"Ko e tu'utu'uni fo'ou 'oku ou tuku kiate kimoutolu, Ke mou
fe'ofa'aki: hange aa ko 'eku 'ofa'i kimoutolu, ke pehe foki ho'omou
fe'ofa'aki. Ko e me'a ko ee 'e 'ilo ai 'e he kakai kotoa pe ko e kau
ako kimoutolu 'a'aku, 'o kapau 'e ai ha'amou fe'ofa'aki."
Ko e ki'i lesoni nounou ka 'oku ngako. Ko e talanoa'i 'o e
"fe'ofa'aki" 'oku tau fa'a nofo ki hono 'uhinga ko e "'ulungaanga" pe
ko ha to'onga mo'ui ke tau mo'ui'aki. Pea 'i he taimi 'oku
faka'uhinga'i pehe'i ai pea 'oku hange leva 'a e "fe'ofa'aki" ia ha
"teunga"--ko e me'a pe ke tui pea mo hu'i atu. 'Oku 'ikai hala 'a e
faka'uhinga ni ka kapau 'e nofo'i hifo ki hano fakalautelau 'a e ki'i
konga tohi ni pea te u pehe 'oku ope 'a e fe'ofa'aki mei hono
faka'uhinga'i ko e "ulungaanga" ki he lau ko e "memipa ia 'o e mo'ui."
Ka tu'usi hoto nima pea 'oku ongo'i kotoa 'e he ngaahi kupu, pea 'i he
taimi tatau 'oku ongo'i e he sino 'oku 'ikai kakato. 'Oku pehe mo e
"fe'ofa'aki", ka mole 'a e fe'ofa'aki mei he mo'ui pea 'oku ta'ekakato
e mo'ui.
Ko e "fe'ofa'aki" 'i he anga 'o 'ene fengaue'aki mo 'etau mo'ui 'oku
hange ia ha liki ha seini ta'emamotu. Ko e ta'emalava ke mamotu 'oku
'ikai 'uhinga 'oku faingata'a ke motuhi, 'ikai! 'Oku ta'emamotu 'a e
"fe'ofa'aki" he 'oku ta'emalava pe ia ke motu. Ko e talanoa 'o Atama
mo 'Ivi, ne kai 'e 'Ivi e fua 'o e fiki; ne 'ilo'i leva 'e 'Atama na'a
ne feinga ke motuhi 'a hono "hui mei hono hui, 'a hono kakano mei hono
kakano," ka ko si'i'Ivi. Ko e lea 'a Lepani 'i he'ene sio kia Sekope,
"Ko hoku hui mo hoku kakano." Ko e ngaahi fakatalanoa 'oku ne fakaha
'a e feinga ke motuhi ka na'e ''ikai malava ke motuhi. 'Oku pehe mo e
fe'ofa'aki, ka mole 'a e fe'ofa'aki mei he mo'ui 'oku 'ikai 'uhinga
'oku motu ka ko e to'ohi pe 'a e mo'ui ke fai e fe'ofa'aki.
Ko e me'afua 'o e fe'ofa'aki ko e "'ofa'i kitautolu 'e Sisu." Ke toki
faofao'i eni he 'oku mahino 'i he fakahinohino ko eni Sisu ko e
fe'ofa'aki 'e a'u mo ia ki he kolosi--ko 'eku 'i he kolosi ko 'eku
fe'ofa'aki... Ko e fe'ofa'aki 'e a'u ki he mole e mo'ui koe'uhi ko
hoto "brother" esetela. Ko e a'u e 'fe'ofa'aki ki he fa'ahinga tu'unga
ko eni he ko e tu'unga ia ne a'u ki ai hono 'ofa'i kitautolu 'e Sisu,
pea ko e tu'uga ai pe ia 'e a'u ki ai 'etau fe'ofa'aki.
Ko e talanoa ni 'oku hage 'oku 'ave 'e Sisu 'ene kau ako ki ha
tu'unga 'oe mo'ui 'oku makeheange. Te u ui pe 'a e tu'unga makehe ko
eni ko e "mo'oni faka-'Otua." ko e fe'ofa'aki ko e mo'oni faka-'Otua.
Ko e ta'emavae 'a e "akape" mo e 'Otua 'oku pehe 'a e ta'emavae 'a e
fe'ofa'aki mo e mo'ui 'a e kau ako. Ka mole 'a e fe'ofa'aki mei he kau
ako pea 'oku 'ikai ke "exist" e kau ako 'i he tu'unga makehe kuo fai
ki ai e lave. Ko e lau 'a Moulitoni, ka ma'u ko e ma'u kotoa, pea ka
mole ko e mole 'i he lelei fulipe.
poaki atu ai pe he ko e nofo-fano 'oku lolotonga fai, 'ofa atu.
loke
__________________________________
"Believe those who are seeking the truth. Doubt those who find it."---
Andre Gide (1869 - 1951)
poaki atu ai pe he ko e nofo-fano 'oku lolotonga fai, 'ofa atu.
loke
....................................................................
