Surkea sisäantenni?
Jack
Samsung LCD telkussa on digiviritin (on muuten analoginenkin vaikka missään
ei mainita).
Hankin sisäantenniksi OFA SV9320 :n, kun kaapelialueella asustan, ja kuva on
aivan kamala.
Tampereella, Messukylässä on Teiskon mastoon matkaa ehkä 20km linnuntietä ja
Sampan signaalimittari kertoo että signaalitaso on parhaimmillaan 24 ja
virhetaso 8!
Mikä mättää? Onko OFA:t todella noin huonoja. Mikä on parempi littuantenni,
kun sarvet tahi haravat eivät sovi minnekkään sisälle.
JMK
--
Huomaa osoitteen roskaesto!
Mika Iisakkila
> Hankin sisäantenniksi OFA SV9320 :n, kun kaapelialueella asustan, ja kuva on
> aivan kamala.
> Tampereella, Messukylässä on Teiskon mastoon matkaa ehkä 20km linnuntietä ja
> Sampan signaalimittari kertoo että signaalitaso on parhaimmillaan 24 ja
> virhetaso 8!
Jostain kummasta on siinnyt tämä ajatus, että tikitelkkaria voi
katsella ihan millä hyvänsä rämpylällä, joka sullotaan kirjahyllyn
taakse. 20 km on itse asiassa jo melko pitkä matka lähettimeen, jos
masto ei näy ikkunasta.
> Mikä mättää? Onko OFA:t todella noin huonoja. Mikä on parempi littuantenni,
> kun sarvet tahi haravat eivät sovi minnekkään sisälle.
Kokeile virittää sillä analogiset kanavat. Jos ei niistä näy
sisäantennilla mitään katselukelpoista, niin ei se olo kovin
auvoiseksi muutu yrittämällä kaivaa samasta epäsignaalista bittejä.
Antennin vaihtaminen toiseen sisäantenniin ei tuone mitään
dramaattista parannusta asiaan.
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ --Foo.
Jack
--
Huomaa osoitteen roskaesto!
"Mika Iisakkila" <mika...@pingrid.fi.invalid> wrote in message
news:m3ejxb0...@pingrid.fi.invalid...
Analogikuva on loistava 10 cm:n langanpätkällä, kun tällä läpyskällä juuri
ja juuri näkyvissä.
Eikä 20 km pitäisi olle kummoinenkaan matka jos lähetyssignaalissa on
riittävästi potkua, kuten analogipuolella.
JMK
Mika Iisakkila
> Analogikuva on loistava 10 cm:n langanpätkällä, kun tällä läpyskällä juuri
> ja juuri näkyvissä.
No kokeile sitten digikuvaa sillä langanpätkällä :-D
En jaksa alkaa seulomaan Digitan kömpelöiltä nettisivuilta
tamperelaisia lähetystaajuuksia, mutta selitys tähän anomaliaan
saattaisi löytyä siitä, että se langanpätkä toimii siellä
VHF-taajuuksilla joilla kokeilemasi analogiset kanavat ovat, mutta
digikanavat ovat kaikki UHF:llä.
Jos se läpyskä on joku aktiivivehje, niin onhan sillä sähköä? (en
halua mitenkään aliarvioida virittelytaitojasi tai -tietojasi, mutta
paketeissa tulee usein valmiiksi tyhjät patterit, jne...)
> Eikä 20 km pitäisi olle kummoinenkaan matka jos lähetyssignaalissa on
> riittävästi potkua, kuten analogipuolella.
"Potku" ei auta mitään maasto- ja rakennusesteisiin. Esimerkiksi
Hakametsän urheiluhallin päädyn vieressä ei saanut millään ilveellä
kelvollista paluukuvaa aikaan, antenni (oikea harava, eikä mikään
läpyskä) olisi pitänyt viedä jonnekin aivan muualle tai 20 metriä ylemmäs.
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ --Foo.
Jack
--
Huomaa osoitteen roskaesto!
"Mika Iisakkila" <mika...@pingrid.fi.invalid> wrote in message
news:m3irmm9...@pingrid.fi.invalid...
Joo, kyllä sähköä tulee tuosta seinämokkulasta ja hyvä puoli on kun asuu 6.
kerroksessa.
Tuo myyjä lupasi sylillisen antenneja testiin, joista saa valita sopivimman.
Seuraava vaihtoehto tämän jälkeen on sitten tämä:
http://www.sci.fi/~oh2bio/antennit/HB9CV.htm
JMK
PW
"Eikä 20 km pitäisi olle kummoinenkaan matka jos lähetyssignaalissa on
riittävästi potkua, kuten analogipuolella."
Se matka ei tapa, vaan vauhti.
Maasto-olosuhteet saattavat olla sellaiset, että kuva ei näy!
Juha Ruismäki
> En jaksa alkaa seulomaan Digitan kömpelöiltä nettisivuilta
> tamperelaisia lähetystaajuuksia, mutta selitys tähän anomaliaan
> saattaisi löytyä siitä, että se langanpätkä toimii siellä
> VHF-taajuuksilla joilla kokeilemasi analogiset kanavat ovat, mutta
> digikanavat ovat kaikki UHF:llä.
