Miksi panorointi on TV-kuvalle niin vaikeaa?
Reijo Korhonen
Kyse ei voine olla kameratekniikasta, siis samasta asiasta kuin
elokuvissa, jossa siinäkin panorointi, siis maiseman kuvaus niin, että
kuva siirretään maisemassa koko ajan kuvaten toiseen kohteeseen.
Panorointivirheet näkyvät TV-kuvassa ikävästi jopa "piirretyissä".
Niissähän matariaalissa kuvat on tehty yksitellen virheettömiksi.
Katsoijan TV:ssä maisemassa liikkuva kuva kuitenkin on ikävän
virheellinen.
Pakkausko se on joka tämän tekee? Kuvassahan kaikki liikkuu, jolloin
pakkaustekniikka, joka yrittää löytää peräkkäisissä kuvissa samana
pysyviä osia, ei tälläisia osia voi löytää.
--
Re...@iki.fi.nospam.invalid
http://www.iki.fi/Reijo
Mika Iisakkila
> Panorointivirheet näkyvät TV-kuvassa ikävästi jopa "piirretyissä".
> Niissähän matariaalissa kuvat on tehty yksitellen virheettömiksi.
> Katsoijan TV:ssä maisemassa liikkuva kuva kuitenkin on ikävän
> virheellinen.
>
> Pakkausko se on joka tämän tekee? Kuvassahan kaikki liikkuu, jolloin
> pakkaustekniikka, joka yrittää löytää peräkkäisissä kuvissa samana
> pysyviä osia, ei tälläisia osia voi löytää.
Ja lomittelu, ja tv-standardimuunnokset.
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ --Foo.
P.V.
viestissä:ig3vlk$4vc$2...@news.eternal-september.org...
>
>Miksi panorointi on TV-kuvalle niin vaikeaa?
>
>Kyse ei voine olla kameratekniikasta, siis samasta asiasta kuin
>elokuvissa, jossa siinäkin panorointi, siis maiseman kuvaus niin, että
>kuva siirretään maisemassa koko ajan kuvaten toiseen kohteeseen.
Mitähän tässä tarkoittaa "panorointivirhe"?
Onkohan oikeasti kyse lomittelun aiheuttamista ongelmista? Nimittäin
lomittelu aiheuttaa nykytelevisioissa herkästi kuvan sahalaitaisuutta
liikkuvissa kohteissa. Mielestäni tähän helppo korjaus olisi se, että kaikki
uusi materiaali tuotettaisiin progressiivisena, siis sen sijaan, että
kuvattaisiin 50 lomiteltua "puolikuvaa" sekunnissa, kuvattaisiin 25
"kokokuvaa". Lähetysvaiheessa progressiivinen materiaali sitten
lähetettäisiin "muodollisesti lomiteltuna", eli kokokuvat olisi jaettu
puolikuviksi. Havaintojeni mukaan usein jenkkisarjat jo tuolla tavalla
lähetetäänkin, eli alun perin progressiivisena kuvattu materiaali on
muunnettu lomitelluksi hieman perinteisestä poikkeavasti.
>Panorointivirheet näkyvät TV-kuvassa ikävästi jopa "piirretyissä".
>Niissähän matariaalissa kuvat on tehty yksitellen virheettömiksi.
>Katsoijan TV:ssä maisemassa liikkuva kuva kuitenkin on ikävän
>virheellinen.
Piirretyissä ei lomitteluongelmaa pitäisi olla, ellei ole tarvittu myös
standardimuunnosta (NTSC -> PAL).
>Pakkausko se on joka tämän tekee? Kuvassahan kaikki liikkuu, jolloin
>pakkaustekniikka, joka yrittää löytää peräkkäisissä kuvissa samana
>pysyviä osia, ei tälläisia osia voi löytää.
Videonpakkaustekniikat on tehty nimenomaan liikkuvalle kuvalle, eli
pakkausvaiheessa peräkkäisistä kuvista etsitään samat kohteet, vaikka ne
olisivatkin siirtyneet, jolloin osasta kuvaa tarvitsee lähettää vain tieto
siitä, mihin suuntaan ja miten paljon se on liikkunut.
Todennäköisesti suurin kuvaa tärvelevä tekijä on aivan liian alhaisen
bittinopeuden käyttäminen, koska lähetyskaista maksaa selvää rahaa. Sen,
onko "panorointivirheissä" kyse bittienpihistelystä, voi tarkistaa
vertaamalla DVD-elokuvan kuvaa TV-kuvaan. Jos virhettä näyttää esiintyvän
TV-kuvassa, mutta vastaavannäköinen kohtaus näyttää hyvältä DVD-levyltä
katsottuna, voi päätellä, että kyse on nimenomaan tästä. DVD:lle materiaali
on pakattu aivan samalla tavalla kuin lähetystä varten ja samalla
resoluutiolla; levyllä vain bittejä ei ole tarvinnut säästellä, koska kun
levy kerran tehdään, se on sama panna täyteen.
P.V.
Reijo Korhonen
> Piirretyissä ei lomitteluongelmaa pitäisi olla, ellei ole tarvittu myös
> standardimuunnosta (NTSC -> PAL).
Ei pitäisi, mutta kun on. Tätä minäkin ihmetelen. Jouluna tuli
lastenohjelma "Pikku Heidi" (en ole iham varma nimestä) , piirretty
pienestä topakasta tytöstä. Lähes sen alussa on panorointi, joka näkyy
virheellisenä.
Hyvin monissa piirretyissä panorointi aiheuttaa ikäviä virheitä. Heti
kun panorointi loppuu, kuva on taas hyvä.
Kun tätä rupesin miettimään, saattaa olla, että on olemassa kohtauksia,
joissa ei ole panoroinnissa virheitä, mutta ihmismieli on sellainen, että
ei muista hyvin tehtyjä panerointeja, mutta virheelliset jäävät mieleen.
Selityksesi siitä, että standardimuunnos aiheuttaisi niitä tai pahentaisi
niitä, voi tosiaan olla ainakin osatotuus.
Osaako joku vahvistaa, että samassa materiaalissa DVD:llä (ei lomitusta)
panerointi on kaunista, mutta kun sama tulee TV:stä niin kuva muuttuu
virheellisen rumaksi?
Jolloin TV-kuvan lomitus on pääsyy jota standardimuunnos pahentaa?
--
Re...@iki.fi.nospam.invalid
http://www.iki.fi/Reijo
Mikko Tuumanen
Ja kun kenttäjärjestys on väärä, niin jälki on todella kamalaa
katsottavaa. Voisko tässä olla kyse siitä?
Jotenkin tuntuu siltä, että tärinää, joka voisi kuvitella johtuvan
väärästä kenttäjärjestyksestä näkee nykyään paljon useammin kuin
analogiaikana. En vaan ole toistaiseksi jaksanut tarkistaa
tilannetta tallenteista.
