DigiTV-antenni mökille
Pekka P
Lähin lähetin Fiskars (n 30 km) ja sijainti digitv.fi/karttapalvelu:n mukaan
juuri ja juuri varsinaisen näkyvyysalueen (tummempi sininen) ulkopuolella
"vaalean sinisellä" alueella. Sijainti suht. korkealla paikalla,
maastoesteitä Fiskarsiin päin ei ole.
Onko toivoa selvitä pelkällä antennilla ilman mastovahvistinta? Suosituksia
antennin ostopaikaksi/tyypiksi?
Vanha VHF-antenni on suunnattu Espooseen jonne on n. 80 km (YLE1 ja YLE2
näkyvät ok) ja UHF-antenni jostain syystä toimi parhaiten Turkuun
suunnattuna (MTV3/Nelonen näkyvät analogisina juuri ja juuri. Fiskarsia ei
ollut kun tuo antenni on Turkuun suunnattu). DigiTV ei näy Turusta tuolla
vanhalla UHF-antennilla.
Pekka
ris...@roskaasci.fi.invalid
> Suosituksia antennin ostopaikaksi/tyypiksi?
>
> Vanha VHF-antenni on suunnattu Espooseen jonne on n. 80 km (YLE1 ja YLE2
> näkyvät ok) ja UHF-antenni jostain syystä toimi parhaiten Turkuun
> suunnattuna (MTV3/Nelonen näkyvät analogisina juuri ja juuri. Fiskarsia
> ei ollut kun tuo antenni on Turkuun suunnattu). DigiTV ei näy Turusta
> tuolla vanhalla UHF-antennilla.
Mielestäni kannattaisi ensimmäiseksi kokeilla tuolla vanhalla UHF
antennilla kääntämällä se Fiskarsin suuntaan ja samalla kannattaisi
tarkistaa kaikki kaapelin liitokset. Jos se ei toimi niin sitten vaan
isomman UHF antennin ostoon, tuolla etäisyydellä ja ilman maastoesteitä
en pitäisi mastovahvistinta tarpeellisena.
----
Käy radioaiheisilla sivuillani: http://www.saunalahti.fi/rick/
Lisäksi lue suomalaista piraattiradiohistoriaa sivuilta:
http://koti.mbnet.fi/~tapanih/rwr/
Sieltä löytyy myös lokeja suomessa kuulluista piraattiasemista.
rosk...@roskaasci.fi.invalid
> paikalla, maastoesteitä Fiskarsiin päin ei ole.
> Onko toivoa selvitä pelkällä antennilla ilman mastovahvistinta?
> Suosituksia antennin ostopaikaksi/tyypiksi?
>
> Vanha VHF-antenni on suunnattu Espooseen jonne on n. 80 km (YLE1 ja YLE2
> näkyvät ok) ja UHF-antenni jostain syystä toimi parhaiten Turkuun
> suunnattuna (MTV3/Nelonen näkyvät analogisina juuri ja juuri. Fiskarsia
> ei ollut kun tuo antenni on Turkuun suunnattu). DigiTV ei näy Turusta
> tuolla vanhalla UHF-antennilla.
Mielestäni kannattaisi ensimmäiseksi kokeilla tuolla vanhalla UHF
mikko
> Kaipaisin neuvoja uuden UHF-antennin ostamiseen mökille DigiTV:tä varten.
> Lähin lähetin Fiskars (n 30 km) ja sijainti digitv.fi/karttapalvelu:n mukaan
> juuri ja juuri varsinaisen näkyvyysalueen (tummempi sininen) ulkopuolella
> "vaalean sinisellä" alueella. Sijainti suht. korkealla paikalla,
> maastoesteitä Fiskarsiin päin ei ole.
> Onko toivoa selvitä pelkällä antennilla ilman mastovahvistinta? Suosituksia
> antennin ostopaikaksi/tyypiksi?
Osta mahdollisimman tehokas UHF-antenni. Mikäli antennin
vastaanottomana signaali on liian huono, niin sitä ei millään
vahvistimilla enää pysty "ehjäämään" toimivaksi.
Esimerkiksi Triax Unix 100 on varmaan riittävän tehokas antenni.
Hintaluokka 60-90 euroa ostopaikasta riippuen.
Kannattaa samalla uusien myös ne antennijohdot jos eivät ole
mahdottoman vaikeassa paikassa.
Antenni asennettaessa kannattaa mahdollisuuksien mukaan kokeilla
hieman siirtää sitä antennia ainakin korkeussuunnassa ja kokeilla
missä kohti saa parhaat signaalit.
Jos ei tuolla näy tyydyttävästi kuva, niin sen jälkeen sitten
mastovahvistin verkkolaitteineen vielä kaveriksi.
Elfa:n myymälästä itse ostin viimeksi antennin, mutta riippuen
asuinpaikastasi niin se ei välttämättä ole vaihtoehto. Netistä
tilaamalla saa varmaan seuraavaksi edullisimman kun googlella hakee
verkkokauppoja. Kallein ja usein myös helpoin vaihtoehto on asioida
paikallisessa antenniliikkeessä.
Mika Iisakkila
> Mielestäni kannattaisi ensimmäiseksi kokeilla tuolla vanhalla UHF
> antennilla kääntämällä se Fiskarsin suuntaan ja samalla kannattaisi
> tarkistaa kaikki kaapelin liitokset.
Tai mieluummin uusia kaapelit kokonaan. Jos se on ollut siellä
mastossa jo vuosia, se on melko varmasti imaissut kosteutta vaippaan,
ja huonontaa signaalia enemmän kuin pelkkää haravaa vaihtamalla saisi
parannettua.
> Jos se ei toimi niin sitten vaan
> isomman UHF antennin ostoon, tuolla etäisyydellä ja ilman maastoesteitä
> en pitäisi mastovahvistinta tarpeellisena.
Enkä minä, tosin Fiskars taisi olla melko pienitehoinen asema.
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ --Foo.
Pekka P
"Mika Iisakkila" <mika...@pingrid.fi.invalid> wrote in message
news:m3hcr71...@pingrid.fi.invalid...
>
> Tai mieluummin uusia kaapelit kokonaan. Jos se on ollut siellä
> mastossa jo vuosia, se on melko varmasti imaissut kosteutta vaippaan,
> ja huonontaa signaalia enemmän kuin pelkkää haravaa vaihtamalla saisi
> parannettua.
Kuulostaa aika rajulta toimenpiteeltä (uusia kaapelit kokonaan). 3 rasiaa
vanhaan tyyliin ketjussa, yhteispituus n. 15 metriä, tehty 1980-luvun alun
kotimaisella AJS-75 kaapelilla, ja jos en väärin muista, niin putkissa oli
sen verran jyrkkiä mutkia, että vetäminen ei ollut hauskaa. Jos tuo mastossa
ollut parin metrin pätkä on vettynyt, niin tekisi kyllä mieli vaan katkaista
se ulkopätkä ja pistää vinttiin jatko?
Vanha UFF-antenni on muuten muistaakseni 43-elementtinen, eli eikös niiden
vahvistus ole jotain 14 dB. Tuo ehdoettu 100-elementtinen Triax näkyy olevan
17.0 dB
PW
> Kuulostaa aika rajulta toimenpiteeltä (uusia kaapelit kokonaan). 3
> rasiaa vanhaan tyyliin ketjussa, yhteispituus n. 15 metriä, tehty
> 1980-luvun alun kotimaisella AJS-75 kaapelilla, ja jos en väärin muista,
> niin putkissa oli sen verran jyrkkiä mutkia, että vetäminen ei ollut
> hauskaa. Jos tuo mastossa ollut parin metrin pätkä on vettynyt, niin
> tekisi kyllä mieli vaan katkaista se ulkopätkä ja pistää vinttiin jatko?
Ulkona olevalla osuudella tuo vettyminen yleensä tapahtuu.
Tosin AJS 75-5 ei niin paha ole vettymään, kun nykyinen Tellu.
Ulkokäyttöön kumpaalaan ei ole ajateltu.
Katso, onko liitännät hapettuneet ja puhdista ne.
Mika Iisakkila
> Kuulostaa aika rajulta toimenpiteeltä (uusia kaapelit kokonaan). 3
> rasiaa vanhaan tyyliin ketjussa, yhteispituus n. 15 metriä, tehty
> 1980-luvun alun kotimaisella AJS-75 kaapelilla, ja jos en väärin
> muista, niin putkissa oli sen verran jyrkkiä mutkia, että vetäminen ei
> ollut hauskaa. Jos tuo mastossa ollut parin metrin pätkä on vettynyt,
> niin tekisi kyllä mieli vaan katkaista se ulkopätkä ja pistää vinttiin
> jatko?
No ei niitä sisällä suojassa olleita osuuksia tietenkään tarvitse
vaihtaa. Ylimmän pätkän kunnon näkee kun käy katsomassa; jos
vaippaverkko on antennin päästä lähtien vielä 10 senttiä suojakuoren
alta jotain muuta kuin aivan tervettä metallia, kaapeli luultavasti on
vaihtokunnossa. Paljon riippuu siitä, miten pihalla olevat liitokset
on aikanaan suojattu.
Jos siellä tosiaan on noin monta rasiaa, niin otan sanani takaisin
siitä vahvistimesta. Ehkä sen saisi sitten kätevästi vintille ja
vaihdettua vain sieltä ulos lähtevän pätkän?
> Vanha UFF-antenni on muuten muistaakseni 43-elementtinen, eli eikös
> niiden vahvistus ole jotain 14 dB. Tuo ehdoettu 100-elementtinen Triax
> näkyy olevan 17.0 dB
Eli vain kolmen desibelin parannus. Se hukkuu hyvin helposti
väsyneeseen kaapeliin tai pariin turhaan huonosti tehtyyn jatkokseen.
