oulu
Mhitsos78
Wikipedia.
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Oulun kaupunki
Oulun vaakuna Oulun sijainti
vaakuna sijainti
Perustamisvuosi 1605
Lääni Oulun lääni
Maakunta Pohjois-Pohjanmaa
Seutukunta Oulun seutukunta
Pinta-ala
- Josta maata 454,53 km²
369,43 km²
Väkiluku
- Väestötiheys 128 986 (1.1.2006)
337,5 as/km²
Kuntaliitokset Oulujoen kunta, 1965
Ylikiiminki, 2009
Veroprosentti 18,00
Kunnan-/
kaupunginjohtaja Kari Nenonen
Kotisivu www.ouka.fi
Oulu (ruots. Uleåborg) on väkiluvultaan Suomen kuudenneksi suurin
kaupunki. Oulu sijaitsee Oulujoen suulla Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa,
Oulun läänissä. Kaupunki on alueensa sekä hallinnollinen että
kaupallinen keskus. Oulu on tunnettu teknologiakaupunkina. Kaupungissa
asuu 128 986 ihmistä (1.1.2006) ja sen pinta-ala ilman merialueita on
380,39 km², josta 10,96 km² on sisävesiä (1.1.2006). Väestötiheys on
337,5 asukasta/km² (1.1.2004). Kaupunki kuuluu Ouluseudun alueeseen,
jossa asuu noin 200 000 ihmistä. Se on myös Oulun seutukunnan keskus.
Sisällysluettelo
[piilota]
* 1 Historia
* 2 Palvelut
* 3 Tutustumiskohteita
* 4 Muita oululaisia asioita
o 4.1 Museot
o 4.2 Muuta
o 4.3 Tapahtumia
* 5 Liikenne
* 6 Urheilu
* 7 Ystävyyskaupungit
* 8 Kaupunginosat
* 9 Muita Ouluun liittyviä artikkeleja
* 10 Tunnettuja oululaisia
* 11 Aiheesta muualla
[muokkaa]
Historia
Oulun kaupungin perusti 8. huhtikuuta 1605 Ruotsin kuningas Kaarle IX
vastapäätä hieman aiemmin rakennettua Oulun linnaa. Tämä aloitti
kaupungin voimakkaan kasvun nykyaikaiseksi Pohjois-Suomen keskukseksi.
Nimi Oulu tulee mahdollisesti hämäläisestä tulvavettä tarkoittavasta
sanasta. 1700- ja 1800-luvuilla Oulu tunnettiin muun muassa tervasta ja
lohesta. Vuonna 1765 Oulu sai tapulikaupunkioikeudet. 1700-luvun lopulla
Oulu oli Turun jälkeen asukasluvultaan Suomen toiseksi suurin kaupunki
(asukasluku noin 3 000). Suuri muutos tapahtui vuonna 1822, kun tulipalo
tuhosi koko keskustan. Arkkitehti Carl Ludwig Engel teki sen jälkeen
kaupungille uuden ruutukaavan, jonka mukaisesti keskustan talot
edelleenkin rakentuvat. Vuonna 1990 Oulun asukasluku ylitti ensimmäisen
kerran 100 000 asukkaan rajan. Oulu vietti 400-vuotisjuhliaan vuonna 2005.
Viime vuosina Oulu on ollut Suomen nopeimmin kasvavien kaupunkien
joukossa. Nykyisin Oulu tunnetaan etenkin teknologiakaupunkina ja
Pohjois-Suomen veturina. Vuonna 1982 perustettu Oulun teknologiakylä on
Pohjoismaiden ensimmäinen. Myös aluetuilla ja muilla poliittisilla
päätöksillä on ollut oma merkityksensä Oulun kehityksessä, kun on
haluttu tasapainottaa etelän ja pohjoisen suhdetta.
