SubTv:n kuvanlaatu on surkea
AK
(terrestial Oulu). Kuva pikselöityy pahasti ja ikäänkuin "pumppaa" kokoajan.
Ilmeisesti bittivirta on laskenut matalasta tasosta vieläkin alemmaksi.
SubTv:lle asiasta on turha valittaa kun eivät muutenkaan vastaa
sähköpostiin, ehkä pitäisi "avautua" digitalle.
Ville Lahtinen
news:c51jus$397$1...@plaza.suomi.net...
Itse muutamia päiviä sitten pistin digitalle palautetta asiasta, mutta ei
ole vastausta kuulunut eikä asialle muutenkaan ole tapahtunut mitään.
Pitänee laittaa jossain vaiheessa uudempaa mailia peliin. Ettei tuo ollut
noita kanavapaikkauudistuksen tuomia hyötyjä tuokin, en ainakaan
vastaavanlaista pikselöitymistä huomannut ennen sitä...
riku at wapice dot com
>>(terrestial Oulu). Kuva pikselöityy pahasti ja ikäänkuin "pumppaa"
Eipä paljon auta digiboksien myyntiä kun kaverit selailevat meillä
kanavia ja ihmettelevät että miksi kanavat ovat kuvanlaadultaan kuin
huonoja avi-pätkiä.
>>SubTv:lle asiasta on turha valittaa kun eivät muutenkaan vastaa
>>sähköpostiin, ehkä pitäisi "avautua" digitalle.
Miten olisi kirjallinen reklamaatio? :) Digitv.fi:ssä sanotaan kuitenkin
seuraavaa:
"Entistä parempi kuva ja ääni
Digi-tv tuo katsojalle uusien ohjelmakanavien lisäksi analogiseen
lähetykseen verrattuna paremman kuvan ja äänen. Digitaalinen lähetys
käyttää radioaaltojen taajuuksia tehokkaammin ja on vähemmän altis
ulkoisille häiriöille kuin nykyinen analoginen. Digitekniikan myötä
monet häiriöt, kuten tv:n lumisade ja haamukuvat, poistuvat."
> Itse muutamia päiviä sitten pistin digitalle palautetta asiasta, mutta ei
> ole vastausta kuulunut eikä asialle muutenkaan ole tapahtunut mitään.
Lähti juuri myös palautetta sähköisessä muodossa.. lähettäkää muutkin..
>Ettei tuo ollut noita kanavapaikkauudistuksen tuomia hyötyjä
>tuokin, en ainakaan vastaavanlaista pikselöitymistä huomannut
>ennen sitä...
Mainio uudistus! Mitäs hyvää siitä nyt sitten on seurannut? Saadaanko
sille "VIISI"-kanavalle nyt sitten parempi kuvanlaatu? :D
Miksi ihmeessä se VIISI sai kanavapaikan? Miksi miksi miksi?
Seppo Vimpari
> >>Elikkäs jo jonkin aikaa SubTv:n kuvanlaatu on ollut todella ala-arvoinen
> >>(terrestial Oulu). Kuva pikselöityy pahasti ja ikäänkuin "pumppaa"
> >>Ilmeisesti bittivirta on laskenut matalasta tasosta vieläkin alemmaksi.
Täytyy sanoa, että SubTV:n kuvanlaatu nyt on tosiaan kehnointa, mitä digi-tv
tarjoaa.
Olen paljon leikitellyt mpeg1- ja mpeg2-fileillä, kotivideoita tietokoneen
avulla DVD:lle siirtäen, mutta millään järjellisellä bittivirralla ei pääse
noin pahaan palikoitumiseen ja digihäiriöihin!
Ns. Xvideo-cd:lle saa mahtumaan n. tunnin verran tavaraa mpeg1-pakkauksella
bittivirralla n. 1500kbps kuvalle ja 224 äänelle ja lopputulos on
kohinattomalla materiaalilla ainakin ihan eri luokkaa (resoluutio 480 x
576). Tosin digi-tv:nkin käyttämällä mpeg2:lla tulee noin matalilla
bitrate-arvoilla huonompaa jälkeä kuin mpeg1:llä; ilmeisestiSubTV on mennyt
tuon kriittisen rajan alitse.
T. Seppo
Jan Welti
news:8v2fk1x...@wapice.com...
> Mainio uudistus! Mitäs hyvää siitä nyt sitten on seurannut? Saadaanko
> sille "VIISI"-kanavalle nyt sitten parempi kuvanlaatu? :D
>
> Miksi ihmeessä se VIISI sai kanavapaikan? Miksi miksi miksi?
jamppa
Päivän lehdet tietävät kertoa, että MTV3:n uusiessa laitteistoaan
bittivirtaan on päässyt 'ylimääräisiä' bittejä. Tiedä oikein, mistä
on kysymys, mutta tuo mitä ilmeisin syy ongelmiin. Toivottavasti
saavat pian korjattua ongelman.
riku at wapice dot com
>>SubTv:lle asiasta on turha valittaa kun eivät muutenkaan vastaa
>>sähköpostiin, ehkä pitäisi "avautua" digitalle.
>Päivän lehdet tietävät kertoa, että MTV3:n uusiessa laitteistoaan
>bittivirtaan on päässyt 'ylimääräisiä' bittejä. Tiedä oikein, mistä
>on kysymys, mutta tuo mitä ilmeisin syy ongelmiin. Toivottavasti
>saavat pian korjattua ongelman.
Jahas, nyt vika on laitteistossa ja ylimääräisissä biteissä....
Miten digi-tv:n katselijoille korvataan luvattujen ominaisuuksien (kuten
kuvanlaatu+äänenlaatu+tekstitykset jne) puuttuminen siihen saakka että
ongelma korjataan? Kenelle tästä nyt pitäisi avautua? Riittääkö että
yksin boikotoin kanavalla mainostettuja tuotteita? HAH!
Laki määrää tv-maksuvelvollisuuden. Määrääkös mikään laki mitä
televisiokanavien tulee noudattaa?
Matti Kaki
>> Itse muutamia päiviä sitten pistin digitalle palautetta asiasta, mutta ei
>> ole vastausta kuulunut eikä asialle muutenkaan ole tapahtunut mitään.
>
>Lähti juuri myös palautetta sähköisessä muodossa.. lähettäkää muutkin..
Miksi Digitalle? Laittakaa Maikkarille ennemmin. Digita
vaan myy sitä mitä palvelun ostaja haluaa ja määrää.
Matti Käki oh2bio
Matti Kaki
TÄH? Olisiko jotain linkkiä kyseiseen juttuun? Kuulostaa hauskalta.
Matti Käki oh2bio
Kimmo Sinkko
Digijakelussa on vielä muutamia konfiguraatiohaasteita ja asianlaitaan
tullaan puuttumaan vielä pääsiäisen jälkeen. Tämä tulee vaikuttamaan mm.
kuvanlaatuun sitä parantavasti.
--
--KSi
Jomppa Koskinen
Oho, että jo pääsiäisen jälkeen. Siihen asti saavat ihmiset sitten
katsella pikselimössöä hienoilla digiboxeillaan ja kalliilla
tv-maksuilla. Onpa hyvä, että Suomessa osataan tämä digi-tekniikka.
--
Eteenpäin, oi rokkaavat punajuuret!
jamppa
"Matti Kaki" <oh2bio...@sci.fi.invalid> wrote in message
news:c530rj$c84$6...@phys-news1.kolumbus.fi...
>
> Matti Käki oh2bio
>
Matti Kaki
sinkk...@luukku.com says...
Miten sinä kommentoisit tuota uutista "ylimääräisistä biteistä"?
Onko kyseessä reportterin väärinkäsitys vai onko jotain uutta
tullut digihommeleihin? Kertoo muillekin.
Matti Käki oh2bio
hetku
muu kanava
lupasivat tutkia asiaa jos tulee lisää ilmotuksia
eli yksi ei riitä kaikki joukolla soittamaan ja valittamaan
josko auttis
tv hetku
Jartsa
"hetku" <het...@luukku.com> kirjoitti viestissä
news:snbdc.2770$TR1....@reader1.news.jippii.net...
Mikäköhän siinä oikein on että eivät osaa siellä digitalla virittää
digiboksejaan (tokihan heillä on siellä monta ERI merkkistä boksia, niin
halpaa kuin kallistakin) subtv:n taajudelle ja pikkaisen monitoroida
tilannetta. Vai onko niin, että digitalle laitetaan muualta poistetut
virkamiehet? Vai olikos se digita jo ranskalaisten omaisuutta, vai mitä
tässä on aiemmin kaupattu? Heh..luulisi että canal digital porskuttaa sitten
suurtakin suuremmalla bittivirralla.
Mites noi tv lupamaksut muuten? Kuka omisti lähetysverkon aiemmin? YLE?
Luulisi kun tuollainen infra on myyty vissiin pois, niin tämän lähettimien
vuokraus on halvempaa puuhaa ja samalla pitäisi tv lupamaksutkin laskea?
Jos nyt olen ihan väärässä niin pääsiäinen on siihen syypää, ja tietysti
digita joka "laittoi liikaa bittejä lähetykseen, ja vieläpä kovalla teholla
;-)
Olisi kiva saada oikea tekninen selvitys missä mennään, on täällä kuulemma
ihmisiä jotka DVB-tekniikasta oikeastikin jotain ymmärtävät.
Hauskaa Pääsiäistä kaikille!
T: Jari
Esa Hämäläinen
Varmaan jo aikaisemmissa viesteissä tuli selväksi, että MTV3 vastaa
SubTV:lle luovutetusta kapasiteetista. Bittimäärä vaihtelee vuorokauden
ajan mukaan, joten kuvan laatu myös vaihtelee: Illalla on varmasti
parempi kuva kuin vaikkapa yöllä.
TV-luvasta (tv-lupa on nykyään tv-maksu) on turha aloittaa keskustelua,
sillä kaikki tarvittava löytyy sivulta http://www.tv-maksu.fi/
Digitan nykyinen omistuspohja löytyy sivulta
http://www.digita.fi/digita_yhtiomme.asp?path=1840;2249;2253
"Heinäkuussa 2003 TDF osti option mukaisesti 41 % Digitan osakkeista.
Kilpailuvirasto hyväksyi kaupan 28.7.2003. Näin ollen TDF omistaa 90 %
ja YLE 10 % Digitan osakkeista."
http://www.yle.fi/yleista/tiedotteet2003_0407b.shtml kertoo Yle samasta
asiasta hieman tarkemmin.
Esa
Jan Welti
> Laki määrää tv-maksuvelvollisuuden. Määrääkös mikään laki mitä
> televisiokanavien tulee noudattaa?
mainoskanavathan ovat katsojalle täysin ilmaisia (tosin kaikkihan katsovat
YLEn kanavia lain mukaan).
Matti Kaki
>
>
>
>"Matti Kaki" <oh2bio...@sci.fi.invalid> wrote in message
>news:c530rj$c84$6...@phys-news1.kolumbus.fi...
>> In article <4074eaa2$0$3185$39db...@news.song.fi>, jam...@nowhere.com
>says...
>> TÄH? Olisiko jotain linkkiä kyseiseen juttuun? Kuulostaa hauskalta.
>>
>> Matti Käki oh2bio
>>
>
>http://www.tietoviikko.fi/doc.te?f_id=569800
Onpas _todella_ hirveät (ja hitaat) sivut!
===========================================================================
"Sadat digi-tv:n päätelaitteet jumiutuivat maaliskuun viimeisenä
viikonloppuna, kun MTV lähetti liikaa dataa jakeluyhtiö Digitalle.
Asiasta kertoi Aamulehden verkkopalvelu. Digitan laitteet poistivat
MTV:n ylimääräiset bitit summittaisesti, jolloin kuluttajien
digipäätteet vastaanottivat täysin virheellistä dataa. Tämä sai
osan laitteista jumiutumaan niin pahoin, että ne joudutaan
toimittamaan huoltoon. MTV on myöntänyt virheensä."
"MTV uudisti digitaalista aluejakelua samaan aikaan, kun valtakunnallisissa
kanavanipuissa tehtiin järjestelyjä", MTV:n tekninen johtaja Antero Hoffman
selitti Aamulehdelle.
============================================================================
Jos kyseessä olisi 1.4 uutinen niin aprillipilaksi luulisi.
Olisi kiva tietää mitä ihan oikeasti tapahtui ja mitä tuo
"ylimääräisten bittien" ajo oikein tarkoittaa. Ja tässä(kin)
tulee kyllä kysyneeksi, että onko digilaitteisto todellakin
näin herkkää sekoamaan?
Matti Käki oh2bio
Riku Nevala
>viikonloppuna, kun MTV lähetti liikaa dataa jakeluyhtiö Digitalle.
>"ylimääräisten bittien" ajo oikein tarkoittaa. Ja tässä(kin)
>tulee kyllä kysyneeksi, että onko digilaitteisto todellakin
>näin herkkää sekoamaan?
Joku jo sanoikin että voiko digivehkeet seota esim. huonolla säällä
kun bittivirtaan tulee väkisinkin virheitä. Ymmärtääkseni
digilähetysten hyvä kuvanlaatu perustuu nimenomaan digitaalisuuteen jo
vakiona kuuluvaan virheenkorjaukseen, eli tarkistussummiin jotka eivät
täsmää jos signaalista (biteistä) katoaa osia. Nyt siis kun
sääolosuhteet hajottavat signaalin, niin tuleva (rikkinäinen) data
yksinkertaisesti vain ohitetaan ja jotain jää sekunnin murto-osaksi
näkemättä. MUTTA: kun se virhe tehdään jo lähetyspäässä, niin
virheellisetkin bitit otetaan tarkistussummaan mukaan, jolloin myös
digilaitteisto ottaa ne vastaan - tarkistussummahan täsmää! Näinollen
ylimääräiset datat lähetyksessä saavat digiboxin esim
ohjelmistonpäivitystilaan, tai vastaavaan, ja jumittuvat sitten
siihen.. Mutta eipä tämä poista sitä asiaa että ko. boxeissa on ollut
virheitä jotka sallivat lähetyksen ohjaavan boxin toimintoja...
KORJATKAA IHMEESSÄ JOS OLEN VÄÄRÄSSÄ.
--
+Riksa+
Petteri Kortelainen
> >"Sadat digi-tv:n päätelaitteet jumiutuivat maaliskuun viimeisenä
> >viikonloppuna, kun MTV lähetti liikaa dataa jakeluyhtiö Digitalle.
> >Olisi kiva tietää mitä ihan oikeasti tapahtui ja mitä tuo
> >"ylimääräisten bittien" ajo oikein tarkoittaa. Ja tässä(kin)
> >tulee kyllä kysyneeksi, että onko digilaitteisto todellakin
> >näin herkkää sekoamaan?
>
> Joku jo sanoikin että voiko digivehkeet seota esim. huonolla säällä
> kun bittivirtaan tulee väkisinkin virheitä. Ymmärtääkseni
> digilähetysten hyvä kuvanlaatu perustuu nimenomaan digitaalisuuteen jo
> vakiona kuuluvaan virheenkorjaukseen, eli tarkistussummiin jotka eivät
> täsmää jos signaalista (biteistä) katoaa osia. Nyt siis kun
> sääolosuhteet hajottavat signaalin, niin tuleva (rikkinäinen) data
> yksinkertaisesti vain ohitetaan ja jotain jää sekunnin murto-osaksi
> näkemättä.
