Perussanoista

[Riku]

"my writing = mi i kitabe" [versus] "mi kitabe" = I write.
"mi i" is too close to "mi".

"no" is too close to "na" and "nu".
"ta io na kasa." = He has the house. [versus] "ta io no kasa." = He
doesn't have a house.


Nämä ongelmat poistuisivat palaamalla vanhoihin sanoihin:

mi ui kitabe ja mi kitabe

ta io a kasa   ja     ta io no kasa


Siis: i ja u => ui, iu

na => a

ni => i

nu => u


Nämä vanhat miellyttävät ainakin minua enemmän. Nyt sama sana "pa" tarkoittaa sekä sijaita, että mies-, koiras, uros. Sen voisi silloin muuttaa takaisin muotoon "na".


So we need easily distinguished 1-syllable words for:
I   =  mi
you   = ti
he/she/it   = ta
group (I-group, you-group)  = ban
linker word "i"  =ui
linker word "u"  =iu
a/some    = koi
this   = i
that (demonstrative) = u
the one = a
who/what (interrogative)  = kuka ="ke man", mikä = ke
who/that (relative) = miten olisi pelkkä "ke"?
yes/is/does = si
no/isn't/doesn't  = en tiedä, riippuu muista sanoista. Pelkkä "no" äänne saattaa olla hankala erottaa. Ehkä yksi kirjain lisää?
zero
one
two
three
four
five
six
seven
eight
nine
ten  = deka?
hundred = hekto?
a few/little
several/some
many/much  = mui
every/all   = tota

[ri...@pandunia.info]

Riku kirjoitti 2013-04-16 09:43:
> "my writing = mi i kitabe" [versus] "mi kitabe" = I write.
> "mi i" is too close to "mi".
>
> "no" is too close to "na" and "nu".
> "ta io na kasa." = He has the house. [versus] "ta io no kasa." = He
> doesn't have a house.
>
> Nämä ongelmat poistuisivat palaamalla vanhoihin sanoihin:
>
> mi ui kitabe ja mi kitabe
>
> ta io a kasa ja ta io no kasa
>
> Siis: i ja u => ui, iu
>
> na => a
>
> ni => i
>
> nu => u

Totta. Tuossa sattui moka. Vanhat sanat olivat kyllä toimivia, joten
voisihan ne palauttaa käyttöön. Joka tapauksessa ne olivat parempia kuin
nykyiset sanat.

Ajattelin kuitenkin tehdä tämän harjoituksen kunnolla ja katsoa, mitä
yksitavuisia sanoja olisi tarjolla maailman suurissa kielissä. Aion
panna sen jakoon, niin muut voivat sanoa mielipiteensä.

> Nämä vanhat miellyttävät ainakin minua enemmän. Nyt sama sana "pa"

> tarkoittaa sekä SIJAITA, että MIES-, KOIRAS, UROS. Sen voisi silloin

> muuttaa takaisin muotoon "na".

Kyllä. Minusta "na" sopi todella hyvin sijaintia ilmaisevaksi verbiksi.

> So we need easily distinguished 1-syllable words for:
> I = mi
> you = ti
> he/she/it = ta
> group (I-group, you-group) = ban
> linker word "i" =ui
> linker word "u" =iu
> a/some = koi
> this = i
> that (demonstrative) = u
> the one = a
> who/what (interrogative) = kuka ="ke man", mikä = ke
> who/that (relative) = miten olisi pelkkä "ke"?

Se ei käy maailmankielessä. Läntisissä kielissä kysymyspronominit ja
relatiivipronominit ovat samoja sanoja, mutta muualla päin maailmaa se
on epätavallista. Näiden sanojen yhdistäminen olisi myös loogisesti
väärin.

> yes/is/does = si
> no/isn't/doesn't = en tiedä, riippuu muista sanoista. Pelkkä "no"
> äänne saattaa olla hankala erottaa. Ehkä yksi kirjain lisää?

Harkitsin myös kiinan sanaa "bu", mutta yllättäen se ei kuulostanut sen
vahvemmalta kuin "no". Ehkä se johtuu osittain siitäkin, että
suomalaisena minun on hankala ääntää /b/:tä hyvin.

> zero
> one
> two
> three
> four
> five
> six
> seven
> eight
> nine
> ten = deka?
> hundred = hekto?