Jatkoksissa on myös aina haamukuvien vaara, vaikka se ongelma pitkälti
loppukesästä poistuukin.
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ --Foo.
Pekka P
"Pekka P" <pekk...@welho.com> wrote in message
news:f0i6t6$403$1...@nyytiset.pp.htv.fi...
> Kaipaisin neuvoja uuden UHF-antennin ostamiseen mökille DigiTV:tä varten.
> Lähin lähetin Fiskars (n 30 km) ja sijainti digitv.fi/karttapalvelu:n
> mukaan juuri ja juuri varsinaisen näkyvyysalueen (tummempi sininen)
> ulkopuolella "vaalean sinisellä" alueella. Sijainti suht. korkealla
> paikalla, maastoesteitä Fiskarsiin päin ei ole.
Lähdin sitten yrittämään vanhalla antennilla (43 elem, 14,5 dB) suuntaamalla
sen uudestaan Fiskarsiin. Aluksi homma näytti erittäin hyvältä. Vaikka
analoginen kuva Fiskarsista ei ollut hääppöinen (näkyi kuitenkin), digikuva
oli häiriötön. Humax Digifoxin mittarit sanoivat Voimakkuus: 40% Laatu: 100%
.
Tällä viikolla tilanne alkoi kuitenkin huononemaan. Onglema näyttää
liittyvään tuulen voimakkuuteen. Vaikka mökki sijaitsee suht korkealla
paikalla, Fiskarsin suuntaan metsänrinne nousee loivasti ja puusto on
antennin ja Fiskarsin maston suoran näköyhteyden välissä. Olettaisin, että
ongelma aiheutuu puiden oksien/lehtien liikkeestä tuulenpuuskissa. Ainakin
Humaxin signaalimittareiden huononemisella ja tuulenpuuskien voimakkuudella
näyttäisi olevan suora korrelaatio.
Onglema näyttää vaivaavan erityisesti B-nippua (Fiskarsissa B on 658 MHz ja
A 562 MHz), jossa signaalin laatu tippuu välillä lyhytaikaisesti nollaan.
A-nipun laatu pyysyy aika stabiilisti 100 %.
Jos kyseessä on puiden oksien liikkumisen aiheuttamaa kuten kuvittelen,
auttaako antennin vaihtaminen isompaan (johonkin 100-elementtiseen).
Antennivahvistin ei muuta tilannetta (kokeilin Motonetin 11 Euron
halpisvahvistinta).
Pekka
PW
> Tällä viikolla tilanne alkoi kuitenkin huononemaan. Onglema näyttää
> liittyvään tuulen voimakkuuteen. Vaikka mökki sijaitsee suht korkealla
> paikalla, Fiskarsin suuntaan metsänrinne nousee loivasti ja puusto on
> antennin ja Fiskarsin maston suoran näköyhteyden välissä. Olettaisin, että
> ongelma aiheutuu puiden oksien/lehtien liikkeestä tuulenpuuskissa.
Kyllähän puustolla jonkin veraan vaikutusta on, mutta antennin
kiinnityksellä saattaa olla vielä suurempi vaikutus.
Eli kannattaa katsoa, että masto ja antenni eivät tuulella pahemmin heilu.
Antennin muutaman metrin siirrollakin saattaa olla yllättävän
positiivinen vaikutus.
Matti Kaki
UHF:llä riittää jo parinkymmenen sentin heiluminen asiaan.
Kannattaa etsiä antennille paras mahdollinen paikka. Se voi
löytyä myös pystysuunnassa siirtämällä.
http://www.mattikaki.fi/antennit
--
Matti Kaki at iki dot fi http://www.sci.fi/~oh2bio
=========== Location: 60.414 N 25.097 E ===========
Navigare Necesse Est - Vivere Non Est Necesse
Timiheli
"Pekka P" <pekk...@welho.com> kirjoitti
viestissä:4672466d$0$1435$9b53...@news.fv.fi...
>
> Jos kyseessä on puiden oksien liikkumisen aiheuttamaa kuten kuvittelen,
> auttaako antennin vaihtaminen isompaan (johonkin 100-elementtiseen).
> Antennivahvistin ei muuta tilannetta (kokeilin Motonetin 11 Euron
> halpisvahvistinta).
>
>
> Pekka
>
Jos paksumpia puun runkoja osuu signaalin tielle, sillä on paljon
merkitystä. Saattaahan olla, että runkoja on osittain signaalitiellä ja
tuulen taivuttaessa puita, signaali muuttuu rajusti. Voit kokeilla asiaa
tyynelläkin ilmalla taivuttamalla/kallistamalla mastoa ja samalla
seuraamalla signaalin tasoa ja laatua. Antennipaikan hakuohjeessa antennin
paikka testataan muuttamalla antennin paikkaa vähintään antennin leveyden
verran joka suuntaan ja signaali ei saisi silloin muuttua oleellisesti
heikommaksi tällä liikuttelulla.
Antennin/maston liikuttelu on yleensä helpompaa, kun välille osuvien puiden
heiluttelu ;-)
Harri
Pekka P
"Matti Kaki" <oh2bio...@sci.fi.invalid> wrote in message
news:JXrci.178723$ma5....@reader1.news.saunalahti.fi...
>>kiinnityksellä saattaa olla vielä suurempi vaikutus.
>>Eli kannattaa katsoa, että masto ja antenni eivät tuulella pahemmin heilu.
>>Antennin muutaman metrin siirrollakin saattaa olla yllättävän
>>positiivinen vaikutus.
>
> UHF:llä riittää jo parinkymmenen sentin heiluminen asiaan.
> Kannattaa etsiä antennille paras mahdollinen paikka. Se voi
> löytyä myös pystysuunnassa siirtämällä.
>
Ei tuo antenni missään tapauksessa heilu pariakymmentä senttiä. Kävin äsken
katselemassa (tuuli on vieläkin yöllisen ukkosmyrskyn jäljiltä aika
voimakas) ja heilunta on max 5 cm. Antennin pystysuuntaista siirtoa
kokeiltiin ilman havaittavia vaikutuksia. Sivusuuntainen siirtäminen ei ole
oikein optio tässä vaiheessa (Katossa on yksi läpivienti, enkä ihan herkästi
lähde toista tekemään).
Jos ongelma on antennin liikkuminen, miksi se vaikuttaa vain B-nippuun? Onko
korkeampi taajuus herkempi antennin liikkeellekin?
Pekka
Paul Keinanen
wrote:
>Tällä viikolla tilanne alkoi kuitenkin huononemaan. Onglema näyttää
>liittyvään tuulen voimakkuuteen. Vaikka mökki sijaitsee suht korkealla
>paikalla, Fiskarsin suuntaan metsänrinne nousee loivasti ja puusto on
>antennin ja Fiskarsin maston suoran näköyhteyden välissä. Olettaisin, että
>ongelma aiheutuu puiden oksien/lehtien liikkeestä tuulenpuuskissa. Ainakin
>Humaxin signaalimittareiden huononemisella ja tuulenpuuskien voimakkuudella
>näyttäisi olevan suora korrelaatio.
Perussyy vaikutaisi kuitenkin olevan riittämätön häipymämarginaali,
kun tyynellä ilmalla ilmakerrokset kerrostuvat sopivasti, niin
signaali taipuu hieman alaspäin ja saadaan kunnollinen signaali.
Kovalla tuulella eri ilmamassat sekoittuvat tehokkaasti, eikä signaali
taivu niin hyvin maata kohden.
Toki asiaan voi vaikuttaa myös lähetys- ja vastaanottoantennien
heiluminen, mutta tämä on helppo havaita analogisesta kuvasta
haamukuvien jatkuvana liikkumisena.
Paul
PW
> voimakas) ja heilunta on max 5 cm. Antennin pystysuuntaista siirtoa
> kokeiltiin ilman havaittavia vaikutuksia.
Kyllähän monielementtisessä antennissa 5 cm:kin voi vaikuttaa, kun
silloin astaanottokeila on kapeampi.
> Jos ongelma on antennin liikkuminen, miksi se vaikuttaa vain B-nippuun? Onko
> korkeampi taajuus herkempi antennin liikkeellekin?
Antennit eivät vastaanota kaikkia taajuuksia yhtä voimakkaina, joten
antennin taajuusalueesta voi olla kyse.
Koko UHF-alueen vastaanottava antenni voisi olla poikaa.
Kun etäisyys on vain 30 km, niin vähempikin elementtimäärä voisi
riittää, jolloin tuulen vaikutus jäisi pienemmäksi.
Pekka P
"PW" <_._@_._> wrote in message
news:46725cd8$0$15295$8f74...@news.maxinetti.fi...
> Pekka P kirjoitti:
>
> Antennit eivät vastaanota kaikkia taajuuksia yhtä voimakkaina, joten
> antennin taajuusalueesta voi olla kyse.
> Koko UHF-alueen vastaanottava antenni voisi olla poikaa.
> Kun etäisyys on vain 30 km, niin vähempikin elementtimäärä voisi riittää,
> jolloin tuulen vaikutus jäisi pienemmäksi.
Tuo 30 km on varmaan hiukan ala-kanttiin, autolla (siis ei linnuntietä)
Fiskarsiin tulee vähän yli 40 km. Tuskin vähempi elementtimäärä kuitenkaan
tulee kyseeseen, paikka on kuten alussa sanoin Fiskarsin varsinaisen
näkyvyysalueen ulkopuolella. Fiskarsin lähetinhän on pienempitehoinen kuin
esim. Espoossa (10 kW / 50 kW).