Masi'i loke 'oku toe kau pe mo e nofo ia he fano? Sami mo jh motu fano mo ua kae nofo fano 'a loke ia. Ko hai 'oku tokoto fano? ko e hua pe.
Teu ki'i hoko atu au heni loke.
'Oku malie 'a hono hanga 'e Sisu 'o fakamohenga 'ae natula 'oe fe'ofa'aki 'i he ki'i lesoni nounou ko eni. 'Oku hanga 'e Sisu 'o fakasino 'ae natula 'oe fe'ofa'aki kuo nen tala ki he 'ene kau ako 'i he 'ene lau 'i he veesi 31 mo e 32 'o fekau'aki moe fetauhi'aki 'oku hoko 'ihe va 'o'ona mo e 'Otua [Tamai]. Malie 'ae fetongitongi 'oefakalangilangi 'i hona va pea 'oku 'uhinga ia ki he hiki 'ehe toko taha ko ee 'ae tokotaha ko ee. Ko e fetauhi'aki na'e fai na'e fou ia 'i he talangofua kakato.
Hange kiate au 'oku mohenga pehe 'ae fe'ofa'aki, ko e hiki 'ehe tokotaha ko ee 'ae tokotaha ko ee. Ko e fe'ofa'aki ko e fefakalanglangi'aki full stop. Ke mo e fefakalangilangi'aki hange a ko 'eku fakalangilangi'i ki moutolu. Ngali ongotonu pe pea ka 'oku hala pea kataki 'o fakatonutonu mai.
Koma
Samiu
>Hange kiate au 'oku mohenga pehe 'ae fe'ofa'aki, ko e hiki 'ehe tokotaha ko ee 'ae tokotaha ko ee. Ko e fe'ofa'aki ko e >fefakalanglangi'aki full stop. Ke mo e fefakalangilangi'aki hange a ko 'eku fakalangilangi'i ki moutolu. Ngali ongotonu pe pea ka >'oku hala pea kataki 'o fakatonutonu mai.
>Koma
>Samiu
------------------------------------------------------------------------------
Samiu,
mahalo 'e tonu ange fakakaukau koee 'a e tohi, ko e 'ofa ko hono kinikinisi. Ka pau te tau fe'ofa'aki pea tau fekinikinisi'aki.
"Ko e lau 'a e tohi, Ko e 'ofa'anga 'oku te kinikinisi ma'u pe". Fehangahangai pea moe "Sipoila". Ka tau feinga ke "Tisi'apilini"
Koia koaa masi'i Miu......hunuhunu
Hunu wrote:
Samiu,
mahalo 'e tonu ange fakakaukau koee 'a e tohi, ko e 'ofa ko hono kinikinisi. Ka pau te tau fe'ofa'aki pea tau fekinikinisi'aki.
"Ko e lau 'a e tohi, Ko e 'ofa'anga 'oku te kinikinisi ma'u pe". Fehangahangai pea moe "Sipoila". Ka tau feinga ke "Tisi'apilini"
Koia koaa masi'i Miu......hunuhunu
..........................................................................
Hunu 'oua teke feinga ke ofe'i mai ho'omou ki'i tepile 'ilo ki heni e. Mou fekinikinisi'aki pe ai mo nofo pe ai.
'Oku mau talanoa kimautolu he 'atakai 'oe kau ako 'oku 'ika ke 'iai ha'anau pikinga fkatoto ko e 'ofa 'ae muli ki he muli. 'E lava pe fekinikinisi'aki ia 'i ho'omou ki'i tepile he ko e tepile fakafamili 'o loto nuku'alofa. 'ouaaaaa toe afe.
Kaikehe ko e fakalanga pe hunu pea mahalo pe na'a mo'oni 'i he 'atakai kehe ka ko e talanoa ko eni ko hono context ko Sisu mo 'ene ka ako. ei he 'atakai ko ia ke apply mei ai ki he ngaahi context kehe. Kapau tetau ma'u 'ae fe'ofa'aki ko eni 'i he va 'oe tokotaha ko ee mo e tokotaha ko ee 'oku 'ikai ke 'iai ha'ana pikinga fakatoto pea na'a kuo taimi ke sio'aki e matasio'ata ko ia ki hoto famili totonu 'o'ota. Ko 'eku 'uhinga kapau kuo lava 'ae fe'ofa'ki ia mo e kakai kehe kae ta pe fakangatangata 'a hoto toto mo'oni ia 'o kita pea ta kuo totonu ke te sio a ki hoto toto mo'oni 'o hange ko ha kehe kae lava 'aea fe'ofa'aki.
ninimo
Samiu
Samiu
..........................................................................