Nuoriso-ja kulttuurikeskus, entinen kaupungintalo ja poliisilaitos
Suurenna
Nuoriso-ja kulttuurikeskus, entinen kaupungintalo ja poliisilaitos
Uuden Oulun kehitys alkoi, kun kaupunkiin perustettiin vuonna 1958
yliopisto. Varsinaisesti yliopisto aloitti toimintansa vuonna 1959 ja
yliopiston toiminta lähti hyvin liikkeelle: pohjoissuomalaiset
opiskelijat jäivät mielellään opiskelemaan pohjoiseen, kun aikaisemmin
akateemisen tutkinnon saaminen edellytti muuttoa Helsinkiin tai Turkuun.
Yliopisto perustettiinkin kaupungin kehittymisen ja hyvinvoinnin
turvaajaksi.
Kun 1960-luvun puolivälissä teknisen tiedekunnan alaa laajennettiin
koskemaan myös sähkö- ja konetekniikkaa, olivat edellytykset tulevalle
teknologiakaupungille koossa. Linnanmaalle alettiin rakentamaan
yliopiston omia toimitiloja. Tiloja rakennetaan vielä tänäkin päivänä;
nykyaikaiset opetus- ja tutkimustilat mahdollistavat opiskelijamäärän
jatkuvan kasvun.
Lääketieteellisen tiedekunnan tilat tehtiin Kontinkankaalle, jonne
sijoitettiin myös uusi yliopistollinen keskussairaala. Tänä päivänä
Oulun yliopisto on Suomen toiseksi suurin yliopisto Helsingin yliopiston
jälkeen ja sen kuudessa tiedekunnassa opiskelee noin 13 500 opiskelijaa.
Vaikutus on levinnyt myös ympäröiviin maakuntiin tutkimusasemien ja
kehittämiskeskusten toiminnan myötä.
Oulun asema Pohjois-Suomen johtavana elinkeinotoimintojen, hallinnon ja
erityisesti koulutuksen ja tutkimuksen keskuksena kasvoi edelleen, kun
kaupunkiin perustettiin VTT:n laboratorioita, Työterveyslaitoksen
aluelaboratorio, teollisuuden omia tutkimusyksiköitä ja uusia
koulutusyksiköitä, kuten teollisuuden alulle panema Pohjois-Suomen
Teollisuusopisto POHTO ja markkinointi-instituutin yksikkö.
Teknologiakaupunki-nimen kaupunki sai vuonna 1984, neljä vuotta siitä,
kun kaupunginhallitus oli alkanut aktiivisesti ajamaan teknologiakylän
perustamista Linnanmaan yliopistoalueelle. Toimikuntatyötä tehtiin kaksi
vuotta ja vuonna 1982 perustettiin Pohjoismaiden ensimmäinen tiedepuisto
Oulun Teknologiakylä Oy -yhtiö hankkeen toteuttajaksi. Hanke sai
runsaasti julkisuutta uudenlaisena tutkimustulosten kaupallistajana
hyvän liikkeellelähdön ansiosta.
Oulun teknologiakylä Oy, nykyisin pörssissä listattu Technopolis Oyj, ja
sen 10 vuotta myöhemmin perustettu tytäryhtiö Medipolis ovat toimineet
kasvavan joukon yrityksiä yrityshautomona ja yhdessä tutkijoiden ja
opiskelijoiden kanssa lisääntyvien toimitilojen tarjoajina. Pohjolan
"Piilaaksoksi" kutsuttu Oulu on tällä tavalla saanut ja luonut yli 10
000 uutta korkean teknologian työpaikkaa eri alojen huippuosaajille.
Oulusta on tullut samalla valtakunnallinen osaamisen keskus, jonka
pääaloja ovat telekommunikaatio, elektroniikka, ohjelmistoteollisuus,
lääketieteen tekniikka ja biotekniikka. Näitä aloja kehitetään, jotta
valmistauduttaisiin tulevaisuuteen kansainvälisessä kilpailutilanteessa.
Tietoteollisuuteen panostaminen on tuonut kaupunkiin paljon tämän alan
tuotantolaitoksia tutkimuksen ja tuotekehitysyksiköiden lisäksi.