En ymmärrä tuota "Koko UHF-alue"-kommenttiasi. Eikös meillä myytävät
UHF-antennit ole yleensä kaikki sellaisia? (K21-K69)
Pekka
Pekka P
"Paul Keinanen" <kein...@sci.fi> wrote in message
news:r7m473ttb6184qjms...@4ax.com...
> Perussyy vaikutaisi kuitenkin olevan riittämätön häipymämarginaali,
> kun tyynellä ilmalla ilmakerrokset kerrostuvat sopivasti, niin
> signaali taipuu hieman alaspäin ja saadaan kunnollinen signaali.
> Kovalla tuulella eri ilmamassat sekoittuvat tehokkaasti, eikä signaali
> taivu niin hyvin maata kohden.
>
tehokkaampi antenni?
> Toki asiaan voi vaikuttaa myös lähetys- ja vastaanottoantennien
> heiluminen, mutta tämä on helppo havaita analogisesta kuvasta
> haamukuvien jatkuvana liikkumisena.
En kyllä havaitse analogisessa kuvassa haamukuvien liikkumista.
PW
> En ymmärrä tuota "Koko UHF-alue"-kommenttiasi. Eikös meillä myytävät
> UHF-antennit ole yleensä kaikki sellaisia? (K21-K69)
Alkuperäisessä tekstissä mainittiin "vanha UHF-antenni".
Eiköhän nykyisin myytävät UHF-antennit kata E21 ... E69 alueen, mutta
aikoinaan myytiin myös kanavaryhmäantenneita, jotka eivät kattaneet koko
UHF-aluetta. Enpä tiedä, kuinka vanhasta antennista on kyse.
Kannattaisi ehkä kokeilla suunnata se antenni Espooseen kokeeksi.
Suurempi lähetysteho. Maastoesteiden vaikutusta en osaa arvioida.
Yleensä digi näkyy paremmin kun analogiset kanavat.
Paul Keinanen
wrote:
>
>"Paul Keinanen" <kein...@sci.fi> wrote in message
>news:r7m473ttb6184qjms...@4ax.com...
>> Perussyy vaikutaisi kuitenkin olevan riittämätön häipymämarginaali,
>> kun tyynellä ilmalla ilmakerrokset kerrostuvat sopivasti, niin
>> signaali taipuu hieman alaspäin ja saadaan kunnollinen signaali.
>> Kovalla tuulella eri ilmamassat sekoittuvat tehokkaasti, eikä signaali
>> taivu niin hyvin maata kohden.
>>
>Jos häipymämarginaalin riittämättömyys on ongelma, eikö siihen ratkaisu ole
>tehokkaampi antenni?
Jos se signaali kerran tulee pitkiä matkoja puiden lävitse, jottka
siroittavat signaalia, silloinhan signaali päätyy antenniin montaa eri
reittiä melko laajalta sektorilta. Vahvistuksen nostaminen (jolloin
antennikeila samalla kapenee) voi jopa olla haitallista, kun osa
kauempaa keskilinjalta heijastuneista signaaleista ei enää
käytetäkkään hyväksi.
Joka tapauksessa puiden heiluessa eri signaalin siroamistiet tietysti
vaihtelevat ja siten signaalin laatukin vaihtelee.
Pikemminkin antennin nostaminen niin, ettei signaali kulkisi niin
pitkiä matkoja puuston keskellä, voisi olla parempi ratkaisu.
Paul
Pekka P
"PW" <_._@_._> wrote in message
> Pekka P kirjoitti:
>
> Alkuperäisessä tekstissä mainittiin "vanha UHF-antenni".
> Eiköhän nykyisin myytävät UHF-antennit kata E21 ... E69 alueen, mutta
> aikoinaan myytiin myös kanavaryhmäantenneita, jotka eivät kattaneet koko
> UHF-aluetta. Enpä tiedä, kuinka vanhasta antennista on kyse.
Vanhuus on suhteellista :-)
Jos nyt oikein muistan niin ostin sen joskus 1990-luvun alkupuolella.
Näyttää kyllä tasan samannäköiseltä, kuin nykyään myytävät, vaikkapa
Finnparttian (http://www.finnparttia.fi/) antenni
"UHF ANT K21-K69 43 elem 14,5 dB". Elementtien luku, muoto jne täsmäävät,
joten eiköhän tämä vanhakin ole koko UHF-alueen kattava
>
> Kannattaisi ehkä kokeilla suunnata se antenni Espooseen kokeeksi.
> Suurempi lähetysteho. Maastoesteiden vaikutusta en osaa arvioida.
Kyllä sitä Espootakin tuli kokeiluta, mutta sieltä ei näy mitään. Ja ei
pitäisikään, koska mökin paikka on Digitan karttojen mukaan selkeästi Espoon
ja Turun alueitten ulkopuolella. Ja Fiskarsin alueen reunalla (eli kartassa
sillä vaaleammalla alueella).
> Yleensä digi näkyy paremmin kun analogiset kanavat
Ei kai näin kuitenkaan voi yleistää. Eikö ole päinvastoin tyypillistä
näkyvyysalueiden reunoilla, että käy juuri kuin meillä. Eli analogiset
kanavat näkyvät jotenkuten, häiriöisinä mutta kuitenkin. Ja säätilan yms
vaihdellessa häiriöitä on joskus enemmän, joskus vähemmän.
DVB-signaali on taas On/Off. Silloin kun näkyy, niin näkyy täydellisesti.
Joskus taas pätkii ja palikoituu ihan tolkuttomasti.
PW
> "PW" <_._@_._> wrote in message
> news:4672a318$0$15302$8f74...@news.maxinetti.fi...
> Vanhuus on suhteellista :-)
> Jos nyt oikein muistan niin ostin sen joskus 1990-luvun alkupuolella.
> Näyttää kyllä tasan samannäköiseltä, kuin nykyään myytävät, vaikkapa
> Finnparttian (http://www.finnparttia.fi/) antenni
> "UHF ANT K21-K69 43 elem 14,5 dB". Elementtien luku, muoto jne täsmäävät,
> joten eiköhän tämä vanhakin ole koko UHF-alueen kattava
Olet tuossa varmaan oikeassa.
>> Yleensä digi näkyy paremmin kun analogiset kanavat
>
> Ei kai näin kuitenkaan voi yleistää. Eikö ole päinvastoin tyypillistä
> näkyvyysalueiden reunoilla, että käy juuri kuin meillä. Eli analogiset
> kanavat näkyvät jotenkuten, häiriöisinä mutta kuitenkin.
Yleistäminen on tietenkin vaarallista :-(
Monella vain on käynnyt niin, että digiboxin hankinnan jälkeen TV-kuva
on ollut digitaalisena hyvä, vaikka analogiset on näkyneetkin huonosti.
Tuollaisia kokemuksia täällä on moni kertonut (omia tai tuttavien
kokemuksia).
PW
>> Jos häipymämarginaalin riittämättömyys on ongelma, eikö siihen ratkaisu ole
>> tehokkaampi antenni?
>
> Jos se signaali kerran tulee pitkiä matkoja puiden lävitse, jottka
> siroittavat signaalia, silloinhan signaali päätyy antenniin montaa eri
> reittiä melko laajalta sektorilta.
Ja tuota häipymistä vielä korostaa, jos signaali kulkee isohkojen
vesistöjen yli.
Matti Kaki
>
>
>
>"Pekka P" <pekk...@welho.com> kirjoitti
>viestissä:4672466d$0$1435$9b53...@news.fv.fi...
>>
>> Jos kyseessä on puiden oksien liikkumisen aiheuttamaa kuten kuvittelen,
>> auttaako antennin vaihtaminen isompaan (johonkin 100-elementtiseen).
>> Antennivahvistin ei muuta tilannetta (kokeilin Motonetin 11 Euron
>> halpisvahvistinta).
>>
Kyllä lehdet vaan vaikuttavat. Etenkin jos ovat kosteita. Mistä
olet saanut sellaisen käsityksen, etteivät lehdet vaikuttaisi
signaalin kulkuun? Myös jäätyneet oksat voivat tehdä tepposia.
Timiheli
"Matti Kaki" <oh2bio...@sci.fi.invalid> kirjoitti
viestissä:s1Nci.179152$La5....@reader1.news.saunalahti.fi...
>
> Kyllä lehdet vaan vaikuttavat. Etenkin jos ovat kosteita. Mistä
> olet saanut sellaisen käsityksen, etteivät lehdet vaikuttaisi
> signaalin kulkuun? Myös jäätyneet oksat voivat tehdä tepposia.
>
väittänut, etteivät oksat ja lehdetkin vaikuttaisi. Kannattaa lukea ensin
koko viesti, ennenkuin kommentoi, ettei kirjoittelisi puutaheinää.
Oikeasti, muutama suoralle signaalitielle osuva paksumpi runko/oksa,
varsinkin kesällä, saattaa aiheuttaa sen, että perille saapuva signaali on
merkittävästi heijastusten varassa. Puustosta tuleva, todella pahasti
siroutunut digi-signaali, on laadultaan todella huono vaikka siihen tasoa
saisikin. En viitsi kommentoida tätä sen enempää, kun keskustelu menee
näköjään eipäs-juupas -tasolle. Sohvalta asioita on helppo kommentoida ja
makustella, mutta tekijät joutuvat ratkomaan murheet sitä mukaa, niitä tulee
vastaan. Sohvaperunat makustelevat asioita muutaman päivän,
keksivät/kehittelevät hienoja teorioita ja arvostelevat muiden tekemisiä.
Tyylipisteillä ei katsota telkkaria, mutta toimivalla signaalilla (ja
tietysti telkkarilla, ettei nyt taas joku kommentoi) se pitäisi onnistua.