>ninimo
>Samiu
-------------------------------------------------------------------------------------------------
Ma's lahi masi'i Fisi'iniu,
'Oku faingata'a ko e 'uhi ko hotau anga kakano ke tau feinga'i ha fa'ahinga 'akau ke ofe'i ke fe'unga mo e anga 'o e mo'ui mo e mahu'inga 'o e nonofo. Ka 'e matu'aki malava ia ke tonu 'i he tafa'aki 'o e ofi ange. Pea toki malava ke tafe ki he mama'o atu. Ko e 'uhinga mahalo ia 'o e to'o lalango ne 'uhinga kiai 'a Sisu. Ka 'oku lahi ange 'etau afe'i 'o faka holomui'i 'a e fakakaukau fakamolale koia 'o tau mu'aki he ki he mama'o ka e fakatatafe 'a e ofi mai.
ka e malie hono fa'a lulu'i 'e Sisu 'ene kau ako, neongo na'ane fili mo nau muimui ofi., ka fehalaaki leva 'o fakatatau moe hanu 'a tangata koee 'a e 'ikai lava 'ehe 'ene kau ako ke fai e fakamo'ui, ne 'ikai tukuaki'i e tui 'a e matapule, kane 'uluaki hanga 'o tufale'i e tui 'a 'e kau muimui ofi. Ka lava leva 'a 'ao, pea toki feinga ki Kao, 'a ee 'oku ofi ki Kotu, ki he Kolomu'a 'o Lulunga. Pea tonu ke kau hake kiai mo Kauvai. fakamolemole pe fakahela e kau fua kolukalu, ka koe feinga'i pe tonu e siakale taupou kae toki fai ha kakau ki motu....hunuhunu
From: "Samiuela Taungakava" <samiue...@hotmail.com>
Hange kiate au 'oku mohenga pehe 'ae fe'ofa'aki, ko e hiki 'ehe tokotaha ko ee 'ae tokotaha ko ee. Ko e fe'ofa'aki ko e fefakalanglangi'aki full stop. Ke mo e fefakalangilangi'aki hange a ko 'eku fakalangilangi'i ki moutolu. Ngali ongotonu pe pea ka 'oku hala pea kataki 'o fakatonutonu mai.
-----------------------------------
Fefee kapau 'e kakano 'aki e fakalangilangi e fefaka'apa'apa'aki masi'i fisi'iniu.....he hangee ia 'oku tangaengae 'a e fefakalangilangi'aki...ka puli 'a e fefaka'ap'apa'aki....he ko e lave 'a e fakalangilangi ke fai mei loto pea 'oku 'i ai 'ene makehe ange...he koe faka'apa'apa koe to'onga mo'ui...'oku fufu 'i he loto pea ko 'ene lave ki he loto 'oku fakamafana atu....hange nai ha fakame'ite kuo tau hono langi 'o kehe ia mei fiefia 'i ha feinga pa'anga....pe ko ia koaa pe 'ikai....malo
Fefee kapau 'e kakano 'aki e fakalangilangi e fefaka'apa'apa'aki masi'i fisi'iniu.....he hangee ia 'oku tangaengae 'a e fefakalangilangi'aki...ka puli 'a e fefaka'ap'apa'aki....he ko e lave 'a e fakalangilangi ke fai mei loto pea 'oku 'i ai 'ene makehe ange...he koe faka'apa'apa koe to'onga mo'ui...'oku fufu 'i he loto pea ko 'ene lave ki he loto 'oku fakamafana atu....hange nai ha fakame'ite kuo tau hono langi 'o kehe ia mei fiefia 'i ha feinga pa'anga....pe ko ia koaa pe 'ikai....malo
.........................................................
Ma'a lahi Stan pea fakamafana atu.
Samiu
From: sio...@sbcglobal.net
Kotu, Kolomu'a 'o Lulunga. Pea tonu ke kau hake kiai mo Kauvai. fakamolemole pe fakahela e kau fua kolukalu, ka koe feinga'i pe tonu e siakale taupou kae toki fai ha kakau ki motu....hunuhunu
---------------------------------------------------------
Ko Kotu koaa ko eni na'e 'uhinga ki ai 'a e lea ko eee Ha'afeva tala ki Kotu koe malie fakamotu????....na'a koha Kotu kehe eni ia kau halaloto'api atu ai au....'a e haa koaa Hunu???....lol.... pe koe kotu eni ia 'oku lau ki ai 'a e hiva .....koe fo'i 'ofa'anga/vale'anga .....'ouaaaaaaaaa
Loke mo Miu
:poaki atu ai pe he ko e
nofo-fano 'oku lolotonga fai, 'ofa atu.
loke
....................................................................
Masi'i loke 'oku toe kau pe mo e nofo ia he fano? Sami mo jh motu fano mo ua kae nofo fano 'a loke ia. Ko hai 'oku tokoto fano? ko e hua pe.
Ongo tama mo kataki kuo ‘osi fai mai e Foki- Koe Foki-fano pe , ka koe foki mai ia kuo hange ange e ‘api ia ha ‘api li’aki,[lahi e bills ia ke totongi] pea kuo pau ke fai hono feinga’i ke tufi’i mo tutu’i atu [totongi] na’a toe too mai ha ‘uha ia kuo mo’utukua e fele ia ta’e tokanga’i…
Pea kuo fai ai e femo’uekina-fano ,, kuo lele mai e ‘ikai toe fie fai ha ‘alu-fano ia,,,,,, tuku pe kia Jh ‘oku poto he ‘alufano..