Tämä on ihan oikeaa tietoa.
> MUTTA: kun se virhe tehdään jo lähetyspäässä, niin
> virheellisetkin bitit otetaan tarkistussummaan mukaan, jolloin myös
> digilaitteisto ottaa ne vastaan - tarkistussummahan täsmää! Näinollen
> ylimääräiset datat lähetyksessä saavat digiboxin esim
> ohjelmistonpäivitystilaan, tai vastaavaan, ja jumittuvat sitten
> siihen.. Mutta eipä tämä poista sitä asiaa että ko. boxeissa on ollut
> virheitä jotka sallivat lähetyksen ohjaavan boxin toimintoja...
On digiboksin ohjelmiston ongelma, jos se ei kestä virheitä
ohjelmasignaalissa. Viimeistään sähköverkosta irroittamisen pitää palauttaa
digiboksi takaisin toimivaan tilaan. Jos vahingossa aiheutetut
"ylivuoto-ongelmat" tuhoavat laitteiston ohjelmiston, se ei ole signaalin
lähettäjän vika. Tilanne on vähän sama kuin, että tietokoneen kovalevylle
saa kirjoitettua aiheuttamalla "ylivuoto"-ongelman.
En voi millään uskoa, että MTV3:n signaalissa olisi tullut oikeaa
ohjelmakoodia. Joten vika lienee täysin laitevalmistajien.
Petteri Kortelainen
Eispammiakiitos
"Raimo Saarela" <rsaa...@iki.fi> wrote in message
news:c53b7e$2oflhf$1...@ID-93993.news.uni-berlin.de...
> Sehän menee rikki kuitenkin ja puoli Suomea pimenee viikonlopuksi.
> Tästähän on kokemusta jo.
Upeaa taivastella, mutta en ihan heti keksinyt, millä tavalla digi-SubTV:n
kuva on huonompi kuin vastaava analoginen maanpäällisessä jakelussa (jossa
sitä ei ole). Myöskään en ihan heti keksinyt, miten parin sadan boxin
sekoilu noin neljästäsadastatuhannesta on "puoli Suomea". Jos boxit tekevät
itsemurhan virheellisen bittivirran vuoksi, ongelma on kyllä boxin. Jos
laajakaistaliittymän kaapelitöiden vuoksi ADSL-modeemi tekisi huoltoa
vaativan itsemurhan, olisikohan syynä verkko-operaattori, vai sittenkin ko.
modeemin valmistaja?
Analogia-tv:n kuvanlaatu taloyhtiössämme on surkea verrattuna digikanaviin.
Niin, ja niitä tässä ryhmässä niin paljon haukuttuja digitaalisia
lisäkavavia en näe lainkaan analogisina. Kokonaan lopetettuani analogisten
lähetysten seuraamisen, en enää suoraan sanoen ymmärrä näitä valituksia
miten aivan käsittämättämättömön "karmeaa" tämä digitaalisuus siis onkaan...
Vesa
> En voi millään uskoa, että MTV3:n signaalissa olisi tullut oikeaa
> ohjelmakoodia. Joten vika lienee täysin laitevalmistajien.
Tietämättä mitään laitetekniikasta arvelen, että kun digiboksi on tilassa,
jossa se ottaa automaattisesti vastaan lähetetyn ohjelmaversion
päivityssignaalin, niin jonkinlaisella bittikuviollahan se päivitys
aloitetaan. Jos vastaava kuvio saapuu vikasignaalina, niin boksi alkaa
päivittämään koodiansa pelkällä roskalla ja siinähän istuu.
Vai millätavoin boksi tunnistaa että nyt tulee ohjelmapäivitys, lataan sen
piirille muistiin?
-VJ-
Mikko Makkonen
"Eispammiakiitos" <spammi...@forget.it.com> wrote in message
news:JsDdc.288$GK5...@read3.inet.fi...
>
> Analogia-tv:n kuvanlaatu taloyhtiössämme on surkea verrattuna
digikanaviin.
> Niin, ja niitä tässä ryhmässä niin paljon haukuttuja digitaalisia
> lisäkavavia en näe lainkaan analogisina. Kokonaan lopetettuani analogisten
> lähetysten seuraamisen, en enää suoraan sanoen ymmärrä näitä valituksia
> miten aivan käsittämättämättömön "karmeaa" tämä digitaalisuus siis
onkaan...
>
on muutenkin niin paska.
Meillä oli anaalilooginen kuva niinikään todella huono ja lumisateinen,
mutta kun sub-tv:n kuva on digipuolella melkein samaa luokkaa mitä muut
kanavat analogisena, niin kyllähän se vituttaa, että eikö tästä huonosta
kuvasta koskaan pääse eroon.
Petteri Kortelainen
"Vesa" <roskap...@hotmail.com> wrote in message
news:RdNdc.41$rX6...@read3.inet.fi...
Kun boksia päivitetään antennisignaalin kautta boksin pitää aktivoitua
_lataamaan_ koodia, kun lähetteen mukana tulee oikea käsky. Jos lataus
onnnistuu eli vastaanotetun ohjelmakoodin tarkistussummat ovat oikeat, voi
boksi vasta alkaa _asentamaan_ uutta ohjelmistoa. Jos boksi vain jollain
bittijonolla alkaa automaattisesti kirjoittamaan nykyisen ohjelmistoversion
päälle, kyseessä on paha suunnitteluvirhe.
Petteri Kortelainen
toke lahti
Voisi olla hyvä idea, jos kanavien lupaehdoissa velvotettaisiin tiettyyn
minimidatanopeuteen tai minimi psnr-arvoon.
Liian alhaisilla kaistoilla kikkailu menee saman hapuilun piikkiin
kuin kaikki muutkin digi-tv-mogat.
Alun perin olisi varmaan pitänyt perustaa vahva keskusorganisaatio
digi-tv-toiminnalle, kuten esim. Ruotsissa ja Englannissa on tehty.
Kyseinen pulju olisi sitten voinut hoitaa tiedotuksen alusta lähtien
kunnolla, ottaa vastuun asioista, jotta ei olisi päädytty tähän
kanava-digita-ktv-operaattori-boksinvalmistaja-maahantuoja-jälleenmyyjä-
syyttelyoravanpyörään.
1) Maksukanavien korttisähläily olisi voitu keskittää, jolloin yksi
kortti toimisi kaikilla kanavilla ja kaikkialla. Nyt ktv-taloudessa asuva
ja mökillä t-vastaanottoa käyttävä joutuu hankkimaan 3 korttia, jos
haluaa seurata canal+:aa ja vaikka maksullisia formuloita.
Tästä aiheutuva 60 euron ylimääräinen vuosimaksu tyhjästä voi hyvinkin
estää maksukanavien menestymisen koko maassa. Kännyköiden sim-korteilla
ei ole mitään älytntä vuosimaksua, koska gsm-puolella on kilpailua.
2) Keskusorganisaatio olisi voinut sertifioida myyntiin tulevat
boksit, jolloin olisi ollut edes joku instanssi huolehtimassa niiden
toimivuudesta.
3) Toimintaa monitoroiva organisaatio voisi myös huolehtia laadullisista
oongelmista kuten juuri tarvittavan kaistan käytöstä.
Toinen käsittämätön kuvanlaadullinen asia on se, että nyt noin kolme vuotta
digi-tv-toiminnan aloittamisen jälkeenkään emme vieläkään saa nauttia
useinkaan anamorfisesta 16:9-kuvasta digipuolella, vaan ohjelmaa tuupataan
ulos 4:3-letterboxina, vaikka anamorfisuus on digi-tv:n tärkein
kuvanlaadullinen parannus verrattuna hyvälaatuiseen analogiseen signaaliin,
jota kuitenkin valtaosa suomalaisista on tähän asti vastaanottanut.
Toistaiseksi jokainen tv-toiminnan normaali ja ennakkoon hyvin tiedossa
ollut osa-alue on aiheuttanut ongelmia (äänisynkka, dvb-tekstitys,
kuvasuhteet, paikallinen mainonta, jne.)lähetyksiin, eikä osaa ole
vieläkään ratkaistu. Sinäänsä ei ole väliä johtuuko ratkaisemattomuus
teknisestä osaamattomuudesta vain taloudellisesta ahdingosta, mutta
toimiluvat saaneilta kanavilta pitäisi pystyä vaatimaan jonkinlaista
laatutasoa.
Laaduntarkkailuun paneutumisen tasoa kuvaa se, että maikkari ehti lähettää
ylisuurta striimiään kaksi kokonaista vuorokautta, ennen kuin asia
huomattiin. Toinen hauska esimerkki oli, kun joskus viime viime vuonna
testailivat dvb-tekstitystä ja alkuillan ohjelmiin oli sitten jäänyt
tuplatekstitys (poltettu + dvb-teksti päällekkäin). Kun soitin asiasta
lähetysyksikköön, niin tarkkailijan piti käydä asia toteamassa toisesta
huoneesta eli koko digifiidi on käytännössä ollut jatkuvan tarkkailun
ulkopuolella koko ajan.
Hitusen onnettomalta tuntuu jos lupaehtoja sovelletaan niin, että
lähetystoiminnan pitää täyttää jotain laatuvaatimuksia vasta sitten
kun esim. valtaosa vastaanottaa ohjelmansa digitaalisesti.
Tätä ennen ei tunnu resursseja laatuun riittävän, saa nähdä riittääkö
sen jälkeenkään. Radiopuoleltahan on saatu laaduntarkkailu kadotettua
tuotantojärjestelmien digitalisoinnin yhteydessä, joten ehkä se katoaa
kuvapuoleltakin.
--
___ / ` . Selkämerenkatu 18 A 11
_ _/______ | ` ` . ten.epa FIN-00180 Helsinki Finl
toke | |\__(__O-----\---D--)------->--csten@it +358-(0)41-5222009 a
@iki-----|-| __ _ | | . . ? halekot +358-(0)9-6856258 n
.fi |_|/ |__/ \___/ \ . ? +358-(0)50-5458386 d
Kimmo Sinkko
news:4079c22a$0$31506$39db...@news.song.fi:
> Voisi olla ... olisi varmaan pitänyt ...
> jne.
Selvästikään et tunne Suomen TV-digitalisointiprojektia ollenkaan. Monet
asiat, joihin viittaat on järjestetty täsmälleen kuten visioit.
--
--KSi
Petri Helenius
> Petteri Kortelainen wrote:
>
>
>>En voi millään uskoa, että MTV3:n signaalissa olisi tullut oikeaa
>>ohjelmakoodia. Joten vika lienee täysin laitevalmistajien.
>
>
> Tietämättä mitään laitetekniikasta arvelen, että kun digiboksi on tilassa,
> jossa se ottaa automaattisesti vastaan lähetetyn ohjelmaversion
> päivityssignaalin, niin jonkinlaisella bittikuviollahan se päivitys
> aloitetaan. Jos vastaava kuvio saapuu vikasignaalina, niin boksi alkaa
> päivittämään koodiansa pelkällä roskalla ja siinähän istuu.
>
huonoa tuuria pitää olla että esim. 32 bittinen tarkistussumma + sopivat
aloitus/lopetuskoodit osuisivat vahingossa kohdalleen.
Eri asia sitten jos boxin koodi on täyttä kuraa, mitä suurin osa
myynnissä olevista laatikoista vaikuttaisi olevan.
Pete
andy
hpo-ktv-maximum c-801 cx
"AK" <ak...@NOSPAMpp.nic.fi> kirjoitti viestissä
news:c51jus$397$1...@plaza.suomi.net...
toke lahti
Sen verran tunnen mitä siitä ulkopuoliselle tietoa tihkuu vaikka tonkisi
hieman innokkaammin. Eli tiedotuksessakin olisi parannettavaa.
Jos sulla on asiasta mitään hajua, niin kerroppa mitä on järjestetty niin
kuin "visioin".
Kertauksen vuoksi: esitin lähinnä kolmea (3) asiaa: keskitetty
maksukanavien korttijakelu, toimivien boksien sertifiointi ja ohjelmien
teknisen laadun vaatiminen/tarkkailu.
Käsittääkseni mitään näistä ei ole mitenkään hoidettu.
Matti Wartiainen
Täällä Soneran kaapelissa Subtv:n kuva välillä, esim. tänään Frendien
aikana, jotenkin "sykkii" rakeisen ja vähemmän rakeisen välillä. Ja
Mtv3:n kuva on nykinyt tässä ainakin viime päivät.
--
----------------------------------
Matti Wartiainen.
Kouvola.Suomi.Finland.
-----------------------------------
Eispammiakiitos
> Kertauksen vuoksi: esitin lähinnä kolmea (3) asiaa: keskitetty
> maksukanavien korttijakelu, toimivien boksien sertifiointi ja ohjelmien
> teknisen laadun vaatiminen/tarkkailu.
>
Visiota 1 on kokeiltu Suomessa: lyöpä "Platco Oy" Googleen.
Markkinataloudessa ei ole ideana eikä mahdollista estää tuotteiden
markkinoilletuloa. Suomalaiset ovat mukana sertifoinnissa:
http://www.nordig.org/ Valitettavasti Nordigin merkitys tai kuluttajien
kiinnostus "leimoihin" on toistaiseksi ollut vähäistä, varsinkin, koska
testaus nostaa tuotteen hintaa. Niissä maissa, joissa on todella pyritty
"keskushallintoon", "virallisia boxeja" on sitten tarjolla vain pari eri
vanhentunutta tyyppiä hulppeaan hintaan.
Kuvia tarkkaillaan paitsi lähetyspäässä (alkuperäismateriaali ei muuten
liene aina täydellistä - esim. kohina alkuperäismateriaalissa aiheuttaa
blokkeja digitaalisesti kompressoituun kuvaan) ainakin ennen ja jälkeen
MPEG-enkoodauksen
http://www.digita.fi/presskuva.asp?path=1840;3793;3794;4293;4299
Luin juuri ennen tämän kirjoittamista threadin "Nelonen liittyi joukkoon
sumeaan" ja kertomukset kuvasuhdeongelmista, ja mietin, miten täydellinen
tarkkailu täällä kotikatsojaltakaan onnistuisi: satuimme katsomaan molemmat
threadissa laadultaan haukutut ohjelmat kahdella eri
boxi-televisioyhdistelmällä emmekä nähneet yhtäkään täällä kuvatuista
kuvasuhdeongelmista. Yksi yhteensopivuuskysymys lienee vielä boxin ja
telkkarin välisessä signaloinnissa?
Tuomas Eerola
> 1) Maksukanavien korttisähläily olisi voitu keskittää, jolloin yksi
> kortti toimisi kaikilla kanavilla ja kaikkialla. Nyt ktv-taloudessa asuva
> ja mökillä t-vastaanottoa käyttävä joutuu hankkimaan 3 korttia, jos
> haluaa seurata canal+:aa ja vaikka maksullisia formuloita.
Platco Oy ja Kilpailuviraston kanta:
"Vahvasti kilpailunrajoituslain vastainen yhtiö"
Liikenne- ja viestintäministeriön raportissa ehdotetaan yhteistyön
rakentamista Ylen, MTV3:n ja Swelcomin omistaman yhteisyrityksen Platco
Oy:n varaan.