Harri
Paul Keinanen
<timihel...@webinfo.fi> wrote:
>
>"Matti Kaki" <oh2bio...@sci.fi.invalid> kirjoitti
>viestissä:s1Nci.179152$La5....@reader1.news.saunalahti.fi...
>> In article <46724b69$0$1430$9b53...@news.fv.fi>,
>> timihel...@webinfo.fi says...
>>>Puiden ohuet oksan ja lehdet eivät kovin merkittävästi vaikuta signaaliin.
>>
>> Kyllä lehdet vaan vaikuttavat. Etenkin jos ovat kosteita. Mistä
>> olet saanut sellaisen käsityksen, etteivät lehdet vaikuttaisi
>> signaalin kulkuun? Myös jäätyneet oksat voivat tehdä tepposia.
>>
>Oletko oikeasti todennut levittämääsi teoriaa käytännössä? En ole edes
>väittänut, etteivät oksat ja lehdetkin vaikuttaisi. Kannattaa lukea ensin
>koko viesti, ennenkuin kommentoi, ettei kirjoittelisi puutaheinää.
>Oikeasti, muutama suoralle signaalitielle osuva paksumpi runko/oksa,
>varsinkin kesällä, saattaa aiheuttaa sen, että perille saapuva signaali on
>merkittävästi heijastusten varassa.
Kun katsotaan erinäisiä fysiikan oppikirjoja, niissä käsitellään
sirontaa eri tavalla riippuen aallonpituudesta. Reilusti alle
aallonpituuden oleva sirottaja aiheuttaa tietynlaisen jakauman,
aallonpituuden luokkaa oleva sirottaja aiheuttaa toisenlaisesen
signaaljakuman ja aallonpituutta suuremmat esteet aiheuttavat omat
sironta (tai diffraktio)kuvionsa. UHF TV kanavilla aallonpituus
vaihtelee välillä 38..63 cm eli siis puun rungon suuruusluokassa.
Myös polarisaatio vaikuttaa asiaan. Perinteisesti pystypolarisaatiota
on vältetty juuri puun runkojen takia.
>Puustosta tuleva, todella pahasti
>siroutunut digi-signaali, on laadultaan todella huono vaikka siihen tasoa
>saisikin.
Analogisen signaalin osalta voin tuon selektiivisesta häipymästä
johtuvan ongelman täysin allekirjoittaa, mutta lähes näköyhteysvälillä
tapahtuvan sironnan ei missään tapauksessa pitäisi aiheuttaa
signaalikatkosta, koska eri teitä edennyt signaali on joka tapauksessa
suojavälin sisällä. Tietysti jos monitie-eteneminen syö liikaa DVB-T
COFDM spektrisä kantoaaltoja, ei käytetty virheenkorjaus tähänkään
riitä.
Paul
Timiheli
"Paul Keinanen" <kein...@sci.fi> kirjoitti
viestissä:772873to0qbflc0ha...@4ax.com...
> On Sat, 16 Jun 2007 17:17:40 +0300, "Timiheli"
>
> sirontaa eri tavalla riippuen aallonpituudesta. Reilusti alle
> aallonpituuden oleva sirottaja aiheuttaa tietynlaisen jakauman,
> aallonpituuden luokkaa oleva sirottaja aiheuttaa toisenlaisesen
> signaaljakuman ja aallonpituutta suuremmat esteet aiheuttavat omat
> sironta (tai diffraktio)kuvionsa. UHF TV kanavilla aallonpituus
> vaihtelee välillä 38..63 cm eli siis puun rungon suuruusluokassa.
>
> Myös polarisaatio vaikuttaa asiaan. Perinteisesti pystypolarisaatiota
> on vältetty juuri puun runkojen takia.
>
>>Puustosta tuleva, todella pahasti
>>siroutunut digi-signaali, on laadultaan todella huono vaikka siihen tasoa
>>saisikin.
>
> Analogisen signaalin osalta voin tuon selektiivisesta häipymästä
> johtuvan ongelman täysin allekirjoittaa, mutta lähes näköyhteysvälillä
> tapahtuvan sironnan ei missään tapauksessa pitäisi aiheuttaa
> signaalikatkosta, koska eri teitä edennyt signaali on joka tapauksessa
> suojavälin sisällä. Tietysti jos monitie-eteneminen syö liikaa DVB-T
> COFDM spektrisä kantoaaltoja, ei käytetty virheenkorjaus tähänkään
> riitä.
keskellä ja antenniin ei saada riittävää suoraa signaalia. Metsässä
sirottajia on lukuisa määrä ja tilanne muuttuu periaatteessa kokoajan tuulen
ja säätilan mukaan. Käytännössä, jos tällaista ongelmaa ilmenee jollakin
ilmalla jonkin verran, toisella ilmalla tilanne saattaa olla huomattavasti
vieläkin huonompi.
Osin tilanne on sama myös satelliittisignaalilla, kun signaalitiellä on
oksa. Spekrinä signaali näyttää olevan ok, tasokin on vain pari/kolme dB:tä
pudonnut, mutta sironnan takia laatu (BER) on aivan luokaton eikä
virheenkorjaus kykene enää paikkaamaan. Taajuushan on tietysti tässä
tapauksessa huomattavasti korkeampi.
Harri
Matti Kaki
>
>"Matti Kaki" <oh2bio...@sci.fi.invalid> kirjoitti
>viestissä:s1Nci.179152$La5....@reader1.news.saunalahti.fi...
>> In article <46724b69$0$1430$9b53...@news.fv.fi>,
>> timihel...@webinfo.fi says...
>>>Puiden ohuet oksan ja lehdet eivät kovin merkittävästi vaikuta signaaliin.
>>
>> Kyllä lehdet vaan vaikuttavat. Etenkin jos ovat kosteita. Mistä
>> olet saanut sellaisen käsityksen, etteivät lehdet vaikuttaisi
>> signaalin kulkuun? Myös jäätyneet oksat voivat tehdä tepposia.
>>
>Oletko oikeasti todennut levittämääsi teoriaa käytännössä?
Vaikka kuinka usein ja vuosikymmenten ajan. Vuodesta 1966.
>En ole edes
>väittänut, etteivät oksat ja lehdetkin vaikuttaisi. Kannattaa lukea ensin
>koko viesti, ennenkuin kommentoi, ettei kirjoittelisi puutaheinää.
>Oikeasti, muutama suoralle signaalitielle osuva paksumpi runko/oksa,
>varsinkin kesällä, saattaa aiheuttaa sen, että perille saapuva signaali on
>merkittävästi heijastusten varassa. Puustosta tuleva, todella pahasti
>siroutunut digi-signaali, on laadultaan todella huono vaikka siihen tasoa
>saisikin.
Kerropas nyt sitten, millä tavalla se heijastunut digisignaali
olisi huono? Digivastaanotin kestää heijastuksia varsin hyvin,
toisin kuin analoginen signaali, johon ilmestyy helposti varjoja.
Digillä on tärkeintä _taso_. Vasta vahvistin muuttaa tilannetta,
jolloin signaaliin voi tulla mukaan säröä mikä voi haitata hyvin
tuntuvasti digivastaanottoa. Jos sirontaa on riittävästi, ei
digiboksi tietenkään siitä pysty selviämään mutta korjaukset
ovat silti yllättävän tehokkaita.
Esimerkiksi meidän taloyhtiössämme on alusta saakka ollut ongelmia
MTV:n analogisignaalin (kanava 24) kanssa. Arkkitehdin piirtämä
maston paikka oli huono ja heti kun puiden oksat jäätyivät, signaali
käytännöllisesti katsoen katosi kokonaan. Antennin pyörittäminen ei
vaikuttanuta lainkaan vaikka oli kohtalalksien iso harava. Sitten
teetin (silloin oli vielä tasakatto) katolle telineen, jolla vein
UHF-antennin viitisen metriä sivuun ja tilanne parani.´Nyt kun ollaan
digiajassa, vastaavaa ongelmaa ei enää esiinny. Sen sijaan lähellä
olevan vesitornin mobiililähetin (4 kW ERP pystypolaroitu) meni
sen verran voimakkaana vahvistimeen, että se sekosi ja alkoi tulla
hyvin suuria virhemääriä. Asia korjaantui asentamalla filtteri sekä
UHF-antenniin että pystypolaroituun ULA-dipoliin.
Timiheli
"Matti Kaki" <oh2bio...@sci.fi.invalid> kirjoitti
viestissä:cV5di.179505$US.1...@reader1.news.saunalahti.fi...
> Kerropas nyt sitten, millä tavalla se heijastunut digisignaali
> olisi huono? Digivastaanotin kestää heijastuksia varsin hyvin,
> toisin kuin analoginen signaali, johon ilmestyy helposti varjoja.
ominaisuudet: Spektri, taso, S/N, BER ennen virheenkorjausta, BER
virheenkorjauksen jälkeen, modulaatiovirhe ja marginaali jonka taso voi
pudota signaalin ollessa vielä käyttökelpoinen. Joskus on tullut vastaan
tilanteita, joissa taso antennista voi olla hyvinkin ok, mutta BER
virheenkorjauksen jälkeen jää QEF-tason lähettyville ja tason marginaali jää
alle 4 dB:n vaatimustason (tämä ei ole sama asia, kun liian pieni taso
sinänsä).
> Digillä on tärkeintä _taso_. Vasta vahvistin muuttaa tilannetta,
> jolloin signaaliin voi tulla mukaan säröä mikä voi haitata hyvin
> tuntuvasti digivastaanottoa. Jos sirontaa on riittävästi, ei
> digiboksi tietenkään siitä pysty selviämään mutta korjaukset
> ovat silti yllättävän tehokkaita.
kts edellinen. Riittävä taso ei todellakaan ole ainoa kriteeri, joskin
merkittävä asia sekin.
