toiveet,
joiden tuella uusien tuotteiden uusia "korkeamman tason tarpeisiin"
kohdennettuja piirteitä voitaisiin tutkia ja tehdä näkyväksi. Tätä
varten siis tarvittaisiin arvoja, odotuksia ja toiveita kartoittavia
menetelmiä tiukan havaittavien arkiaskareiden havainnointimenetelmien
rinnalle.
Tällaisen lähestymistavan kautta käyttäjätutkimus kurottaa esimerkiksi
tuotteisiin liittyvän mielikuvamuokkauksen ja brandinrakentamisen
suuntaan. Tarpeen olisikin siis kyetä ottamaan kantaa myös
kaupallisiin ja markkinoinnillisiin seikkoihin osana käyttäjäkeskeistä
suunnittelua. Mitähän tämä voisikaan tarkoittaa? Muistan itse
osallistuneeni jo kymmenkunta vuotta sitten tilaisuuteen, jossa
pohdittiin markkinoinnin ja tuotekehityksen yhteistoimintaa. Onko
tässä asiassa päästy jo kovasti eteenpäin? Vieläkö tässä olisi
tekemistä?
Tässä yksi näkökulma käydystä keskustelusta.
t. Marko
jussi....@nsn.com
vastauksena Markon toiveeseen
"Toivottavasti saamme muutaman -- vaikka edes lyhyen --
kommentin keskustelussa esiin nousseista ja mielenkiintoisiksi
koetuista ajatuksista."
tässä joitakin ajatuksia, jotka jäivät mieleen
Jordanin Dream Economyn virittämästä lukupiiristä:
Hyvää olivat tekstin herättämät ajatukset:
- Eri tilanteissa (eri tuotteet/aikakaudet/käyttäjäryhmät,...)
kohderyhmän tarvejärjestelmä vaihtelee, siis
tarpeiden laatu ja niiden keskinäiset suhteet
ja painotukset vaihtelevat
- Psykologisia tarpeita tulisi huomioida paremmin kuin nykyisin teemme,
tuotekehityksessä painottuvat ulkoisesti havaittavat tarpeet.
- Tuotteessa saattaa olla käyttäjään vaikuttavia ominaisuuksia,
jotka ovat subliminaalisia tai ainakin käyttäjälle tiedostamattomia,
ja vastaavasti käyttäjillä voi olla tiedostamattomia tarpeita, jotka
eivät näy ulospäin esim. haastatteluissa. Kun tehdään käyttäjäkeskeistä
suunnittelua, tutkitaanko näiden kahden alueen kombinaatioita?
Tutkitaanko niistä edes jompaakumpaa erikseen?
Todennäköisesti useimmissa tuotekehitysprojekteissa näitä ei tutkita,
eikä välttämättä edes huomioida että noita tutkimuskohteita olisi olemassa.
Heikkoa oli Jordanin artikkeli
- Uskottavuutta heikensivät sekä valitut viitekehykset,
lähteet että kirjoitustyyli.
- Maslowin tarvehierarkian on jopa Maslowin itsensä toimesta
arvioitu vastaavan huonosti sitä, miten tarpeet todellisuudessa
esiintyvät ihmismielessä.
Tekstistä välittyi vaikutelma, että Jordan ei vielä tiennyt tätä.
Ei sinänsä ole ongelma, että Maslowin mallia käytetään idealähteenä
jollekin uudelle mallille. Ehkä voisi kokeilla kuitenkin myös
jotain uudempaa tarveteoriaa lähtökohtana.
- Luetellut lähteet arvioitiin lukupiirissä vähäisiksi ja kevyiksi.
- Tekstiä lukiessa tuli vaikutelma, että lähteinä oli käytetty
myös case-yritysten omaa markkinointimateriaalia,
vaikkei sitä lähteissä mainittukaan. Näiltä osin tyylilaji
lähestyi aikakauslehdessä julkaistu juttua,
joka sisältää toimittajan vastaanottamaa product placementtiä.
- Näkökulma oli vahvan amerikkalainen, ei vain rivien välissä
vaan jopa avoimesti se ilmaisten. Artikkeli tuntui olevan
suunnattu pikemmin amerikkalaisille kuluttajille kuin
globaalille tiedeyhteisölle.