Joskus näkee myös grafiikoita jotka on tehty lomittamattomana 25 kuvaa
sekunnissa. Näyttää ikävältä, kun osa kuvasta on lomitettua ja osa ei.
Toinen mahdollisuus, mistä panoroinnin huonous piirretyissä voi johtua, on
liikesumennuksen (http://en.wikipedia.org/wiki/Motion_blur) puute.
Sumentamattakin tämän voisi ehkä korjata tuotantovaiheessa renderöimällä koko
videon saman tien 50 lomittamattomaan kuvaan sekunnissa, jolloin panorointiin
voitaisiin saada liike jatkuvaksi joka kuvassa.
P.V.
viestissä:ig4htq$o4k$1...@news.eternal-september.org...
>On Thu, 06 Jan 2011 14:03:43 +0200, P.V. wrote:
>
>> Piirretyissä ei lomitteluongelmaa pitäisi olla, ellei ole tarvittu myös
>> standardimuunnosta (NTSC -> PAL).
>
>Ei pitäisi, mutta kun on. Tätä minäkin ihmetelen. Jouluna tuli
>lastenohjelma "Pikku Heidi" (en ole iham varma nimestä) , piirretty
>pienestä topakasta tytöstä. Lähes sen alussa on panorointi, joka näkyy
>virheellisenä.
>
>Hyvin monissa piirretyissä panorointi aiheuttaa ikäviä virheitä. Heti
>kun panorointi loppuu, kuva on taas hyvä.
Millä tavalla virheellisenä? Esiintyykö sahalaitaisuutta, yleistä
palikoitumista, vaihtelevaa nykimistä, vai mitä?
Varsinkin vanhemmissa piirretyissä, jotka on tehty kokonaan käsityönä, on
säästelty vaivaa, ja todellinen kuvanpäivitysnopeus on lähempänä 10 kuvaa
sekunnissa: lähetyksessä on aina peräkkäin pari-kolme samanlaista kuvaa.
Itse asiassa tuolloin panoroinnit näyttävät monesti siistimmiltä, koska
niissä täyden kuvanopeuden käyttämisestä ei ole ollut ylimääräisen
piirtämisen vaivaa, vaan piirrosta on vain siirretty kameran alla.
>Kun tätä rupesin miettimään, saattaa olla, että on olemassa kohtauksia,
>joissa ei ole panoroinnissa virheitä, mutta ihmismieli on sellainen, että
>ei muista hyvin tehtyjä panerointeja, mutta virheelliset jäävät mieleen.
>Selityksesi siitä, että standardimuunnos aiheuttaisi niitä tai pahentaisi
>niitä, voi tosiaan olla ainakin osatotuus.
Jos standardimuunnoksen nopeusmuutososuus tehdään siten, että ohjelman kesto
ja tapahtumien nopeudet pidetään samoina, joudutaan tekemään kompromissi
jostain kohtaa kahden vaihtoehdon väliltä:
- nykivä liike, terävä kuva
- sulava liike, suttuinen kuva
Toinen saman virheen mahdollinen lähde nykyään on televisioissa: monessa
televisiossa on jokin superhyper 600 Hz -toiminto, jonka luvataan vähentävän
kuvan nykimistä siten, että televisio laskee todellisten kuvien väliin uusia
kuvia. Riippuen siitä, miten hyvin tämä onnistuu (riippuu materiaalista ja
siitä, miten onnistuneesti toiminto on toteutettu), panoroinnit ja liikkuvat
kohteet voivat näyttää oudoilta, kun televisio välillä hukkaa liikkeen, ja
sitten taas pääsee kärryille.
>Osaako joku vahvistaa, että samassa materiaalissa DVD:llä (ei lomitusta)
>panerointi on kaunista, mutta kun sama tulee TV:stä niin kuva muuttuu
>virheellisen rumaksi?
>
>Jolloin TV-kuvan lomitus on pääsyy jota standardimuunnos pahentaa?
Monesti kyllä DVD:lläkin ohjelmat ovat lomiteltuina -- ainakin
muodollisesti, samalla tavalla kuin aiemmassa viestissä kuvasin, miten
mielestäni olisi järkevämpää lähettää ohjelmat.
P.V.
upsid...@downunder.com
<reijo.k...@invalid.invalid> wrote:
>Miksi panorointi on TV-kuvalle niin vaikeaa?
>
>Kyse ei voine olla kameratekniikasta, siis samasta asiasta kuin
>elokuvissa, jossa siinäkin panorointi, siis maiseman kuvaus niin, että
>kuva siirretään maisemassa koko ajan kuvaten toiseen kohteeseen.
Käsittääkseni elokuva-alalla on vuosikymmenien ajan pyritty välttämään
tiettyjä panorointinopeuksia, kun eivät näytä hyvältä edes
valkokankaalla. Tarkempaa perustelua en tunne, mutta suurilla
nopeuksilla kuvasta tulee suttua suhteellisen pitkän pitkän
valoitusajan takia.
>Panorointivirheet näkyvät TV-kuvassa ikävästi jopa "piirretyissä".
>Niissähän matariaalissa kuvat on tehty yksitellen virheettömiksi.
>Katsoijan TV:ssä maisemassa liikkuva kuva kuitenkin on ikävän
>virheellinen.
>
>Pakkausko se on joka tämän tekee? Kuvassahan kaikki liikkuu, jolloin
>pakkaustekniikka, joka yrittää löytää peräkkäisissä kuvissa samana
>pysyviä osia, ei tälläisia osia voi löytää.
Kuten toisaalla todettiin, käsin animoitaessa saatetaan tehdä vain 10
kuvaa sekunnissa ja toistaa kuva 2-3 kertaa.
Tyypillisessä digitaalisessa TV-kuvassa pyritään kokonaisia (isoja)
I-kuvia lähettämään n. 2 kpl sekunnissa (GOP=12) ja vastaanotin
generoi puuttuvat välikuvat (pienien) P-kuvien liikevektoreiden ja
muuttuneen datan avulla. Ensimmäisessä P-kuvassa ilmoitetaan
liikevektorin suunta ja nopeus ja jos liike jatkuu samana, seuraavissa
P-kuvissa ei liikevektoreita ei tarvitse toistaa. Liikkeen
pysäyttämiseksi, pitää sitten taas lähettää uusi liikevektori.
Jos siis samaa toistetaan muutamaan kertaan, aina kuvan vaihtuessa
lähtee liikevektori ja toistetun kuvasta generoidaan yksi
pysäytysohje, kun taas orginaalikuvan vaihtuessa uudet liiketiedot.
Nopeallakin kameralla kuvattaessakin voi panorointinopeus olla niin
nopea, ettei liikevektorin maksimikoko riitä.