Leivon mukaan suunniteltu yhteistyö viittaa kuitenkin vahvasti
kilpailunrajoituslain vastaiseen toimintaan.
> Tästä aiheutuva 60 euron ylimääräinen vuosimaksu tyhjästä voi hyvinkin
> estää maksukanavien menestymisen koko maassa. Kännyköiden sim-korteilla
> ei ole mitään älytntä vuosimaksua, koska gsm-puolella on kilpailua.
Kuukausimaksuttomia liittymiä on tullut markkinoille vasta nyt, noin
kymmenen vuotta GSM:n aloituksen jälkeen.
Ja SIM-kortin joutuu vaihtamaan kun vaihtaa operaattoria.
> 2) Keskusorganisaatio olisi voinut sertifioida myyntiin tulevat
> boksit, jolloin olisi ollut edes joku instanssi huolehtimassa niiden
> toimivuudesta.
Eipä olisi kovin hauskaa jos ainoa myynnissä oleva malli olisi
edelleenkin Nokia 9828T ja johonkin 500 euron hintaan.
> 3) Toimintaa monitoroiva organisaatio voisi myös huolehtia laadullisista
> oongelmista kuten juuri tarvittavan kaistan käytöstä.
Eli liikennenministeriö myöntää toimiluvan kuudelle kanavalle / MUX
ja sitten vaatii että jokaisen kanavan pitää lähettää vähintään
5 mbit kaistalla.
Kimmo Bogel
news:cTCec.600$a8...@read3.inet.fi...
> Luin juuri ennen tämän kirjoittamista threadin "Nelonen liittyi
joukkoon
> sumeaan" ja kertomukset kuvasuhdeongelmista, ja mietin, miten
täydellinen
> tarkkailu täällä kotikatsojaltakaan onnistuisi: satuimme katsomaan
molemmat
> threadissa laadultaan haukutut ohjelmat kahdella eri
> boxi-televisioyhdistelmällä emmekä nähneet yhtäkään täällä kuvatuista
> kuvasuhdeongelmista. Yksi yhteensopivuuskysymys lienee vielä boxin ja
> telkkarin välisessä signaloinnissa?
Hevoskuiskaaja en katsonut mutta esim. sunnuntainen Robinson lähetettiin
n. 5 min. alusta laajakuvana (ei mustia raitoja ylhäällä ja alhaalla,
kanavalogo kuvan päällä) mutta ilman "laajakuvabittiä" tjs. koska boksi
ei osannut käskeä TV:tä vaihtamaan 16:9:lle. On osannut aina muuten tehdä
tuon, nyt piti vaihtaa kaukolla.
Noin 5 min. kohdalla kuva vaihdettiin letterboxiin (musta raidat ylös ja
alas, logo mustassa osassa), taas piti näpelöidä kaukoa.
Tämä ei ole taatusti boksin ja TV:n singnalointiongelma.
Miksi tällaista touhuamista?
Jos ohjelma kerran voidaan lähettää laajakuvaformaatissa niin miksei niin
tehdä?
Aito laajakuva on kuitenkin yksi digitv:n suurimmista eduista ja
mainosargumenteista.
toke lahti
> Hevoskuiskaaja en katsonut mutta esim. sunnuntainen Robinson lähetettiin
> n. 5 min. alusta laajakuvana (ei mustia raitoja ylhäällä ja alhaalla,
> kanavalogo kuvan päällä) mutta ilman "laajakuvabittiä" tjs. koska boksi
> ei osannut käskeä TV:tä vaihtamaan 16:9:lle. On osannut aina muuten tehdä
> tuon, nyt piti vaihtaa kaukolla.
> Noin 5 min. kohdalla kuva vaihdettiin letterboxiin (musta raidat ylös ja
> alas, logo mustassa osassa), taas piti näpelöidä kaukoa.
> Tämä ei ole taatusti boksin ja TV:n singnalointiongelma.
> Miksi tällaista touhuamista?
> Jos ohjelma kerran voidaan lähettää laajakuvaformaatissa niin miksei niin
> tehdä?
> Aito laajakuva on kuitenkin yksi digitv:n suurimmista eduista ja
> mainosargumenteista.
Ilmeisesti ongelmat on siinä, että kun digipuolella otettiin käyttöön
alueellinen mainonta, niin mainoskatkolle ei ole saatu määriteltyä
omaa kuvasuhdettaan ja siksi joudutaan koko ohjelma ajamaan ulos
4:3-letterboxina. Ihan vaan arvaus, eihän näistä asioista kukaan
asianosainen missään tiedota...
toke lahti
> toke lahti wrote:
>> 1) Maksukanavien korttisähläily olisi voitu keskittää, jolloin yksi
>> kortti toimisi kaikilla kanavilla ja kaikkialla. Nyt ktv-taloudessa asuva
>> ja mökillä t-vastaanottoa käyttävä joutuu hankkimaan 3 korttia, jos
>> haluaa seurata canal+:aa ja vaikka maksullisia formuloita.
> Platco Oy ja Kilpailuviraston kanta:
> "Vahvasti kilpailunrajoituslain vastainen yhtiö"
> Liikenne- ja viestintäministeriön raportissa ehdotetaan yhteistyön
> rakentamista Ylen, MTV3:n ja Swelcomin omistaman yhteisyrityksen Platco
> Oy:n varaan.
> Leivon mukaan suunniteltu yhteistyö viittaa kuitenkin vahvasti
> kilpailunrajoituslain vastaiseen toimintaan.
Eli homma on onnistuttu ryssimään. Monopolifirma saa hoitaa
signaalinjakelun, mutta korttienjakelua ei järkevästi saa hoitaa.
Kas kun ei kilpailuvirasto keksinyt kieltää kännykkäoperaattoreiden
yhteisesti omistamaa firmaa, joka mahdollistaa numeronsiirrot.
>> Tästä aiheutuva 60 euron ylimääräinen vuosimaksu tyhjästä voi hyvinkin
>> estää maksukanavien menestymisen koko maassa. Kännyköiden sim-korteilla
>> ei ole mitään älytntä vuosimaksua, koska gsm-puolella on kilpailua.
> Kuukausimaksuttomia liittymiä on tullut markkinoille vasta nyt, noin
> kymmenen vuotta GSM:n aloituksen jälkeen.
> Ja SIM-kortin joutuu vaihtamaan kun vaihtaa operaattoria.
Mutta sim-kortista ei erikseen ole koskaan joutunut maksamaan ja harvemmin
edes liittymää avatessa.
>> 2) Keskusorganisaatio olisi voinut sertifioida myyntiin tulevat
>> boksit, jolloin olisi ollut edes joku instanssi huolehtimassa niiden
>> toimivuudesta.
> Eipä olisi kovin hauskaa jos ainoa myynnissä oleva malli olisi
> edelleenkin Nokia 9828T ja johonkin 500 euron hintaan.
Saisihan sitä myydä ihan mitä haluaa kuten nykyäänkin, mutta olisi edes
jossain puolueeton taulukko laatikoiden ominaisuuksien toimivuudesta.
Nyt kuluttajat ostavat sikaa säkissä.
>> 3) Toimintaa monitoroiva organisaatio voisi myös huolehtia laadullisista
>> oongelmista kuten juuri tarvittavan kaistan käytöstä.
> Eli liikennenministeriö myöntää toimiluvan kuudelle kanavalle / MUX
> ja sitten vaatii että jokaisen kanavan pitää lähettää vähintään
> 5 mbit kaistalla.
Olisi edes joku instanssi sanomassa, ettei tv-kuvaa voida lähettää
2 Mbps -nopeudella (Viisi). Siltä kun nyt vaan tuntuu, että päättäjillä
ei ole ymmärrystä näihin teknisiin asioihin ja monet niistä joilla on,
eivät niistä välitä.
Ei myöskään ole tuntunut järkevältä, kun muksin ainoa lähettävä kanava
on käyttänyt kaistaa säästöliekillä kustannussyistä.
toke lahti
> Markkinataloudessa ei ole ideana eikä mahdollista estää tuotteiden
> markkinoilletuloa. Suomalaiset ovat mukana sertifoinnissa:
> http://www.nordig.org/ Valitettavasti Nordigin merkitys tai kuluttajien
> kiinnostus "leimoihin" on toistaiseksi ollut vähäistä, varsinkin, koska
> testaus nostaa tuotteen hintaa. Niissä maissa, joissa on todella pyritty
> "keskushallintoon", "virallisia boxeja" on sitten tarjolla vain pari eri
> vanhentunutta tyyppiä hulppeaan hintaan.
Kuten toisessa viestissä jo kirjoitin, niin sertfikaatin puuttuminen ei
mitenkään estäisi bokseja myymästä.
Mitään sertifikaattiakaan ei välttämättä edes tarvittaisi jos joku edes
puolipuolueeton instanssi pitäisi jotain virallista listaa bokseista,
niiden softaversioista ja ominaisuuksista sekä bugeista.
Jos kuluttajat hankkivat lähivuosina 500M€:n arvosta digi-tv-roinaa,
niin kyllä pitäisi olla varaa yksi ihminen moista duunia tekemään palkata.
Mikäs näissä digi-tv-"keskushallintomaissa" on mennyt vikaan?
Sekä briteissä että sveduissa homma oli pannukakkua pari vuotta, kunnes
tällainen keskushallinto perustettiin hoitamaan markkinointia, tidotusta,
asiakaspalvelua, jne. Ja nyt homma on menestys molemmissa maissa.
Kyseisen puljun tarkoituksena kun on saada mahdollisimman monta
tyytyväistä asiakasta itselleen ihan markkinatalouden periaatteiden
mukaan, niin toiminta on hieman erilaista kuin joissain valtiovallan
vanhoissa dinosauruksissa tai analogilähetyksiin keskittyvillä
mainoskanavilla.
Se miksi meillä ei täällä ole kunnollisia bokseja tarpeeksi myynnissä
johtuukin keskieuroopan "keskushallnnottomuudesta", koska siellä
valtaosa vastaanottaa lähetyksensä kaupallisten medialafkojen omilla
bokseilla, jotka eivät tunnetusti tottele mitään standardia.
> Kuvia tarkkaillaan paitsi lähetyspäässä (alkuperäismateriaali ei muuten
> liene aina täydellistä - esim. kohina alkuperäismateriaalissa aiheuttaa
> blokkeja digitaalisesti kompressoituun kuvaan) ainakin ennen ja jälkeen
> MPEG-enkoodauksen
> http://www.digita.fi/presskuva.asp?path=1840;3793;3794;4293;4299
Jossaan tarkkaillaan jotaan juu...
Jos kuitenkin ohjelman luonteeseen kuuluu esim. rakeisuutta tai jotain
muuta huonommin kompressoituvaa materiaalia, niin lähetys- ja
levitysjärjestelmän pitäisi olla sitä luokkaa, ettei se ala rajoittaa
materiaalia tai sitten astutaan sisällöntuotannossa iso harppaus taaksepäin.
> Luin juuri ennen tämän kirjoittamista threadin "Nelonen liittyi joukkoon
> sumeaan" ja kertomukset kuvasuhdeongelmista, ja mietin, miten täydellinen
> tarkkailu täällä kotikatsojaltakaan onnistuisi: satuimme katsomaan molemmat
> threadissa laadultaan haukutut ohjelmat kahdella eri
> boxi-televisioyhdistelmällä emmekä nähneet yhtäkään täällä kuvatuista
> kuvasuhdeongelmista. Yksi yhteensopivuuskysymys lienee vielä boxin ja
> telkkarin välisessä signaloinnissa?
Eiköhän tarkkailu ole jonkun muun kuin kuluttajan homma?
Kimmo Bogel
news:407b16ef$0$23095$39db...@news.song.fi...
> Ilmeisesti ongelmat on siinä, että kun digipuolella otettiin käyttöön
> alueellinen mainonta, niin mainoskatkolle ei ole saatu määriteltyä
> omaa kuvasuhdettaan ja siksi joudutaan koko ohjelma ajamaan ulos
> 4:3-letterboxina. Ihan vaan arvaus, eihän näistä asioista kukaan
> asianosainen missään tiedota...
Ainakin kolmosella 16:9 ohjelman kuvasuhde räpsähtää oikeassa kohtaa
(muutaman kymmenesosa sekunnin tarkkuudella) 4:3:ksi mainosten alkaessa
sama toiseen suuntaan.
toke lahti
Tämä taas riippuu ajankohdasta, ohjelmasta, lähetysalueesta, mahdollisesta
kaapelioperaattorista, boksin mallista, softan versiosta, boksin
asetuksista, töllön mallista ja asetuksista, joten ihan noin yksoikoisesti
en sanoisi.
Donnie Brasco tais olla just äsken esimerkki siitä miten homma "kolmosella"
ei toimi.
Tuomas Eerola
> Eli homma on onnistuttu ryssimään. Monopolifirma saa hoitaa
> signaalinjakelun, mutta korttienjakelua ei järkevästi saa hoitaa.
> Kas kun ei kilpailuvirasto keksinyt kieltää kännykkäoperaattoreiden
> yhteisesti omistamaa firmaa, joka mahdollistaa numeronsiirrot.
Ehkä siksi että jälkimmäinen on kilpailuviraston itse keksimä,
ja ensimmäinen "not invented here".
>>> Tästä aiheutuva 60 euron ylimääräinen vuosimaksu tyhjästä voi hyvinkin
>>> estää maksukanavien menestymisen koko maassa. Kännyköiden sim-korteilla
>>> ei ole mitään älytntä vuosimaksua, koska gsm-puolella on kilpailua.
> Mutta sim-kortista ei erikseen ole koskaan joutunut maksamaan ja harvemmin
> edes liittymää avatessa.
Viimeksi kun SIM-kortti hajosi ja kävin vaihtamassa, sanoivat että ei
maksa mitään kun oli niin vahna kortti. Olin ymmärtävinäni että uudemman
kortin hukkaamisesta / rikkoontumisesta olisi joutunut maksamaan.
> Saisihan sitä myydä ihan mitä haluaa kuten nykyäänkin, mutta olisi edes
> jossain puolueeton taulukko laatikoiden ominaisuuksien toimivuudesta.
> Nyt kuluttajat ostavat sikaa säkissä.
Siitä vaan soittelemaan Tekniikan Maailmaan ja Kuluttaja-lehteen ja
MikroPC:hen ja muihin jotka muitakin vempeleitä tapaavat testata.
Liikenneministeriö on onnistunut ryssimään koko Digi-TV:n aloituksen
niin perusteellisesti että en kaipaa enää yhtään tulosvastuutotan
viranomaista asioita sekoittamaan.
> Olisi edes joku instanssi sanomassa, ettei tv-kuvaa voida lähettää
> 2 Mbps -nopeudella (Viisi). Siltä kun nyt vaan tuntuu, että päättäjillä
> ei ole ymmärrystä näihin teknisiin asioihin ja monet niistä joilla on,
> eivät niistä välitä.
Liikenneministeriö on antanut kanavalle Viisi tuon rajatun kaistan.
Jos liikenneministeriö jonka pitäisi olla asioista perillä toimii noin,
niin mikä ihme antaisi jollekin muulle valtion virastolle yhtäään sen
paremman ymmärryksen?