Ykkönen on tosiaan VHF-kanavalla ja se näkyy vaikka ihan
ilman antennia, niin että sen perusteella ei kannata
päätellä mitään antennista. Jos muut analogikanavat näkyvät
loistavasti, niin sitten on eri juttu.
Juha
Sami Setälä
> sopivimman. Seuraava vaihtoehto tämän jälkeen on sitten tämä:
> http://www.sci.fi/~oh2bio/antennit/HB9CV.htm
Yhden tuttavan Kangasalla tekemien kokeiluiden perusteella tuota
kotitekoista voi suositella. Ainakin tuohon OFAan nähden sillä tuli kuulemma
selkeä parannus.
-Sami-
TH
> Mikä mättää? Onko OFA:t todella noin huonoja. Mikä on parempi
> littuantenni,
> kun sarvet tahi haravat eivät sovi minnekkään sisälle.
>
> JMK
>
http://www.kjaerulff1.com/catid.245/pid.543/111.aspx
Itselläni on linkin mukainen littuska Digiality 1200 sisäantenni. Olen ollut
erittäin tyytyväinen. Asun myös n. 20 km Turun lähettimestä ja ikkunatkin on
"väärään suuntaan". Silti signaalilaatuu pysyy lähes aina 100%:ssa. Antenni
osaa otaa käyttöjanniteen suoraan antennijohdosta boxin kautta, joten
ylimääräiset piuhatkin jää pois. Digitelevisioissa ei ilmeisesti tuota
jännitteen syöttöä yleensä ole, mutta ulkoinen jännitelähdekin tulee kyllä
mukana.
-TH-
Rick
> Analogikuva on loistava 10 cm:n langanpätkällä, kun tällä läpyskällä juuri
> ja juuri näkyvissä.
Onko analogiakuva loistava UHF kanavilla eli muilla kuin YLE TV1:llä?
Jos on niin ehkä kannattaa laittaa tuo 10 cm lanka antenniksi
digivastaanottimeen mieluiten vaikka esim. parin metrin
koaksiaalikaapelin välityksellä jotta voi kokeilla eri paikkoja.
Minulla on MSI MegaSky USB digivastaanotin ja siinä tuli mukana n. 14cm
pitkä antennitikku magneettijalalla vajaan 2m pituisen ohuen
koaksiaalikaapelin päässä. Laitoin antennin sähkölämpöpatteriin johon
magneetti tarttui hyvin ja tikku on vaakatasossa ja sattumalta
suunnilleen poikittain aseman suntaan, kaikki kanavat tulivat näkyviin.
Ehkä metallinen lämpöpatteri auttaa ikäänkuin maatasona?
Etäisyyttä asemaan lienee hiukan alle 20km.
Rick
--
Käy radioaiheisilla sivuillani: http://www.saunalahti.fi/rick/
Lisäksi lue suomalaista piraattiradiohistoriaa sivuilta:
http://koti.mbnet.fi/~tapanih/rwr/
Sieltä löytyy myös lokeja suomessa kuulluista piraattiasemista.
Jack
--
Huomaa osoitteen roskaesto!
"Sami Setälä" <sse...@surfeu.fi.invalid> wrote in message
news:44a1247c$0$22333$9b53...@news.fv.fi...
Vaihdoin OFA 9210:iin ja signaalit pompsahtivat tuonne 80:n paremmalle
puolelle!
On vielä kokeilematta tuo 9350:n ulkoantenni, mutta tuskin tarvii.
JMK
Matti Kaki
>
>
>"Jack" <jan...@POISTAdnainternet.net> writes:
>> Hankin sisäantenniksi OFA SV9320 :n, kun kaapelialueella asustan, ja kuva on
>> aivan kamala.
>> Tampereella, Messukylässä on Teiskon mastoon matkaa ehkä 20km linnuntietä ja
>> Sampan signaalimittari kertoo että signaalitaso on parhaimmillaan 24 ja
>> virhetaso 8!
>
>Jostain kummasta on siinnyt tämä ajatus, että tikitelkkaria voi
>katsella ihan millä hyvänsä rämpylällä, joka sullotaan kirjahyllyn
>taakse. 20 km on itse asiassa jo melko pitkä matka lähettimeen, jos
>masto ei näy ikkunasta.
Alan porukallakin oli tuollainen käsitys digin alkuvaiheissa ja
sitten ihmeteltiin kun ei näykään. Piti henkarilla näkyä melkein
missä vaan mutta totuus on julma. Ja kansa tuntee itsesä petetyksi
ja ihan syystäkin.
>> Mikä mättää? Onko OFA:t todella noin huonoja. Mikä on parempi littuantenni,
>> kun sarvet tahi haravat eivät sovi minnekkään sisälle.
>
>Kokeile virittää sillä analogiset kanavat. Jos ei niistä näy
>sisäantennilla mitään katselukelpoista, niin ei se olo kovin
>auvoiseksi muutu yrittämällä kaivaa samasta epäsignaalista bittejä.