Harri
Pekka Peura
>
> "Paul Keinanen" <kein...@sci.fi> kirjoitti
>> Analogisen signaalin osalta voin tuon selektiivisesta häipymästä
>> johtuvan ongelman täysin allekirjoittaa, mutta lähes näköyhteysvälillä
>> tapahtuvan sironnan ei missään tapauksessa pitäisi aiheuttaa
>> signaalikatkosta, koska eri teitä edennyt signaali on joka tapauksessa
>> suojavälin sisällä. Tietysti jos monitie-eteneminen syö liikaa DVB-T
>> COFDM spektrisä kantoaaltoja, ei käytetty virheenkorjaus tähänkään
>> riitä.
> Tällainen tilanne tulee eteen käytännössä silloin, kun talo on metsän
> keskellä ja antenniin ei saada riittävää suoraa signaalia. Metsässä
> sirottajia on lukuisa määrä ja tilanne muuttuu periaatteessa kokoajan tuulen
> ja säätilan mukaan. Käytännössä, jos tällaista ongelmaa ilmenee jollakin
> ilmalla jonkin verran, toisella ilmalla tilanne saattaa olla huomattavasti
> vieläkin huonompi.
Kyllä mielestäni hyvin vahvasti näyttää, että minun ongelmani on juuri
kuvaamasi sironnan aiheuttama.
Tänään tuuli on ollut kohtuullisen hiljainen, ja voin 99,99 %
varmuudella sanoa, että antenni ei liiku yhtään.
Silti signaalin laatu vaihtelee ja kun katselen puiden lehtien ja oksien
liikettä ja mittarin osoitusta, heikkeneminen näyttäisi riippuvan tuulen
voimakkuudesta.
No, pitääpä käydä hakemasta lähellä olevasta Finnparttian varastosta
kokeeksi tuplasti isompi antenni (91 elementtinen, 16,5 dB). Hinta
näyttää olevan 48 EUR. Ehdotettu antennin nosto on kertaluokkaa isompi
homma, joten koitan ensin antennin vaihtoa.
Paul Keinanen
<ppe...@gmail.com> wrote:
>In article <46744769$0$15309$9b53...@news.fv.fi>, Timiheli wrote:
>>
>> "Paul Keinanen" <kein...@sci.fi> kirjoitti
>>>
>>> Analogisen signaalin osalta voin tuon selektiivisesta häipymästä
>>> johtuvan ongelman täysin allekirjoittaa, mutta lähes näköyhteysvälillä
>>> tapahtuvan sironnan ei missään tapauksessa pitäisi aiheuttaa
>>> signaalikatkosta, koska eri teitä edennyt signaali on joka tapauksessa
>>> suojavälin sisällä. Tietysti jos monitie-eteneminen syö liikaa DVB-T
>>> COFDM spektrisä kantoaaltoja, ei käytetty virheenkorjaus tähänkään
>>> riitä.
>> Tällainen tilanne tulee eteen käytännössä silloin, kun talo on metsän
>> keskellä ja antenniin ei saada riittävää suoraa signaalia. Metsässä
>> sirottajia on lukuisa määrä ja tilanne muuttuu periaatteessa kokoajan tuulen
>> ja säätilan mukaan. Käytännössä, jos tällaista ongelmaa ilmenee jollakin
>> ilmalla jonkin verran, toisella ilmalla tilanne saattaa olla huomattavasti
>> vieläkin huonompi.
>
>Kyllä mielestäni hyvin vahvasti näyttää, että minun ongelmani on juuri
>kuvaamasi sironnan aiheuttama.
>Tänään tuuli on ollut kohtuullisen hiljainen, ja voin 99,99 %
>varmuudella sanoa, että antenni ei liiku yhtään.
>Silti signaalin laatu vaihtelee ja kun katselen puiden lehtien ja oksien
>liikettä ja mittarin osoitusta, heikkeneminen näyttäisi riippuvan tuulen
>voimakkuudesta.
Olin kerran yhden syysmyrskyn aikana Lontoossa ja asuin pienessä 3
kerroksissa hotellissa, jossa käytettiin television omia
piiska-antenneja. Siten vastyaanottoantennin paikka ei muuttunut
mihinkään tuulen vaikutuksesta. Lähettyvillä ei ollut puistoja, jonka
puusto olisi voinut sotkea signaalia.
Silti kuva vaihteli mainiosta katselukelvottomaksi aika tiuhalla
syklillä, joten ainoa selitys tuolle ilmiölle jonka keksin on se, että
lähetysantenni heiluu tuulen vaikutuksesta useampia aallonpituuksia ja
siten monitie-eteneminen vaihtelee jatkuvasti.
Paul
Matti Kaki
>> Tällainen tilanne tulee eteen käytännössä silloin, kun talo on metsän
>> keskellä ja antenniin ei saada riittävää suoraa signaalia. Metsässä
>> sirottajia on lukuisa määrä ja tilanne muuttuu periaatteessa kokoajan tuulen
>> ja säätilan mukaan. Käytännössä, jos tällaista ongelmaa ilmenee jollakin
>> ilmalla jonkin verran, toisella ilmalla tilanne saattaa olla huomattavasti
>> vieläkin huonompi.
>
>Kyllä mielestäni hyvin vahvasti näyttää, että minun ongelmani on juuri
>kuvaamasi sironnan aiheuttama.
>Tänään tuuli on ollut kohtuullisen hiljainen, ja voin 99,99 %
>varmuudella sanoa, että antenni ei liiku yhtään.
>Silti signaalin laatu vaihtelee ja kun katselen puiden lehtien ja oksien
>liikettä ja mittarin osoitusta, heikkeneminen näyttäisi riippuvan tuulen
>voimakkuudesta.
Minä ehdottaisin antennin paikan etsimistä. Vaikuttaa erittäin
vahvasti siltä, että isommalla antennilla tuskin saa asiaa
kuntoon. Ota antenni irti ja aseta se kepin nokkaan ja etsi
vaikka pihalta parempi paikka. Kai olet kokeillut laskea antemnnia?
>No, pitääpä käydä hakemasta lähellä olevasta Finnparttian varastosta
>kokeeksi tuplasti isompi antenni (91 elementtinen, 16,5 dB). Hinta
>näyttää olevan 48 EUR. Ehdotettu antennin nosto on kertaluokkaa isompi
>homma, joten koitan ensin antennin vaihtoa.
Finnparttia on _erittäin_ kallis liike etenkin antenniasioissa.
Tuo 48 euroa on hinta ilman ALV:tä. Älä nyt lähde suinpäin
törsäämään rahoja uuteen antenniin. Jos olet 30 km päässä
asemasta, pitäisi homman toimia jopa melkein tällaisella:
http://www.mattikaki.fi/antennit/HB9CV.htm
Matti Kaki
>
>"Matti Kaki" <oh2bio...@sci.fi.invalid> kirjoitti
>viestissä:cV5di.179505$US.1...@reader1.news.saunalahti.fi...
>> Kerropas nyt sitten, millä tavalla se heijastunut digisignaali
>> olisi huono? Digivastaanotin kestää heijastuksia varsin hyvin,
>> toisin kuin analoginen signaali, johon ilmestyy helposti varjoja.
>Käytän Promax:in Prodig-5 mittaria, jolla näkee signaalin kaikki merkitsevät
>ominaisuudet: Spektri, taso, S/N, BER ennen virheenkorjausta, BER
>virheenkorjauksen jälkeen, modulaatiovirhe ja marginaali jonka taso voi
>pudota signaalin ollessa vielä käyttökelpoinen. Joskus on tullut vastaan
>tilanteita, joissa taso antennista voi olla hyvinkin ok, mutta BER
>virheenkorjauksen jälkeen jää QEF-tason lähettyville ja tason marginaali jää
>alle 4 dB:n vaatimustason (tämä ei ole sama asia, kun liian pieni taso
>sinänsä).
Onkos tuossa välissä minkäänlaista vahvistinta vai katsotko
suoraan antennista tulevaa signaalia? Miten pitkä alastulojohto
ja onko kaksoissuojattu ja liitokset kunnollisia? Myös huonot
liitokset aiheuttavat helposti virheitä signaaliin. Vasta kun
kaikki liitokset ja muutenkin alastulojoihdon sekä antennin
kunto ja sen liitokset on tarkistettu, voidaan alkaa pohtia
jotain sironnan aiheuttamia ongelmia.
Matti Kaki
Tästä tulikin mieleeni se kun Espoon vanhan maston aikana
kuva oli ihan OK mutta kun uusi masto rakennettiin, kuva
meni täysin katselukelvottomaksi. Antenni sitten uuteen
paikkaan ja taas toimi. Tuossa maston paikka muuttui
tietysti enemmän kuin mitä se tuulesssa heiluisi mutta
aika selvä muutos oli havaittavissa.
Timiheli
"Matti Kaki" <oh2bio...@sci.fi.invalid> kirjoitti
viestissä:_Hrdi.179899$ZH2.1...@reader1.news.saunalahti.fi...
>>merkitsevät
>>ominaisuudet: Spektri, taso, S/N, BER ennen virheenkorjausta, BER
>>virheenkorjauksen jälkeen, modulaatiovirhe ja marginaali jonka taso voi
>>pudota signaalin ollessa vielä käyttökelpoinen. Joskus on tullut vastaan
>>tilanteita, joissa taso antennista voi olla hyvinkin ok, mutta BER
>>virheenkorjauksen jälkeen jää QEF-tason lähettyville ja tason marginaali
>>jää
>>alle 4 dB:n vaatimustason (tämä ei ole sama asia, kun liian pieni taso
>>sinänsä).