Kummassakin tapauksessa pakkaaja toteaa lopulla, ettei ole järkeä
tehdä enää liikevektoreita, vaan tulkitaan, että kuvassa on
leikkauskohta ja on pakko generoida iso kokonainen I-kuva uuden
sekvenssin alkuun.
DVB-T rajallisen siirtokapasiteetin takia näitä I-kuvia ei monia saada
lävitse, joten kuva nykii pahasti.
Tämän teorian vahvistamisksi pitäisi laskea, kuinka monta I-kuvaa
lähetetään panoroinnin aikana.
Reijo Korhonen
> Millä tavalla virheellisenä? Esiintyykö sahalaitaisuutta, yleistä
> palikoitumista, vaihtelevaa nykimistä, vai mitä?
Kuva ei palikoidu eikä selvän kuvan nykimistä ole eikä kohteet muutu
sahalaitaisiksi. Kuva sotkeentuu kokonaisuudessaan. Vaikka asiat ovat
kuvasta tunnistettavissa, kuva on panoroinnin aikana niin ruma, että sitä
ei voi olla huomaamatta.
Ilmiön olen huomannut useassa piirretyssä, pelkästään panoroinnin aikana.
Kun "kamera pysähtyy", ilmiö poistuu.
--
Re...@iki.fi.nospam.invalid
http://www.iki.fi/Reijo
Reijo Korhonen
Kyseiseen ilmiöön kiinnitin huomiota hieman ennen joulua lähehetetyssä
"Anna"-sarjan piirretyssä. Sen alussa oli noin viiden sekunnisn hitaahko
panorointi katunäkymästä, käytettynä tyypillisesti panoroinnin tapaan;
hitaasti laajaa kuvaa käyttäen huomio siirretään näkymässä kohteesta
toiseen. Tässä tehokeinossahan kuvan pitää olla kaunis. Ei ollut, vaan
sotkuinen ja siksi tehokeinona käytetyn tekniikan epäonnistuminen jäi
vaivaamaan mieltäni. Jos panorointi ei ole tälläisessa roolissa sisällön
kannalta se ei vaivaisi niin paljon.
Mutta tänä aamuna lastenohjelmissa tuli taas jakso "Annasta". Siinä on
hieman lyhyempiä ja nopeampia kolmen sekunnin panorointeja (juna liikkuu
maisemassa) ja ne ovat "virheettömiä". Kun ohjelmaa tapittaa, niin
kyllähän se vähän nykii panoroinneissa eli erillisten kuvien määrässä on
säästetty. Mutta kuva ei sotkeennu panroiroinneissa.
Eli vaikuttaa mystiseltä, koska kyse on saman työryhmän tuotannosta,
samasta sarjasta. Onko yksi jakso virheellinen, vai onko kyse digiTV:n
"elävän pakkauksen" ihmeistä?
--
Re...@iki.fi.nospam.invalid
http://www.iki.fi/Reijo
PW
> Eli vaikuttaa mystiseltä, koska kyse on saman työryhmän tuotannosta,
> samasta sarjasta. Onko yksi jakso virheellinen, vai onko kyse digiTV:n
> "elävän pakkauksen" ihmeistä?
Kiinnostaisi kuulla kuvaruudun koko ja katseluetäisyys.
Reijo Korhonen
Nykytekniikalla kun LCD-telkkarin kuva ei vapise, ei katseluetäisyydella
ole entisen kaltaista merkitystä. Neljänkymmenen tuuman matalatelkkarilla
katselin, kolmen, neljän metrin päästä, mutta kuvan sotkeentuminen
panoroinnissa oli niin sekeä, että näkisin sen kymmenenkin metrin päästä.
Ilmiö on minulla tullut vastaan vasta YLEn TV-lähetyksissä ja DVD:tä
katsottaessa on ole ilmiöön törmännyt.
--
Re...@iki.fi.nospam.invalid
http://www.iki.fi/Reijo
Reijo Korhonen
> Kyseiseen ilmiöön kiinnitin huomiota hieman ennen joulua lähehetetyssä
> "Anna"-sarjan piirretyssä.
Katsoin löytyykö jakso YLEN areenasta. Löytyy se. Tässä siis puhuttu
"Ystäväni Anna" - jakson panorointi, ohjelman alussa kohdassa 0:54 -
1.10, jossa kuva siirtyy kadulla näyteikkunasta kadun vastakkaiselle
puolelle toiseen näyteikkunaan, jossa näkyy kulkeva leikkijuna.
<http://areena.yle.fi/video/1557080>
Myös YLEn Areenan versiossa näkyy voimakas nykiminen panoroinnin aikana,
joka loppuu tai rauhoittuu kun kuva on siirtynyt leikkijunaan, vaikka
siinäkin maisema on vielä liikkeessä. Nykiminen näkyy saman YLEN areenan
ohjelman sekä tietokoneella että televisiolla katsottaessa.
Kyseessä on tehokeino, sillä tarina siirtyy tässä oikeaan junaan, jossa
päähenkilö matkustaa. Draamallisesti siis mieleenjäävä kohta.
Kuva ei siis varsinaisesti sotkeennu, vaan nykii, muistin ilmiön luonteen
väärin, vaikka kyllähän tuossa nykimisessäkin silmä sotkua saattaa nähdä.
--
Re...@iki.fi.nospam.invalid
http://www.iki.fi/Reijo
Mika Iisakkila
> Myös YLEn Areenan versiossa näkyy voimakas nykiminen panoroinnin aikana,
> joka loppuu tai rauhoittuu kun kuva on siirtynyt leikkijunaan, vaikka
> siinäkin maisema on vielä liikkeessä. Nykiminen näkyy saman YLEN areenan
> ohjelman sekä tietokoneella että televisiolla katsottaessa.
>
> Kyseessä on tehokeino, sillä tarina siirtyy tässä oikeaan junaan, jossa
> päähenkilö matkustaa. Draamallisesti siis mieleenjäävä kohta.
>
> Kuva ei siis varsinaisesti sotkeennu, vaan nykii, muistin ilmiön luonteen
> väärin, vaikka kyllähän tuossa nykimisessäkin silmä sotkua saattaa nähdä.
Areenassa on ihan eri ongelmat, ei siinä siirtotiellä mitään
DVB-pakkausta käytetä eli siihen vertaamisesta ei ole paljoakaan hyötyä.
Telkkarikuva ei tosiaan nyi sen vuoksi, että siitä jätettäisiin jotain
kuvia välittämättä. Mutta jos kuva muuttuu sitä tahtia (esimerkiksi
juuri panoroituu niin paljon, että liikevektorit eivät "veny"
riittävästi), että siitä syntyy liikaa siirrettävää dataa,
yksittäisten kuvien pakkausta lisätään, eli myös ne kokonaisena
välitetyt I-framet palikoituvat enemmän. Ihan kuten jos pakkaisi
JPEG:iä liikaa.