Tuomas
toke lahti
> toke lahti wrote:
>> harvemmin
>> edes liittymää avatessa.
> Viimeksi kun SIM-kortti hajosi ja kävin vaihtamassa, sanoivat että ei
> maksa mitään kun oli niin vahna kortti. Olin ymmärtävinäni että uudemman
> kortin hukkaamisesta / rikkoontumisesta olisi joutunut maksamaan.
Onpas vaikeaa, vielä kerran: sim-korteilla ei ole kk- tai vuosimaksua.
>> Olisi edes joku instanssi sanomassa, ettei tv-kuvaa voida lähettää
>> 2 Mbps -nopeudella (Viisi). Siltä kun nyt vaan tuntuu, että päättäjillä
>> ei ole ymmärrystä näihin teknisiin asioihin ja monet niistä joilla on,
>> eivät niistä välitä.
> Liikenneministeriö on antanut kanavalle Viisi tuon rajatun kaistan.
> Jos liikenneministeriö jonka pitäisi olla asioista perillä toimii noin,
> niin mikä ihme antaisi jollekin muulle valtion virastolle yhtäään sen
> paremman ymmärryksen?
Jos olisi olemassa keskusorganisaatio, jossa olisi osallisena sekä
sisällöntuottajat(kanavat), verkko-operaattori(digita), loppukäyttäjä
(kuluttajajärjestö),laitekauppiaat(keskusliitto) että lainsäätäjät
(ficora&mintc), niin päätöksissä olisi varmasti enemmän järkeä, kun
jos vain viimeksimainittu tekee päätöksen.
Onko Viitosen kaista muka määritelty lupaehdoissa?
Ettei vaan olisi kanavan ja digitan välinen sopimus?
Löytyykö linkkiä?
Kimmo Bogel
news:21rl70hkhifpto641...@4ax.com...
> Täällä Soneran kaapelissa Subtv:n kuva välillä, esim. tänään Frendien
> aikana, jotenkin "sykkii" rakeisen ja vähemmän rakeisen välillä.
Ja nyt ihan sama "virus" on tarttunut Turun antennilähetyksiinkin!
Ei ole ennen tarvinnutkaan valittaa kuvan kohinaisuudesta ja
rakeisuudesta - muista asioista kylläkin.
Äskeinen "24" oli kuvanlaadultaan jotain todella huonon ja surkean
välimailta.
Ainakin paljon huonompi kuin minulla mikään analoginen kanava, tuota
Subbia vaan ei tule analogisilta.
Täytyy siis valittaen yhtyä siihen lukuisaan joukkoon joka täällä on
todennut asioiden menevän huonompaan suuntaan...
toke lahti
> Eli liikennenministeriö myöntää toimiluvan kuudelle kanavalle / MUX
> ja sitten vaatii että jokaisen kanavan pitää lähettää vähintään
> 5 mbit kaistalla.
Btw. b-muksissa on tällä hetkellä jatkuvaa ohjelmaa kolmella kanavalla.
Miksiköhän nämä eivät lähetä täydellä 7 Mbps -kaistalla, jolloin
kuvanlaatu olisi loistava?
Kimmo Sinkko
@news.song.fi:
> Btw. b-muksissa on tällä hetkellä jatkuvaa ohjelmaa kolmella kanavalla.
> Miksiköhän nämä eivät lähetä täydellä 7 Mbps -kaistalla, jolloin
> kuvanlaatu olisi loistava?
Hehheh. Toivottavasti et suunnittele liikelentokoneita työksesi.
On olemassa, kuvaa, ääntä, tekstitv:tä, ohjelmatietoja, muuta
hallinnointitietoa ja vieläpä MHP dataakin.
Jos kuvalle käytettäisiin koko 21 mbit/s tai vaikka edes ~20,5 mbit/s että
se saataisiin jopa lähetettyäkin perille asti, niin uskon että seuraavaksi
valittaisit äänen puutteesta ja sitten ohjelmatietojen puutteesta.
--
--KSi
toke lahti
Jos nyt lukisit mitä kirjoitin.
En kirjoittanut, että 21 millibittiä kuvalle, vaan 7 Mb/s per kanava.
Kuinka paljon epg+mhp+teksti-tv oikein vie?
Vaikka kuvalle saataisiin vain 6 Mb/s, niin se ei poista sitä ongelmaa,
että kanavat eivät tällä hetkellä käytä kaistaansa hyödyksi, vaan säästävät
biteissä ja laadussa.
Ja tätä ei todellakaan ole lupaehtoihin kirjattu.
toke lahti
Jos nyt lukisit mitä kirjoitin.
En kirjoittanut, että 21 millibittiä kuvalle, vaan 7 Mb/s per kanava.
Kuinka paljon epg+mhp+teksti-tv oikein vie?
Vaikka kuvalle saataisiin vain 6 Mb/s, niin se ei poista sitä ongelmaa,
että kanavat eivät tällä hetkellä käytä kaistaansa hyödyksi, vaan säästävät
biteissä ja laadussa.
Ja tätä ei todellakaan ole lupaehtoihin kirjattu.
Kimmo Sinkko
> Jos nyt lukisit mitä kirjoitin.
Ok.
> Kuinka paljon epg+mhp+teksti-tv oikein vie?
Parempi on, kun katsoo taivaalta, ettei puhu läpiä päähäni. Tosin
erityisesti MHP:n kaista vaihtelee.
> Vaikka kuvalle saataisiin vain 6 Mb/s, niin se ei poista sitä
> ongelmaa, että kanavat eivät tällä hetkellä käytä kaistaansa hyödyksi,
> vaan säästävät biteissä ja laadussa.
Osittain saattaa pitää paikkansakin, mutta tällä hetkellä suurimmat
ongelmat eivät ymmärtääkseni liity tähän, vaan nimenomaan keskeneräiseen
siirtymävaiheeseen. Tästä syystä kaistan käyttö ei nyt ole ollenkaan
optimia ja signaalitiessä on solmuja, joissa laadun heikkenemistä voi
tapahtua, vaikkei niin pitäisikään. Asialle tehdään koko ajan
toimenpiteitä.
> Ja tätä ei todellakaan ole lupaehtoihin kirjattu.
Lieko tarpeenkaan. Muistelen tässä erästä kitinän aihetta, kun GSM koodekit
tulivat äänensiirtoon. Kamala valitus oli siitä, että äänenlaatu on
huonompi kuin "mummon vanhassa bakeliitti eeriksonissa". Vaan kuka enää
muistaa.
--
--KSi
Petri Helenius
>
> Osittain saattaa pitää paikkansakin, mutta tällä hetkellä suurimmat
> ongelmat eivät ymmärtääkseni liity tähän, vaan nimenomaan keskeneräiseen
> siirtymävaiheeseen. Tästä syystä kaistan käyttö ei nyt ole ollenkaan
> optimia ja signaalitiessä on solmuja, joissa laadun heikkenemistä voi
> tapahtua, vaikkei niin pitäisikään. Asialle tehdään koko ajan
> toimenpiteitä.
>
webissä ole niin miksi ei?
Pete
Eispammiakiitos
> Sekä briteissä että sveduissa homma oli pannukakkua pari vuotta, kunnes
> tällainen keskushallinto perustettiin hoitamaan markkinointia, tidotusta,
> asiakaspalvelua, jne. Ja nyt homma on menestys molemmissa maissa.
Ruotsissa "keskushallinto" ilmoittaa (www.teracom.se, www.boxer.se)
vuokrattujen boxien määräksi nyt 230.000. Aikaa on ollut noin tuplasti
Suomeen nähden, ja väestöä samaten. Homma ei vaikuta millään tavalla
menestykseltä vaan menetykseltä Suomeen nähden:-)
Briteissä väestöpenetraatio on suurinpiirtein sama kuin Suomessa. Aikaa
käytetty samoin lähes tupla, tosin yhden konkurssin kautta.
"Keskushallintomalli" ei ole puhdas, sillä minä en ainakaan tiedä, että
uudet boxit olisi pakko testata jossain. Jokainen alan lehti raportoi
uusista UK:ssa myyntiintulleista malleista, näistä osa näkynyt myös
Suomessa, päinvastoin kuin Ruotsissa, jossa mallivalikoima näyttää hyvin
rajoitetulta.
Jos joku tietää Ruotsissa tai Briteissä asumisen kautta paremmin please let
us know.
toke lahti
Niitä ei ole koska kaikki syyttelevät toisiaan, eikä kukaan ota
vastuuta.
Kaistaa ei ole maksimaalisesti käytetty vielä koskaan.
C-muksissa oli ennen vain yksi kanava ja b-muksissa kolme.
Kuitenkin makroblokkipalikoita on kateltu koko digi-tv:n ajan.
Syytä vai vain arvailla, koska jakelua hoitavan monopoliyhtiön
velotukset ohjelmakanavilta ovat liikesalaisuuksia.
Mitään muuta motiivia on kuitenkin vaikea keksiä kuin että laskuttavat
käytetyn kaistan mukaan, vaikka digitalle on tasan yhtä kallista
lähettää muksia tyhjänä kuin täytenä dataa.
Onkos muuten statistinen pleksaus yhä b-nipussa käytössä eli suostuvatko
kilpailijat jakamaan kaistaansa toisilleen tilanteesta riippuen?
Eispammiakiitos
Mihin perustuu väite? Oletko kysynyt "liikesalaisuudeksi" väittämääsi
hinnastoa?
> Mitään muuta motiivia on kuitenkin vaikea keksiä kuin että laskuttavat
> käytetyn kaistan mukaan, vaikka digitalle on tasan yhtä kallista
> lähettää muksia tyhjänä kuin täytenä dataa.
Tuohon kaistaan tuo hinnasto, jonka saa helposti kysymällä, perustuu,
lisäksi kellonaikaan.
toke lahti
> Ruotsissa "keskushallinto" ilmoittaa (www.teracom.se, www.boxer.se)
> vuokrattujen boxien määräksi nyt 230.000. Aikaa on ollut noin tuplasti
> Suomeen nähden, ja väestöä samaten. Homma ei vaikuta millään tavalla
> menestykseltä vaan menetykseltä Suomeen nähden:-)
Josta varmaan 90% on myyty sen jälkeen kun keskitetty hallintomalli
otettiin käyttöön. Ja tämä tapahtui huomattavasti Suomen
"suuren digistartin" jälkeen, kuten Briteissäkin.
Eli keskitetyllä mallilla on saatu kanavamäärä ja asiakasmäärä
moninkertaistettua ja koko homma pelastettua.
>>velotukset ohjelmakanavilta ovat liikesalaisuuksia.
> Mihin perustuu väite? Oletko kysynyt "liikesalaisuudeksi" väittämääsi
> hinnastoa?
Jos se on julkinen, niin miksi se ei ole digitan webbisivuilla?
>>Mitään muuta motiivia on kuitenkin vaikea keksiä kuin että laskuttavat
>>käytetyn kaistan mukaan, vaikka digitalle on tasan yhtä kallista
>>lähettää muksia tyhjänä kuin täytenä dataa.
> Tuohon kaistaan tuo hinnasto, jonka saa helposti kysymällä, perustuu,
> lisäksi kellonaikaan.
Ja mitä järkeä tässä on?
Kulut on samat, kaistaa menee hukkaan ja digi-tv saa huonoa pr:ää
huonosta kuvanlaadusta.
Aluksi kanavia piti olla neljä per muksi.
Sitten pienen penetraation ja kalliiden bittien takia kaupalliset
kanavat säästivät kaistoissaan. Tämä tulkittiin sitten niin, että
eiväthän ne enempää halua/tarvitse jatkossakaan, joten voidaan
tunkea lisää kanavia mukseihin. Canal+:lle myönnettiin yksi toimilupa,
mutta kanavia löytyy kuitenkin kolme...
Lopputuloksen voi tarkistaa vaikka vaikka seuraavan kerran kun
mtv3+ ja nelonen+ lähettää urheilua samanaikaisesti.
Vahvasti epäilen myös sitä, että toimiluvan myöntäeillä olisi ollut
mitään aavistusta siitä, että Suomen ensimmäistä kaupallista puhdasta
digikanavaa Viitosta lähetetään niin pienellä kaistalla, että
täysikokoista liikkuvaa kuvaa ei voi lähettää.
Nyt digi-tv on siis päässyt laadullisesti webbistriimin tasolle.
Seuraavaksi webin kautta voi striimata hdtv:tä. Niin ne asiat kääntyy...
Petri Helenius
> Nyt digi-tv on siis päässyt laadullisesti webbistriimin tasolle.
> Seuraavaksi webin kautta voi striimata hdtv:tä. Niin ne asiat kääntyy...
>
No sitähän tässä on huudeltu jo ennen "digiteeveetä" että unohdetaan
terrestiaali-kapeakaista-teeveet ja laitetaan joka mutkaan
laajakaista-tv mihin sitten saa samalla vaivalla 10 tai 10000 kanavaa.
Toki broadcast-jakelu jollekin sisällölle on hyväkin vaihtoehto mutta ei
pitäisi samalla estää muiden jakeluteiden kehittämistä.
Pete
Kimmo Sinkko
@news.song.fi:
> Kaistaa ei ole maksimaalisesti käytetty vielä koskaan.
Tässäkin asiassa olet väärässä.
>C-muksissa oli ennen vain yksi kanava
Käyttämäsi aikamuoto tekee väitteestäsi itsessään jo naurettavan.
>ja b-muksissa kolme
Ja millä laskuopilla ? Omallani saan:
MTV3
MTV3+
SubTV
Nelonen
Nelonen+
1+1+1+1+1=5 ne 3
--
--KSi
toke lahti
> toke lahti <to...@iki.finvalid> wrote in news:407d99d4$0$3185$39db0f71
> @news.song.fi:
>>Kaistaa ei ole maksimaalisesti käytetty vielä koskaan.
> Tässäkin asiassa olet väärässä.
>>C-muksissa oli ennen vain yksi kanava
> Käyttämäsi aikamuoto tekee väitteestäsi itsessään jo naurettavan.
No olikos c-muksissa aikaisemmin muuta kuin nelonen?
>>ja b-muksissa kolme
> Ja millä laskuopilla ? Omallani saan:
> MTV3
> MTV3+
> SubTV
> Nelonen
> Nelonen+
> 1+1+1+1+1=5 ne 3
Ennen kanavien uudelleenjärjestelyä (1.4.2004) b-muksissa oli muistaakseni
mtv3, subtv ja urheilukanava.
Plussakanavat unohtaisin silloin kun puhutaan normaalitilanteen
kaistankäytöstä.
Mikäs nyt meni väärin jo on naurettavaa?
Kimmo Sinkko
> No olikos c-muksissa aikaisemmin muuta kuin nelonen?
Argh. Olit vahvasti sitä mieltä, että kaikkea kapasiteettia ei ole käytetä
vieläkään, niin minä sen ainakin ymmärsin. Mitä väliä sillä on mitä tilanne
joskus _oli_ ?
> Plussakanavat unohtaisin silloin kun puhutaan normaalitilanteen
> kaistankäytöstä.
Vaan kun ne eivät ole 0:lla missään tilanteessa. Toisekseen, kapasiteetin
allokointi pitää suorittaa sen mukaan, että jokaisella ko. kanavalla on
mahdollisuus lähettää ennalta määrittelemätöntä kuvaa toisistaan
riippumatta. Tästä syystä muxin lähetteessä on aina stuffinggia mukana.