Jussi Kapanen
Anu Kankainen, PhD, Adjunct Professor (eli dosentti)
Hyvä kun toitte esiin sen metodologisen aukon. Kyllä sitä on jonkin
verran jo yritetty täyttääkin erilaisilla tekniikoilla. Esimerkiksi
Liz Sandersilla on "make toolsit" ja myös alkuperäisissä cultural
probeissa on sellaisia osioita. Me myös aikoinaan Tuulin ja Katjan
kanssa mietittiin erilaisia metodeja eDesign hankkeessa ja Tuuli
vieläkin käsittääkseni jatkaa sillä linjalla. Kokeilimme mm. self-
photographing metodia ja tarinan kerrontaa erilaisten virikekuvien
pohjalta. Myös draamalliset metodit voivat osittain olla dream
sektorilla, kuten osittain Jacuccin kehittämä moving with magic thing
ja HIIT:ssä kokeillut jutut. Mutta enemmänkin niitä voisi olla.
Varmaan kaikenlaisia tekniikoita voi kehitellä mutta mun mielestä
niiden suurin haaste on niistä saadun datan analysointi. Mun
kokemuksen mukaan se aina vaatii ainakin jonkinverran psykologista
tulkintaa ja sitä on joskus hieman vaikea mennä puolustamaan vaikka
nyt sitten insinöörille. (olen pahoillani että näin stereotyyppisesti
tuon esiin eri alan näkökulmia mutta teen sen vain siksi jotta
ymmärtäisitte pointtini nopeasti; minulla ei ole mitään minkään alan
ihmisiä vastaan vaan koen sen vain haastavaksi ja mielenkiintoiseksi
tehdä heidän kanssaan töitä).
t.Anu
> >t. Marko- Piilota siteerattu teksti -
>
> - Näytä siteerattu teksti -
Mikael
ja brandien merkityksestä menestyksekkäässä liiketoiminnassa.
Keskustelu kirvoitti minussa pienen ajatusleikin käyttäjäkeskeisen
tuotekehityksen ja markkinoinnin yhdistämisestä (Jordanin paperissa
tarjottiin harmillisen heikosti mitään työkaluja).
Voisiko uuden tuotteen/palvelun konseptikehitykseen kytkeä brandäystä?
Olisiko mahdollista testata erilaisia mielikuvia (brandeja) samaan
tapaan kuin uusia konsepteja? Millaiset mielikuvat kytkettynä
millaisiin toiminnallisuuksiin tuottaisivat parhaan tuloksen?
Kieltämättä tällaisen testaamisen järjestäminen olisi melkoisen raskas
operaatio ja asiantuntemusta vaaditaan useilta aloilta. Mutta tätä
olisi kuitenkin hyvin mielenkiintoista kokeilla.
Mikael Runonen
Anu Kankainen, PhD, Adjunct Professor (eli dosentti)
Olen tehnyt hyvinkin paljon konseptisuunnittelua ja mielikuvat ovat
aina siinä mukana. Ne tulevat tavallaan kuin sivutuotteena kun tehdään
havainnointia ja konseptitestausta. Yleensä toiminnallisuudet
johdetaan kohderyhmän toiminnasta, mutta onhan toimintakin lifestyleen
liittyvää. Jotku toiminnallisuudet ovat ns. "dream factoreita" tai
"wanna be" juttuja joilla jokinkohderyhmä eroaa toisesta ryhmästä
vaikka ei ikinä käyttäisikään niitä toiminnallisuuksia. Ja ne
saattavat ostohetkellä olla se päätökseen vaikuttava vaikka sitten
niitä ei koskaan käytettäisikään. Ja kun puhutaan muotoilusta/
visuaalisesta ulkonäöstä kohderyhmien kanssa niin siinä ei pelkkä
ergonomia ole päällimmäisenä vaan myös miten se sopii kunkin
kohderyhmän elämäntyyliin ja henkilökohtaisiin intresseihin/unelmiin.