Lomittelun käsittelykin saattaa muuttua lennosta tarpeen mukaan,
jolloin rivakamman liikkeen tapauksessa kaikki asiat eivät välttämättä
muutu kuin 25 kertaa sekunnissa vaikka lähdemateriaali olisikin
lomitettua.
Näin esimerkiksi, ei tätä asiaa missään ole speksattu. Enkooderi saa
ihan itse päättää yksityiskohdat lähdemateriaalin ja annettujen
toimintaparametrien puitteissa. Ja tässä broadcast-tapauksessa joutuu
vieläpä tekemään sen lennosta, kun taas DVD:llä asioita voidaan hieroa
vaikka kohtaus kerrallaan.
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ --Foo.
P.V.
viestissä:ig6lgg$av8$1...@news.eternal-september.org...
Kuulostaa entistä vahvemmin siltä, että siirtokaistassa on yksinkertaisesti
pihistelty. Oikeastaan "sotkeentuminen" kuvaakin "palikoitumista" paremmin
ilmiötä, joka esiintyy, kun bitit loppuvat kesken, eikä sen vuoksi
yksityiskohtia ole mahtunut mukaan niin paljon kuin nopeasti muuttuvan kuvan
siirto _laadukkaasti_ edellyttäisi.
Kun kamera on paikoillaan, suurempaa osaa kuvasta voidaan käyttää pohjana
seuraavalle kuvalle, jolloin bitit pitkälti voidaan käyttää kuvan
yksityiskohtien hienosäätöön. Mutta kun kameraa käännetään, näkyviin tulee
koko ajan uutta näkymää, jota pitää koodata mukaan ainakin sen verran, että
"asiat ovat kuvasta tunnistettavissa". Kyse on siis siitä, että vähän
muutoksia sisältävän kuvan siirto laadukkaana vaatii vähemmän bittejä,
jolloin niukka kaista vielä riittää, mutta kun muutoksia tulee enemmän,
joudutaan priorisoimaan ja tyytymään siihen, että asiat ovat joten kuten
tunnistettavissa.
P.V.
PW
tuollaisia virheitä saisi esiintyä.
Ari Saastamoinen
> Kiitos tiedosta. Kuvakoko ja etäisyys ovat sellaiset, että ei siinä
> tuollaisia virheitä saisi esiintyä.
Eih�n kuvassa saisi olla virheit� mink��n kokoisella kuvalla.
Mutta mulle j�i ep�selv�ksi, ett� pit�isik� kuvan olla isompi vai
pienempi, ett� nuo hyv�ksyisit?
--
Arzka oh3mqu+...@hyper.fi - En halua follareita mailina
1. Valitse sopiva paikka, ei ihmisten tai rakennusten lahella, jossa
paukku voi aiheuttaa hairiota. - Iso-Kiinalaisen kayttoohje
PW
> PW<_._@_._> writes:
>
>> tuollaisia virheitƤ saisi esiintyƤ.
>
> Eihän kuvassa saisi olla virheitä minkään kokoisella kuvalla.
Eipä kai tuo ole mahdollista
> Mutta mulle jäi epäselväksi, että pitäisikö kuvan olla isompi vai
> pienempi, että nuo hyväksyisit?
>
Virheiden näkyvyyteen vaikutta se kuinka suuri kuva on. Se miltä kuvan
koko näyttää riippuu katseluetäisyydestä.
Minun hyväksymiselläni ei ole merkitystä, joten jokainen katsokoon itse,
minkä hyväksyy.
Digi on ongelma, kun pakkaamaton digiohjelma veisi tilaa kahden
analogisen kanavan verran. Kun se pakataan niin, että 7-8 kanavaa mahtuu
yhden analogisen paikalle, niin toki virheitä esiintyy.
Vaakapanorointia pahempi on pystypanorointi. Jokainen voi omalla
videokameralla kokeilla, osaako kameraa pystysuunnassa liikuttaa niin
hitaasti, ettei kuva vilistä silmissä.
Henrik Herranen
> Katsoin löytyykö jakso YLEN areenasta. Löytyy se. Tässä siis puhuttu
> "Ystäväni Anna" - jakson panorointi, ohjelman alussa kohdassa 0:54 -
> 1.10, jossa kuva siirtyy kadulla näyteikkunasta kadun vastakkaiselle
> puolelle toiseen näyteikkunaan, jossa näkyy kulkeva leikkijuna.
>
> <http://areena.yle.fi/video/1557080>
Aika monet ovat tähän ketjuun vastanneet, mutta ellen ole lukenut
huolimattomasti, niin yksikään vastaus ei ole liipannut läheltäkään
oikeaa. Eli...
1) Ongelmalla ei ole mitään tekemistä digi-tv:n kanssa. Kaikki höpinät
liikevektoreista, I- ja P-frameista ja sen sellaisista voit unohtaa
saman tien.
2) Kyse ei ole myöskään kuvien säästämisestä animoitaessa. Kyllä,
animaatiota tehdään usein kakkosilla ja nelosilla, mutta
panoroinnit tehdään kutakuinkin aina ykkösillä, eli siten, että
joka kuvaruudussa tapahtuu liikettä.
> Myös YLEn Areenan versiossa näkyy voimakas nykiminen panoroinnin aikana,
> joka loppuu tai rauhoittuu kun kuva on siirtynyt leikkijunaan, vaikka
> siinäkin maisema on vielä liikkeessä. Nykiminen näkyy saman YLEN areenan
> ohjelman sekä tietokoneella että televisiolla katsottaessa.
3) Ei lopu eikä rauhoitu. Ihan samalla lailla nykii ja nyhjääntyy
kaikki liike, pienikin. Katsot vain tarkemmin, niin saatat nähdä
sen. Ja sen syynä on se, että...
4) Ohjelma on tuotettu Ameriikan maalla, eli NTSC-landiassa vuonna
2006. Sen alkuperäinen kuvanopeus on lähes varmasti ollut 24
kuvaa sekunnissa nk. 3:2-pull-downattuna siellä käytettävään 60
kuvakenttään sekunnissa. Eli joka toista kuvaa näytetään
2/60s = 1/30s, ja joka toista 3/60s = 1/20s, jolloin keskinopeus
on 24 kuvaa/s. Tämmöistä materiaalia kun mennään konvertoimaan
meikäläiseen 50 kentän järjestelmään, lopputulos on juuri
näkemämme kaltainen.
Todiste:
5) Katso panorointia joko Ylen Areenalta välillä paussaten tai
digiboksistasi kuva kuvalta -katselulla. Tämän kun teet, niin
huomaat, että osassa yksittäiskuvista näkyy kaksoiskuva, eli yhdessä
ruudussa näetkin kaksi alkuperäisen animaation ruutua. Yleensä toinen
niistä on himmeämpi kuin toinen, mutta himmeyssuhteet vaihtelevat.