Koia ‘oku ‘ikai li’aki atu pe ta’e tokanga’i hotau palepale,,, kuo pau p eke fai ha ki’i lautohi ( folofola ) kae toki fai atu ha ki’i fakakohukohu ,, he koe me’a ia ‘oku lahi ai e hopo holo koe ta’e lau e leosni kimu’a kae toki lafo atu …..
Kamo ‘ofa mai, ka mo toutou lave mai pe kimoua, koe fakamafana atu…
‘ofa atu..
sami.
Loke ::
Ko e talanoa ni 'oku hage 'oku 'ave 'e Sisu 'ene kau ako ki ha
tu'unga 'oe mo'ui 'oku makeheange. Te u ui pe 'a e tu'unga makehe ko
eni ko e "mo'oni faka-'Otua." ko e fe'ofa'aki ko e mo'oni faka-'Otua.
---------------------------------------------------------------
Loke 'oku malie 'ae vahevahe ko'eni, Kihe "tu'utu'uni fo'ou" kuo tuku 'e Sisu kihe kau Ako, pea ko'ene malie hange koe vahevahe kuo ke fai"Hangehange " 'oku fakatalanoa 'a Sisu kihe 'ene kauako he "tu'unga 'oe mo'ui 'oku makehe-ange"..
Loke koe faofao pe 'eni,,mahino mai koe "Fe'ofa'aki" na'e 'ikai koha me'a ne anga-kiai 'ae Kau Siu , Kau ai moe kau-Akonga. ‘oku fakae’ee’a ‘ehe TohiNgaue ‘ae “tefot’I” ‘ulungaanga ne “NOFO” ai ‘ae “mo’ui” ‘ae Kau Siu.. ‘aia koe “FAKAVAHAVAHA’A” pe koe “TA’E FE’OFA’OFA’AKI”.. ‘ihe mahino MEIHE LESONI (Ngaue 11:1-18 )ne nau ‘ita he ‘alu ‘a Pita kihe Senitaile , ka ‘ihe toki fakamatla kiakinautolu ‘e Pita ,pea ne nau toki pehee Koto ape “ TA KUO TUKU ‘EHE Otua kihe kau Senitaile ‘ae Fakatomala koe ‘uhi kenau mo’ui “..
Koe ‘uhi he ne nau pehee koe ‘Otua pe ‘anautolu ( kau Siu), ka ‘oku ‘ikai, koe “otua ko ‘oFa ia ,, ‘oku ‘ikai ha kehekehe ai.
‘Aia, koe fe’ofa’aki ‘oku fiema’u ke “tau fe’uhi’aki mo femaheni’aki, Felea’aki, Fengaue’aki, ‘o fevahevahe’aki pea mo fetokoni’aki.. koe ‘uhi he na’e ‘ikai ke anga kiai ‘ae Kau Siu,,,,he na’e kehe pe ‘ae Senitaile meihe Siu,,,,,, ka koe ‘ahoni, kuo Fakvetevete ‘e Sisu……..”Kemou Fe’ofo’ofa’aki”..pea ‘e malava leva ke ‘ikai ‘iai ha Siu pe ha Senitaile ka tau taha kotoa ‘ihe “OFA ‘AE TAMAI” ,,pea’ikai toe fai ha lau Nuku’alofa pe Motu pe ‘uta pe mei fee , ka kuo tautaha pe ‘ihe “FE’OFA’AKI, Koe kau Tonga kotoa kitautolu..
Kapau teu ai ke fe’unga moe Sapate Fakamee pea Moe Fanau .. “Teu pehe” ,,,, mou fe fakamheni’aki, mo Fekaume’a’aki ,,” ui ‘ae tokotaha kotao pe koho ki’i kaungame’a,pea ke loto ‘ofa kiai, vahevahe kiai ho’o launch he ako, pea ke tokoni kiai ‘aki ha’o “FAKAMAHENI” kiai..kuou tui e lava ke meimei folinga pehee ‘ae Fe’ofa’aki….
Kataki pe kuo fu’u loloa, ka koe atunga ia e ‘alu fuoloa…..
Sami.
Loke :
Ko e ki'i lesoni nounou ka 'oku ngako. Ko e talanoa'i 'o e
"fe'ofa'aki" 'oku tau fa'a nofo ki hono 'uhinga ko e "'ulungaanga" pe
ko ha to'onga mo'ui ke tau mo'ui'aki. Pea 'i he taimi 'oku
faka'uhinga'i pehe'i ai pea 'oku hange leva 'a e "fe'ofa'aki" ia ha
"teunga"--ko e me'a pe ke tui pea mo hu'i atu.