Laajentumisen tuloksena on tuhansia uusia työpaikkoja Oulun seudulla ja
muualla Pohjois-Suomessa. Kuitenkin samalla ns. vanha teollisuus ja
monet palvelualat ovat kuihtuneet. Oulu on käynyt läpi perusteellisen
rakennemuutoksen melko hyvin tuloksin. Kuitenkin yhdessä 1990-luvun alun
laman kanssa rakennemuutos on aiheuttanut tuhansien työpaikkojen
menetyksen ja aiheuttanut työttömyyden pysymisen korkealla tasolla.
Kaupunkiseudulla vallitsee työvoimapula huipputekniikan aloilla, mutta
työttömyys laskee melko hitaasti. Kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa
toisiaan. Toisaalta yliopisto ja ammattioppilaitokset ovat jatkuvasti
lisänneet suosittujen alojen opiskelupaikkoja kysyntää tyydyttämään.
Koulutusvoimaa on lisätty huomattavasti siten, että ammatilliset
oppilaitokset kaupunkiseudulla on yhdistetty samaan
katto-organisaatioon. Sen nimi on Oulun seudun ammatillisen koulutuksen
kuntayhtymä. Siihen sisältyvät koulutuksen vaativimmat osat on
yhdistetty Oulun ammattikorkeakoulu -nimelle. Sieltä valmistuu
insinöörejä, tradenomeja, sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia,
ammattimuusikoita jne. Koulutettujen ihmisten kyky työllistyä ja
palvella yhteiskuntaa on hyvä, koulutus on siten hyvä investointi
yhteiskunnalle ja yksilöille. 2000-luvun alkuun mennessä Oulu on
kasvanut kaupungiksi, josta on ollut Pohjois-Suomelle hyötyä. Siitä on
tullut valtakunnan neljänneksi suurin keskus ja kansainvälisesti
tunnettu "Osaamisen keskus". Oulu on Pohjois-Suomen kehittyvä
taloudellinen ja henkinen keskus, joka on Skandinavian pohjoisosan
suurin kaupunkiseutu. Työpaikkakehitys seudulla on ollut myönteistä
1990-luvun romahduksen jälkeen. Tällä hetkellä kaupungissa on yli 60 000
työpaikkaa ja seutukunnassa noin 75 000. Suurimmat työpaikka-alat ovat
palvelu (50%), teollisuus (22%) ja kauppa (13%). Suurimmat työnantajat
vuonna 2001 olivat Oulun kaupunki, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
ja Nokia Oyj.
[muokkaa]
Palvelut
Oulun yliopisto on Suomen toiseksi suurin. Kaupunki tunnetaankin myös
opiskelijakaupunkina, jossa on kaikkiaan lähes 50 000 opiskelijaa.
Vuonna 2003 opiskelijamäärät olivat seuraavat:
* Perusasteella 13 000 opiskelijaa
* Lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa 12 500 opiskelijaa
* Oulun seudun ammattikorkeakoulussa 7 300 opiskelijaa
* Oulun yliopistossa 15 000 opiskelijaa
Oulussa toimii myös yksi Suomen viidestä yliopistollisesta sairaalasta,
Oulun yliopistollinen sairaala, OYS.
[muokkaa]
Tutustumiskohteita
Oulu satelliittikuvassa
Suurenna
Oulu satelliittikuvassa
* Tiedekeskus Tietomaa
* Rotuaari
* suolamakasiinit
* Hupisaarten kaupunginpuisto
* Oulun tuomiokirkko
* F. M. Franzénin muistopatsas
* Yliopiston kasvitieteellinen puutarha
* Arktinen galleria
* Teknologiakylä
* Toripolliisi -patsas
* Oulun Kauppahalli
[muokkaa]
Muita oululaisia asioita
* rössypottu
* rieska
[muokkaa]
Museot
* Pohjois-Pohjanmaan museo
* Oulun taidemuseo
* Oulun Automuseo
* Pateniemen sahan museo
* Turkansaaren ulkomuseo
* Merimiehenkotimuseo (Pikisaari)
* Eläinmuseo
[muokkaa]
Muuta
Potnapekka patosillalla.