Tämä on juuri sellainen artifakti, mitä syntyy, kun sikäläinen 24
kuvan sekuntivauhdilla tehty ohjelma, joka on ensin koodattu 60
puolikuvaan sekunnissa, konvertoidaan meikäläiseen 50 puolikuvaan
sekunnissa.
Vielä 1990-luvun lopulla suuri osa ameriikkalaisista tv-sarjoista,
jotka oli kuvattu tuolla mainitulla 24 kuvan sekuntinopeudella,
esitettiin meillä juuri tämän kaltaisella jurpo-konversiolla, minkä
takia ne näyttivät hävyttömän huonolle. Mutta "kukaan" ei valittanut,
koska televisiot olivat pieniä, eivätkö ihmiset tajua hyvän päälle.
Nykyään noita ei kovin usein näe, koska lähes kaikki draama-tv-sarjat
konvertoidaan Eurooppa-versioiksi siten, että alkuperäisen 24
fps-materiaalin esitysnopeus nostetaan 25 kuvaan sekunnissa, jolloin
se voidaan koodata puhtaasti meikäläisellä 50 puolikuvan järjestelmällä.
Toki 45 minuutin jakso lyhenee lähes kahdella minuutilla, ja
näyttelijöiden äänet nousevat aivan hitusen mikkihiiren suuntaan,
mutta kompromissina tämä hakkaa mennen tullen nylpyttävän kuvan.
> Kyseessä on tehokeino, sillä tarina siirtyy tässä oikeaan junaan, jossa
> päähenkilö matkustaa. Draamallisesti siis mieleenjäävä kohta.
>
> Kuva ei siis varsinaisesti sotkeennu, vaan nykii, muistin ilmiön luonteen
> väärin, vaikka kyllähän tuossa nykimisessäkin silmä sotkua saattaa nähdä.
En olisi vastannut lainkaan tähän ketjuun, ellet olisi esittänyt
Areenan linkkiä. Kokemukseni kun on, että ihmisten suusanalliset
selitykset siitä, mitä ovat nähneet tai kuulleet, harvoin vastaavat
todellisuutta. Mutta kun pistit linkin, tuota pääsi katselemaan itse,
eikä tarvitse arvailla. :)
Loppuun vielä pieni varoituksen sana internetin vänkääjille: tämä
analyysi ei sitten ollut mikään satunnainen arvaus. Olen sen verran
monta vuotta hengittänyt PALia ja NTSC:tä, että tiedän tasan
tarkkaan, miltä ne ja niiden välisten konversioiden ilmiöt näyttävät.
- Henrik
--
Good signatures never die, they just fade away
Jouko Holopainen
> Aika monet ovat tähän ketjuun vastanneet, mutta ellen ole lukenut
> huolimattomasti, niin yksikään vastaus ei ole liipannut läheltäkään
> oikeaa. Eli...
1. Ongelma ei ole panorointi, vaan panerointi. Joskus myös panelointi.
Follarit.
--
@jhol
upsid...@downunder.com
wrote:
>PW <_._@_._> writes:
>
>> Kiitos tiedosta. Kuvakoko ja etäisyys ovat sellaiset, että ei siinä
>> tuollaisia virheitä saisi esiintyä.
>
>Eihän kuvassa saisi olla virheitä minkään kokoisella kuvalla.
Tuo on tietysti mielenkiintoinen filosofinen kysymys, mikä on
virheetön kuva. Yksi kriteeri voisi olla kuitenkin kameran
skannausresoluutio (HxV).
Toisen maailmansodan jälkeen Euroopassa käyttöönotettu musta/valko
625/50i skannausstandardi mahdollistaisi 5 MHz (CCIR/Länsi-Eurooppa)
520x575/50i ja 6 MHz (OIRT/Itä-Eurooppa) 624x575/50i.
Parhat loppuajan M/V televisiot pystyivät lähes tähän.
Väritelevisioiden myötä väriresoluutio oli parhaimmillaan luokkaa
150x144. Varhaisissa väritelevisioissa (ennen 1990) M/V kaistaleveys
leikattiin 3,5 MHz tasolle, jolloin M/V resoluutio oli 365x575/50i ja
väriresoluutio oli 150x144.
Loppukauden analogisissa PAL värivastaanottimissa oli kampasuotimet,
jolloin mustavalkoresoluutio saattoi olla jopa 520x575/50i
väriresoluution pysyessä entisellään.
ITU Rec.601 digitointistandardin näytteenottotaajuudet ovat 13,5 MHz
(M/V) ja 6,75 MHz (väri), jolloin M/V resoluutio on 720/576 ja väri
360/576.
Tätä kai voisi pitää jonkinlaisena referenssitasona.
Tätä ennen kuvan laatua huononsivat väristandardit ja muinoinen
analoginen kompressioteksiikka (lomitus) ja tämän jälkeen enemmän tai
vähemmän onnistuneet digitaaliset kompresiomenetelmät.
Minusta vertailutasona pitäisi olla kompressomaton (tai häviöttömästi
kompressoitu) Rec.601, jota vastaan sitä edeltäneet analogiset ja sitä
seuranneita digitaalisia kompressiomenetelmiä verrataan.
Reijo Korhonen
> Nykyään noita ei kovin usein näe, koska lähes kaikki draama-tv-sarjat
> konvertoidaan Eurooppa-versioiksi siten, että alkuperäisen 24
> fps-materiaalin esitysnopeus nostetaan 25 kuvaan sekunnissa, jolloin se
> voidaan koodata puhtaasti meikäläisellä 50 puolikuvan järjestelmällä.
> Toki 45 minuutin jakso lyhenee lähes kahdella minuutilla, ja
> näyttelijöiden äänet nousevat aivan hitusen mikkihiiren suuntaan, mutta
> kompromissina tämä hakkaa mennen tullen nylpyttävän kuvan.
Kiitos selityksestä - jota en turhaan tähän lainaa - asia on eittämättä
niin kuin sanot.
Asiassa on sekä surullisa että iloisia asioita. Taiteilijoiden työ ja
mietityt oivalluksen jotka ehä ovat varmaan velkaa suurille mestareille
kuten Hitchkokille ja muille, joiden nimiä en edes muista, jotka
kuitenkin osoittavat että lastenkin ohjelmia tehdään taiteen takia, ei
vain helposti rahat sisään periaatteella, siis kuitenkin näkyvät jossain
siten kuten taiteilijat ovat asian tehneet.
Mutta ei Suomessa.