> Mikäs nyt meni väärin jo on naurettavaa?
No tällä kertaa ei selvisit paremmin ;)
--
--KSi
toke lahti
> toke lahti <to...@iki.finvalid> wrote in
> news:407e74ad$0$17194$39db...@news.song.fi:
>>No olikos c-muksissa aikaisemmin muuta kuin nelonen?
> Argh. Olit vahvasti sitä mieltä, että kaikkea kapasiteettia ei ole käytetä
> vieläkään, niin minä sen ainakin ymmärsin. Mitä väliä sillä on mitä tilanne
> joskus _oli_ ?
Johtuu kausaliteetistä: nykyhetkeen vaikuttaa historia.
Tällä kertaa tässä tilanteessa niin, että jos muksin ainoa kanava
lähettää kitsastellen 3Mbps-kaistalla, niin digita ei pitkään anna
muksin kaikua tyhjyyttä, vaan sille hommataan muuta käyttöä.
Kun sitten muksi on täynnä, niin laatua ei enää voidakaan nostaa.
Jos vielä halutaan miettiä nykypäivää, niin joku joka näkee noiden
kanavien datanopeudet, niin voisi huutaa hep heti kun joku b-muksin
kanava ylittää 5 Mbps. Tähän olisi kaikilla jatkuvasti ohjelmaa
lähettävillä kanavilla mahdollisuus silloin kuin plussilla on vain
planssi.
Hinta menee laadun edelle toisin kuin mainospuheissa.
Kimmo Sinkko
> ...kanava ylittää 5 Mbps. Tähän olisi kaikilla jatkuvasti ohjelmaa
> lähettävillä kanavilla mahdollisuus silloin kuin plussilla on vain
> planssi.
Teet oletuksen, että kaikki kanavat olisivat statistisessa ryhmässä
keskenään. Näin ei välttämättä ole.
> Hinta menee laadun edelle toisin kuin mainospuheissa.
Muotoilisin sen mieluummin niin, että aina halutaan parasta mahdollista
laatua, mihin on varaa.
--
--KSi
Petri Helenius
> toke lahti <to...@iki.finvalid> wrote in
> news:407e86c5$0$25864$39db...@news.song.fi:
>
>
>>...kanava ylittää 5 Mbps. Tähän olisi kaikilla jatkuvasti ohjelmaa
>>lähettävillä kanavilla mahdollisuus silloin kuin plussilla on vain
>>planssi.
>
>
> Teet oletuksen, että kaikki kanavat olisivat statistisessa ryhmässä
> keskenään. Näin ei välttämättä ole.
>
Ei mutta olisihan se loogista että saman kioskin kanavat jakaisivat
kaistaa tarpeen mukaan.
Pete
Klaus Hauta-aho
>
> Onkos muuten statistinen pleksaus yhä b-nipussa käytössä eli suostuvatko
> kilpailijat jakamaan kaistaansa toisilleen tilanteesta riippuen?
>
Tuskimpa on. DVB-kortilla tallennetuista koeklipeistä voisi vaikka
vannoa, että mtv3d ja subtv käyttävät cbr-enkoodausta. Bitrate on hyvin
tasainen koko ajan.
Ari Wuolle
> Kamala valitus oli siitä, että äänenlaatu on huonompi kuin "mummon
> vanhassa bakeliitti eeriksonissa". Vaan kuka enää muistaa.
Niin, harva noita FR rahinoita enää muistelee kun GSM-verkoissa on
siirrytty EFR koodekkiin yhdistelmää Keski-Suomi & Sonera
lukuunottamatta. Telia 1998, Sonera 2000 (paitsi Keski-Suomi), Finnet
2001 (eli alustaan alkanen) ja Elisa 2003.
Ja palataanpa digi-tv:hen - milloin otetaan käyttöön koodaustapa joka
kestää vertailun hyvään analogiakuvaan? Nykyiset lähetykset ovat
sellaista kuraa että kun ensimmäistä kertaa näin digiohjelmia 28"
ruudusta olisi pitänyt hakea yrjöpussi. Pienemmillä kuvakoilla riittää
kun kääntää pään sivuun.
Ari Wuolle
toke lahti
> toke lahti <to...@iki.finvalid> wrote in
> news:407e86c5$0$25864$39db...@news.song.fi:
>>...kanava ylittää 5 Mbps. Tähän olisi kaikilla jatkuvasti ohjelmaa
>>lähettävillä kanavilla mahdollisuus silloin kuin plussilla on vain
>>planssi.
> Teet oletuksen, että kaikki kanavat olisivat statistisessa ryhmässä
> keskenään. Näin ei välttämättä ole.
Vaikka almalla ja erkolla olisi omat kiinteät kaistansa 13/9Mbps,
niin laatuun olisi tilaa.
>>Hinta menee laadun edelle toisin kuin mainospuheissa.
> Muotoilisin sen mieluummin niin, että aina halutaan parasta mahdollista
> laatua, mihin on varaa.
Perinteisesti levitys on maksanut prossan tai pari liikevaihdosta.
Digikaistan määrässä säästäminen alkaakin olla sitten jotain
promilleluokkaa. Eli ei voi puhua muusta kuin totaalisen törkeästä
voiton maksimoimisesta, jos sen varjolla kaistasta kitsastellaan.
toke lahti
Viittisitkö antaa hieman esimerkkejä noista b-muksin kanavien bitrateista?
Klaus Hauta-aho
>
> Klaus Hauta-aho wrote:
> > toke lahti wrote:
> >>Onkos muuten statistinen pleksaus yhä b-nipussa käytössä eli suostuvatko
> >>kilpailijat jakamaan kaistaansa toisilleen tilanteesta riippuen?
> > Tuskimpa on. DVB-kortilla tallennetuista koeklipeistä voisi vaikka
> > vannoa, että mtv3d ja subtv käyttävät cbr-enkoodausta. Bitrate on hyvin
> > tasainen koko ajan.
>
> Viittisitkö antaa hieman esimerkkejä noista b-muksin kanavien bitrateista?
>
Eilen illalla kymmenen maissa mtv3d, mtv3+ ja subtv:n keskimääräinen
bitrate oli jokseenkin 3,2 - 3,3 Mbps. Piikkeissäkin ne jäivät selvästi
alle 4Mbps. Hieman aiemmin tallennettut nelosen klipit näyttivät
keskimäärin 4,2Mbps piikkien käydessä reilussa 5 Mbps vauhdissa. Täytyy
muistaa, ettei tämä ole mikään tieteellisen tarkka testi, nopeudet on
klipeistä tutkittu TECO:n bitrate viever softalla.
Klaus Hauta-aho
Täydennyksenä sen verran, että nuo olivat bitrateja videon osalta. Ääni
nelosella on 224Kbps ja muilla 256Kbps. Aiemmin illalla mtv+ lähettäessä
planssia n. 1Mbps vauhdilla olivat mtv3d:n ja subtv:n lukemat samoja
kuin yllä. Statistisesta ryhmästä ei siis liene kysymys.
Seppo Vimpari
> Ja palataanpa digi-tv:hen - milloin otetaan käyttöön koodaustapa joka
> kestää vertailun hyvään analogiakuvaan? Nykyiset lähetykset ovat
> sellaista kuraa että kun ensimmäistä kertaa näin digiohjelmia 28"
> ruudusta olisi pitänyt hakea yrjöpussi. Pienemmillä kuvakoilla riittää
> kun kääntää pään sivuun.
Eiköhän tuossa ole jo vähän liioittelua, mutta kieltämättä noita
digitaalihäiriöitä näkyy koko ajan kun niitä vaan osaa etsiä. Pari päivää
sitten esim. haastateltiin jotain kaveria joilla oli digipuolella vedetty
jotain p**kaa leukaan... Käynti anapuolella paljasti, etä sehän oli vaan
parransänki, melkeinpä yksittäiset karvat näkyi mutta digi hukkasi
yksityiskohdat ja näytti vaan "likaista" leukaa ;-)
T. Seppo
Vesa
> No sitähän tässä on huudeltu jo ennen "digiteeveetä" että unohdetaan
> terrestiaali-kapeakaista-teeveet ja laitetaan joka mutkaan
> laajakaista-tv mihin sitten saa samalla vaivalla 10 tai 10000 kanavaa.
Pari viikoa sitten oli paikallisessa sanomalehdessä juttu naapurimaan
peräkylässä eli Pajalan kunnassa tehdystä laajakaista-asennuksesta. Jutun
mukaan se on ensimmäinen Norrbottenin kunta jossa laajakaista on asennettu
hallituksen tavoitteiden mukaisesti. 7000:sta asukkaasta 6000:lla on nyt
mahdollisuus liittyä laajakaistan käyttäjiksi. Kylälle vedettiin 140 km
uutta valokaapelia. Kunnan virkamiehen mukaan ensivaiheessa laajakaista on
vain nettikäytössä, mutta tavoitteena on välittää sen avulla myös puhelut ja
useita TV-lähetykset. Jutusta ei käynyt ilmi sikäläinen laajakaistan
määrittely, mutta minusta tuntuu että jos suomalaisen määrittelyn mukaista
laajakaistaa, 256 kbit ADSL:ää myöten aletaan lähettämään netin lisäksi myös
muutama TV-kanava ja puheluita niin kaista käy pian ahtaaksi.
-VJ-
Kimmo Sinkko
@news.song.fi:
> Vaikka almalla ja erkolla olisi omat kiinteät kaistansa 13/9Mbps,
> niin laatuun olisi tilaa.
Joopa joo. Omalta osaltani lakkaan kommentoimasta näitä höpöjuttuja.
> Perinteisesti levitys on maksanut prossan tai pari liikevaihdosta.
> Digikaistan määrässä säästäminen alkaakin olla sitten jotain
> promilleluokkaa. Eli ei voi puhua muusta kuin totaalisen törkeästä
> voiton maksimoimisesta, jos sen varjolla kaistasta kitsastellaan.
Mistä ihmeestä revit näitä "totuuksia" ? Uskomatonta tarinaa.
--
--KSi
Tero Patana
> toke lahti <to...@iki.finvalid> wrote in news:407f08e7$0$3185$39db0f71
> @news.song.fi:
>
> > Digikaistan määrässä säästäminen alkaakin olla sitten jotain
> > promilleluokkaa. Eli ei voi puhua muusta kuin totaalisen törkeästä
> > voiton maksimoimisesta, jos sen varjolla kaistasta kitsastellaan.
>
> Mistä ihmeestä revit näitä "totuuksia" ? Uskomatonta tarinaa.
>
käyttämä conax-salaus, toinen on kuvanlaatu. Ensimmäinen on fyysinen este,
jälkimmäinen henkinen asennoituminen.
3KTV:n salaukseen tiedän syyn, mutta kuvanlaadun puutteisiin, tai
paremminkin kaistan käyttämättömyyteen en ole vielä saanut sellaista
vastausta joka oikeasti olisi tyydyttänyt. Täällä on selkeästi liikkeellä
"asiantuntijoita", jotka arvailevat syitä. Ymmärtääkseni sinä, Kimmo,
voisit helpohkostikin selventää näitä harhaluuloja. Asioita jotka ainakin
itselleni on hiukan epäselviä, on kuten se että nouseeko MTV:n digitalle
maksama summa reilustikin jos nostetaan kaistaa? Entä onko tuo summa
määrällisesti jotain sellaista että sillä on mitään merkitystä? Onko
lähitulevaisuudessa (<1 vuosi) odotettavissa kanavien kuvanlaadun
paranemista, vai pitääkö odottaa kunnes analogialähetykset lopetetaan?
Lisäksi vähän teknisempiä asioita, johon varmasti muutkin osaavat
kommentoida, että paljonko kaistaa tarvitaan jotta voi sanoa kuvaa
hyväksi? Entä niille, jotka käyttävät isoa tv:tä tai tykkiä? Ymmärtääkseni
satelliitilta tulee 5-7M kaistalla, ja ainakin omassa telkkarissa
kuvanlaatu on huippuluokkaa.
Yksi mielenkiintoinen lisädetaili olisi tietää milloin Dolby Digital
-äänet aiotaan ottaa yleisemmin käyttöön, esimerkiksi elokuvien aikana?
Tuossa(kin) satelliittipuoli on ottanut varaslähtöä, onkohan joillain
kanavilla ollut jo vuoden tai pari käytössä DD-äänet?
Jolly Roger
"Vesa" <cieo...@spamgourmet.com> wrote in message
news:uNLfc.48$iZ4...@read3.inet.fi...
> Pari viikoa sitten oli paikallisessa sanomalehdessä juttu naapurimaan
> peräkylässä eli Pajalan kunnassa tehdystä laajakaista-asennuksesta. Jutun
> mukaan se on ensimmäinen Norrbottenin kunta jossa laajakaista on asennettu
> hallituksen tavoitteiden mukaisesti. 7000:sta asukkaasta 6000:lla on nyt
> mahdollisuus liittyä laajakaistan käyttäjiksi. Kylälle vedettiin 140 km
> uutta valokaapelia. Kunnan virkamiehen mukaan ensivaiheessa laajakaista on
> vain nettikäytössä, mutta tavoitteena on välittää sen avulla myös puhelut
ja
> useita TV-lähetykset. Jutusta ei käynyt ilmi sikäläinen laajakaistan
> määrittely, mutta minusta tuntuu että jos suomalaisen määrittelyn mukaista
> laajakaistaa, 256 kbit ADSL:ää myöten aletaan lähettämään netin lisäksi
myös
> muutama TV-kanava ja puheluita niin kaista käy pian ahtaaksi.
Kyseessä oli 100 Mbps kuitu, johon mahtunee streamia ihan kivasti.
Itsellä samanlainen kotona, streamia (esim. tilaus .vob tjms.) ei tosin
vielä mistään tarjolla(?)
Kimmo Sinkko
news:Pine.GSO.4.58.04...@paju.oulu.fi:
> Ymmärtääkseni
> sinä, Kimmo, voisit helpohkostikin selventää näitä harhaluuloja.
> Asioita jotka ainakin itselleni on hiukan epäselviä, on kuten se että
> nouseeko MTV:n digitalle maksama summa reilustikin jos nostetaan
> kaistaa? Entä onko tuo summa määrällisesti jotain sellaista että sillä
> on mitään merkitystä? Onko lähitulevaisuudessa (<1 vuosi)
> odotettavissa kanavien kuvanlaadun paranemista, vai pitääkö odottaa
> kunnes analogialähetykset lopetetaan?
Näissä kommenteissa täytyy pitää kieli keskellä suuta ja se vähentää
informaatioarvoa ;)
Kuten totesin, niin kyllä lähtökohta on tarjota parempaa laatua ja
parasta mahdollista laatua. Asian takana on hyvin monimutkainen tekninen
platformi, johon tehdään vielä muutoksia. Se valitettavasti näkyy. Kukaan
ei ole tyytyväinen tähän nykytilanteeseen. Ei eräässä kaupallisessa TV -
yhtiöissä nyt kuitenkaan ole pelkästään aivokuolleita epäpäteviä ja
työsuoritteestaan täysin piittaamattomia ihmisiä töissä, vaikka niin on
täällä useasti väitettykin.