>Antennin vaihtaminen toiseen sisäantenniin ei tuone mitään
>dramaattista parannusta asiaan.
Sisäantennin ongelmana ovat heijastukset seinistä, katosta ja
lattiasta jotka aiheuttavat sisälle verkon jossa on paljon minimi-
ja maksimikohtia. Kun ihminen liikkuu niin heijastuksiin tulee
suuriakin muutoksia.
Kokeile ensin laittaa se antenni vaikka ikkunasta ulos ja katso
auttaako. Jos ei vieläkään auta niin suunta-antenni lienee järkevin
vaihtoehto. Jos sinulla on parveke niin siellä voisi kokeilla.
Digivastaanotinkin voi olla niin huono ettei herkkyys riitä.
Kyseinen antenni on vahvistimella varustettu ja se vahvistin voi
yliohjautua tai vahvistaa ei-toivottuja signaaleja jotka haittavaat
vastaanottoa. Antenni näkyy olevan halpa joka viittaa siihen, että
vahvistin on laajakaistainen ja huonosti häiriöitä sietävä. Voisit
palauttaa sen kauppaan koska ei tunnut toimivan
Jos viitsit niin voisit rakennella tuollaisen HB9CV:n jolla voisi
saada näkyviin paremmin kuin kyseisellä OFA SV9320:llä.
http://www.sci.fi/~oh2bio/antennit
--
Matti Kaki at iki dot fi http://www.sci.fi/~oh2bio
=========== Location: 60.414 N 25.097 E ===========
Navigare Necesse Est - Vivere Non Est Necesse
Matti Kaki
Tuossakin on vaan sellainen ongelma, etä vahvistin on laajakaistainen.
Antennin taajuusalue on turhan laaja (VHF/UHF). Jos se olisi tehty
vain UHF:lle, voitaisiin antennilelementti ja vahvistin mitoittaa
paremmin ja kapeammaksi jolloin turhia signaaleja ei vahvistettaisi
yhtä tehokkaasti kuin laakaistaisessa vahvistimessa. Hyvä vahvistin
on suhteellisen kallis joten harvassa aktiiviantennissa sellaista on.
Antti Panula
news:d3cog.10174$3E7....@reader1.news.jippii.net...
> Sisäantennin ongelmana ovat heijastukset seinistä, katosta ja
> lattiasta jotka aiheuttavat sisälle verkon jossa on paljon minimi-
> ja maksimikohtia. Kun ihminen liikkuu niin heijastuksiin tulee
> suuriakin muutoksia.
Heijastukset eivät vaikuta digitv:ssä negatiivisesti. Tämä olisi Matinkin jo
pitänyt tietää :) Muutenkin on kyseenalaista, vaikuttaako henkilön
liikkuminen tai puusta tehdyt huonekalut signaaliin.
> Kokeile ensin laittaa se antenni vaikka ikkunasta ulos ja katso
> auttaako.
Tämä on jo huomattavasti parempi neuvo.
Antti
OH7GLS
Paul Keinanen
<oh2bio...@sci.fi.invalid> wrote:
>In article <m3ejxb0...@pingrid.fi.invalid>, mika...@pingrid.fi.invalid says...
>>Jostain kummasta on siinnyt tämä ajatus, että tikitelkkaria voi
>>katsella ihan millä hyvänsä rämpylällä, joka sullotaan kirjahyllyn
>>taakse. 20 km on itse asiassa jo melko pitkä matka lähettimeen, jos
>>masto ei näy ikkunasta.
>
> Alan porukallakin oli tuollainen käsitys digin alkuvaiheissa ja
> sitten ihmeteltiin kun ei näykään. Piti henkarilla näkyä melkein
> missä vaan mutta totuus on julma. Ja kansa tuntee itsesä petetyksi
> ja ihan syystäkin.
Ehkä jossain maassa on henkarilla näkynyt, mutta sitähän ei tiedä,
onko siellä käytetty 16QAM tai peräti QPSK modulaatiota ja parempaa
virheenkorjausta kuin meillä (jolloin siis nettobittivirta jää
pienemmäksi).
Kun hyvin monella tuntuu olevan ajoittaisia pikselöitymis- ja äänen
pätkimisongelmia, viittaa tuo pahasti siihen, että signaalitasot
käyvät hitaahkon häipymän takia aina välillä kohinassa, eli yhteydessä
ei ole riittävästi häipymävaraa täällä vallitsevia häipymäoloja
ajatellen.
Olisi voinut kohtuudella olettaa, että jos laajakaistaisella UHF
antennilla näkee päälähettimen analogisia kanavia edes kohtuullisella
laadulla, samalla antennilla pitäisi myös näkyä digisignaali, mutta
ainakin Viestintäviraston teettämän kyselytutkimuksen mukaan
antennien(kin) kanssa on jouduttu paljon tappelemaan.