Suurenna
Potnapekka patosillalla.
* Oulun kaupunginteatteri
* Oulun musiikkikeskus
* Oulun yliopisto
* Kylpylähotelli Eden
* Ouluhalli ja Raksilan urheilukeskus
* Nallikarin virkistysalue
* Äimäraution siirtolapuutarha
* Markkuun ryhmäpuutarha
* Kaupunginojan puistovyöhyke
* Merikosken kalatie
* Formula-Center
* Vauhtipuisto
* Ponipiha
* kiertoajelut ja Junabussi Potnapekka
[muokkaa]
Tapahtumia
* Oulun Tervahiihto
* Oulu Horse Show
* American Car Show
* Korttelihaipakka
* Qstock
* Oulun musiikkivideofestivaalit ja Ilmakitaransoiton MM-kisat
* Valkosipuliyö
Lisäksi Oulussa järjestetään vuosittain useita erilaisia taiteiden ja
tieteiden näyttelyjä sekä teematapahtumia.
[muokkaa]
Liikenne
Oulujokea ja Tuiran siltoja
Suurenna
Oulujokea ja Tuiran siltoja
Oulun rautatieasema
Suurenna
Oulun rautatieasema
Oulun kautta kulkee yksi Suomen pääväylistä, Helsingistä Utsjoelle
kulkeva valtatie 4. Eurooppa-teistä Oulun kautta kulkevat E8 ja E75.
E75-tie kulkee Oulun läpi moottoritienä. Ensimmäinen muutaman kilometrin
pätkä valmistui Oulujoen ylittävine kaksoissiltoineen (Pohjansilta)
vuonna 1965. Sen jälkeen moottoritieosuutta on useaan otteeseen
pidennetty siten, että yhtenäinen osuus alkaa etelässä Limingan
Haaransillalta ja päättyy pohjoisessa Haukiputaan Kelloon.
Tulevaisuudessa ruuhkaisin osuus Kontinkankaalta Kuusamontien liittymään
halutaan leventää kuusikaistaiseksi sekä sisällyttää tien varsien
liittymiin nopean joukkoliikenteen terminaaleja. Suunnitelmissa on myös
jatkaa moottoritieosuutta yhä etelämmäksi ja muuttaa nykyinen
valtateiden 4 ja 8 Haaransillan kiertoliittymä eritasoliittymäksi.
Lisäksi Oulusta alkavat Kuusamoon johtava valtatie 20 ja Kajaaniin
johtava valtatie 22. Turkuun johtava valtatie 8 erkanee valtatie 4:stä
Oulun eteläpuolella Limingassa.
Oulun rautatieasema on tärkeä risteysasema, jossa kohtaavat etelästä,
pohjoisesta ja idästä tulevat rautatiet. Rataosa Seinäjoelta
Rovaniemelle on sähköistetty, osuuden Oulu–Kajaani–Iisalmi sähköistys on
rakenteilla ja valmistuu joulukuussa 2006.
Oulusta on useita päivittäisiä VR:n junavuoroja Helsingin ja Rovaniemen
suuntiin. Myös tavaraliikenne on vilkasta. Pohjanmaan rata eli rataosuus
Seinäjoki–Oulu valmistui vuonna 1886.
Oulun satamassa vierailee vuosittain yli 500 alusta, ja sen kautta
kulkee rahtia vuosittain yli kaksi miljoonaa tonnia.
Matkustajaliikennettä Oulun satamaan ei ole. Sataman suurin syväys on
10,0 metriä.
Oulun lentoasema sijaitsee Oulunsalon kunnassa, noin 15 kilometriä Oulun
keskustasta etelään. Lentoasemalta on useita päivittäisiä lentoja
Helsinkiin, Tukholmaan ja Kööpenhaminaan. Matkustajamäärältään Oulun
lentoasema on Suomen toiseksi vilkkain Helsinki-Vantaan jälkeen.