Laadun paranemiselle on katto, mutta paremman konfiguraation, optimoinnin
ja tehokkaamman statistisen multipleksauksen kautta tullaan pääsemään
parempaan tulokseen. Analogilopetuksella ei ole tässä roolia, eli siitä
ei mikään näistä asioista riipu.
> Lisäksi vähän teknisempiä asioita, johon varmasti muutkin osaavat
> kommentoida, että paljonko kaistaa tarvitaan jotta voi sanoa kuvaa
> hyväksi? Entä niille, jotka käyttävät isoa tv:tä tai tykkiä?
> Ymmärtääkseni satelliitilta tulee 5-7M kaistalla, ja ainakin omassa
> telkkarissa kuvanlaatu on huippuluokkaa.
No "hyvää" on hyvin vaikea määritellä. Oma fiilikseni on, että
varsinaisia HDTV -ähetyksiä ei ihan vielä tarvita, jos SDTV:n DVB -
teknologialla päästäisiin esimerkiksi tarvittaessa elokuvien tapauksessa
tuonne n. 8 mbit/s kaistaan videolla. Silloin ero oikean HDTV:n ja SDTV:n
välillä on kyseenalainen, kun muistetaan että siellä vastaanottopäässä ei
näyttölaite ja signaalitie keskimäärin ole sitä tasoa, että oikeasta HDTV
-signaalista saataisiin koko hyötyä irti.
Kokemuksia tästä on toimijoilla (teknisiä, taloudellisia ja
sisällöllisiä) Australiasta, jossa on vahva DVB/HDTV panostus ollut jo
vuosia.
> Yksi mielenkiintoinen lisädetaili olisi tietää milloin Dolby Digital
> -äänet aiotaan ottaa yleisemmin käyttöön, esimerkiksi elokuvien
> aikana? Tuossa(kin) satelliittipuoli on ottanut varaslähtöä, onkohan
> joillain kanavilla ollut jo vuoden tai pari käytössä DD-äänet?
Tätäkin jumpataan koko ajan, mutta haaste ei ole niinkään tekninen tällä
hetkellä. Ongelman muodostaa kansainvälinen ohjelmamateriaali, jossa
vieläkin on satunnaisia haasteita saada edes stereoääniraidalla olevia
materiaaleja. Toistaiseksi tiedusteluille monikanavaäänistä on lähinnä
naureskeltu.
Kun painetta tulee kansainvälisesti muiltakin tahoilta (vakavasti
otettavilta, Suomi tai pohjoismaat ovat hyttysen kakka Itämeressä), niin
asia varmasti muuttuu. Arvailen, että mediateollisuuden DVD-haara, joka
tuottaa 5.1 kuluttajatuotteita ei ole samassa rakennuksessa kuin TV-
levityshaara, jossa moisista kotkotuksista ei lämmetä. Niin kummalliselta
tuntuu, että elokuvasta jonka voi kulman DVD vuokraamosta hakea 5.1
äänillä euron hintaan ei saa broadcast -tasoista pakettia ulos kuin
stereolla, jos silläkään.
BTW, alkuperäiseen threadiin viitaten; Subin signaloinnista on löydetty
"epäjatkuvuuskohta" joka on selkeä virhe ja sitä ollaan korjaamassa.
--
--KSi
PW
> No "hyvää" on hyvin vaikea määritellä. Oma fiilikseni on, että
> varsinaisia HDTV -ähetyksiä ei ihan vielä tarvita, jos SDTV:n DVB -
> teknologialla päästäisiin esimerkiksi tarvittaessa elokuvien tapauksessa
> tuonne n. 8 mbit/s kaistaan videolla.
> Tätäkin jumpataan koko ajan, mutta haaste ei ole niinkään tekninen tällä
> hetkellä. Ongelman muodostaa kansainvälinen ohjelmamateriaali, jossa
> vieläkin on satunnaisia haasteita saada edes stereoääniraidalla olevia
> materiaaleja. Toistaiseksi tiedusteluille monikanavaäänistä on lähinnä
> naureskeltu.
Noihin yllämainittuihin seikkoihin viitaten, toisiko HDTV mitään
oleellista parannusta kuvanlaatuun kanavilla, joiden ohjelmatarjonta on
pääosissaan "vanhaa" materiaalia ?
Hieman ihmetyttää, mistä johtuu tuon yleisradiolähetykseen tarkoitetun
kansainvälisen ohjelmamateriaalin saatavuusongelmat (ääni) ?
Onko ääni tullut, isommissa maissa, vasta viimeaikoina kuvan kaveriksi,
vai riittääkö isojen maiden asukkaille, kunhan jotain ääntä tulee ? :-)
--
P.W.
Vapaa työpaineista :-)
Kimmo Sinkko
news:c5ojh9$3rqbp$1...@ID-216662.news.uni-berlin.de:
> Noihin yllämainittuihin seikkoihin viitaten, toisiko HDTV mitään
> oleellista parannusta kuvanlaatuun kanavilla, joiden ohjelmatarjonta
> on pääosissaan "vanhaa" materiaalia ?
No niinpä juuri, mutta ajatushan onkin, että SD:nä tehtyä materiaalia ei
todellakaan up-convertata HD:ksi, vaan HD:na lähetetään vain aidosti HD -
materiaalia. Eihän siinä ole mitään tolkkua, vaan pelkkää kapasiteetin
haaskaustahan se olisi.
Mutta nyt jos taistellaan monikanavaäänen kanssa, niin sitten saadaankin
alkaa ihmettely HD -materiaalista. Voi vaan kuvitella kuinka paljon sitä
sitten on saatavilla (ei, en oikeasti tiedä siitä asiasta mitään). ;)
--
--KSi
Eispammiakiitos
> Ja palataanpa digi-tv:hen - milloin otetaan käyttöön koodaustapa joka
> kestää vertailun hyvään analogiakuvaan? Nykyiset lähetykset ovat
> sellaista kuraa että kun ensimmäistä kertaa näin digiohjelmia 28"
Olen kolmessa eri taloyhtiössä olleissa laitteissa päässyt vertaamaan noin
29"-tuumaisella erittäin hyvällä telkulla vastauusitussa antenniverkossa
kuvaa, lähinnä MTV:n ja Nelosen. Digikuva on kaikkien katsojien mielestä
ollut huomattavasti parempi jo noin puolen vuoden kokemusten jälkeenkin.
Itse asiassa analogiatelkkarin katselu on loppunut kokonaan.
Sitten törmäsin boxiin, jonka SCART-lähdössä yliterävöitetään kuvaa liian
paljon, ja varsinkin perässä olleen yliterävöittävän television jälkeen
kuvaa saattoi pitää huonompana kuin analogisena, ja MPEG-pakkaukseen
kuuluvat ruudut ja vääristyneet väriliut näkyivät aina välillä.
Analogiatekniikalla tai monikertaisella A/D/A/D/A-kamalla voi siis tuhota
hyvän digitaalilähetyksen. Kannattaa ainakin tsekata oman laitteen
mahdolliset säädöt.
Jouni Honkala
> Aluksi kanavia piti olla neljä per muksi.
> Sitten pienen penetraation ja kalliiden bittien takia kaupalliset
> kanavat säästivät kaistoissaan. Tämä tulkittiin sitten niin, että
> eiväthän ne enempää halua/tarvitse jatkossakaan, joten voidaan
> tunkea lisää kanavia mukseihin. Canal+:lle myönnettiin yksi toimilupa,
> mutta kanavia löytyy kuitenkin kolme...
Kun viimeksi tarkistin, Canal+:lle oli annettu toimilupa kolmen ohjelman
lähettämiseen korkeintaan 11 Mbit/s:n kokoisella kaistalla.
http://www.mintc.fi/www/sivut/suomi/tele/markkinat/canal+.pdf
> Vahvasti epäilen myös sitä, että toimiluvan myöntäeillä olisi ollut
> mitään aavistusta siitä, että Suomen ensimmäistä kaupallista puhdasta
> digikanavaa Viitosta lähetetään niin pienellä kaistalla, että
> täysikokoista liikkuvaa kuvaa ei voi lähettää.
Se on täysin mahdollista ja jopa todennäköistä. Mutta kyllä tämä kaikki
vielä iloksi muuttuu kun sitten joskus tulevaisuudessa eletään pelkän
digitv:n ajassa. Josko sitten nämä yhteensopivuudetkin laitteiden ja
lähetyksen kanssa olisivat kunnossa.
- Jouni
Petri Helenius
>
> No niinpä juuri, mutta ajatushan onkin, että SD:nä tehtyä materiaalia ei
> todellakaan up-convertata HD:ksi, vaan HD:na lähetetään vain aidosti HD -
> materiaalia. Eihän siinä ole mitään tolkkua, vaan pelkkää kapasiteetin
> haaskaustahan se olisi.
>
alkuperämaassaan HDTV:nä, samoin CSI, Frasier tulee sitten YLE1:ltä.
Lisäksi HDTV:nä lähetetään mm. Law & Order, Jay Leno, NYPD Blue,
Smallville, Angel, Star Trek: Enterprise, Alias, The Practice, ...
Näiden lisäksi HBO työntää yli puolet päivästä leffoja HD-laadulla
(niissähän alkuperäismateriaali onkin hyvälaatuista) ja urheilukanavat
ja mausteena päälle Discovery tuuppaa 17-24 päivittäin HD-dokumenttia ulos.
Näiden lisäksi Showtimeltä tulee sitten konserttia ja muuta. Tietyt
esiintyjät pääsevät paremmin edukseen kun saa KUVAA ISOMMALLE :-)
> Mutta nyt jos taistellaan monikanavaäänen kanssa, niin sitten saadaankin
> alkaa ihmettely HD -materiaalista. Voi vaan kuvitella kuinka paljon sitä
> sitten on saatavilla (ei, en oikeasti tiedä siitä asiasta mitään). ;)
>
Tuntuu siltä että Euroopan mediayhtiöissä HD-osaaminen on aika harvassa.
Laatua ei haluta tehdä kun kansalle on helppo tuupata palikkagraffaa
ysi-ysi hintaan. No kansalaiset sitten ostavat DVD-levyjä ja kohta
HD-DVD levyjä. Digitv-sedät heräävät asiaan joskus sen jälkeen kun
surutyö paluukanavamodeemien kanssa on tehty. (tuo virhehän tiedettiin
jo ennen digiteeveen lanseerausta että lankapuhelimet ovat katoavaa
kansanperinnettä)
Pete
Petri Helenius
> Ainakaan poliiittisesti (lue lainsäädännöllisesti). Jos kuka tahansa
> saa pystytellä webbisivuja, miksei streemaavia TV-kanavia tai radioasemia?
>
> Kunhan pitää huolen tekijänoikeukista.
Toki saa mutta tämän toiminnan estävät tehokkaasti samat Lauttasaaren
Nettiradion Tappajat jotka ovat huolehtineet siitä ettei suomessa ole
kohta jäljellä ainuttakaan kotimaista nettiradiota.
Pete
Kimmo Sinkko
news:wvCgc.2384$NX6....@reader1.news.jippii.net:
> Digitv-sedät heräävät asiaan joskus
> sen jälkeen kun surutyö paluukanavamodeemien kanssa on tehty. (tuo
> virhehän tiedettiin jo ennen digiteeveen lanseerausta että
> lankapuhelimet ovat katoavaa kansanperinnettä)
No ei se mikään virhe sinänsä ole, vaan valmistajat eivät toistaiseksi ole
tuoneet markkinoille muita kuin valmiina hyllyssä olevia rautoja, joissa
nyt on vain tuo PSTN modeemi olemassa.
Pieniä eriä on nähty jo eetteripaluukanavallisia laitteita ja muita
langattomia vaihtoehtoja. Tilanne paranee sitä mukaa, kun isommilla
markkinoilla herätään paluukanavatarpeeseen ja hommassa alkaa olla
liiketoiminnan hajua.
--
--KSi
Petri Helenius
>
> No ei se mikään virhe sinänsä ole, vaan valmistajat eivät toistaiseksi ole
> tuoneet markkinoille muita kuin valmiina hyllyssä olevia rautoja, joissa
> nyt on vain tuo PSTN modeemi olemassa.
>
vehkeet kuin modeemi-paluukanavalliset eivät ole suotavia, niin tuskinpa
valmistajat viitsivät niitä markkinoille vastoin transportmonopolin
haltijan tahtoa tuoda?
> Pieniä eriä on nähty jo eetteripaluukanavallisia laitteita ja muita
> langattomia vaihtoehtoja. Tilanne paranee sitä mukaa, kun isommilla
> markkinoilla herätään paluukanavatarpeeseen ja hommassa alkaa olla
> liiketoiminnan hajua.
>
Voiko tälläisellä laitteella käyttää nykyisiä MHP-palveluita? Vai onko
se estetty?
Pete
Tuomas Eerola
>> No ei se mikään virhe sinänsä ole, vaan valmistajat eivät toistaiseksi
>> ole tuoneet markkinoille muita kuin valmiina hyllyssä olevia rautoja,
>> joissa nyt on vain tuo PSTN modeemi olemassa.
> Niin, asiahan on niin että sitä saa mitä tilaa. Jos sanotaan että muut
> vehkeet kuin modeemi-paluukanavalliset eivät ole suotavia, niin tuskinpa
> valmistajat viitsivät niitä markkinoille vastoin transportmonopolin
> haltijan tahtoa tuoda?
Jos sanotaan että raudassa yleensä on muista syistä modemiliitäntä
joka tapauksessa valmiina, niin on aika todennäköistä että valmistajat
haluavat mieluummin myydä sellaisia laitteita joita heillä on kuin
sellaisia joita ei ole.
> Voiko tälläisellä laitteella käyttää nykyisiä MHP-palveluita? Vai onko
> se estetty?
Miksi ihmeessä olisi estetty? Eihän nykyisten MHP-palveluiden käyttöön
yleensä edes tarvita paluukanavaa laisinkaan, jonka vuoksi on myös
aika yhdentekevää mikä paluukanavamalli vekottimessa sattuu olemaan.
Kimmo Sinkko
> Niin, asiahan on niin että sitä saa mitä tilaa.
Öh. Oletkohan ymmärtänyt jenkan askeleet jotenkin väärin ;)
Viestintäkonglomeraatit eivät Suomessa tilaa yhtään mitään bokseja. Se on
kuluttaja, joka sen boksin ostaa eli voitaneen sanoa termilläsi "tilaa".
Näin voisin väittää, että sitä tehdään mikä kaupaksi käy, mutta asia ei
ole niin yksinkertainen (ks. alla).
> Jos sanotaan että muut
> vehkeet kuin modeemi-paluukanavalliset eivät ole suotavia, niin
> tuskinpa valmistajat viitsivät niitä markkinoille vastoin
> transportmonopolin haltijan tahtoa tuoda?
Kas kun pienen Suomen markkina (joka oli 1. MHP markkina) ei ihan
hirveästi kiinnosta (ei isoja volyymejä odotettavissa), niin alustaksi on
aluksi repäisty sitä mitä on sattunut hyllyssä olemaan, tutuilla
kehityskaluilla ja mitä halvimmalla on sattunut saamaan kasaan. On
ymmärtääkseni lisäksi niin, että eräissä suosituissa ja järkevän
hintaisissa MHP -tasoisissa piirisarjoissa PSTN -modeemi on ollut
suoraviivaisimmin toteutettavissa.
