Uusi 1. oppitunti

[Risto Kupsala]

Alan päästä taas vauhtiin pandunian tekemisessä. Pistin linjoille uuden
ensimmäisen oppitunnin, jossa opetetaan esittäytymään uudella tavalla.
http://uiki.pandunia.info/fi:kola

Pandunian rakenne on muuttunut sitten viime kerran. Syynä on panduniassa
alusta lähtien ollut valuvika, siis suunnitteluvirhe, jonka takia
lauseen subjektin ja verbin välinen raja oli epäselvä. (Vika oli
paikattu jo ihan ensimmäisessä pandunian versiossa vuonna 2012
käyttämällä verbin substantiiviksi muuttavia loppuliitteitä, mutta
paikka ei sopinut muuten isoloivan kielen rakenteeseen, josta tulikin
kritiikkiä.)

Uudessa korjauksessa on kaksi osaa:
1. Käytetään täytepronominia "se" (itse) aina, kun subjektina on
substantiivilauseke. Pronominit eivät sitä tarvitse, koska ne ovat
muutenkin erikoissanoja.
2. Verbin ja objektin välinen raja selkeytetään kääntämällä
substantiivilauseke verbilausekkeen malliseksi, eli pääsana tulee ensin.

Nämä ovat isoja muutoksia ja niillä on seurannaisvaikutuksia pandunian
sanastoon. Muutos ehkä harmittaa niitä harvoja, jotka ehtivät jo
opetella panduniaa. (Näin päättelen toisen postilistan hiljaisuudesta.)
Kaikki muu on hyvää.

Työsarkaa riittää. Aion käydä läpi pandunian kaikki oppitunnit ja panna
ne uuden rakenteen mukaisiksi. Oppituntien järjestyskin on selvä.
1. oppitunti: teema-reema eli subjekti + predikaatti
2. oppitunti: subjekti + predikaatti + objekti
3. oppitunti: saranarakenne eli subjekti + predikaatti + objektisubjekti
+ predikaatti ( + objekti)
4. oppitunti: kysymykset, pyynnöt ja komennot eli subjektittomat
saranalauseet

Siinähän se kielioppi sitten olikin. Loput oppitunnit ovat pelkkää
sanaston kasvatusta, koska panduniassa ei ole morfologiaa.

Lopuksi palaan vielä erääseen lempimietelauseeseeni. Alkuperäisen
interlinguan eli taivutuksettoman latinan luoja, italialainen
matemaatikko Giuseppe Peano, karsasti sanaa kielioppi, "grammatica",
jonka hän katsoi tarkoittavan kielten niitä piirteitä, jotka eivät ole
varsinaisen asian ilmaisemisen kannalta välttämättömiä. Monesti
kielioppi todellakin palvelee vain itse itseään. Peanon mielestä
taivutukseton latina on kieliopiton kieli. Vuonna 1931 Peano kirjoitti
näin: "Kielioppi, tuo koululaisten piina, on lähes aina hyödytön.
Kieliopiton kieli on yhtä selkeä kuin kieliopillinen kieli. Siis
hyödyttömiä ovat suvut, luvut, artikkelit, persoonamuodot, tapamuodot,
aikamuodot jne." ("Grammatica, tormento de pueritia, es quasi semper
inutile. Lingua sine grammatica es tam claro quam lingua cum grammatica.
Resulta inutile genere, numero, articulo, persona, modo, tempore de
verbo, etc.")

Samalla tavalla panduniassa ei ole kielioppia eli grammatikaa. Sillä on
pelkästään rakenne ja sanasto.

--Risto Kupsala