Tekokielistä yleensä

[Risto Kupsala]

Tätä pandunian postilistaa luodessa mielessäni oli myös käyttää sitä
kanavana keinotekoisista kielistä keskustelemiseen yleisemminkin kuin
vain pandunian osalta. Asialle olisi mukava omistaa ihan omakin
keskusteluryhmänsä, mutta epäilen että se jäisi hiljaiseksi.

Keinotekoisia kieliä käsitteleviä suomenkielisiä foorumeita on muutama
hajallaan verkossa. Ainoa pitkäikäiseksi luokiteltava on tietääkseni
Suomi24:n Keinokielet (http://keskustelu.suomi24.fi/debate/5155)
Siellä on joitakin asiantuntevia keskustelijoita, tosin useimmat
heistäkin vain satunnaisia kävijöitä. Häiriköitäkin käy ja niitä, jotka
pitävät Keinokieliä ohjelmointipalstana. Se olisi tehoton levityskanava
pandunialle, mutta olen tietysti nostanut pandunian sielläkin esiin.

Muitakin keskustelufoorumeita on ainakin joskus ollut, mutta yleisesti
ottaen esperanto hallitsee muutenkin vähäistä keskustelua. Niin,
esperanto, tuo suuri yksinäinen. Se on jätti keinotekoisten kielten
joukossa, mutta silti pieni kaikkien kielten joukossa. Pidän siitä
omalla tavallaan, mutta en toivo sen tulevan maailmankieleksi. Sitä
vaaraa ei tosin olekaan ensimmäisestä vuosisadasta päätellen.

Tekokielten historia on lohduton, jos sitä mitataan kielten
levinneisyydellä. Volapük oli ensimmäinen mittavaa suosiota saanut
tekokieli. Sitä ennen oli muita, monen mielestä parempiakin, mutta ne
eivät vain tehonneet. Volapük kukoisti hetken ja luhistui liikkeen
johtohahmojen välisiin erimielisyyksiin. Volapükin vanassa tuli paljon
siitä kopioituja kieliä. Esperanto nousi suosioon volapükin jälkeen,
mutta paljon hitaammin. Senkin vanassa tuli paljon kopiokieliä, joista
parhaiten muistetaan ido.

1900-luvun alkupuolella historian suunta näytti selvältä, tekokielten
valtavirta eteni systemaattisesta keinotekoisuudesta kohti
luonnollisuuden jäljittelyä, ja kielten sekoituksesta kohti yhtä
ihannetta eli nykyaikaista latinaa.
volapük -> esperanto -> ido -> interlingue -> interlingua

Interlinguassa ja koko joukossa muita samankaltaisia kieliä mainittu
ihanne saavutettiin, mutta se ei tuottanutkaan tulosta. Esperanto pysyi
vankkumatta suosituimpana tekokielenä, eivätkä muut päässeet
lähellekään. Miksi niin kävi, sitä ei tiedetä varmasti. Toisaalta se ei
voinut tulla yllätyksenä, koska Interlinguan tasoisia kieliä oli ollut
jo ennen, mm. Mondolingue ja Idiom Neutral. Interlinguan takana vain oli
enemmän rahaa kuin muilla, muttei se mitään ratkaissut lopulta. Sillä
vain saatiin ostettua enemmän aikaa.

Pandunia edustaa toisenlaista ajatusta. Se on sekoitus koko maailman
kielistä. Se on epäluonnollinen siinä mielessä, että sillä ei ole
määrättyä esikuvaa, mutta silti jokainen sen piirteistä esiintyy
jossakin luonnollisessa kielessä. Kaikki tuo on kuitenkin epäolennaista.
Luonnollisuus tai luonnottomuus ei selitä millään tavalla useimpien
tekokielten lohdutonta kohtaloa. Sekä luonnollisia kieliä jäljittelevät
että jäljittelyä karttavat kielet ovat kokeneet saman tappion. Pandunian
mahdollinen menestys riippuu siis aivan muista asioista.

--Risto