Tähän asti olen vierastanut monitavuisia lukusanoja, mutta Steve oli
hyvillä perusteluilla toista mieltä. "Deka" on sinällään OK, jossakin
välissä tätä sanaa käytettiinkin, mutta minusta se pidentäisi isompia
lukusanoja vähän liikaa. "Hekto" ei käy, koska siinä on hankala
konsonanttirykelmä ja /h/-äänne.

> a few/little
> several/some
> many/much = mui
> every/all = tota

Ainakin "tota" on ihan hyvä sana.

[Riku Kivelä]

Suomessa tämä lukusanaongelma on ratkaistu hyvin: yy, kaa, koo, nee, vii, kuu, sei, kasi, ysi, kymppi. Sitten puhelimessa voi käyttää jopa KOLMEtavuisia hirviömuotoja.

""Hekto" ei käy, koska siinä on hankala konsonanttirykelmä ja /h/-äänne."

Ymmärrän rykelmät, mutta mitä vikaa on /h/-äänteessä? Kyllähän se panduniasta löytyy.

Ainakin monessa länsikielessä "ei"-sana on äänteellisesti monitavuinen. Kieltosana on yksi tärkeimmistä sanoista, ja jos se on yksitavuinen ja muistuttaa toista tärkeää sanaa, pieni häiriö/kohina voi estää viestin perillemenon.

Odotan mielenkiinnolla luetteloasi yksitavuisista sanoista.

--
Sait tämän viestin, koska olet tilannut seuraavan Google-ryhmän:  Suomen pandunia.
Jos haluat peruuttaa tämän ryhmän tilauksen ja sen sähköpostiviestien vastaanottamisen, lähetä sähköpostia osoitteeseen suomi-pandunia+unsubscribe@googlegroups.com.
Näet lisää vaihtoehtoja käymällä osoitteessa https://groups.google.com/groups/opt_out.

[Risto Kupsala]

16.4.2013 18:43, Riku Kivel� kirjoitti:
> Suomessa t�m� lukusanaongelma on ratkaistu hyvin: yy, kaa, koo, nee,
> vii, kuu, sei, kasi, ysi, kymppi. Sitten puhelimessa voi k�ytt�� jopa
> KOLMEtavuisia hirvi�muotoja.

Joo, se on k�tev��. En ala tekem��n samanlaista panduniaan, mutta jos
sellainen kehittyy niin kehittyk��n.

>
> ""Hekto" ei k�y, koska siin� on hankala konsonanttirykelm� ja /h/-��nne."
>
> Ymm�rr�n rykelm�t, mutta mit� vikaa on /h/-��nteess�? Kyll�h�n se
> panduniasta l�ytyy.

��nteen� /h/ puuttuu ranskasta ja joistakin muista kielist�. Joissakin
kieliss� h on soinnillinen, jolloin se erottuu heikosti. Vertailun
vuoksi suomen kieless� h on soinniton sanassa hana mutta soinnillinen
sanassa raha ainakin tavallisessa puheessa. Panduniassa h on mieluiten
vahva kurkku-h eli /x/, mutta se on vieras ��nne monelle.

Muutama muukin pandunian ��nne on maailmalla sen verran harvinainen,
ett� v�lt�n niiden k�ytt�mist� keskeisimm�ss� sanastossa. Ne ovat f, r,
z ja j eli d�. (Sen vuoksi sanojen "fa" ja "jin" t�ytyy vaihtua.)

>
> Ainakin monessa l�nsikieless� "ei"-sana on ��nteellisesti
> monitavuinen. Kieltosana on yksi t�rkeimmist� sanoista, ja jos se on
> yksitavuinen ja muistuttaa toista t�rke�� sanaa, pieni h�iri�/kohina
> voi est�� viestin perillemenon.

N�in on. Rohkenin valita sanan "no", koska espanjan kieless� se hoitaa
yksin��n kielt�misen. Edes verbi ei muutu yht��n toisin kuin suomessa.
Ella habla espa�ol. - Ella no habla espa�ol.
H�n puhuu espanjaa. - H�n ei puhu espanjaa.

Tietysti kieltosanan lis��minen vaikuttaa my�s lauseen rytmiin ja
kestoon, jotka ovat my�s t�rkeit� merkkej�, kun h�ly h�iritsee sanoman
kulkua.

>
> Odotan mielenkiinnolla luetteloasi yksitavuisista sanoista.

Muutama p�iv� menee viel�.

--Risto