------------------------------------------------
ma'a lahi 'ae talanoa kihe teunga,pea 'oku malie lahi 'ihe faka'uhinga...
pea 'e tu'u ma'u , kapau tetau "fakamahu'inga'i" koe Fe'ofa'aki koe me'a faka'Otua ia pea e tonu leva 'etau ngaue 'aki, pea kapau tetau toe mimio kiha 'uhinga kehe pea e fehalaaki ia moe "faka'amau 'ae masi'I"..
koe kau –lau atu pe,,
sami
Loke:
"Ko e tu'utu'uni fo'ou 'oku ou tuku kiate kimoutolu, Ke mou
fe'ofa'aki: hange aa ko 'eku 'ofa'i kimoutolu, ke pehe foki ho'omou
fe'ofa'aki. Ko e me'a ko ee 'e 'ilo ai 'e he kakai kotoa pe ko e kau
ako kimoutolu 'a'aku, 'o kapau 'e ai ha'amou fe'ofa'aki."
-------------------------------------------------------
'oku lave foki e Makatekina[Fofo'anga] ia, kihe 'enau Moto " lau pe ua koe taha” pea kapau e ‘ikai tali ia ‘eha taha pea ‘oku ‘ikai koha “Fofo’anga” ia..pea kohono malie ‘oe lau ko’eni ihe Fakatamaiki ‘ae Fofo’anga ‘oku ne ‘omai leva ‘ae ‘ata koe “pau ke tatau e mo’ui ‘ihe feohi” ‘o ‘ikai faka-aoao ‘ae tu’unga pe Faka-tu’unga [level]ai pe fakatangata lalahi e ni’ihi kae fakatangata iiki e ni’ihi..pea koe taha he me’a malie ai, koe malava , ke Fetuku-lolo’aki.. Pea kohono uho kenau Fiefia .
Pea hange leva koe me’a ia ‘oku lava ai kenau Fiefia ko’enau tauhi ‘enau Moto ,,,, ‘oku lave kiai ‘enau hiva “puke ‘ae ipu koe fuakava “ lau pe ‘ae ua koe taha , kaveinga Folau ‘ae Fofo’anga “
Loke koe Fakakainga’i atu pe kihe ‘etau Lesoni, he ‘e malava ketau sio ai,”ta ‘oku malava pe ketau tauhi ‘ae fe’ofo’ofani” kae lau kitautolu ko’ene FANAU ,,he koee ‘oku malava pe ia ‘ehe kauFofo’anga.. kae keep e ngaahi Siasi ia ‘o fesitu’a’aki……..
Kae hei’ilo foki kiha tokoni mai ‘ae kau Tangta ‘oe “makatekina” ‘oku nau ‘ihe paenga ni kiah poupou kihe fakatalanoa ‘ou fai. Koe ‘uhi kiha fepoupouaki ‘oe talanoa ni kihe tukunga ‘oe kuonga ni mohono to’utangta.
Koe milimili atu pe he ‘oku momoko..
Sami.
ko e taha foki, na'e 'i ai e kau "tangata lalahi" na'e kau ki he Fofo'anga, ka na'e 'ikai te nau fakafuofuolahi. na'a nau "holo" hifo ke fakafetaulaki ki he "hake" atu e "kau leka"
ko e ngaahi 'aho kimu'a, na'e 'i ai e kau tangata hange ko Huluholo Mo'ungaloa, Palavilala Tapueluelu mo e fa'ahinga kehe. pea kei 'i ai mo e kau tangata 'o e 'aho ni hange ko Viliami Tangi mo Feke Mafi. ka kuo u fanongo au, kuo faingofua he 'aho ni ke fai e ta'e'ofa ki he kau memipa ko eni. koeha kuo pehe ai?
ko e tafa'aki 'e taha, 'oku 'ikai ko e kakai lalahi pe 'oku 'ofa'i 'i he Fofo'anga. he ko Sione Folo ia na'e hange ha fu'u hou'eiki
ko e kauitalanoa pe, ke mou toki fakaa'u atu kia Sione 13, jh
Malie 'ai ia ka koe toe siosio holo ke fefee'i.
'Oku fakaetangata pe mo fakae'Otu 'a e me'a ia koe fe'ofa'aki. Ko e natula 'o e Laumalie mo'ui mo e Lumalie Faka-mo'ui, tena ngaue kehe kehe pe, toki fakakakato 'e he natula fakamo'ui. 'E fakangatangata pe Laumalie fk-enatula, kae 'oua kuo hoko mai e laumalie ma'oni'oni.
Koe fekau ia 'oku pehe ni, "Ko e fe'ofa'aki ko e me'a pau ia ke tau fai, kaaaaa he'ikai fuatautau ia ki he tokotaha 'e fai kiai.