Toisaalta palveluita ei ole juuri ollut, joten tuolla optimoidulla
panostuksella on saatu aikaan "näyttävä laatikko" eli periaatteessa
kaikki vaatimukset täyttävä laite, jonka on voinut väittää olevan valmis
"kaikkiin 2100-luvun interaktiivisiin megasuperturbopalveluihin".
Kuluttaja uskoo ja ostaa. Tuliko joku jymäytetyksi ja kenen on syy ?
Nyt tilanne on muuttumassa, kun muitakin markkina-alueita on hommaan
lähdössä mukaan ja uskottavammatkin (=isommat) tahot argumentoivat
järkevämmän paluukanavan puolesta.
> Voiko tälläisellä laitteella käyttää nykyisiä MHP-palveluita? Vai onko
> se estetty?
En halua ymmärtääa kysymystä :) Miksi ihmeessä olisi estetty ? Ei
kenelläkään taholla tässä skenessä ole intoa pakottaa käyttämään PSTN -
paluukanavaa. Päin vastoin, kohta on 5 vuotta jankutettu joka suuntaan,
että tuokaa nyt hitto jotain järkevämpää tilalle.
Edelleenkin korostan, että tässä markkinamallissa kuluttaja ostaa boksin,
jolloin kenelläkään muulla ei ole määräysvaltaa mitä tuotteita hyllylle
tuodaan.
Digiboksin ostaminen ei ole turhan yksinkertaista, joten tämä seikka ei
ole ollut niitä päällimmäisiä (kaapeli/antenni, tekstitys, maksulliset
kanavat, mhp ja niin edelleen).
PS. Muistelen GSM:n alkuaikoja, kun kaikilla kännyillä ei voinut lähettää
tekstiviestejä, ainoastaan vastaanottaa. Monet tulivat ostaneeksi
sellaisen vempeleen ja pettyivät. Vedottiinko silloin perustuslakiin ?
Kupletin juoni on se, että vilunkivillet kyllä myyvät mitä vaan, jos
kuluttaja on sen verran nakilla, että ostaa.
--
--KSi
Petri Helenius
> Nyt tilanne on muuttumassa, kun muitakin markkina-alueita on hommaan
> lähdössä mukaan ja uskottavammatkin (=isommat) tahot argumentoivat
> järkevämmän paluukanavan puolesta.
>
Voisitko heittää pointterin jossa TV-toimija peräänkuuluttaa
Ethernet-pohjaista paluukanavaa? Vai ovatko nämä piilossa kun
PSTN-propaganda on julkista?
>
> En halua ymmärtääa kysymystä :) Miksi ihmeessä olisi estetty ? Ei
> kenelläkään taholla tässä skenessä ole intoa pakottaa käyttämään PSTN -
> paluukanavaa. Päin vastoin, kohta on 5 vuotta jankutettu joka suuntaan,
> että tuokaa nyt hitto jotain järkevämpää tilalle.
>
Ei siitä ole kuin muutama vuosi kun esitettiin näkemyksiä ruusuisesta
tulevaisuudesta jossa MHP-boxit soittelevat 0700 ja 0600 numeroihin kun
höynäytetty kuluttaja klikkailee boxia. Siksi tässä kyselen. PSTN on
kuitenkin "helppo" tapa saada "rahat pois".
Pete
Kimmo Sinkko
@reader1.news.jippii.net:
> Voisitko heittää pointterin jossa TV-toimija peräänkuuluttaa
> Ethernet-pohjaista paluukanavaa? Vai ovatko nämä piilossa kun
> PSTN-propaganda on julkista?
No voisitko heittää mulle pointtereita PSTN-propagandaan ?
Kuten yritin selittää, ei ole mitään "virallista" tahi "julkista" tahoa,
joka argumentoisi tänne tuotettavien digiboksien ominaisuuksista. Suomen
avoimessa markkinassa päätökset jäävät sille samalla ketjulle
valmistajasta kuluttajaan, jotka ohjaavat esim. ruohonleikkureiden
evoluutiota.
Jokainen toimija voi käydä itse omia neuvotteluitaan eri valmistajien
kanssa omista liiketoimintalähtökohdistaan.
> Ei siitä ole kuin muutama vuosi kun esitettiin näkemyksiä ruusuisesta
> tulevaisuudesta jossa MHP-boxit soittelevat 0700 ja 0600 numeroihin kun
> höynäytetty kuluttaja klikkailee boxia. Siksi tässä kyselen. PSTN on
> kuitenkin "helppo" tapa saada "rahat pois".
No nyt kyllä puhut ristiin. Ensinnäkin, koska modeemi on ollut annettu
tekijä, niin toki sen päälle on pitänyt kehitellä kaupallisia malleja. Ei
tätä hyväntekeväisyytenä tehdä. Toisekseen, kenelläkään ei ole intressiä
höynäyttää kuluttajaa, vaan tehdä oikeasti hauskoja ja hyödyllisiä
palveluja. Kolmannekseen, kun MHP levinneisyys on vielä pientä ja
lankaliittymien levinneisyys laskussa, en oikein ymmärrä miten tämä olisi
"helppo tapa" ?
Paljon helpompaa olisi myydä kuluttajalle 30 euroa kalliimpi ethernet -
paluukanavallinen boksi (eli tässähän ei siis oikeastaan ole mitään
paluukanavaa) ja sen päälle laajakaista/kaapelimodeemiliittymä. Tässä on
paljon parempi rahastusmahdollisuus.
Niitä bokseja vaan ei ole markkinoilla, kun halvempi rapa käy kaupaksi.
Sitten itketään kun ei toimi se tämä tai tuo toiminto.
--
--KSi
toke lahti
> toke lahti <to...@iki.finvalid> wrote in news:407f08e7$0$3185$39db0f71
> @news.song.fi:
>>Vaikka almalla ja erkolla olisi omat kiinteät kaistansa 13/9Mbps,
>>niin laatuun olisi tilaa.
> Joopa joo. Omalta osaltani lakkaan kommentoimasta näitä höpöjuttuja.
Jos alman kanavat käyttää noin 8Mbps ja erkko noin 5Mbps, niin mikä
tässä on höpöjuttua?
>>Perinteisesti levitys on maksanut prossan tai pari liikevaihdosta.
>>Digikaistan määrässä säästäminen alkaakin olla sitten jotain
>>promilleluokkaa. Eli ei voi puhua muusta kuin totaalisen törkeästä
>>voiton maksimoimisesta, jos sen varjolla kaistasta kitsastellaan.
> Mistä ihmeestä revit näitä "totuuksia" ? Uskomatonta tarinaa.
Herra on hyvä ja avaa vaikka maikkarin ja ylen toiminta- ja
vuosikertomuksia sekä tilinpäätöksiä.
Uskomatonta että tuntuu niin uskomattomalta.
Sopii antaa omia arvoja ja perusteluita, jos sellaisia löytyy.
Luulis sinne tekstikanavankin puolelle firman tilinpäätökset eksyvän.
Tollasella tuhahtelulla ei ainakaan anneta kovin hyvää kuvaa maikkarin
työntekijöistä ryhmäläisille.
toke lahti
> Laadun paranemiselle on katto, mutta paremman konfiguraation, optimoinnin
> ja tehokkaamman statistisen multipleksauksen kautta tullaan pääsemään
> parempaan tulokseen. Analogilopetuksella ei ole tässä roolia, eli siitä
> ei mikään näistä asioista riipu.
> No "hyvää" on hyvin vaikea määritellä. Oma fiilikseni on, että
> varsinaisia HDTV -ähetyksiä ei ihan vielä tarvita, jos SDTV:n DVB -
> teknologialla päästäisiin esimerkiksi tarvittaessa elokuvien tapauksessa
> tuonne n. 8 mbit/s kaistaan videolla. Silloin ero oikean HDTV:n ja SDTV:n
> välillä on kyseenalainen, kun muistetaan että siellä vastaanottopäässä ei
> näyttölaite ja signaalitie keskimäärin ole sitä tasoa, että oikeasta HDTV
> -signaalista saataisiin koko hyötyä irti.
Hieman ristiriitasta; juuri analogilähetysten lopetus tuo lisää kaistaa
digimukseille, jolloin yhden kanavan kaistaa voidaan leventää.
Kun kerran epäilet hyvälaatuisen sd:n ja hd:n eroa, niin oletko
hd-matskua koskaan nähnytkään? Ero on oikeasti todella iso.
toke lahti
> Mutta nyt jos taistellaan monikanavaäänen kanssa, niin sitten saadaankin
> alkaa ihmettely HD -materiaalista. Voi vaan kuvitella kuinka paljon sitä
> sitten on saatavilla (ei, en oikeasti tiedä siitä asiasta mitään). ;)
Käytännössä kaikki jenkkiläinen primetime lähetetään nykyään hd:nä ja
vanhoja filkalle kuvattuja sarjoja sarjoja leikataan uudestaan hd:na
uusintoja varten. Eli materiaalia on jo nyt vaikka kuinka paljon ja
kun hd-dvd saadaan markkinoille, niin vielä paljon enemmän.
toke lahti
> On 2004-04-15, toke lahti <to...@iki.finvalid> wrote:
>>Aluksi kanavia piti olla neljä per muksi.
>>Sitten pienen penetraation ja kalliiden bittien takia kaupalliset
>>kanavat säästivät kaistoissaan. Tämä tulkittiin sitten niin, että
>>eiväthän ne enempää halua/tarvitse jatkossakaan, joten voidaan
>>tunkea lisää kanavia mukseihin. Canal+:lle myönnettiin yksi toimilupa,
>>mutta kanavia löytyy kuitenkin kolme...
> Kun viimeksi tarkistin, Canal+:lle oli annettu toimilupa kolmen ohjelman
> lähettämiseen korkeintaan 11 Mbit/s:n kokoisella kaistalla.
> http://www.mintc.fi/www/sivut/suomi/tele/markkinat/canal+.pdf
Juup, mutta -99 myönnettiin muistaakseni vain yksi kanava.
Silloin eläteltiin vielä toiveita kuvanlaadusta isoilla datanopeuksilla
ja kanavalupia annettiin vain neljä per muksi.
toke lahti
> Edelleenkin korostan, että tässä markkinamallissa kuluttaja ostaa boksin,
> jolloin kenelläkään muulla ei ole määräysvaltaa mitä tuotteita hyllylle
> tuodaan.
Semmoinen määräysvalta kuitenkin on ollut esim. ktv-operaattoreilla,
että ennenkuin ktv-liitto sai sovittua kansalliset speksit
kaapelipaluukanavaan, niin yksikään boksivalmistaja ei voinut edes
alkaa suunnitella paluukanavabokseja Suomen ktv-markkinoille.
Olisi voinut kuvitella, että ktv-liitto olisi sopinut nämä speksit
hyvissä ajoin ennen vuoden 2001 "suurta digistarttia", mutta jostain
syystä RoO ilmestyi vasta 2004 maaliskuussa eli yli 2,5 vuotta toiminnan
alkamisen jälkeen.
Kimmo Sinkko
@news.song.fi:
> Kimmo Sinkko wrote:
> Jos alman kanavat käyttää noin 8Mbps ja erkko noin 5Mbps, niin mikä
> tässä on höpöjuttua?
Se, että kuvittelet esim. kaistan allokoinnin olevan noin lapsellisen
suoraviivasta.
> Herra on hyvä ja avaa vaikka maikkarin ja ylen toiminta- ja
> vuosikertomuksia sekä tilinpäätöksiä.
> Uskomatonta että tuntuu niin uskomattomalta.
> Sopii antaa omia arvoja ja perusteluita, jos sellaisia löytyy.
Totta kai kaupallinen TV-kanava pyrkii tekemään voittoa, mutta olen
yrittänyt n. 10 postissa selittää sitä, että kanavakapasiteetin
allokointi ei ole yksinkertaista verkossa, jossa on myös salattua ja
alueellista sisältöä. Tämä on pohjaa sille, että tilanne ei ole
optimaalinen, joka taasen johtaa näihin keskusteluihin.
Nykyinen tilanne ei ole seurausta pihistelystä, vaan teknisistä
haasteista, joiden parissa toimitaan jatkuvasti. Suomessa on mielipiteen-
ja sananvapaus, joten saat toki olla itse ihan mitä mieltä haluat.
> Luulis sinne tekstikanavankin puolelle firman tilinpäätökset eksyvän.
> Tollasella tuhahtelulla ei ainakaan anneta kovin hyvää kuvaa maikkarin
> työntekijöistä ryhmäläisille.
Olenkin miettinyt monesti, että parempi olisi lopettaa koko newsien
seuraaminen ja antaa täällä kuplia ihan omassa maailmassaan. Vielä tosin
muutaman ei-trollin takia olen jaksanut tätä jatkaa.
--
--KSi
Kimmo Sinkko
> Kimmo Sinkko wrote:
> Hieman ristiriitasta; juuri analogilähetysten lopetus tuo lisää
> kaistaa digimukseille, jolloin yhden kanavan kaistaa voidaan leventää.
Miten se antaa ? Analogin lopetus vapauttaa taajuuksia, mutta ei se
mitenkään "lisää kaistaa" automaattisesti. Ko. taajuudelle voidaan rakentaa
lisää mukseja, mutta ne eivät lankea kuin manulle illallinen.
> Kun kerran epäilet hyvälaatuisen sd:n ja hd:n eroa, niin oletko
> hd-matskua koskaan nähnytkään? Ero on oikeasti todella iso.
En epäillyt eroa (jos olisit lukeut). Pointtini oli se, että suurimmalla
osalla kuluttajista ei ole laitteita tällä hetkellä, jotka kykenevät
käsittelemään HD -signaalia järkevästi.
Kun olemme nyt kinanneet kapasiteetin käytöstä, niin tuleeko mieleesi miten
kapasiteettiä mahdetaan tarvita HD -lähetykseen ? Kaiken kaikkiaan aika ei
näyttäisi olevan kypsä kuluttaja HD -järkelulle juuri nyt. Eri asia on HD -
kelpoisuus muussa prosessissa.
--
--KSi
Kimmo Sinkko
> Olisi voinut kuvitella, että ktv-liitto olisi sopinut nämä speksit
> hyvissä ajoin ennen vuoden 2001 "suurta digistarttia", mutta jostain
> syystä RoO ilmestyi vasta 2004 maaliskuussa eli yli 2,5 vuotta
> toiminnan alkamisen jälkeen.
Tätä kannatta kysyä kaapelipuolelta. En ole heidän puolestaan minkäänlaista
mielipidettä esittänyt, kun en siitä mitään tiedä. Yritin vain selventää
millä mallilla markkinat Suomessa toimivat.
--
--KSi
Jomppa Koskinen
>
> Nykyinen tilanne ei ole seurausta pihistelystä, vaan teknisistä
> haasteista, joiden parissa toimitaan jatkuvasti. Suomessa on mielipiteen-
> ja sananvapaus, joten saat toki olla itse ihan mitä mieltä haluat.