Julkaistuista listoista päätellen digilähetinten säteilytehot ovat
ainakin 10 dB alle analogisen lähettimen säteilytehon. Ehkäpä tämä ero
on liian suuri, eli digilähettimillä pitäisi olla suurempi teho kuin
nykyisin.
Ainakin Lontoon alueella on digilähetinten tehoja on jouduttu
korottamaan, jotta digin näkyvyysalue olisi saatu samaksi kuin
analogisen lähettimen. Siihen aikaan kuin tuota seurasin, oli alueella
käytössä vielä 2k koodaus ja ainakin joissakin mukseissa vielä 16QAM
modulaatio, joka vaatii vähemmän signaalia kuin meillä käytössä oleva
64QAM.
Ettei vain noita lähettimimien säteilytehoja olisi mitoitettu liian
optimististen testitapausten perusteella. Osakeyhtiönä Digitan
tarkoitushan on tuottaa voittoa, eikä suinkaan taata palvelutasoa :-).
Paul
Rick
> pitkä antennitikku magneettijalalla vajaan 2m pituisen ohuen
> koaksiaalikaapelin päässä. Laitoin antennin sähkölämpöpatteriin johon
> magneetti tarttui hyvin ja tikku on vaakatasossa ja sattumalta
> suunnilleen poikittain aseman suntaan, kaikki kanavat tulivat näkyviin.
> Ehkä metallinen lämpöpatteri auttaa ikäänkuin maatasona?
> Etäisyyttä asemaan lienee hiukan alle 20km.
Monet valittavat että pitää olla tehokkaat antennit ennen kuin
digikanavat näkyy mutta minulla on toinenkin positiivinen kokemus tuosta
14 cm antennitikusta sillä keväällä otin kannettavan tietokoneen ja tuon
USB divastaanottimen lomalle mukaan Luostolle ja laitoin siellä
antennin magneettijalan ensimmäiseen mökissä näkemääni metalliin joka
oli takan piipun peltistä tuleva pitkähkö metallivarsi, tikun asento oli
taas vaakasuuntainen poikittain aseman suuntaan, ja kaikki siellä
lähetetyt kanavat näkyivät.
Matkaa Pyhätunturin lähetysasemalle parikymmentä kilsaa ja lumista
kuusimetsää välissä joka alkoi heti mökin seinustalta.
Tuo antennihan ei ole mikään aktiiviantenni joten vastannee 14 cm
langanpätkää.
Uskon että siinä kuitenkin auttaa kun magneetti tulee melkein
automaattisesti laitettua metalliin sillä kokeilin sitten ihan ilmassa
antennia kädellä pitäen ja pätkimistä alkoi esiintyä vaikka suunta
olikin sama kuin metallissa kiinni ollessaan mutta tietysti pieni
sijainnin muutos voi muutenkin vaikuttaa.
TH
> Tuossakin on vaan sellainen ongelma, etä vahvistin on laajakaistainen.
> Antennin taajuusalue on turhan laaja (VHF/UHF). Jos se olisi tehty
> vain UHF:lle, voitaisiin antennilelementti ja vahvistin mitoittaa
> paremmin ja kapeammaksi jolloin turhia signaaleja ei vahvistettaisi
> yhtä tehokkaasti kuin laakaistaisessa vahvistimessa. Hyvä vahvistin
> on suhteellisen kallis joten harvassa aktiiviantennissa sellaista on.
>
> --
> Matti Kaki at iki dot fi http://www.sci.fi/~oh2bio
> =========== Location: 60.414 N 25.097 E ===========
> Navigare Necesse Est - Vivere Non Est Necesse
>
Olen kyllä ollut erittäin tyytyväinen tuon vahvistimen laatuun. Tiedän että
kovin voimakkaat kentät ei ole paikassa, jossa antenni on. Vahvistimen
laajakaistaisuuden huomaa kyllä jos esim. puhuun matkapuhelimeen muutaman
metrin säteellä antennista. Kuva pikselöityy silloin melko herkästi.
Usein näkee sisäantenneja muutenkin markkinoitavan vaan vahvistuksen mukaan,
jopa 40 dB. Tuollainen usein vahvistaa signaalin jo aivan "kuralle".
Harvemmin paketeista löytyy esim. kohinalukua, mikä olisi paljon
oleellisenpi tieto signaalin laadun kannalta
Antti Panula
news:T%cog.157$uA5...@read3.inet.fi...
> Usein näkee sisäantenneja muutenkin markkinoitavan vaan vahvistuksen
> mukaan, jopa 40 dB. Tuollainen usein vahvistaa signaalin jo aivan
> "kuralle". Harvemmin paketeista löytyy esim. kohinalukua, mikä olisi
> paljon oleellisenpi tieto signaalin laadun kannalta
Parimetriset antennit 100 elementillä vahvistavat maksimissaan sen 20dB.
40dB vaatisi niin paljon elementtejä ja puomin pituutta että sellaista ei
kenelläkään ole myynnissä.
Ihan turha on uskotella että pelkällä vahvistimella saisi 20dB lisää. Ja
sisäantennilla, jonka vahvistus voisi olla ehkä 3-6dB se on mahdotonta.