>
> Onkos tuossa välissä minkäänlaista vahvistinta vai katsotko
> suoraan antennista tulevaa signaalia? Miten pitkä alastulojohto
> ja onko kaksoissuojattu ja liitokset kunnollisia? Myös huonot
> liitokset aiheuttavat helposti virheitä signaaliin. Vasta kun
> kaikki liitokset ja muutenkin alastulojoihdon sekä antennin
> kunto ja sen liitokset on tarkistettu, voidaan alkaa pohtia
> jotain sironnan aiheuttamia ongelmia.
>
kaksoissuojattua kaapelia.
Harri
Pekka P
"Matti Kaki" <oh2bio...@sci.fi.invalid> wrote in message
>
> Minä ehdottaisin antennin paikan etsimistä. Vaikuttaa erittäin
> vahvasti siltä, että isommalla antennilla tuskin saa asiaa
> kuntoon. Ota antenni irti ja aseta se kepin nokkaan ja etsi
> vaikka pihalta parempi paikka. Kai olet kokeillut laskea antemnnia?
>
on läpivienti ja uusi sivuttaissuuntainen paikka (eli uusi reikä
peltikattoon) ei ole tässä vaiheessa ihan toimenpidelistan kärjessä.
> törsäämään rahoja uuteen antenniin. Jos olet 30 km päässä
> asemasta, pitäisi homman toimia jopa melkein tällaisella:
>
> http://www.mattikaki.fi/antennit/HB9CV.htm
>
30 km oli kuten eilen sanoin vähän alakanttiin, oikeammin 30-40 km ja ota
huomioon, että etäisyys on Fiskarsiin, jonka lähetysteho on viidesosa Espoon
tehosta. Arvioitaessa kuvasi kaltaisen miniantennin toimintaa oikeampi
lähetysasemaetäisyysvertailu olisi Espooseen, jonne on yli 80 km, ja siis
virallisen näkyyvysalueen ulkopuolella.
Ja olen kokeillut 2x11 cm dipolilla, sillä ei näy mitään koskaan.
Vahvistimella varustetulla sisäantennilla (Procaster 350) näkyy joskus,
mutta huonosti. Siirtämällä Procasteria (jopa ikkunasta ulos) ei tilanne
juurikaan parane. Ja sama Procaster toimii Espoossa aivan loistavasti.
Kun katselee talojen kattoja täällä päin, niin uudet antennit näyttävät
olevan lähes poikkeuksetta noita 90-100 elementtisiä, eivät siis minulla
olevan kaltaisia 43-elementtisiä. Hiukan siis suhtaudun varauksella tietoon,
että näkyvyysalueen reunallakin 43-elementtinen on varmuudella riittävä.
43-elementtinenhän on tietääkseni pienin meillä yleisesti myytävä
UHF-antenni.
mikko
> "Pekka P" <pekka...@welho.com> wrote in message
>
> Tällä viikolla tilanne alkoi kuitenkin huononemaan. Onglema näyttää
> liittyvään tuulen voimakkuuteen. Vaikka mökki sijaitsee suht korkealla
> paikalla, Fiskarsin suuntaan metsänrinne nousee loivasti ja puusto on
> antennin ja Fiskarsin maston suoran näköyhteyden välissä. Olettaisin, että
> ongelma aiheutuu puiden oksien/lehtien liikkeestä tuulenpuuskissa. Ainakin
> Humaxin signaalimittareiden huononemisella ja tuulenpuuskien voimakkuudella
> näyttäisi olevan suora korrelaatio.
>
UHF-signaalin eteneminen riippuu säästä, puiden lehdistä, kuun
asennosta ja ties mistä.
Mikäli signaalin vahvuus on riittävän korkea niin tv-vastaanotin ei
välitä mitään vaikka eri vuodenaikaan ja erilaisilla keleillä signaali
vähän heikkenisikin, sillä marginaalia sen heikkenemiseen on
riittävästi.
Mikäli taas signaalin vastaanottotaso on heikko niin hyvällä kelillä
kuva näkyy ongelmitta, mutta pienetkin heikennykset katkaisevat digi-
signaalin näkymisen, koska mitään varmuusvaraa ei ole olemassa.
Tällaisia talouksia on Suomessa lehtikirjoitusten perusteella paljon,
joissa digisignaali näkyy esimerkiksi osan aikaa vuodesta hyvin, mutta
lehden tullessa puihin digi-tv ei näy muuta kuin korkeintaan
pätkimällä.
Eli osta suosiolla sellainen mahdollisimman tehokas UHF-antenni ja
kokeile sillä miten toimii. Sellainen ei mahdottomia maksa esimerkiksi
tuon myymälästä kun käy ostamassa:
http://www.elfa.se/fi/index1.html
Jos antenni ei tuo apua jostain syystä, niin seuraavaksi kannattaa
kokeilla näkyvyyttä toisella digiboksilla, sillä osa on niistä
herkempiä kuin toiset. Muistaakseni nokian ja sonyn digibokseista
ainakin jotkut mallit toimivat hyvin huonossakin kentässä. Nokian
boksien valmistus on tosin jo loppunut, mutta eiköhän niitä
käytettyinä löydy edullisesti.
Pekka P
"Matti Kaki" <oh2bio...@sci.fi.invalid> wrote in message
news:WDrdi.179898$ZH2.1...@reader1.news.saunalahti.fi...
>>kokeeksi tuplasti isompi antenni (91 elementtinen, 16,5 dB). Hinta
>>näyttää olevan 48 EUR. Ehdotettu antennin nosto on kertaluokkaa isompi
>>homma, joten koitan ensin antennin vaihtoa.
>
> Finnparttia on _erittäin_ kallis liike etenkin antenniasioissa.
> Tuo 48 euroa on hinta ilman ALV:tä. Älä nyt lähde suinpäin
>
Jos Finnparttia on mielestäsi kallis, niin kerropa sitten mikä on
edullisempi?
Mikko ehdotti samassa threadissa tänään ELFA:aa
(http://www.elfa.se/fi/index1.html)
Heidän Unix 100-antenninsa (100 elem 17.0 dB) on vähän tehokkaampi, mutta
vielä kalliimpi (59.70 ALV 0%).
Minä en ainakaan tiedä tavallisille yksityisasiakkaille myyvistä
sähkötarvikeliikkeistä Finnparttiaa edullisempia (toki tukuista saa
halvemmalla, mutta niissä yleensä suhtautuvat yksityisasiakkaisiin vähän
nirsosti).
Paul Keinanen
<oh2bio...@sci.fi.invalid> wrote:
>
> Onkos tuossa välissä minkäänlaista vahvistinta
Turha antennivahvistimen käyttö tai ainakin liian suuri vahvistus voi
aiheuttaa kaikenlaisia ongelmia.
> vai katsotko
> suoraan antennista tulevaa signaalia? Miten pitkä alastulojohto
Jos kerran signaalivoimakkuus näyttää OK, ei antennikaapelin
pituudella pitäisi olla vaikutusta.
> ja onko kaksoissuojattu
Mitä ihmeen väliä sillä on, onko kaapeli kaksoissuojattua vai ei.
Ainoastaan jos television UHF alueella on joitain voimakaita
häiriölähteitä kaapelin matkalla, asialla voisi olla merkitystä.
Kaksoissuojattu kaapeli on paikallaan lähellä lähetysmastoa
(vasemmanpuoleisen) esihaamun välttämiseksi analogisessa vastaanotossa
ja tietenkin jos kaapelissa kulkee kaapeli-TV signaali, jossa
käytetään myös muun radioliikenteen (kuten lentoliikenteen)
taajuuksia.
> ja liitokset kunnollisia? Myös huonot
> liitokset aiheuttavat helposti virheitä signaaliin.
Minulla on toki kokemuksia siitä, että jopa ruostuneet pultit
aiheuttavat harmia kun vieressä on vino pino lähetysantenneja satojen
tai tuhansien wattien tehotasoilla muutaman metrin päässä, mutta että
tavallinen vastaanottoantenni tai sen alastuljohto aiheuttaisi moisia
ongelmia ainakaan ilman pieleen säädettyä antennivahvistinta on aika
uskomaton juttu. Jos liitokset aiheuttaisivat häiriöitä, silloin
analogisessa kuvassa pitäisi näkyä toisen kanavan aiheuttamia
häiriöitä (risitimodulaatiota) joko katseltavalla kanavalla tai
tyhjällä kanavalla (ilman antennivahvistinta). Tuo on aika kaukaa
haettu selitys.
Paul
Paul Keinanen
>On 15 kesä, 10:57, "Pekka P" <pekka...@welho.com> wrote:
>> "Pekka P" <pekka...@welho.com> wrote in message
>>
>> Tällä viikolla tilanne alkoi kuitenkin huononemaan. Onglema näyttää
>> liittyvään tuulen voimakkuuteen. Vaikka mökki sijaitsee suht korkealla
>> paikalla, Fiskarsin suuntaan metsänrinne nousee loivasti ja puusto on
>> antennin ja Fiskarsin maston suoran näköyhteyden välissä. Olettaisin, että
>> ongelma aiheutuu puiden oksien/lehtien liikkeestä tuulenpuuskissa. Ainakin
>> Humaxin signaalimittareiden huononemisella ja tuulenpuuskien voimakkuudella
>> näyttäisi olevan suora korrelaatio.
>>
>
>UHF-signaalin eteneminen riippuu säästä, puiden lehdistä, kuun
>asennosta ja ties mistä.
>
>Mikäli signaalin vahvuus on riittävän korkea niin tv-vastaanotin ei
>välitä mitään vaikka eri vuodenaikaan ja erilaisilla keleillä signaali
>vähän heikkenisikin, sillä marginaalia sen heikkenemiseen on
>riittävästi.