Vaikka kuinka tehtäisiin harmaita mock-uppeja tai vain
rautalankamalleja niin silti ihmiset kommentoivat myös niihin
liittyvia mielikuvia. Edelleen olen sitä mieltä että mielikuvia ei voi
suoraan kysyä ihmisiltä ja vaikka käytettäisiinkin "epäsuoria"
metodeja tutkimaan niitä niin ne vaatii aina tulkintaa. Näistä
metodeista varmaan löytyy lisää markkinointipsykologian
kirjallisuudesta,
t.Anu
petri.m...@gmail.com
mielenkiintoisimpia piirteitä oli juuri "elämäntapa trendien" tuominen
lähelle käytettävyys/käyttäjäkeskeisen suunnittelun maailmaa. Jordan
ei vain onnistunut hyödyntämään koko trendien potentiaalia. Erilaisia
trendejä on valtavasti ja kuten Jordanin kokoelmastakin voi päätellä
esim. kulttuurisilla tekijöillä on vahva vaikutus trendeihin. Niinpä
trendejä ei ehkä voi ja kannata hyödyntää ihan niin suoraviivaisesti
kuin artikkelin esimerkeissä. Trendejä saattaisi sen sijaan olla
mahdollista käyttää käyttäjädatan analysoinnissa tai
käyttäjätutkimuksen tulosten viemisessä enemmän suunnittelua
tukevaksi. Yksi suuri ongelma ainakin konseptikehityksessä tuntuu
olevan nykytilanteeseen liittyvän ymmärryksen peilaamisessa
esimerkiksi 5 tai 10 vuoden päähän. Trendit puolestaan ovat juurikin
tulevaisuuden ennusteita. Ehkä trendien hyödyntämistä kannattaisi
ainakin kokeilla?
Trendejä, edes elämäntapa sellaisia, ei kannata ajatella pelkästään
muoteina. Toki muodit linkittyvät joihinkin trendeihin, mutta asiasta
on olemassa myös vahvaa tutkimusta esim. tulevaisuuden ja teknologian
tutkimuksen piirissä. Pari vuotta sitten prof. Alan Porten mainitsi
muuten TKK:lla luennoidessaan Analysis of Emerging Technologies -
kurssilla, että teknologian ennustamisen piirissä on kasvavaa
kiinnostusta ihmisten ja teknologian suhteiden ymmärtämiselle. Pelkkä
teknologian kehittymisen ymmärtäminen kun ei vielä riitä ennustamaan
esimerkiksi sitä mikä teknologia lyö läpi markkinoilla tai edes sitä
mihin ko. teknologiaa tullaan käyttämään. Käytettävyysasiantuntijoille
voisi siis olla töitä silläkin saralla.
-Petri
p.s. aika monet käytettävyyskoululaiset ovat käyneet TaiKin Design and
Creative Teamwork -kurssin ja siellä ainakin aikaisemmin käsiteltiin
jonkin verran trendien ihmeellistä maailmaa.
On Oct 11, 9:56 pm, "Anu Kankainen, PhD, Adjunct Professor (eli
dosentti)" <a...@kankainen.net> wrote:
> Moi,
Anu Kankainen, PhD, Adjunct Professor (eli dosentti)
Mä olen kyllä sitä mieltä että kun tehdään strategista suunnittelua
5-10 vuoden päähän ja taustalla on kattava, useampaa
käyttäjätutkimusmetodia hyödyntävä tutkimus niin pystytään tekemään
hyvinkin konsepteja tulevaisuuteen.Ihmisten tarpeet pysyvät pitempään
kuin yksikään teknologinen ratkaisu. Olen valmis hyödyntämään myös
trendejä työssäni kuten aikaisemmin epäsuorasti mainitsin mutta
riippuu miten ne on luotu. Jos niiden pohjalla on useampi metodi ja
osa ainakin etnografista niin silloin ne saattaisi jopa joskus korvata
raskaan käyttäjätutkimuksen joka siis tarkastelee lähinnä ihmisten
motiiveja. Trendithän eivät pysty tuottamaan dataa tehtävätason
suunnitteluun.
t. Anu
> > Miten muuten trendit suhtautuvat käyttäjätarpeisiin käytännössä?- Piilota siteerattu teksti -