Kuka siis mokasi? Olisiko asia voitu korjata YLEssä ennen lähetystä vai
olisiko korjaus pitänyt tehdä materiialin luovutuspäässä USA:ssa. Vai
mokasiko YLEn hankkija, kun tilasi vääränlaista materiaalia, vaikka
oikealla nimikkeellä olisi saanut meille Eurooppaversionkin, joka olisi
nähty täällä lähes sellaisena, kuin taiteilijat olivat halunneet näkyvän.
Kannatan siis hyvää työnjakoa. Taiteilija saa ja hänen pitää taiteilla,
mutta "insinöörin" tehtävä on antaa siihen välineet ja tehdä työnsä hyvin
myös taiteen välitysjärjestelmässä, tätä taidetta kun ei ilman
välitysjärjestelmää saada siirrettyä katsojalle.
--
Re...@iki.fi.nospam.invalid
http://www.iki.fi/Reijo
Pertti Kosunen
> Toki 45 minuutin jakso lyhenee lï¿œhes kahdella minuutilla, ja
> nￜyttelijￜiden ￜￜnet nousevat aivan hitusen mikkihiiren suuntaan,
> mutta kompromissina tￜmￜ hakkaa mennen tullen nylpyttￜvￜn kuvan.
Taitavat ne vￜlillￜ kￜyttￜￜ scaletempoa ￜￜnelle, joskus ainakin
kuulostaa samalta kuin mplayerin filtteri. Puheessa tuota ei huomaa,
mutta musiikilla voi tulla mikrolooppaavaa hￜiriￜtￜ.
toke lahti
> Kuka siis mokasi? Olisiko asia voitu korjata YLEssￜ ennen lￜhetystￜ vai
> olisiko korjaus pitￜnyt tehdￜ materiialin luovutuspￜￜssￜ USA:ssa. Vai
> mokasiko YLEn hankkija, kun tilasi vￜￜrￜnlaista materiaalia, vaikka
> oikealla nimikkeellￜ olisi saanut meille Eurooppaversionkin, joka olisi
> nￜhty tￜￜllￜ lￜhes sellaisena, kuin taiteilijat olivat halunneet nￜkyvￜn.
Ei ohjelmaostajilla ole resursseja tutkia levityskopion kuvanlaatua tarkasti.
Eikￜ vￜlttￜmￜttￜ edes ymmￜrrystￜ asialle.
Vanhat videokopiot voi myï¿œs saada niin paljon halvemmalla,
ettei uusiin versioihin olisi varaa.
Joko katsotaan vanhaa kuraa tai sitten ei katsota ollenkaan.
PW
> On 8.1.2011 11:33, Reijo Korhonen wrote:
>> mokasiko YLEn hankkija, kun tilasi vääränlaista materiaalia, vaikka
>> nähty täällä lähes sellaisena, kuin taiteilijat olivat halunneet näkyvän.
>
> Ei ohjelmaostajilla ole resursseja tutkia levityskopion kuvanlaatua
> tarkasti.
> Vanhat videokopiot voi myös saada niin paljon halvemmalla,
> ettei uusiin versioihin olisi varaa.
> Joko katsotaan vanhaa kuraa tai sitten ei katsota ollenkaan.
Auttaisiko tuossa, jos virkistystaajuus olisi 100 Hz tai suurempi?
Reijo Korhonen
> On 8.1.2011 11:33, Reijo Korhonen wrote:
>> Kuka siis mokasi? Olisiko asia voitu korjata YLEssä ennen lähetystä vai
>> olisiko korjaus pitänyt tehdä materiialin luovutuspäässä USA:ssa. Vai
>> mokasiko YLEn hankkija, kun tilasi vääränlaista materiaalia, vaikka
>> oikealla nimikkeellä olisi saanut meille Eurooppaversionkin, joka olisi
>> nähty täällä lähes sellaisena, kuin taiteilijat olivat halunneet
>> näkyvän.
>
> Ei ohjelmaostajilla ole resursseja tutkia levityskopion kuvanlaatua
> tarkasti. Eikä välttämättä edes ymmärrystä asialle. Vanhat videokopiot
> voi myös saada niin paljon halvemmalla, ettei uusiin versioihin olisi
> varaa.
> Joko katsotaan vanhaa kuraa tai sitten ei katsota ollenkaan.
En usko ollenkaan, että tilanne on näin huono ja surullinen ja kädetön.
Henrik Herranen kertoi mistä on kysymys eli ongelma ja kertoi sille
ratkaisun. Kiitos siitä
Sat, 08 Jan 2011 01:53:29 +0200, Henrik Herranen wrote:
> 4) Ohjelma on tuotettu Ameriikan maalla, eli NTSC-landiassa vuonna
> 2006. Sen alkuperäinen kuvanopeus on lähes varmasti ollut 24 kuvaa
> sekunnissa nk. 3:2-pull-downattuna siellä käytettävään 60
> kuvakenttään sekunnissa. Eli joka toista kuvaa näytetään 2/60s =
> 1/30s, ja joka toista 3/60s = 1/20s, jolloin keskinopeus on 24
> kuvaa/s. Tämmöistä materiaalia kun mennään konvertoimaan meikäläiseen
> 50 kentän järjestelmään, lopputulos on juuri näkemämme kaltainen.
>
<clip>
> Vielä 1990-luvun lopulla suuri osa ameriikkalaisista tv-sarjoista, jotka
> oli kuvattu tuolla mainitulla 24 kuvan sekuntinopeudella, esitettiin
> meillä juuri tämän kaltaisella jurpo-konversiolla, minkä takia ne
> näyttivät hävyttömän huonolle. Mutta "kukaan" ei valittanut, koska
> televisiot olivat pieniä, eivätkö ihmiset tajua hyvän päälle.
>
> Nykyään noita ei kovin usein näe, koska lähes kaikki draama-tv-sarjat
> konvertoidaan Eurooppa-versioiksi siten, että alkuperäisen 24
> fps-materiaalin esitysnopeus nostetaan 25 kuvaan sekunnissa, jolloin se
> voidaan koodata puhtaasti meikäläisellä 50 puolikuvan järjestelmällä.
> Toki 45 minuutin jakso lyhenee lähes kahdella minuutilla, ja
> näyttelijöiden äänet nousevat aivan hitusen mikkihiiren suuntaan, mutta
> kompromissina tämä hakkaa mennen tullen nylpyttävän kuvan.
Kyse on vain siitä, että ohjelmasta olisi pitänyt saada konvertoitu
Eurooppa-versio siten että alkuperäisen 24 fps-materiaalin esitysnopeus
nostetaan 25 kuvaan sekunnissa.
Olisiko siis YLEn ostajan pitänyt osata ostaa Eurooppa versio, jonka
ohjelman myyjä olisi yksinkertaisesti hänelle konvertoinut? Vai onko
YLEssä materiaali käsitelty väärin tai pikemminkin jätetty käsittelemättä
sillä tämä konversio olisi voitu tehdä YLEssä ennen lähetystä ja tuskimpa
siinä olisi kauan nokka tuhissut?