Antti
OH7GLS
rs
> Ehkä jossain maassa on henkarilla näkynyt, mutta sitähän ei tiedä,
> onko siellä käytetty 16QAM tai peräti QPSK modulaatiota ja parempaa
> virheenkorjausta kuin meillä (jolloin siis nettobittivirta jää
> pienemmäksi).
QPSK:lla ja paremmalla virheenkorjauksella saataisiinkin sitten yksi
kanava (ja ehkä yksi Harju ja Pöntinen till) per muxi. Minkähän
lupauksen rikkomisesta täällä silloin valiteltaisiin?
> Julkaistuista listoista päätellen digilähetinten säteilytehot ovat
> ainakin 10 dB alle analogisen lähettimen säteilytehon. Ehkäpä tämä ero
> on liian suuri, eli digilähettimillä pitäisi olla suurempi teho kuin
> nykyisin.
Onhan se tarvittava C/N vastaavasti pienempi digissä.
> Ettei vain noita lähettimimien säteilytehoja olisi mitoitettu liian
> optimististen testitapausten perusteella. Osakeyhtiönä Digitan
> tarkoitushan on tuottaa voittoa, eikä suinkaan taata palvelutasoa :-).
Ja digitan toisena tarkoituksena on kiusata ihmisiä.
> Paul
Mika Iisakkila
> Ihan turha on uskotella että pelkällä vahvistimella saisi 20dB lisää. Ja
> sisäantennilla, jonka vahvistus voisi olla ehkä 3-6dB se on mahdotonta.
No totta kai saa, ja paljon enemmänkin. Eihän se ole kuin
satakertainen signaali. Signaali-kohina -suhde sen sijaan ei
operaatiossa kasva vaan todennäköisemmin laskee, mutta se onkin
kokonaan toinen juttu kuin antenni-vahvistin -yhdistelmän vahvistus...
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ --Foo.
Antti Panula
Monet luulevat, että kun saadaan kämpän sisälle jonkunlainen, minimaalinen
signaali, niin sitä voidaan sitten vahvistaa riittävä määrä joka lopulta
sopii digiboksille. Mainitsemasi S/N suhde ei ainakaan parannu
vahvistimessa. Vaan se heikkenee.
Ehkä olisi syytä erottaa oikeat ja vale antennit. Ja ne valeantennit, esim.
Biltema, joutaisivat helvetin kuuseen. En tiedä onko digiaikana luvattu jopa
sellaista, että sisäanteennit riittävät vastaanottoon.
Antti
OH7GLS
rs
> Monet luulevat, että kun saadaan kämpän sisälle jonkunlainen, minimaalinen
> signaali, niin sitä voidaan sitten vahvistaa riittävä määrä joka lopulta
> sopii digiboksille. Mainitsemasi S/N suhde ei ainakaan parannu
> vahvistimessa. Vaan se heikkenee.
Mutta jos vahvistin on kunnollinen, niin silloin koko koko systeemin C/N
paranee, koska digiboksin kohinaluku on jopa 10 dB:n luokkaa. Tämä
parannus voi olla riittävä.
Lauri Tischler
Eppäilen että onko tuo ihan tarkoituksellista, luultavimmin
Digita ei vaan ole paskankaan kiinnostunut toimivuudesta,
kunhan laskutus toimii.
Jukka Marin
> Ettei vain noita lähettimimien säteilytehoja olisi mitoitettu liian
> optimististen testitapausten perusteella. Osakeyhtiönä Digitan
> tarkoitushan on tuottaa voittoa, eikä suinkaan taata palvelutasoa :-).
Eikös sen omista ranskalaiset - paljonko mahtaa ranskalaisia kiinnostaa,
näkyykö jossain Nääsvillessä telkkari vai ei? ;-)
-jm
Jani
> Jos viitsit niin voisit rakennella tuollaisen HB9CV:n jolla voisi
> saada näkyviin paremmin kuin kyseisellä OFA SV9320:llä.
>
> http://www.sci.fi/~oh2bio/antennit
Sivulla on linkki antennin kokolaskuriin
(http://www.mujweb.cz/www/ok1ueq/ok1ueq40.htm), mutta linkki ei taida
enää toimia.
Pietari
news:2foog.32782$Nb2.6...@news1.nokia.com...
> Sivulla on linkki antennin kokolaskuriin
> (http://www.mujweb.cz/www/ok1ueq/ok1ueq40.htm), mutta linkki ei taida enää
> toimia.
Kyllä tuo linkki toimii edelleen.
Minulla laskuri ei toiminut firefoxilla, mutta toimi IE:llä.
--
Pietari
Matti Kaki
>
>
>"Matti Kaki" <oh2bio...@sci.fi.invalid> wrote in message
>news:d3cog.10174$3E7....@reader1.news.jippii.net...
>> Sisäantennin ongelmana ovat heijastukset seinistä, katosta ja
>> lattiasta jotka aiheuttavat sisälle verkon jossa on paljon minimi-
>> ja maksimikohtia. Kun ihminen liikkuu niin heijastuksiin tulee
>> suuriakin muutoksia.