>
>Mikäli taas signaalin vastaanottotaso on heikko niin hyvällä kelillä
>kuva näkyy ongelmitta, mutta pienetkin heikennykset katkaisevat digi-
>signaalin näkymisen, koska mitään varmuusvaraa ei ole olemassa.
>Tällaisia talouksia on Suomessa lehtikirjoitusten perusteella paljon,
>joissa digisignaali näkyy esimerkiksi osan aikaa vuodesta hyvin, mutta
>lehden tullessa puihin digi-tv ei näy muuta kuin korkeintaan
>pätkimällä.
Esimerkiksi kirjassa Lindell: "Radioaaltojen eteneminen" on
signaalivoimakkuusmittaus 400 MHz taajuudella (joka on hieman UHF-TV
alueen alapuolelta), jossa signaali kulkee loppumatkan metsän lävitse.
Siinä signaalitaso tipahtaa 15 dB tunnin aikana aamupäivällä.
Olen nähnyt myös poikkeuksellisia signaalivoimakkuusmittauksia Espoon
maston ja Jokelan kuunteluaseman maston välillä, jossa ylimmät Jokelan
antennit ovat suorassa näköyhteydessä Espooseen (mutta toki
ensimmäinen Fresnelin vyöhyke osuu metsään jossain matkan varrella),
niin tässäkin on pahimmillaan suuria signaalivoimakkuusvaihteluita,
vaikka sitä on aluksi vaikea uskoa.
Vanha mikroaaltolinkkien suunnittelusääntö toteaa, että jos tietyllä
lähetysteholla aikaansaadaan yhteys 95 % ajasta (yhteys poikki 18
päivää vuodesta), tällöin pitää linkkibudjettia parantaa 10 dB 99 %
varmuuden aikaansaamiseen (yhteys poikki 4 päivää vuodessa) tai 20
desibelillä 99,9 % varmuuden aikaansaamiseksi (yhteys poikki 8 tuntia
vuodessa) ja 30 dB 99,99 % varmuuden aikaansaamiseksi (yhteys poikki
50 minuuttia vuodessa).
Jotenkin minulle on jäänyt käsitys siitä, ettei tuota
häipymämarginaalin tärkeyttä ei riittävästi huomioitu digi-TV:n
alkuaikoina, jossa kuitenkin kynnysarvon alitus tekee todella ikävää
jälkeä signaalin laadulle.
Jos oletetaan että vanhassa analogisessa VSB lähetteessä saavutettiin
jossain paikassa 50 dB signaali/kohinasuhde suurimman osan vuotta ja
tämän alle jäätiin kolmen viikon verran vuodesta. Neljänä päivänä
vuodessa signaali/kohinasuhde oli 40 dB ja kuva huono (30 dB SNR) 8
tuntia vuodessa ja tosi surkea (20 dB SNR) 50 minuuttia vuodessa.
Tästä ei välttämättä nousisi niin kovaa meteliä verrattuna siihen,
että jos digisignaalin häipymämarginaali oli vain 10 dB, kuva on
hukassa 4 päivää vuodessa.
Paul
ju...@despammed.com
> edullisempi?
> Mikko ehdotti samassa threadissa tänään ELFA:aa
> (http://www.elfa.se/fi/index1.html)
> Heidän Unix 100-antenninsa (100 elem 17.0 dB) on vähän tehokkaampi, mutta
> vielä kalliimpi (59.70 ALV 0%).
>
> Minä en ainakaan tiedä tavallisille yksityisasiakkaille myyvistä
> sähkötarvikeliikkeistä Finnparttiaa edullisempia (toki tukuista saa
> halvemmalla, mutta niissä yleensä suhtautuvat yksityisasiakkaisiin vähän
> nirsosti).
Kolmantena vaihtoehtona tulee http://www.partco.fi/ ja sieltä samainen
Unix 100 http://www.partco.fi/luettelot/sivut/index.php?sivunro=156
Hinnassa ei ole hirveästi halvempi ja näköjään isompia antenneja ei
myydä postissa. Ei ihan liity aiheeseen, mutta Triax.com:n sivuilta
löytyy digiboksi (DVB-T). Mikä on ko boksin laatu, joku sitä jo täällä
myy.
PW
> Turha antennivahvistimen käyttö tai ainakin liian suuri vahvistus voi
> aiheuttaa kaikenlaisia ongelmia.
Pitää paikkansa!
Minulla kaapeliverkossa TV ilmoittaa tasoksi 62 dBµV ja S/N pomppii
välillä 18,5...20,3 dB.
Ajattelin josko vahvistin (15-25 dB) auttaisi tuohon S/N pomppimiseen.
Vahvistimen minimivahvistuksella TV ilmoitti tasoksi 71 dBµV (boxi
välissä), mutta S/N pomppi edelleenkin 18,5-20,3 dB:n välillä.
Telkkarin analoginen kuva tuli hieman vinojuovaiseksi (keittiön telkkari
joka on n. 10 m:n kaapelin päässä, tuli voimakkaasti vinojuovaiseksi).
Eli analogisen signaalin taso nousi liian suureksi ja vastaanottimet
yliohjautuivat.
Kiinnostaisi tietää tuon S/N:n pomppimisen syy?
Luulisi, että jos kaikki on kunnossa, niin laatu pysyisi samana.
Kuriositeetin vuoksi mainittakoon, että ProCastr 5101PVRc näyttää 59 %:a
oct05.2005 firmiksellä ja 50 %:a TF:n apr16.2007 firmiksellä.
Matti Kaki
>
>"Matti Kaki" <oh2bio...@sci.fi.invalid> wrote in message
>news:WDrdi.179898$ZH2.1...@reader1.news.saunalahti.fi...
>>
>> Minä ehdottaisin antennin paikan etsimistä. Vaikuttaa erittäin
>> vahvasti siltä, että isommalla antennilla tuskin saa asiaa
>> kuntoon. Ota antenni irti ja aseta se kepin nokkaan ja etsi
>> vaikka pihalta parempi paikka. Kai olet kokeillut laskea antemnnia?
>>
>Antennin korkeudella ei ollut vaikutusta. Kuten jo aiemmin sanoin, katossa
>on läpivienti ja uusi sivuttaissuuntainen paikka (eli uusi reikä
>peltikattoon) ei ole tässä vaiheessa ihan toimenpidelistan kärjessä.
>
>> törsäämään rahoja uuteen antenniin. Jos olet 30 km päässä
>> asemasta, pitäisi homman toimia jopa melkein tällaisella:
>>
>> http://www.mattikaki.fi/antennit/HB9CV.htm
>>
>30 km oli kuten eilen sanoin vähän alakanttiin, oikeammin 30-40 km ja ota
>huomioon, että etäisyys on Fiskarsiin, jonka lähetysteho on viidesosa Espoon
>tehosta.
Vaikka säteilyteho on viidennes Espoon tehosta, se ei suinkaan
merkitse sitä, että kanatomnataka lyhenisi viidennekseen.
>Arvioitaessa kuvasi kaltaisen miniantennin toimintaa oikeampi
>lähetysasemaetäisyysvertailu olisi Espooseen, jonne on yli 80 km, ja siis
>virallisen näkyyvysalueen ulkopuolella.
>Ja olen kokeillut 2x11 cm dipolilla, sillä ei näy mitään koskaan.
OK. Sitten ei kannata kokeilla HB9CV:täkään. Joku kertoi minulle
saaneensa 90 kilometrin päästä kuvan sillä. Tämä kyllä vaatii jo
erittäin onnekaan sijainnin ja hyvin herkän vastaanottimen. Voi
olla ilmakehän ominaisuuksilla jo jotain tekemistä etenemisessä.
Mikä on tarkempi osoite mökillesi? Voisi katsoa kartasta näkyvyyttä.
Mikä vastaanotin se oli? Niissä on suuriakin eroja herkkyydessä.
>Vahvistimella varustetulla sisäantennilla (Procaster 350) näkyy joskus,
>mutta huonosti. Siirtämällä Procasteria (jopa ikkunasta ulos) ei tilanne
>juurikaan parane. Ja sama Procaster toimii Espoossa aivan loistavasti.
>Kun katselee talojen kattoja täällä päin, niin uudet antennit näyttävät
>olevan lähes poikkeuksetta noita 90-100 elementtisiä, eivät siis minulla
>olevan kaltaisia 43-elementtisiä. Hiukan siis suhtaudun varauksella tietoon,
>että näkyvyysalueen reunallakin 43-elementtinen on varmuudella riittävä.
>43-elementtinenhän on tietääkseni pienin meillä yleisesti myytävä
>UHF-antenni.
Ei toki. On pienempiäkin mutta nykyajan buumi näyttää olevan isommat
haravat. Joissain antenneissa elementtien lukumäärä kerrotaan hiukan
harhaanjohtavasti ja oikea määrä on esim. vain neljäsosa ilmoitetusta.
TRIAXin antennit ovat esimerkiksi tällaisia.
Mikään antenni ei ole varmuudella riittävä alueen reunoilla
ellei sitä saada riittävän korkealle. Jos on huono paikka,
voi isollakin haravalla olla pyydystämistä.
Fiskarsin lähetystaajuudet ovat aika inhimillisellä taajuudella
joten se helpottaa asiaa. Vaikeuksia voi tulla kun E-nippu otetaan
käyttöön koska se on kanavalla 58 joka on hyvin korkealla. A, B ja C
ovat kanavilla 32, 44 ja 46. Onko ongelma samanlainen kaililla
nipulla?
Jos antenni selkeästi on suuntavakutteinen eli tietystä suunnasta
saa selvästi voimakkaamman signaalin, silloin voi myös isommasta
haravasta olla apua. Jos antennia voi pyörittää ympäri, eikä
tilanne muutu, on turha yrittää isoakaan antennia. Silloin pitää
vaan etsiä antennille parempi paikka.