Lou, 'oku 'ikai ke fiema'u ia pe tete 'ofa kia hai, ko e me'a mahu'inga pe kete ma'u 'a e 'ofa. Tukuanga pe 'ofa ia ke teetee he 'ea, kate tonuhia ki he 'Eiki. 'E toki hapo pe ia 'e ha taha tene fiema'u, koe 'uhi ke 'oua 'e filifilimanako 'ete 'ofa...hunuhunu
'oku lave foki e Makatekina[Fofo'anga] ia, kihe 'enau Moto " lau pe ua koe taha” pea kapau e ‘ikai tali ia ‘eha taha pea ‘oku ‘ikai koha “Fofo’anga” ia..pea kohono malie ‘oe lau ko’eni ihe Fakatamaiki ‘ae Fofo’anga ‘oku ne ‘omai leva ‘ae ‘ata koe “pau ke tatau e mo’ui ‘ihe feohi” ‘o ‘ikai faka-aoao ‘ae tu’unga pe Faka-tu’unga [level]ai pe fakatangata lalahi e ni’ihi kae fakatangata iiki e ni’ihi..pea koe taha he me’a malie ai, koe malava , ke Fetuku-lolo’aki.. Pea kohono uho kenau Fiefia .
Sami.
From: sio...@sbcglobal.net
Ko e fo'i me'a fo'ou foki ia Sami "Ho'omou fokotu'u Pataloni. Ne 'ikai temau maheni ha 'iai ha Pataloni 'a e fofo'anga, na'a levolo kehe ha taha ia....hunuhunu
--------------------------------------------
Malo mu'a hunu kae 'oua teke ofo ko e he koe va'a ki muli.....'oku te fakakaunga tamaki ai kita he lakanga ko ia..lol....ka ko e 'uhinga 'o e pataloni ia ko e "fie hifo ki lalo"....pe "ko e fie kautaha moe fie takanga"....ne mau fa'a lele atu 'o faikava 'i Tonga pea 'i ai e taimi ia 'e ni'ihi kuo hangee ia 'oku 'i ai e ki'i kau KK ia 'oku nau pehee fakataha holo kinautolu.... 'oku nau takai holo ki he fanga ki'i fai'anga faikava 'oku 'ikai ke fa'a tokanga'i ia 'e he tokolahi...pea ko e taimi
kotoa pe 'oku 'i ai 'a e ki'i kau KK ko eni kuo fai mai honau fakatapua 'e he ki'i kakai 'oe feitu'u ko ia..pea ko e po ia 'e taha ne hu atu heni 'a e taha 'ia 'oe kau fofo'anga fe'unga mo e fai mai hono fakatapua 'oe kau KK ko eni...ne kaila atu e tokotaha ni ia...kataki 'oku ui ia 'i Fofo'anga ko e kau LekiLeki.....mahalo hunu na' koe pataloni ia he lau 'a e ni'ihi ka 'oku kei lekileki pe ia 'i Fofo'anga...koe manatu pe eni....
Reply-To: tasil...@googlegroups.com
To: tasil...@googlegroups.com
Subject: [tasilisili] Re: Sione 13:31-35
Date: Thu, 3 May 2007 20:53:18 -0700 (PDT)
jh:
> ka kuo u fanongo au, kuo faingofua he 'aho ni ke
> fai e ta'e'ofa ki he kau memipa ko eni. koeha kuo pehe ai?
---
'Oku haa matamatakovi pe 'a e fa'ahinga mo'ui 'oku pehe. na'e 'i ai e me'alele 'a e tokotaha he kau inukava, ko e me'alele fo'ou, na'e tui'i atu mei he tafa'aki 'e ha me'alele 'e taha. pea kuo 'ikai toe ma'u e faka'ofo'ofa ia 'o e ki'i me'alele ni, he kuo 'ikai toe lava ia 'o fakaava e matapa, pea ko e vali ia kuo makohikohi, pea ko 'ete tu'u atu mei mui 'o sio ki he'ene lele pea 'oku 'ikai ha malie 'e taha, ka ko e fo'i misini ia kei tooatu pe ia. 'Oku pehe mo 'eku fakakaukau kiate kitautolu, 'oku tau kei iviivi, ka 'oku malava pe ke tau ki'i ta'eoli 'i he taimi 'oku mole ai 'a e "fe'ofa'aki" mei he'etau mo'ui. Ko e toki me'a matamatakovi mo'oni ha mo'ui pehe, 'ikai ngata pe 'i he'ene matamatakovi ka 'oku hulu atu ki he fu'u "ugly" 'aupito pe ia. Na'a ku 'eke ki he tokotaha pe ko ha 'ene fakakaukau ki ha taha 'oku ta'e'ofa, pea ne tafoki pe 'o pehe mai, "Ewwww, disgusting!"