>
>Heijastukset eivät vaikuta digitv:ssä negatiivisesti. Tämä olisi Matinkin jo
>pitänyt tietää :) Muutenkin on kyseenalaista, vaikuttaako henkilön
>liikkuminen tai puusta tehdyt huonekalut signaaliin.
Kyllä heijastukset vaikuttavat digisignaaliinkin koska antenniin
saapuva signaali kumoutuu vastakkaisvaiheisen signaalin saapusessa
samaan kohtaan. Kyseessä ei siis ole haamukuva vaan signaalin tason
putoaminen jolloin digivastaaotto huononee.
Matti Wartiainen
omistaa englantilainen sijoitusyhtiö.
--
----------------------------------
Matti Wartiainen.
Kouvola.Suomi.Finland.
-----------------------------------
Matti Kaki
>
>
>Matti Kaki wrote:
>
>> Jos viitsit niin voisit rakennella tuollaisen HB9CV:n jolla voisi
>> saada näkyviin paremmin kuin kyseisellä OFA SV9320:llä.
>>
>> http://www.sci.fi/~oh2bio/antennit
>
>Sivulla on linkki antennin kokolaskuriin
>enää toimia.
Kyllä minulla toimii ihan täysin ainakin Operalla.
Matti Kaki
>
>
>"TH" <tuomohor...@hotmail.com> wrote in message
>news:T%cog.157$uA5...@read3.inet.fi...
>> Usein näkee sisäantenneja muutenkin markkinoitavan vaan vahvistuksen
>> mukaan, jopa 40 dB. Tuollainen usein vahvistaa signaalin jo aivan
>> "kuralle". Harvemmin paketeista löytyy esim. kohinalukua, mikä olisi
>> paljon oleellisenpi tieto signaalin laadun kannalta
>
>Parimetriset antennit 100 elementillä vahvistavat maksimissaan sen 20dB.
>40dB vaatisi niin paljon elementtejä ja puomin pituutta että sellaista ei
>kenelläkään ole myynnissä.
Enpä muista nähneeni harava-antennia joka vahvistaisi 20 dB. Jos
stakataan (kerrostetaan) neljä tehokasta yagiantennia niin päästään
noihin 20 dB:n lukemiin ja hieman ylikin mutta muissa tapauksissa
niiden täytyy olla "myynimiehen desibeleja" (vrt. myyntimiehen watit).
Tuollainen Triaxin "100"-elementtinen UNIX-100 vahvistaa speksien
mukaan 17.0 dBi mutta hieman epäilen vahvistuksen tasaisuutta.
- - -
UNIX 100
Gain 17.0 dBi
Front To Back Ratio >27 dB
Beam Width Hor +- 11 Degrees
Windload 176 N
Weight 3.19 kg
- - -
Tyypillisesti suurimmatkin myytävänä olevat haravat vahvistavat
enintään 16-17 dB eikä yleensä kovin tasaisesti yli UHF-alueen.
Paul Keinanen
<oh2bio...@sci.fi.invalid> wrote:
>In article <44a1532a$0$22350$9b53...@news.fv.fi>, atpa...@nic.fi says...
>>
>>
>>"Matti Kaki" <oh2bio...@sci.fi.invalid> wrote in message
>>news:d3cog.10174$3E7....@reader1.news.jippii.net...
>>> Sisäantennin ongelmana ovat heijastukset seinistä, katosta ja
>>> lattiasta jotka aiheuttavat sisälle verkon jossa on paljon minimi-
>>> ja maksimikohtia. Kun ihminen liikkuu niin heijastuksiin tulee
>>> suuriakin muutoksia.
>>
>>Heijastukset eivät vaikuta digitv:ssä negatiivisesti. Tämä olisi Matinkin jo
>>pitänyt tietää :) Muutenkin on kyseenalaista, vaikuttaako henkilön
>>liikkuminen tai puusta tehdyt huonekalut signaaliin.
>
> Kyllä heijastukset vaikuttavat digisignaaliinkin koska antenniin
> saapuva signaali kumoutuu vastakkaisvaiheisen signaalin saapusessa
> samaan kohtaan. Kyseessä ei siis ole haamukuva vaan signaalin tason
> putoaminen jolloin digivastaaotto huononee.
Sinänsä monitie-etenemisen aiheuttamia signaalin kumoutuminen
(selektiivinen häipymä) ei pitäisi olla niin paha asia COFDM
signaalille, jota käytetään DVB-T lähetyksistä, koska selektiivinen
häipymä tuhoaa vain muutamia n. 1 kHz levyisistä kantoaalloista, joita
on kaikkiaan vajaa 7000 kpl, sillä virheenkorjauskoodin ansiosta,
puuttuvat bitit pitäisi voida konstruoida jäljelle jääneistä
kantoaalloista. Tähän kykyyn korjata virheitä liittyy läheisesti
virheenkorjausbittien määrä, joka näkyy Code Rate parametrissa, joka
meillä on 2/3. Voimakkaiten suojattu standarditaso on 1/2, joka siis
kestää vielä suuremman määrän kantoaaltojen menetystä..