Välimatkoja merkittäviin suomalaisiin kaupunkeihin:
* Helsinkiin 553 km
* Jyväskylään 333 km
* Kotkaan 582 km
* Kuopioon 284 km
* Lahteen 505 km
* Lappeenrantaan 548 km
* Poriin 501 km
* Rovaniemelle 207 km
* Tampereelle 476 km
* Tornioon (Ruotsin rajalle) 131 km
* Turkuun 620 km
* Vaasaan 290 km
[muokkaa]
Urheilu
Oulun Kärpät pelaamassa Helsingin IFK:n vieraana.
Suurenna
Oulun Kärpät pelaamassa Helsingin IFK:n vieraana.
Oulussa on ollut aina vilkas urheilutarjonta ja varhaisimmat tiedot
urheilutapahtumista yltävät 1800-luvun lopulle, jolloin kaupungin
ruotsinkielinen väestö harrasti luistelua ja suomenkielinen hiihtoa.
Tuolta ajalta ovat peräisin myös Oulun vanhimmat urheiluseurat Oulun
Luistinseura ja Oulun Hiihtoseura. Palloilulajeista vanhimmat ovat
jääpallo ja jalkapallo.
Oululaiset palloiluseurat ovat pelanneet marginaalilajeja lukuun
ottamatta kaikkien lajien pääsarjoissa. Miesten mestaruuksia ovat
voittaneet jalkapallossa OPS (2), jääkiekossa Kärpät (3), jääpallossa
OPS ja OLS (13), kaukalopallossa Bandy-84 ja pesäpallossa Lippo. Muita
palloilulajien oululaisia pääsarjaseuroja ovat olleet mm. jalkapallossa
OTP ja FC Oulu, jääpallossa OPP, OTP ja Oulun Tarmo, kaukalopallossa
R-Ville Team ja RB Oulu, koripallossa ONMKY sekä lentopallossa ETTA ja
Kisko. Pienemmistä lajeista oululaisia pääsarjaseuroja ovat olleet
Northern Lights (amerikkalainen jalkapallo), Telemark Team RY
tanssiurheiluseura ja OYUS (rugby).
Oulu on isännöinyt useaan kertaan eri lajien arvokisoja kuten
yleisurheilun SM-kisoja eli Kalevan Kisoja sekä pesäpallon kotimaista
huipputapahtumaa Itä - Länttä. Oulu on toiminut myös jääpallon
MM-kisojen pelipaikkana kahteen eri otteeseen. Lisäksi kaupungissa on
järjestetty lentopallon EM-kisat yhdessä Turun kanssa sekä pelattu
jalkapallon, jääpallon, jääkiekon ja lentopallon maaotteluita.
Oulun pääurheilupaikat ovat keskittyneet urheilukeskuksiin. Merkittävin
niistä on Raksilan urheilukeskus, jossa sijaitsevat Raksilan jäähallin
lisäksi (rakennettu 1975, 6700 katsojaa), monitoimiareena Ouluhalli,
yksi Suomen vilkkaimmista uimahalleista sekä tekojäärata ja
pesäpallostadion. Raatin urheilukeskuksessa sijaitsevat jo 1950-luvulla
vesivoimalaitoksen kivijätteiden päälle syntynyt yleisurheilu- ja
jalkapallostadion lisäalueineen sekä kaupungin toinen uimahalli. Raatin
stadionista on valmistunut n. 15 miljoonan euron arvoinen
hankesuunnitelma, joka tähtää täysin uuden stadionin valmistumiseen,
uimahallin laajennukseen sekä hiekkapintaisen lisäalueen muuttamiseen
tekonurmipintaiseksi harjoituskentäksi. Muita merkittäviä urheilualueita
ovat Oulun urheilutalo, Linnanmaan urheilupuisto (harjoitusjäähalli ja
urheiluhalli) sekä Heinäpään urheilukeskus, jossa on 7 täysimittaista
jalkapallokenttää.