Ko e "fe'ofa'aki" ka tau ka to'o mei he'etau mo'ui pea ko e fa'ahinga fotunga ee te tau a'u ki ai, 'e 'ikai ke tau 'ilo ia 'e kitautolu 'oku tau "ugly", "Ewwww, disgusting" ka 'oku sio mai e niihi ia ki he fu'u makoko 'oku 'asi atu meite kitautolu. Ko e mole 'a e fe'ofa'aki pea 'e mole ai pe mo hotau faka'ofo'ofa he ko e fe'ofa'aki 'oku 'ikai ko ha 'ulungaanga ke tui ka ko e "kupu" 'o 'etau mo'ui. Tau tauhi e fe'ofa'aki na'a 'i ai ha feitu'u kuo ewww atu ha taha, pea tau toki fakapo'uli holo.
ko e ta'alo atu pe mei he nofo-ma'u pea mo e talamonu atu ki he Fakame 'a 'etau fanau.
loke
__________________________________
"Believe those who are seeking the truth. Doubt those who find it."---Andre Gide (1869 - 1951)
=
Wholesale Tanning Lotion
Save up to 85% - Name Brand Tanning lotions, wholesale.
http://a8-asy.a8ww.net/a8-ads/adftrclick?redirectid=b651dd84efbf850eb2fc160836ba1465
From: "jione havea" <jha...@bigpond.com>
ko e ngaahi 'aho kimu'a, na'e 'i ai e kau tangata hange ko Huluholo Mo'ungaloa, Palavilala Tapueluelu mo e fa'ahinga kehe. pea kei 'i ai mo e kau tangata 'o e 'aho ni hange ko Viliami Tangi mo Feke Mafi. ka kuo u fanongo au, kuo faingofua he 'aho ni ke fai e ta'e'ofa ki he kau memipa ko eni. koeha kuo pehe ai?
--------------------------------------
Malo mu'a 'a e fakatalanoa pea 'oku mahu'inga pe ke 'ilo'i pe ko e fe koaa 'a e me'a ko ee 'oku ui ko e ta'e'ofa??? ka e lava ke fakalanga mei ai ha siofi 'oe tupu mo e holo.....ko e langalanga pe...
Loke::
ko e ta'alo atu pe mei he nofo-ma'u pea mo e talamonu atu ki he Fakame 'a 'etau fanau.
---------------------------------------------------------
Malo Loke ;;;;
‘oatu aipe moe Talamaonuu atu kia kimoutolu kau Tasilisili mo ho’o mou “FANAU” moe teu ‘oe “Katoanga –Malanga “ FAKAMEE ‘ae Fanau kia ‘apongipongi..
koe taha he himi manako neu fa’a lau he fakamee he ta’u ‘e 40 tupu kuo hili ange,,,,
“ OKU OU FAKA’AMU , KE ‘OUA TOE FEIA –
Mo’ui p eke taau “FAI HOKU FATONGIA “
Hei’ilo tene tali, keu tu’u he’ene tau –
‘O kpasia ‘ae Langi , he tamasi’i koau –
Fakatauange , ke hoko ‘ae “malanga” ‘ae Fanau na ‘a Pongipongi,, koe Koto Fakafiefia , ke pehe ‘etau fiefia ‘ihe ‘enau “ lava – ‘o malanga” mai ,, moe hunuaki mai ‘ae ngaahi Kupukupu’i Folofola kihe ‘etau Mo’ui ,,,
( fakamanatu atu pe , ‘oua na’a ngalo ha ki’i holoholo, ke to’oto’o, he teke mafana , na’a faifai kuo hange koe talanoa ‘ae Faifekau ‘e taha,,, sio mai ia ,,, kihe ongo me’a’Oku na Tangi mafana pe mo punou he lau lesoni ‘ae fanau,,, “fai ‘ae hiva , pea na makape hake ke sio mai,,,, sio atu e faifekau ia,,, ‘oku ‘ikai ngata pe he lipstick kulokula , ka toe lipstick hinehina mai mohona mu’a ihu ,, ( hufangatau he fakatapu] koe fakahua pe ka ‘oku fa’a mo’ungaloa………’o tuku ‘ae mafana ia , ka tautoe Palakuu’iaaaaaaa.. ‘ouaaaaaaa e kata )
‘ofa atu kihe homou ngaahi Fofonga Faka’ofo’ofa , kau Tasilisili.. kihe teu ‘oe katoanga kamata ‘oe mahino “ ko FAKA-AFUMO’UI “..
sami & pam …
Fakamafana masi'i sami ho'o ki'i lave mai he himi...he 'oku ne fakamanatu mai 'a e ngaahi 'ahp ko ia 'o e lautohi faka-Sapate....pea koe teu fakame ko 'eni ko si'oku fanga uhiki 'oku nau lau 'a e himi ko ia 'oku ke lave mai ki ai....fakamafana atu....pea malo moe fakamanatu koe fu'ui konga tauveli eni 'oku teuteu ki he fakame 'a pongipongi...lol....tau toki sio...
From: "sami" <sami...@bigpond.com>
Reply-To: tasil...@googlegroups.com
To: <tasil...@googlegroups.com>
Subject: [tasilisili] Re: Sione 13:31-35
Date: Sat, 5 May 2007 12:34:33 +1000
Ko e ki'i lesoni nounou ka 'oku ngako. Ko e talanoa'i 'o e "fe'ofa'aki" 'oku tau fa'a nofo ki hono 'uhinga ko e "'ulungaanga" pe ko ha to'onga mo'ui ke tau mo'ui'aki.