Tuo siis teoriassa.
Tein kuitenkin käytännön kokeita 1300 m päässä olevän alilähettimen
kanssa, jossa oli nippu-A 100 W ERP täytelähetin. Mastosta ainakin
1/3 näkyy ikkunalaudalle, alempana ja sivuilla on kerrostaloja. En
pysty varmentamaan, mistä antennista digilähete lähtee, mutta ainakin
näkyvissä on UHF antennin näköisiä rakennelmia.
Analogiset UHF kanavat näkyvät melko asiallisesti antennijohdon päähän
laitetulla yksinkertaisella dipolilla, tosin antennia voi hieman
joutua siirtämään pitkin ikkunalautaa katsellusta kanavasta riippuen
haamukuvien minimoimiseksi.
Kun tällä konstruktiolla koitin katsoa digisignaalia, niin
signaalivoimakkuusmittari oli jatkuvasti tapissa, mutta signaalin
laatu vaihteli 5-40 % välillä, vaikka kuinka olisi antennille etsinyt
paikkaa. Kuvassa esiintyi jatkuvasti palikoitumista kuvassa, äänen
palikoitumista ja teksti-TVssä siirtohäiriöitä.
Suunta lähettimelle on vinottain ruutukaavan katuverkkoon nähden,
joten heijastuksia tulee kummankin suunnan katujen talojen suunnalta
+/- 90 asteen alueelta.
Puheet digilähetteen ylivoimaisesta heijastusten sietokyvystä ainakaan
2/3 Code Ratella ovat suuresti liioiteltuja ja muinaiset puheet
signaalin vastaanottamisesta metallisella vaateripustimella (joka siis
on yhtä huono antenni kuin tuo käyttämäni dipoli tai monet parin
piiskan aktiiviantenneista), on kyllä syytä unohtaa.
----
Ihan asiaa hieman sivuten, jos vastaanottimen
signaalivoimakkuusmittari näyttää täysiä signaaleja vaikka
metallisella vaaterispustimella, silloin jollain epämääräisellä
häkkyrällä varustettu aktiiviantenni ei mitään auta,
signaalvoimakkuusmittari olisi edelleen tapissa, mutta signaalin
laatumittari pysyisi parhaassa tapauksessa ennallaan tai pahimmassa
tapauksessa ennallaan.
Aktiivisesta antennista on apua lähinnä silloin, kun antenni joudutaan
sijoittamaan kauas vastaanottimesta mahdollisimman hyvään paikkaan ja
joudutaan käyttämään ohutta kaapelia vaikka esim. kaapelin vetämiseksi
parvekkeen oven tai ikkunan tiivisteen välistä.
Kauempana lähettimestä aktiiviantennilla saadaan
signaalivoimakkuusmittarin näyttämä kasvamaan, mutta kasvaako sillä
signaalin laatumittarin näyttämä on arvailujen varassa. Yleensä se
kasvaa vain, jos antenni saadaan asetettua mahdollisimman hyvään
paikkaan, joka yleensä merkitsee pitkää kaapelia.
Signaalin laatumittarin näyttämä on se kiinnostava parametri, jonka
maksimoimiseen pitää pyrkiä, ei signaalin voimakkuusmittarin näyttämän
maksimointiin ! Jos signaalin laatumittari antaa hyvät lukemat
jatkuvasti kaikissa oloissa, ei kannata, jos signaalin
voimakkuusmittari näyttää huonoja lukuja.
Toki alhainen signaalin voimakkuusnäyttämä talvella voi tietää
ongelmia kesällä, kun puihin kasvaa lehdet jne.
Signaalin voimakkuusmittarilla on kätevä antennin karkeasuuntauksella,
koska se reagoi yleensä nopeammin kuin signaalin laatumittari (ja
parhaassa tapauksessa reagoi analogisiin lähetteisiin, jolloin
lähetinmaston suunnan selvittäminen helpottuu).
Paul
Paul Keinanen
<oh2bio...@sci.fi.invalid> wrote:
>In article <44a1639d$0$22343$9b53...@news.fv.fi>, atpa...@nic.fi says...
>>Parimetriset antennit 100 elementillä vahvistavat maksimissaan sen 20dB.
>>40dB vaatisi niin paljon elementtejä ja puomin pituutta että sellaista ei
>>kenelläkään ole myynnissä.
>
> Enpä muista nähneeni harava-antennia joka vahvistaisi 20 dB. Jos
> stakataan (kerrostetaan) neljä tehokasta yagiantennia niin päästään
> noihin 20 dB:n lukemiin ja hieman ylikin mutta muissa tapauksissa
> niiden täytyy olla "myynimiehen desibeleja" (vrt. myyntimiehen watit).