Kaupungin kasvaminen ja kehittyminen on merkinnyt vanhojen tuttujen
urheilualueiden katoamista. Legendaarinen ja kenties vanhin Oulun
urheilualue Keskuskenttä Aleksanterinkadulla ja Tuiran kenttä ovat
jääneet kerrostalojen alle. Toinen suuri sisäpalloiluhalli ns. Ynnin
kaarihalli purettiin Tuomiokirkon vierestä hotelli- ja
toimistokompleksin tieltä jo parikymmentä vuotta sitten. Nokian
toimitalon tieltä Peltolasta raivattiin ns. piirin kentät, jolloin
melkein puolet Oulun nurmipintaisista jalkapallokentistä katosivat.
Raksilan nykyisen urheilualueen paikalla olivat ns. Pakkalan kentät,
jotka hävitettiin tekojään ja pesäpallostadionin valmistumisen yhteydessä.
Tulevaisuus on tuomassa Ouluun lisää urheilun suorituspaikkoja. Viimeksi
ovat valmistuneet Raksilan uimahallin ja jäähallin miljoonaluokan
remontit. Raatin remontin olisi tarkoitus valmistua vuoden 2009
tienoilla. Lisäksi väännetään kättä jalkapallon harjoitushallin
rakentamisesta Heinäpään hiekkakentän paikalle ja Raksilan jäähallin
päässä olevan tekojääkaukalon kattamisesta harjoitusjäähalliksi. Oulussa
tarvitaan lisäksi uutta sisäpalloiluhallia vanhentuneen ja pienen
Urheilutalon korvaajaksi sekä uutta katsomo- ja huoltorakennusta tekojäälle.
Jääkiekkojoukkue Oulun Kärpät on pelannut SM-liigassa vuodesta 2000
lähtien (sitä ennen se oli sarjassa 70-80-luvulla). Kärppien
saavutuksiin kuuluu kolme suomen mestaruutta, viimeisin kaudelta 2004-2005.
[muokkaa]
Ystävyyskaupungit
* Alta, Norja
* Arkangeli, Venäjä
* Boden, Ruotsi
* Bursa, Turkki
* Halle, Saksa
* Leverkusen, Saksa
* Odessa, Ukraina
* Siofok, Unkari
[muokkaa]
Kaupunginosat
Näytä
Oulun kaupunginosat suuralueittain
Keskusta: I - Pokkinen – II - Vaara – III - Vanhatulli – IV - Hollihaka
– V - Leveri – Myllytulli – Intiö – Raksila
Höyhtyä: Höyhtyä – Karjasilta – Lintula – Mäntylä – Nokela
Oulunsuu: Kontinkangas – Oulunsuu – Peltola – Värttö
Kaukovainio: Hiironen – Kaukovainio
Nuottasaari: Limingantulli – Nuottasaari – Äimärautio
Kaakkuri: Kaakkuri – Kiviniemi – Metsokangas – Perävainio
Maikkula: Hangaskangas – Heikkilänkangas – Iinatti – Juurusoja –
Knuutila – Maikkula – Madekoski – Pikkarala
Tuira: Hietasaari – Koskikeskus – Pikisaari – Toppilansaari – Tuira –
Vihreäsaari
Puolivälinkangas: Isko – Puolivälinkangas – Pyykösjärvi – Takalaanila –
Välivainio
Koskela: Alppila – Koskela – Taskila – Toppila
Pateniemi: Rajakylä – Pateniemi – Herukka
Kaijonharju: Kaijonharju – Kuivasjärvi – Liikanen – Linnanmaa – Ritaharju
Myllyoja: Haapalehto – Hintta – Hiukkavaara – Kirkkokangas – Kynsilehto
– Laanila – Myllyoja – Parkkisenkangas
Sanginsuu: Lapinkangas – Niiles – Saarela – Sanginjoki – Sanginsuu –
Ulkosanki
Korvensuora: Heikinharju – Korvenkylä – Korvensuora – Rusko –