Matti Kaki
>
>
>On Mon, 18 Jun 2007 11:48:27 +0300, Matti Kaki
><oh2bio...@sci.fi.invalid> wrote:
>
>>
>> Onkos tuossa välissä minkäänlaista vahvistinta
>
>Turha antennivahvistimen käyttö tai ainakin liian suuri vahvistus voi
>aiheuttaa kaikenlaisia ongelmia.
>
>> vai katsotko
>> suoraan antennista tulevaa signaalia? Miten pitkä alastulojohto
>
>Jos kerran signaalivoimakkuus näyttää OK, ei antennikaapelin
>pituudella pitäisi olla vaikutusta.
>
>> ja onko kaksoissuojattu
>
>Mitä ihmeen väliä sillä on, onko kaapeli kaksoissuojattua vai ei.
>Ainoastaan jos television UHF alueella on joitain voimakaita
>häiriölähteitä kaapelin matkalla, asialla voisi olla merkitystä.
Nimenomaan siksi. Jos lähistöllä on häiriöasema ja kaapeli
on pitkä ja huonosti suojattu, se voi aiheuttaa vaikka mitä.
>Kaksoissuojattu kaapeli on paikallaan lähellä lähetysmastoa
>(vasemmanpuoleisen) esihaamun välttämiseksi analogisessa vastaanotossa
>ja tietenkin jos kaapelissa kulkee kaapeli-TV signaali, jossa
>käytetään myös muun radioliikenteen (kuten lentoliikenteen)
>taajuuksia.
>
Ja täällä Keravalla kun Mobiiliteevee puskee 4 kW ERP-teholla
kanavalla 38 ja aiheuttaa harmaita hiuksia antennifirmoille ja
antenni-infolle. Antoivat eräälle soittajalle minun yhteystietoni
ja kaveri sitten soitteli useammankin keran eli aiheuttaa niitä
harmaita hiuksia minullekin. :-)
>> ja liitokset kunnollisia? Myös huonot
>> liitokset aiheuttavat helposti virheitä signaaliin.
>
>Minulla on toki kokemuksia siitä, että jopa ruostuneet pultit
>aiheuttavat harmia kun vieressä on vino pino lähetysantenneja satojen
>tai tuhansien wattien tehotasoilla muutaman metrin päässä, mutta että
>tavallinen vastaanottoantenni tai sen alastuljohto aiheuttaisi moisia
>ongelmia ainakaan ilman pieleen säädettyä antennivahvistinta on aika
>uskomaton juttu. Jos liitokset aiheuttaisivat häiriöitä, silloin
>analogisessa kuvassa pitäisi näkyä toisen kanavan aiheuttamia
>häiriöitä (risitimodulaatiota) joko katseltavalla kanavalla tai
>tyhjällä kanavalla (ilman antennivahvistinta). Tuo on aika kaukaa
>haettu selitys.
Kyllä huono liitos vaikuttaa digisignaalin virheisiin. Se
huomattiin täälläkin kun kaiken piti olla kunnossa mutta
edelleen oli hieman virheitä suoraan antennista tulevassa
signaalissa. Sitten vaihdettiin välissä ollut epämääräinen
liitin ja virheet katosivat tyystin. Asian voi helposti
todeta kytkemällä antennimittariin huonosti tehty johto
ja hieman liikuttelemalla heikkoa liitosta. Analogikuvassa
ei näy mitään ongelmia mutta virheet hyppäävät pilviin.
Paul Keinanen
>Paul Keinanen kirjoitti:
>
>> Turha antennivahvistimen käyttö tai ainakin liian suuri vahvistus voi
>> aiheuttaa kaikenlaisia ongelmia.
>
>Pitää paikkansa!
>Minulla kaapeliverkossa TV ilmoittaa tasoksi 62 dBµV ja S/N pomppii
>välillä 18,5...20,3 dB.
Mitähän tuo S/N arvo oikein mahtaa kertoa, eihän tuo riitä kuin
nippa-nappa 16QAM lähetteen ilmaisemiseen ja 128QAM tai 256QAM mitä
yleensä kaapeliverkoissa käytetään, vaativat 29,5-32,5 dB ainakin
NorDigin mukaan. Päässä laskien päädyn hieman pienempiin lukemiin,
mutta kuitenkin reilusti yli 20 dB.
>Ajattelin josko vahvistin (15-25 dB) auttaisi tuohon S/N pomppimiseen.
>Vahvistimen minimivahvistuksella TV ilmoitti tasoksi 71 dBµV (boxi
>välissä), mutta S/N pomppi edelleenkin 18,5-20,3 dB:n välillä.
>Telkkarin analoginen kuva tuli hieman vinojuovaiseksi (keittiön telkkari
>joka on n. 10 m:n kaapelin päässä, tuli voimakkaasti vinojuovaiseksi).
>Eli analogisen signaalin taso nousi liian suureksi ja vastaanottimet
>yliohjautuivat.
>
>Kiinnostaisi tietää tuon S/N:n pomppimisen syy?
Ensin epäilisin kyllä tuon vastaanottimen mittarin luotettavuutta.
Toisaalta koska kyseessä on Welhon verkko, eihän sitä tiedä, onko se
modulaattorikaan ihan puhdas ja stabiili.
Tietysti tuo vaihtelu voi johtua jonkun analogisen signaalin
ristimodulaatiotuloksen pumppaavan kuvasisällön mukaan (mitä enemmän
mustaa, sen enemmän sekoitustuloksia).
Mitä tulee tuohon vahvistimen tai television yliohjautumiseen
analogisella signaalilla, niin se on aika helppo kokeilla sopivalla
vaimentimella (5-10 dB). Laitetaan aluksi vaimennin vahvistimen
ulostuloon, jos viirut yms. häiriöt katoavat televisiosta, silloin
vastaanotin yliohjautuu.
Sen sijaan jos viirut häviävät vasta siirrettäessä vaimennin
vahvistimen sisäänmenopuolelle, silloin itse vahvistin yliohjutuu,
sotkien niin analogiset kuin digitaalisetkin signaalit. Vaimennin
kannattaa tällöin jättää vahvistimen input puolelle tai yrittää tulla
toimeen ilman moista vahvisitinta.
Paul
mikko
>
> Esimerkiksi kirjassa Lindell: "Radioaaltojen eteneminen" on
> signaalivoimakkuusmittaus 400 MHz taajuudella (joka on hieman UHF-TV
> alueen alapuolelta), jossa signaali kulkee loppumatkan metsän lävitse.
> Siinä signaalitaso tipahtaa 15 dB tunnin aikana aamupäivällä.
>
Tämä on nyt puhdas arvaus, mutta liekkö mahdollista?
Vesimolekyylin resonointi taajuus on 2400 megahertzin lähellä.
(käytetään hyväksi muun muassa mikroaaltouuneissa).
Jos radioaalloon taajuus on tämän moninkerta, niin niitä taajuuksia
vesi kenties vaimentaa tehokkaasti. Eli esim 400 Mhz x 6 = 2400 Mhz.
Ja 800 Mhz x 3 = 2400 Mhz.
Vettä tosiaan riittää puissa, lehdissä, maassa ja ilmassakin
useammassa muodossa usein. Eli JOS tämä vaikuttaa jotain niin
herkimpiä häiriöille olisi juuri ne digimuxit 400 Mhz ja 800 Mhz:n
paikkeilla.
Paul Keinanen
>On 19 kesä, 00:11, Paul Keinanen <keina...@sci.fi> wrote:
>>
>> Esimerkiksi kirjassa Lindell: "Radioaaltojen eteneminen" on
>> signaalivoimakkuusmittaus 400 MHz taajuudella (joka on hieman UHF-TV
>> alueen alapuolelta), jossa signaali kulkee loppumatkan metsän lävitse.
>> Siinä signaalitaso tipahtaa 15 dB tunnin aikana aamupäivällä.
>>
>
>Tämä on nyt puhdas arvaus, mutta liekkö mahdollista?
>
>Vesimolekyylin resonointi taajuus on 2400 megahertzin lähellä.
>(käytetään hyväksi muun muassa mikroaaltouuneissa).
Tämä tuntuu olevan yleinen harhakäsitys.
Ainoa veteen liittyvä resonanssi matalilla taajuuksilla, joka minulle
tulee mieleen on vesi(höyryn) resonanssia 22-24 GHz kohdalla.
Se, että mikroaaltouuneissa käytetään 2,45 GHz taajuuksia johtuu
yksinkertaisesti siitä, ettei kyseistä taajuutta käytetä
kansainvälisessä taajuussuunnittelussa varsinaiseen radioliikenteeseen
vaan kaikenlaiseen muunlaiseen toimintaan (ISM Industrial, Scientific,
Medical). Vielä muutama kymmenen vuotta sitten vastaava taajuus oli
myös 1,26 GHz kohdalla, jossa lihapiirakat lämpenivät nakkikioskin
isokokoisissa mikroaaltouuneissa.
On muistettava, että suuret tehotasot kaikilla mikroaaltotaajuuksilla
ovat vaarallisia, jonka takia ei koskaan pidä katsoa sisään
avonaisesta mikroaaltoputken päästä, jos on edes teoreettiset
mahdollisuudet, että tehot ovat päällä, koska siinä voi näkö mennä
ilman että tuntee tuskaa (koska silmässä ei ole lämpöherkkiä
aistinsoluja), sensijaan käden laittaminen avoimen aaltoputken eteen
ei ole niin vaarallista, koska mikä tahansa mikroaaltotaajuus 1-100
GHz kuitenkin lämmittää kättä sen verran, että refleksi vetää käden
syrjään.
Paul