Tämä kannattaisi selvittää, sillä olen nähnyt samankaltaisia virheitä
muissakin piirretyissä ja alkuperäiset ovat oivalluksineen niin hyviä,
että on sekä lasten että taiteilijoiden aliarvioimista jättää näin
yksinkertainen asia tekemättä ja pilata koko homma.
--
Re...@iki.fi.nospam.invalid
http://www.iki.fi/Reijo
Mikko Saukkoriipi
>
> Tämä kannattaisi selvittää, sillä olen nähnyt samankaltaisia virheitä
> muissakin piirretyissä ja alkuperäiset ovat oivalluksineen niin hyviä,
> että on sekä lasten että taiteilijoiden aliarvioimista jättää näin
> yksinkertainen asia tekemättä ja pilata koko homma.
>
Oliko nämä piirretyt tehty TV:tä vai teattereita varten? TV-piirrettyjä
tuskin kannattaa tehdä teatterinopeuksilla, vaan ne olisivat
alunperinkin joko 15 tai 30 fps.
Reijo Korhonen
Jutun juoni on kuvattu tässä Henrik Herrasen viestissä Message-ID:
<vmyk4ig...@coffee.modeemi.fi>
--
Re...@iki.fi.nospam.invalid
http://www.iki.fi/Reijo
toke lahti
> Kyse on vain siitä, että ohjelmasta olisi pitänyt saada konvertoitu
> Eurooppa-versio siten että alkuperäisen 24 fps-materiaalin esitysnopeus
> nostetaan 25 kuvaan sekunnissa.
>
> Olisiko siis YLEn ostajan pitänyt osata ostaa Eurooppa versio, jonka
> ohjelman myyjä olisi yksinkertaisesti hänelle konvertoinut? Vai onko
> YLEssä materiaali käsitelty väärin tai pikemminkin jätetty käsittelemättä
> sillä tämä konversio olisi voitu tehdä YLEssä ennen lähetystä ja tuskimpa
> siinä olisi kauan nokka tuhissut?
Ensinnäkään YLEllä ei ole edes lupaa sörkkiä toisten tekemiä ohjelmia.
Toiseksi mitään resursseja yrittää hifistellä tuhansien tuntien
matskumäärien kanssa ei ole.
Levittäjä/jakelija toimittaa materiaalin ja YLE korkeintaan lisää tekstityksen.
Jos postiluukusta tulee kuraa, niin se jatkotuupataan ulos.
Jos levittäjältä tulee antiikkinen PAL-kopio, niin soon voi voi.
Levittäjä tekee formaattimuutokset, ei broadcasteri.
Voisin tietty varmistaa asian tutulta, mutta uskoisin, ettei YLE suostu
vastaanottamaan mitään ostettua ohjelmaa missään muussa kuin 625/50i-formaatissa.
Uutisfeedien ja suorien satelliittilähetysten kanssa tietty on eri meisinki.
Ihmettelyn kohteena ollut ohjelma oli siis kai kokenut konversiot:
24fps -> 29,97fps -> 25fps,
mikä on varsin tyypillinen ohjelmille, joiden budjetti on rajallinen ja joka on
suunnattu vain jenkkimarkkinoille.
Kun sitten ohjelma on syndikoitu jollekin isolle jenkkilevittäjälle ö-kategoriassa,
ei lähdetä skannaamaan filmiä uudelleen tai luomaan uutta digimasteria, vaan
yksinkertaisesti konvertoidaan se ntsc-beta pal-betaksi.
Ja kauppa käy ja katsojat taputtavat karvaisia käsiään.
Jos haluu hifistellä, ni blu-rayta vaan koneeseen...
PW
> Voisin tietty varmistaa asian tutulta, mutta uskoisin, ettei YLE suostu
> vastaanottamaan mitään ostettua ohjelmaa missään muussa kuin
> 625/50i-formaatissa.
Osa YLE:n ohjelmista on laajakuvaa, osa 4:3 ja osa 4:3 minilaajakuvaa.
Mistä tuo johtuu, jos suostutaan vastaanottamaan vain yhtä formaattia?
Vai onko tässä kuten EU:ssakin - juhlapuheet on vain juhlapuheita?
Mikko Saukkoriipi
Tarkoitin sitä, että jos piirretty on tehty televisiota varten, niin
siitä ei välttämättä ole saatavilla versiota joka sopisi eurooppalaiseen
televisioon. Miksi tehdä 24 fps animaatiota jos se kuitenkin esitetään
60 Hz televisiossa.
Otto J. Makela
> 18.1.2011 1:23, toke lahti kirjoitti:
> > Voisin tietty varmistaa asian tutulta, mutta uskoisin, ettei YLE
> > suostu vastaanottamaan mitään ostettua ohjelmaa missään muussa
> > kuin 625/50i-formaatissa.
>
> Osa YLE:n ohjelmista on laajakuvaa, osa 4:3 ja osa 4:3 minilaajakuvaa.
> Mistä tuo johtuu, jos suostutaan vastaanottamaan vain yhtä formaattia?
Juuri siitä, että tavara tulee 625/50i-formaatissa. Konversio on tehty
valmiiksi jo jakelijan toimesta.
--
/* * * Otto J. Makela <o...@iki.fi> * * * * * * * * * */
/* Phone: +358 40 765 5772, ICBM: N 60 10' E 24 55' */
/* Mail: Mechelininkatu 26 B 27, FI-00100 Helsinki */
/* * * Computers Rule 01001111 01001011 * * * * * * */
Otto J. Makela
> Ensinnäkään YLEllä ei ole edes lupaa sörkkiä toisten tekemiä
> ohjelmia. Toiseksi mitään resursseja yrittää hifistellä tuhansien
> tuntien matskumäärien kanssa ei ole.
Tarkistapa todellakin tutultasi. Aina toisinaan YLE ilmeisesti itse
myös tekee konversioita, esimerkiksi 16:9 kuvasuhteella kuvattu sarja
"Alternative Medicine" on nyt tullut pariin kertaan, ensin 4:3
letterboxattuna ja sitten 16:9 venytyksellä. Vaikea nähdä, että
esityskertojen välillä olisi saatu jakelijalta uudet masterinauhat...
Mika Iisakkila
> PW <_._@_._> wrote:
>
>> 18.1.2011 1:23, toke lahti kirjoitti:
>> > Voisin tietty varmistaa asian tutulta, mutta uskoisin, ettei YLE
>> > suostu vastaanottamaan mitään ostettua ohjelmaa missään muussa
>> > kuin 625/50i-formaatissa.
>>
>> Osa YLE:n ohjelmista on laajakuvaa, osa 4:3 ja osa 4:3 minilaajakuvaa.
