Maailmankielen hahmo

[Risto Kupsala]

Pandunia on saavuttanut kaikki kehitystavoitteensa paitsi yhden. Sen
lisäksi että se on yksinkertainen, ilmaisukykyinen ja
maailmanlaajuisesti kansainvälinen, sen pitäisi myös näyttää ulospäin
maailmankieleltä. Oikeastaan vain varhaisimmat pandunian luonnokset
näyttivät siltä. Muistan sellaisen esimerkkilauseen kuin "mas karib
tunel-tren bandar na ki difang?"

Sen jälkeen pandunian tavurakennetta rajoitettiin siten, että kaikki
tavut päättyivät joko vokaaliin tai kirjaimeen -n, mikä johti siihen
että edellisen esimerkkilauseen useimmat sanat eivät olleet enää
mahdollisia. Sen seurauksena panduniasta tuli helposti äännettävä mutta
kieltämättä erikoislaatuisen näköinen kieli. Siis minusta se ei näytä
maailmankieleltä.

No, mikä sitten näyttää maailmankieleltä? Tietysti sellainen kieli,
jossa on selvästi tunnistettavia kansainvälisiä sanoja lähestulkoon
niiden tavallisessa kirjoitusasussa. Hotel, tunnel, bus, internet, stop,
karate, sofa, fengshui, hadith. Esperantossa on kiusallinen o-pääte,
esim. hotelo, tunelo, autobuso, interreto, haltejo, karateo, sofao...
Ehkä se on pieni asia, johon tottuu äkkiä, mutta ensivaikutelma
ratkaisee usein suhtautumisen. Ja onhan se naurettavan näköinen.

Pandunian kielioppi on vaihdellut täysin taivutuksettomasta rakenteesta
esperantomaisia sanaluokkapäätteitä käyttävään. Pandunian
sanaluokkapäätteet tosin on valittu eri tavalla kuin esperantossa.
Substantiivin pääte on -e, joka on melko neutraali eikä se pistä silmään
niin paljon kuin esperanton -o. Silti sanat eivät ole ihan luonnollisen
näköisiä: hotele, tunele, buse, (inta)nete, setope. Ne eivät vastaa
odotuksia. Asiaa auttaa jonkin verran se, että pandunia sallii myös
taivuttamattomia substantiiveja, kuten sofa ja sauna, koska niistä ei
voi johtaa suoraan verbiä taikka adjektiivia. (Suomessa tosin on
saunoa-verbi, joten raja on häilyvä. Kai joku voisi keksiä
sohvata-verbinkin.)

Tähän pulmaan on ratkaisu ja se on yksinkertaisuudessaan nerokas --
vaikka itse sen sanonkin.(*) Jätetään sanaluokkapäätteet pois, kun se on
sopivaa. Esimerkiksi kun sana on selvästi luonteeltaan substantiivi, se
ei tarvitse e-päätettä, mutta siitä johdettu adjektiivi tarvitsee
i-päätteen ja verbi a-päätteen, jne. Vastaavasti, jos sana on
luonteeltaan adjektiivi, se ei tarvitse i-päätettä, mutta sen johdokset
saavat normaalit päätteet.

1. esimerkki: hotelli. Hotelli on ensisijaisesti paikka ja paikat ovat
substantiiveja. Sen tähden sana "hotel" ei tarvitse substantiivin
e-päätettä. Sen sijaan siitä johdetussa verbissä on pääte "hotela" =
pitää hotellia. Se ei niinkään haittaa, koska kyseinen verbi on
verrattomasti harvinaisempi kuin substantiivi. Myös yhdyssanoja voi
rakentaa, kuten "hoteler" = hotellinpitäjä eli ransk. "hôtelier".

2. esimerkki: vertailusanat. Idon kielessä on hienot vertailusanat:
plus, maxim, min, minim (eli enemmän, eniten, vähemmän, vähiten).
Panduniassa olisi max, maxim, min, minim. Sana "max", joka äännetään
/maš/, on lähellä espanjan sanaa "más" ja portugalin sanaa "mais".
Selvästi nämä sanat ovat luonteeltaan adverbeja eli ne toimivat
adjektiivin ja verbin määreinä. Siis ne eivät tarvitse adverbin
o-päätettä. Mutta niistä johdetut sanat tarvitsevat. Niinpä "maximi" =
enimmäinen, maksimaalinen, maksimi-; "mini" = vähempi, vähäisempi,
mini-; "mina" = vähentää, miinustaa.

3. esimerkki: pyyntösana. Jotkin verbit ovat erittäin yleisiä. Yksi
näistä sanoista on "cin" = pyytää. Sen tarkoitus erottuu mainiosti ilman
verbin a-päätettä.
mi cin ti buka hotel. = Pyydän sinua varaamaan hotellin.
cin buka hotel. = Varaa hotelli, ole hyvä.

Tämä kieliopin piirre vaatii tyhjentävämmän määrittelyn, mutta
ratkaisuna se on sievä, järkeenkäyvä ja luonnollinen. Toki nämä ovat
subjektiivisia arvioita, mutta toisaalta jokaisella kielellä on oma
sisäinen logiikkansa. Tämä on pandunian logiikkaa ja pandunian
opiskelijan "kielikorva" harjaantuu kyllä siihen.

Alun esimerkkilauseen uusi versio kuulostaa tältä:
maxim karib tunel tren porte na ki difang?

Se on sekoitus tuttuja ja vieraita sanoja. Sitä pandunia on ollut aina.
Nyt sanat ovat kuitenkin sovussa keskenään, eikä mikään sana näytä
siltä, että se olisi väkisin painettu vieraaseen muottiin. Minusta tämä
muutos tekee panduniasta entistä vahvemman. Kokonaisuutena se on
ylivoimainen kieli keinotekoisten kansainvälisten kielten joukossa.(**)

--Risto Kupsala

(*) Aina on mahdollista että sama ajatus on keksitty ja toteutettu
jossakin toisessa tekokielessä aikaisemmin, mutta en ole törmännyt
sellaiseen.

(**) Toiset sanovat että liike ratkaisee ja tekokielen kielellisillä
ominaisuuksilla ei ole väliä. Olen eri mieltä. Nähdäkseni ido, novial
ym. eivät olleet ratkaisevasti parempia kuin esperanto. Myöskään
interlingua esperantoa selvästi vaikeampana kielenä ei ollut sitä.
Uudehkot globaalimmat kansainväliset kielet joko vaikuttavat esperanton
vaatimattomilta perillisiltä (mm. lidepla ja ardano) tai ne ovat liian
erikoislaatuisia tapauksia (mm. angos, paqatyl ja neo patwa). Pandunia
on sekä selvästi parempi että selvästi erilainen kuin esperanto.

[Risto Kupsala]

Asia alkaa hahmottumaan myös Pandunian nettisivuille, katso
http://www.pandunia.info/english/derivation.html
Sillä erolla, että sanaluokkapäätteet on alennettu pelkiksi sanojen
johtamisen liitteiksi. Siis sanoilla ei ole alun alkaenkaan mitään
pakollista sanaluokkatunnusta, vaan pelkästä sanavartalosta koostuvasta
sanasta johdetaan toinen sana liitteellä.

Esimerkki 1.
kitab = kirjoitus
kitaba = kirjoittaa
kitabi = kirjallinen
kitaber = kirjoittaja

Esimerkki 2.
nov = uusi
nova = uudistaa
novu = uudistua
nove = uutuus (asia, esine)
novie = uutuus (uutena oleminen)

Sana "kitab" on luontojaan substantiivi ja "nov" on luontojaan adjektiivi.