Ruskonselkä – Saviharju – Talvikangas
[muokkaa]
Muita Ouluun liittyviä artikkeleja
* A. Mörö Oy – seutuliikenteen linja-auto-operaattori
* Koskilinjat – paikallisliikenteen linja-auto-operaattori
* Mieskuoro Huutajat
* Oulun Kärpät SM-liigan jääkiekkojoukkue
* Oulun Lippo pesäpallojoukkue
* Oulun Luistinseura (OLS)
* Oulun Lyseon lukio
* Oulun suurpalo vuonna 1822
* Oulun Uimaseura ry
[muokkaa]
Tunnettuja oululaisia
* Matti Ahde, poliitikko
* Eero Aho, näyttelijä
* Outi Alanne, kirjailija
* Frans Mikael Franzén, runoilija, kirjailija
* Matti Hautamäki, mäkihyppääjä
* Kari Jalonen, päävalmentaja (Oulun Kärpät)
* Otto Karhi, Maalaisliiton ensimmäinen puheenjohtaja ja kansanedustaja
* V. A. Koskenniemi, runoilija, kirjailija
* Kaarlo Kramsu, runoilija
* Jorma Kurvinen, kirjailija (mm. Susikoira Roi -kirjasarja)
* Riitta-Liisa Lassila, hiihtäjä
* Yrjö Mäkelin, kansanedustaja
* Mika Nurmela, jalkapalloilija
* Teuvo Pakkala, kirjailija
* Samuli Paulaharju, kansanperinteen kerääjä ja kirjailija
* Susanna Pöykiö, taitoluistelija
* Juha "Julma-Juha" Väätäinen, juoksija, valmentaja
* Heidi Hautala, Vihreän liiton politikko
* Reijo Ruotsalainen, jääkiekkoilija
* Antti Niemi, jalkapalloilija
* Joni Pitkänen, jääkiekkoilija
* Tuomas Enbuske, televisiojuontaja
[muokkaa]
Aiheesta muualla
* Oulun kaupungin kotisivut
* Oulun yliopisto
* Oulu24.net – kaupallinen paikallisportaali
* Linjakas, Oulun seudun bussireittiopas
* Oulun nimi muilla kielillä
* Ruokaa Oulussa
* Oulu 400 vuotta
* Oulun tapahtumakalenteri
* Oulun arkkitehtuurikohdeluettelo
* Oulun Musiikkivideofestivaalit ja Ilmakitaransoiton MM-kisat
Näytä
Pohjois-Pohjanmaan maakunnan kunnat
Alavieska - Haapajärvi - Haapavesi - Hailuoto - Haukipudas - Ii -
Kalajoki - Kempele - Kestilä - Kiiminki - Kuivaniemi - Kuusamo -
Kärsämäki - Liminka - Lumijoki - Merijärvi - Muhos - Nivala - Oulainen -
Oulu - Oulunsalo - Piippola - Pudasjärvi - Pulkkila - Pyhäjoki -
Pyhäjärvi - Pyhäntä - Raahe - Rantsila - Reisjärvi - Ruukki - Sievi -
Siikajoki - Taivalkoski - Tyrnävä - Utajärvi - Vihanti - Yli-Ii -
Ylikiiminki - Ylivieska
Näytä
Oulun läänin kunnat
Alavieska - Haapajärvi - Haapavesi - Hailuoto - Haukipudas - Hyrynsalmi
- Ii - Kajaani - Kalajoki - Kempele - Kestilä - Kiiminki - Kuhmo -
Kuivaniemi - Kuusamo - Kärsämäki - Liminka - Lumijoki - Merijärvi -
Muhos - Nivala - Oulainen - Oulu - Oulunsalo - Paltamo - Piippola -
Pudasjärvi - Pulkkila - Puolanka - Pyhäjoki - Pyhäjärvi - Pyhäntä -
Raahe - Rantsila - Reisjärvi - Ristijärvi - Ruukki - Sievi - Siikajoki -
Sotkamo - Suomussalmi - Taivalkoski - Tyrnävä - Utajärvi - Vaala -
Vihanti - Vuolijoki - Yli-Ii - Ylikiiminki - Ylivieska
Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Oulu
Luokka: Oulu