>> Mistä tuo johtuu, jos suostutaan vastaanottamaan vain yhtä formaattia?
>
> Juuri siitä, että tavara tulee 625/50i-formaatissa. Konversio on tehty
> valmiiksi jo jakelijan toimesta.
Ja varsinkin että "625/50i" ei kerro eikä lupaa kuvasuhteesta yhtään
mitään.
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ --Foo.
Ari Saastamoinen
> Osa YLE:n ohjelmista on laajakuvaa, osa 4:3 ja osa 4:3
> minilaajakuvaa. Mist� tuo johtuu, jos suostutaan vastaanottamaan vain
> yht� formaattia?
Noi kaikkihan ON 576i50:st�
Pertti Kosunen
> Voisin tietty varmistaa asian tutulta, mutta uskoisin, ettei YLE suostu
> vastaanottamaan mitään ostettua ohjelmaa missään muussa kuin
> 625/50i-formaatissa.
Kyllä se progeakin välillä sylkee, mm. Kino-sarjan leffoissa.
Reijo Korhonen
Tekniset tiedothan olivat Henrik Herrasen viestissä, johon annoin linkin.
Tässä ko. kohta, jos et löytänyt
On Sat, 08 Jan 2011 01:53:29 +0200, Henrik Herranen wrote:
> 4) Ohjelma on tuotettu Ameriikan maalla, eli NTSC-landiassa vuonna
> 2006. Sen alkuperäinen kuvanopeus on lähes varmasti ollut 24 kuvaa
> sekunnissa nk. 3:2-pull-downattuna siellä käytettävään 60
> kuvakenttään sekunnissa. Eli joka toista kuvaa näytetään 2/60s =
> 1/30s, ja joka toista 3/60s = 1/20s, jolloin keskinopeus on 24
> kuvaa/s. Tämmöistä materiaalia kun mennään konvertoimaan meikäläiseen
> 50 kentän järjestelmään, lopputulos on juuri näkemämme kaltainen.
Koko viesti kannattaa lukea. Siinä kerotaan myös kuinka asia korjataan,
mutta ei sitä, missä vaiheessa korjaus pitää tehdä.
> Nykyään noita ei kovin usein näe, koska lähes kaikki draama-tv-sarjat
> konvertoidaan Eurooppa-versioiksi siten, että alkuperäisen 24
> fps-materiaalin esitysnopeus nostetaan 25 kuvaan sekunnissa, jolloin se
> voidaan koodata puhtaasti meikäläisellä 50 puolikuvan järjestelmällä.
> Toki 45 minuutin jakso lyhenee lähes kahdella minuutilla, ja
> näyttelijöiden äänet nousevat aivan hitusen mikkihiiren suuntaan, mutta
> kompromissina tämä hakkaa mennen tullen nylpyttävän kuvan.
--
Re...@iki.fi.nospam.invalid
http://www.iki.fi/Reijo
toke lahti
Joka luonnollisesti tulee PsF-muodossa lomitetulta videonauhalta.
toke lahti
> toke lahti<to...@iki.finvalid> wrote:
>> Ensinnäkään YLEllä ei ole edes lupaa sörkkiä toisten tekemiä
>> ohjelmia. Toiseksi mitään resursseja yrittää hifistellä tuhansien
>> tuntien matskumäärien kanssa ei ole.
> Tarkistapa todellakin tutultasi. Aina toisinaan YLE ilmeisesti itse
> myös tekee konversioita, esimerkiksi 16:9 kuvasuhteella kuvattu sarja
> "Alternative Medicine" on nyt tullut pariin kertaan, ensin 4:3
> letterboxattuna ja sitten 16:9 venytyksellä. Vaikea nähdä, että
> esityskertojen välillä olisi saatu jakelijalta uudet masterinauhat...
Eli kyseessä samasta lähetyskopiosta lähetetyt lähetykset,
joissa toisessa lähetyksessä playout-serverin ohjauksen
kuvasuhdelippu lipsahtanut vääräksi?
Otto J. Makela
Et sitten kuitenkaan tarkistanut tutultasi?
Kuvasuhdeliput olivat molemmilla esityskerroilla oikein.
Toistan: ensin letterboxattuna, sitten 16:9 anamorfisena.
toke lahti
> toke lahti<to...@iki.finvalid> wrote:
>
>> On 18.1.11 09:13, Otto J. Makela wrote:
>>> toke lahti<to...@iki.finvalid> wrote:
>>>> Ensinnäkään YLEllä ei ole edes lupaa sörkkiä toisten tekemiä
>>>> ohjelmia. Toiseksi mitään resursseja yrittää hifistellä tuhansien
>>>> tuntien matskumäärien kanssa ei ole.
>>> Tarkistapa todellakin tutultasi. Aina toisinaan YLE ilmeisesti itse
>>> myös tekee konversioita, esimerkiksi 16:9 kuvasuhteella kuvattu sarja
>>> "Alternative Medicine" on nyt tullut pariin kertaan, ensin 4:3
>>> letterboxattuna ja sitten 16:9 venytyksellä. Vaikea nähdä, että
>>> esityskertojen välillä olisi saatu jakelijalta uudet masterinauhat...
>>
>> Eli kyseessä samasta lähetyskopiosta lähetetyt lähetykset,
>> joissa toisessa lähetyksessä playout-serverin ohjauksen
>> kuvasuhdelippu lipsahtanut vääräksi?
>
> Et sitten kuitenkaan tarkistanut tutultasi?
>
> Kuvasuhdeliput olivat molemmilla esityskerroilla oikein.
> Toistan: ensin letterboxattuna, sitten 16:9 anamorfisena.
En viitsinyt vaivata moisella asialla.
Ilmaisin itseäni ehkä huonosti.
Lähetyksen kuvasuhdelippu lieni siis oikein, mut lähetysserveriin
oli siis toisella lähetyskerralla laitettu väärä lähetysmoodi?
Oliko lähetyskertojen välillä kenties pitkäkin aika?
Jos, niin on tietty mahollista, että kierrossa oli ekaksi ihan nauhalla
jo letterboxattu versio ja jälkimmäisellä sitten anamorfinen.
Mutta alunperin sörkkimisellä tarkoitin yksilöllisiä kuvanparannushässäköitä
eri ohjelmille levityskopion teknisen laadun tai ominaisuuksien perusteella.
Lähetyksen kuvasuhteen valinta on simppeli kanavakohtainen asetus valtaosassa
planeettaa, joten tätä tuskin tulkitaan "kuvasisällön muuttamiseksi" yhtään
sen enempää kuin kanavalogojen ja tekstitysten lisäämistäkään.
Eli kanava saa itse päättää lähettääkö 16:9-kuvaisen ohjelman anamorfisena
vai letterboxattuna.