Jossain tunnetun antenivalmistajan (Fuba) esitteessä luvattiin 21-69
kanavan antennille 17 dB vahvistusta, mutta antenni oli lähes 2,5 m
pitkä. Edes teoriassa 40 dB vahvistuksen aikaansaaminen edellyttäisi
200 tällaisen antennin kytkemisen yhteen (esim. 20 rinnakkain 10
kerroksessa), mutta tehonjakajien häviöt sekoittaisivat tilannetta.
Olen käyttänyt nyrkkisääntönä, että 10 aallonpituuden kokoisella
paraboliheijastimella saadaan 27-28 dB vahvistus, jolloin 40 dB
vahvistusta varten tarvitaan 40 allonpituuden halkaisija. 600 MHz
taajuudella ja 50 cm aallonpituudella tuo tietäisi 20 m
paraboliheijastimen halkaisijaa. Tosin tuon heijastimen voi rakentaa
vaikka kanaverkosta, kunhan se sietää tynkkylunta yms. Yhdellä
kaverilla Lohjalla oli ihan riittävästi harmia 7 m verkkoanteninsa
kanssa, joka ei tahtonut aikaisemmin selvitä talvesta.
> Tuollainen Triaxin "100"-elementtinen UNIX-100 vahvistaa speksien
> mukaan 17.0 dBi mutta hieman epäilen vahvistuksen tasaisuutta.
>
>- - -
>
>UNIX 100
>
>Gain 17.0 dBi
Eli luokkaa 15 dBd, joka on aika vähän noin pitkäksi antenniksi.
>Beam Width Hor +- 11 Degrees
Eli yhteensä 22 astetta, joten tuolla vahvistuksella, pystysuuntainen
keilaleveys olisi 45 astetta. Toisaalta Yagin sukuisilla antenneilla
vaaka- ja pystykeilat tahtovat olla samankokoisia, joten 22x22 asteen
suuntakuviolla vahvistusta pitäisi olla 19,5 dBd tai 21,5 dBi.
Toisaalta, jos pidättäydytään valmistajan ilmoittamaan vahvistukseen,
joku 30x30 asteen suuntakuvio kuulostaisi uskottavammalta.
Jos lähdetään olettamuksesta, että valmistaja ei ole suoranaisesti
valehdellut, noihin arvoihin voidaan päätyä myös silloin, jos antennin
_pää_keilan leveys on tuo ilmoitettu +/-11 astetta, mutta antennilla
on hyvin voimakkaita sivukeiloja pääkeilan ulkopuolella, eli
suuntakuviossa on paljon "sormia".
Noista sormista on pelkästään haittaa analogisessa vastaanotossa,
koska niiden suunnassa olevat heijastukset pääsevät suoraan lävitse
aiheuttamaan haamukuvia.
Digilähetyksistä ei voida varmuudella sanoa, onko niistä haittaa, jos
virheenkorjaus pysyyy mukana. Kahdelta lähetysasemalta nippuja
kerättäessä tällaisesta monisormisuudesta voi olla jopa olla iloa,
jolloin antennin maksimia ei suunnata toivottua lähetintä kohden vaan
nollakohta suunnataan ei-toivottua lähetintä kohden.
---
Joka tapauksessa on huomattava, että iso kunnollinen passiivinen
antenni kerää signaalia laajalta alueelta ja vain halutulta suunnalta.
Sen sijaan joku vahvistimella varustettu pieni aktiiviantenni kerää
signaalia huonosti kaikilta suunilta ja kerää siinä sivussa kohinat ja
häiriöt kaikilta suunnilta. Vahvistimella haluttu signaali saadaan
toki vahvistettua oikean antennin suuruiseksi, mutta samalla siinä
vahvistuvat kaikki häiriötkin :-).
On kuitenkin muistettava, että radioyhteyden onnistumisen ehto on
riittävä signaali/häiriösuhde (jota siis digiboksin signaalin
laatumittari pyrkii esittämään), ei suinkaan halutun signaalin
voimakkuus (jota siis signaalin voimakkuusmittari näyttää).
Paul
Osmo R
> Jostain kummasta on siinnyt tämä ajatus, että tikitelkkaria
> voi katsella ihan millä hyvänsä rämpylällä, joka sullotaan
> kirjahyllyn taakse. 20 km on itse asiassa jo melko pitkä matka
> lähettimeen, jos masto ei näy ikkunasta.
Ehkä käsitys on syntynyt siitä, että tuollaista sanottiin
digi-TV:n alkuaikoina. Tämä hyvin muistuttaa sitä, mitä n. 20
vuotta sitten sanottiin CD-levyjen naarmujensiedosta.
Osmo
Turo Juurakko
Onks sellanen suuntaava antenni kallis?
Miksei noista digiantenneista tehdä sitten vähän
isompia jos kuvan häiriöttömyys on koosta kiinni?
Minkä kokoinen sen kannattais olla?
PW
Kun siihen pienuuteen aina pyritään :-)
½-aallon pituinen antenni yleensä riittää hyvin, jos
vastaanotto-olosuhteet hyvät.
UHF-taajuudella kun ollaan, niin koko ei kovin suureksi kasva.