Ko e me'afua 'o e fe'ofa'aki ko e "'ofa'i kitautolu 'e Sisu." Ke toki faofao'i eni he 'oku mahino 'i he fakahinohino ko eni Sisu ko e fe'ofa'aki 'e a'u mo ia ki he kolosi--ko 'eku 'i he kolosi ko 'eku fe'ofa'aki... Ko e fe'ofa'aki 'e a'u ki he mole e mo'ui koe'uhi ko hoto "brother" esetela. Ko e a'u e 'fe'ofa'aki ki he fa'ahinga tu'unga ko eni he ko e tu'unga ia ne a'u ki ai hono 'ofa'i kitautolu 'e Sisu, pea ko e tu'uga ai pe ia 'e a'u ki ai 'etau fe'ofa'aki.
poaki atu ai pe he ko e nofo-fano 'oku lolotonga fai, 'ofa atu....loke
>======
'E lava fefe ke faka-'ali ki tu'a 'a 'etau fe'ofa 'aki? hange ko e mavahe pe "fe'ofa'aki" mei he kolosi? 'oku 'ikai toe 'iai ha fo'i me'a ia kene "fk sino" mai 'aki ki tu'a 'a e fe'ofa'aki?... ko e feinga fk-hali-kaki pe Loke... kuo manatu ki he fo'i hiva "'eva" nee ngaue mai 'aki 'e he kau talavou he 6ngofulu & 7ngofulu nee lea pehe ni!... teu 'ofaa! teu 'ofa pe!... teu 'ofaaa ke 'aU ki he matee!... 'ooii aau ee! ko e fo'i lohi kona atu!...hehehehe! Mapuhoi 'a Tevolo.
Ko e kau ako ia 'a Sisu kimu'a he'ene pekia. Ko e kau muimui kitautolu 'o e Sisu toetu'u. 'Oku 'ikai toe fiema'u ia ke tau fakamamafa he fe'ofa'aki. Kuo 'osi fai ia 'e Sisu, he'e faifai pea tau femo'uekina he feinga ke tau fe'ofa'aki kae ngalo ke tau 'ofa ki he 'Otua mo Sisu. Tau feinga ke tau 'uluaki 'ofa ki he 'Otua, pea 'e 'otometiki pe 'e tau 'ofa ki ha taha kehe. Na'a faifai pea tau mu'a ki he kaunga'api, pea toki mui kia Sisu. Ko e fe'ofa'aki fkekitautolu 'oku 'ikai ko ha me'a ia ke toe uki pe malanga'i. Tau malanga'i e 'ofa kia Sisu, he'e 'otometiki pe 'ene fakalave mai e 'ofa kaunga'api.......... hunuhunu
>=====================Hunu! Na'a ne PEKIA ko 'ENE 'OFA pea ne TOE TU'U pe ko 'ene 'ofa? ne pekiaa ko 'Ene 'ofa he 'Ene kau akoo kimu'a pea ne pekia? Pea toe tu'u ko 'Ene 'ofa mai kiate kitautolu kau akonga lolotonga?... koia koaa Hunu pe 'ikai,, ko e muimui talanoa atu kiate kimoutolu kau paipA,, kuo ke 'osi paipA koaaa Hunu pe 'ikai?
Mapuhoi 'a Tevolo,
Tau feinga ke tau 'uluaki 'ofa ki he 'Otua, pea 'e 'otometiki pe 'e tau 'ofa ki ha taha kehe. Na'a faifai pea tau mu'a ki he kaunga'api, pea toki mui kia Sisu. Ko e fe'ofa'aki fkekitautolu 'oku 'ikai ko ha me'a ia ke toe uki pe malanga'i. Tau malanga'i e 'ofa kia Sisu, he'e 'otometiki pe 'ene fakalave mai e 'ofa kaunga'api.......... hunuhunu
.............................................................................................
'Otometiki he ko ha 4WD masi'i hunu. Na'e 'ikai hala ke pehe mai 'a Sisu 'ofa ki he 'Otua hange ko ia na'a ne fakama'opo'opo'aki e fekau 'e 10. Kae mahino kia Sisu ko e me'a e 'e ala lava 'ehe 'ene kau ako pea fekau ke fai ia he 'e ha ai ha me'i 'ofa ki he 'Otua. Ka tau tali 'otometiki masi'i hunu 'e vave ange hano fakama'u sikalu kitautolu mo fakamisini ha'a tau feinga ke 'ofa ki he 'Otua 'aki e kotoa hotau loto. Kapau 'oku tau hia pe mei he hopo 'ae la'a ki he 'ene to pea fefe ai ha'a tau fakahoifua 'e fai.
Ko e fao atu pe
Samiu
Kapau 'oku tau hia pe mei he hopo 'ae la'a ki he 'ene to pea fefe ai ha'a tau fakahoifua 'e fai.
Ko e fao atu pe
Samiu
Hia pe koe. Tuku e hia kia kimautolu mo 'Ofeina mei Motu mama'o. Fu'u si'isi'i 'a Ha'ano ia ke ma'u ai ha hia.
!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!hunuhunu
.............................................................
Ko e hia tutu kolo mu'a pe.