>
Tämä "tekniset haasteet" on vain kiertoilmaisu sille, että
kuluttajille tarjotaan täyttä p*skaa niin lähetys- kuin
vastaanottopäässä. Asiaan liittyy vielä se, että kumpikaan osapuoli ei
ota vastuuta ("lähettäjä ei osaa pakata/käyttää pientä
symbolitaajuutta" vs. "kuluttajalaitteissa on liian pieni prossu ja
ohjelmat täysin susia" (tämähän oli kommentti aamulehdessä, kun
ihmeteltiin digi-tv:n ihanuutta)). Käyttäjää ei kuitenkaan kiinnosta
kanavan digitaalisuus tai muu insinööriporno vaan se, että laite
toimii helposti ja oikein (tästä taas oli tämän päivän aamulehdessä
juttua).
Tällä hetkellä tilanne on ikävä kyllä se, että lähettäjä vasta
opettelee digitaalisuuden aakkosia, laitteisto on alfa-asteella (jos
silläkään) ja käytettävyys on hyvin lähellä nollaa[1]. Milloinkohan
päästää edes analogisten kanavien asteella (kaikki toimivat yhteen ja
helposti nappia painamalla)?
Minusta ei ole oikein hyväksyä kuluttajalaitteilta tällaista
microsoft-tasoa vaan tekstitykset on saatava toimimaan kunnolla ja
purkit pysymään pystyssä! Jos vioille löytyisi maksaja (muu kuin
kuluttaja), tulisi laatukin huomattavasti paremmaksi. Nykyisellä "ei
tämä minun vika ole tai jos onkin niin ei kiinnosta"-asenteella mökin
mummo[tm] buuttailee purkkiaan vielä analogisten kanavien häivyttyä ja
kaipaa onnellista aikaa, jolloin asiat toimivat kuin se kuuluisa junan
vessa.
[1] Kenen mielestä "ota töpseli vähäksi aikaa pois seinästä" on oikea
ratkaisu ongelmiin? Kuinka monta kertaa joku muutaman euron halpa-vhs
on tarvinnut IVO-resettiä toimiakseen muutaman päivän?
--
Eteenpäin, oi rokkaavat punajuuret!
Kimmo Sinkko
news:rs4u0z7...@pikkukotka.cs.tut.fi:
> Tämä "tekniset haasteet" on vain kiertoilmaisu sille, että
> kuluttajille tarjotaan täyttä p*skaa niin lähetys- kuin
> vastaanottopäässä. Asiaan liittyy vielä se, että kumpikaan osapuoli ei
> ota vastuuta ("lähettäjä ei osaa pakata/käyttää pientä
> symbolitaajuutta" vs. "kuluttajalaitteissa on liian pieni prossu ja
> ohjelmat täysin susia" (tämähän oli kommentti aamulehdessä, kun
> ihmeteltiin digi-tv:n ihanuutta)). Käyttäjää ei kuitenkaan kiinnosta
> kanavan digitaalisuus tai muu insinööriporno vaan se, että laite
> toimii helposti ja oikein (tästä taas oli tämän päivän aamulehdessä
> juttua).
Ja tämä kaikki on MTV:n syytä ?
Olet ihan oikeassa, mutta yksikään taho yksin ei voi tätä tilannetta
taikaiskulla muuttaa.
Ja edelleen, ovatko esimerkiksi GSM -puhelimet, verkot ja palvelut
toimineet mielestäsi päivästä 0 täsmälleen oikein ja halutulla tavalla ?
Ilmiö ei ole mitenkään poikkeava tässäkään, mutta jostain syystä
televisioon liittyviin kysymyksiin reagoidaan poikkeuksellisen vahvalla
tavalla.
--
--KSi
Jomppa Koskinen
> Jomppa Koskinen <jom...@iki.fi> wrote in
> news:rs4u0z7...@pikkukotka.cs.tut.fi:
>
> > Tämä "tekniset haasteet" on vain kiertoilmaisu sille, että
> > kuluttajille tarjotaan täyttä p*skaa niin lähetys- kuin
> > vastaanottopäässä. Asiaan liittyy vielä se, että kumpikaan osapuoli ei
> > ota vastuuta ("lähettäjä ei osaa pakata/käyttää pientä
> > symbolitaajuutta" vs. "kuluttajalaitteissa on liian pieni prossu ja
> > ohjelmat täysin susia" (tämähän oli kommentti aamulehdessä, kun
> > ihmeteltiin digi-tv:n ihanuutta)). Käyttäjää ei kuitenkaan kiinnosta
> > kanavan digitaalisuus tai muu insinööriporno vaan se, että laite
> > toimii helposti ja oikein (tästä taas oli tämän päivän aamulehdessä
> > juttua).
>
> Ja tämä kaikki on MTV:n syytä ?
Hmmm.. ehkä tuossa olisi ollut syytä puhua monikossa "lähettäjistä",
mutta en siis tarkoittanut pelkkää MTV:tä lähettäjänä vaan enemmänkin
kuluttajan kannalta "sitä toista osapuolta, jolta bittivirta tulee".
> Ja edelleen, ovatko esimerkiksi GSM -puhelimet, verkot ja palvelut
> toimineet mielestäsi päivästä 0 täsmälleen oikein ja halutulla tavalla ?
Eihän nykyisetkään (tai varsinkaan nykyiset) kännyt toimi mitenkään
varmasti. Milloin joku kommunikaattori "täytyy buutata" ja milloin
joku toinen on taas huollossa. Peruspuhelimet taisivat kuitenkin aika
hyvin toimia verrattuna NMT:n "mitä mitä, ei kuulu,
mitä?"-keskusteluun.
> Ilmiö ei ole mitenkään poikkeava tässäkään, mutta jostain syystä
> televisioon liittyviin kysymyksiin reagoidaan poikkeuksellisen vahvalla
> tavalla.
Aikoinaan NTM->GSM -siirtymävaiheessa (joka vastannee hyvin
analoginen->digitaalinen tv -siirtymää) ihmisillä oli täysin hyvin
toimivat lankapuhelimet ja kenenkään ei ollut pakko siirtyä GSM:n
käyttäjäksi. Nyt hoetaan koko ajan "vaihda digiin, kohta vanha tv
menee pimeäksi" ja tarjolla on a) kludge-ratkaisu huonosti toimivine
digiboxeineen (yksi/(tv|video)) tai b) kalliit digitelkkarit, jotka
ovat kuitenkin täysin vanhentuneita 2007. Kuitenkin suurimmalle osalle
kuluttajia tavallinen analoginen tv kelpaisi vielä useita vuosia
(varsinkin nykyisellä "ohjelma"tarjonnalla, johon myös MTV on
syyllinen).
Tuomas Eerola
> joku toinen on taas huollossa. Peruspuhelimet taisivat kuitenkin aika
> hyvin toimia verrattuna NMT:n "mitä mitä, ei kuulu,
> mitä?"-keskusteluun.
Valikoiva muisti. Eihän GSM edes kuulunut läheskään joka paikassa,
kun samaan aikaan NMT:llä pystyi soittamaan lähes koko maassa.
Alkuun GSM:n peitto oli vain isompia kaupunkeja ja valtateiden varsia.
Ja GSM-puhelimetkin olivat isoja ja kömpelöitä pienimpiin NMT-puhelimiin
verrattuna.
> Aikoinaan NTM->GSM -siirtymävaiheessa (joka vastannee hyvin
> analoginen->digitaalinen tv -siirtymää) ihmisillä oli täysin hyvin
> toimivat lankapuhelimet ja kenenkään ei ollut pakko siirtyä GSM:n
> käyttäjäksi. Nyt hoetaan koko ajan "vaihda digiin, kohta vanha tv
> menee pimeäksi" ja tarjolla on a) kludge-ratkaisu huonosti toimivine
Olihan se pakko siirtyä NMT:stä GSM:ään, kun verkko meni pimeäksi
ja vanhat NMT-puhelimet pimenivät. Aikataulukin oli suunnilleen
yhtä nopea kuin TV:n digitalisoinnissa. (GSM:n alku - NMT900 loppu)
Petri Helenius
> Kun olemme nyt kinanneet kapasiteetin käytöstä, niin tuleeko mieleesi miten
> kapasiteettiä mahdetaan tarvita HD -lähetykseen ? Kaiken kaikkiaan aika ei
> näyttäisi olevan kypsä kuluttaja HD -järkelulle juuri nyt. Eri asia on HD -
> kelpoisuus muussa prosessissa.
>
Eihän aika ollut "kypsä" digijakelullekaan kun sitä alettiin tekemään.
HD-jakelulle on sentään laitteita ja lähetettävää enemmän kuin mitä
tikipokkseja oli kun ensimmäinen bitti digitan mastosta vilahti.
Viimeistään siinä vaiheessa kun analogilähetykset sammuvat pitäisi alkaa
lähettää HD:tä, mieluusti merkittävästi aiemmin. Vaikka sitten vähän
alhaisemmalla 8-10Mbps bitratella.
Pete
toke lahti
> toke lahti <to...@iki.finvalid> wrote in news:4089c1c1$0$31506$39db0f71
> @news.song.fi:
>>Kimmo Sinkko wrote:
>>Jos alman kanavat käyttää noin 8Mbps ja erkko noin 5Mbps, niin mikä
>>tässä on höpöjuttua?
> Se, että kuvittelet esim. kaistan allokoinnin olevan noin lapsellisen
> suoraviivasta.
>>Herra on hyvä ja avaa vaikka maikkarin ja ylen toiminta- ja
>>vuosikertomuksia sekä tilinpäätöksiä.
>>Uskomatonta että tuntuu niin uskomattomalta.
>>Sopii antaa omia arvoja ja perusteluita, jos sellaisia löytyy.
> Totta kai kaupallinen TV-kanava pyrkii tekemään voittoa, mutta olen
> yrittänyt n. 10 postissa selittää sitä, että kanavakapasiteetin
> allokointi ei ole yksinkertaista verkossa, jossa on myös salattua ja
> alueellista sisältöä. Tämä on pohjaa sille, että tilanne ei ole
> optimaalinen, joka taasen johtaa näihin keskusteluihin.
Eli nyt olemmekin samaa mieltä lähetyskustannuksista?
> Nykyinen tilanne ei ole seurausta pihistelystä, vaan teknisistä
> haasteista, joiden parissa toimitaan jatkuvasti. Suomessa on mielipiteen-
Kun se nyt on niin kovin hankalaa ja mystistä, niin mitäpä jos hieman
valaisisit asiaa?
Kun muksissa kolme kanavaa lähettää ohjelmaa noin 95% ajasta, niin
mikä ihmeen tekninen haaste estää lähettämästä niitä kaikkia 5M cbr?
Tai vaikka 6M cbr? Eiköhän plussien plansseille ja mhp:lle riitä 1M
jokaiselle?
Ja kaikki alueellinen mainonta myös samaa cbr:ää.
Ei mitään allokointiongelmia.
Kun maikkarin + lähettää, käytetään kaistaa 5+5+5+5+1+1 (almat+4plus+mhp).
Kun 4+ lähettää sama homma toisinpäin.
Kun molemmat plussat lähettää kaikille 4M.
Mikä vikana?
Cbr:llä kaista per kanava olisi etukäteen tiedossa, jolloin mpeg-pakkaus
voitaisiin jopa tehdä rauhassa 2-pass:llä ja näin saataisiin kuvanlaatua
entistä paremmaksi.
toke lahti
> toke lahti <to...@iki.finvalid> wrote in
> news:4089c35a$0$7391$39db...@news.song.fi:
>>kaistaa digimukseille, jolloin yhden kanavan kaistaa voidaan leventää.
> Miten se antaa ? Analogin lopetus vapauttaa taajuuksia, mutta ei se
> mitenkään "lisää kaistaa" automaattisesti. Ko. taajuudelle voidaan rakentaa
> lisää mukseja, mutta ne eivät lankea kuin manulle illallinen.
Ainakin digitan puolelta olen antanut itseni olettaa, että kaistalle
olisi kovasti kysyntää ja sitä haluttaisiin kovasti lisää.
Toiminta ei taida olla tappiollista, joten sitä halutaan luonnollisesti
laajentaa.
>>Kun kerran epäilet hyvälaatuisen sd:n ja hd:n eroa, niin oletko
>>hd-matskua koskaan nähnytkään? Ero on oikeasti todella iso.
> En epäillyt eroa (jos olisit lukeut). Pointtini oli se, että suurimmalla
> osalla kuluttajista ei ole laitteita tällä hetkellä, jotka kykenevät
> käsittelemään HD -signaalia järkevästi.
Tuolla logiikalla ei olisi koko digi-tv:täkään kannattanut aloittaa.
Kenellä oli dvb-signaalia järkevästi käsitteleviä laitteita ennen
lähetyksiä?
> Kun olemme nyt kinanneet kapasiteetin käytöstä, niin tuleeko mieleesi miten
> kapasiteettiä mahdetaan tarvita HD -lähetykseen ? Kaiken kaikkiaan aika ei
> näyttäisi olevan kypsä kuluttaja HD -järkelulle juuri nyt. Eri asia on HD -
> kelpoisuus muussa prosessissa.
Jenkeissä ja Japanissa hd-näytöt myyvät hyvin.
Euroopan ekalla hd-satelliittikanavalla on niin paljon kysyntää, että se
voi siirtyä maksulliseksi. BBC suunnittelee hd-lähetysten aloittamista.
Voi olla, että suuri osa eurooppalaisista siirtyykin analogitöllöstä
suoraan hdtv:oon.
DVCProHD-kamerat maksavat vähemmän kuin betacamit ennenvanhaan.
Kaikki editsoftat esittelivät halvat hd-versionsa äsken NABissa.
Litteiden näyttöjen valmistajat tekivät viime vuonna jokainen useamman
sadan miljoonan taalan voitot. Saanti ja voluumi on saatu niin hyväksi,
että valmistaminen on jo crt-tuotantoa halvempaa. Kuitenkin
kuluttajahinnat ovat olleet moninkertaiset, mutta kilpailu romahduttaa
hinnat parissa vuodessa alle isojen crt-töllöjen.
720p-näytön hinta on nyt alkaen 400€ ja 1080-juovasen alkaen 1800€.
Ekat hd-dvd:t tulee jenkeissä kauppoihin ehkä jo jouluna, muualle
maailmaan ensi vuonna.
Nerolta tulee ulos avc-codec parin viikon päästä. Apple esitteli omaansa
NABissa, joten QT7 tulee aivan kohta. Hardis-avc-rt-enkoodereita myydän
jo ipTV- ja satelliittilafkoille. Ja siis laadukas avc-hd tarvii alle
10M, joten niitä menee yhteen dvb-t-muksiin kolmekin.
iTunes goes iMoviesHD, ehkä...
Ei se hd vielä tule, se tulee vasta ensi vuonna.
Lyön vaikka konupullon vetoa, että kaapelissa näkyy hd-matskua jo 2005.
(Esim. canal+) Siinä onkin sitten t-muksit hieman altavastaajina pari
vuotta ennen kuin saadaan analogikanavat pois tieltä.
Jos eivät sitten aloita hd:llä kaapelissa simulcastina aikaisemmin tai
vaikka lopeta analogilähetyksiä ennen 2007:ää.
Voidaan hyvin kysyä kuinka suuri osa esim. nelosen kohderyhmästä
vastaanottaa vielä analogiharavalla 2006
Mutta maikkarilla onkin jo vaikka kuinka paljon hd-kamaa näytettäväksi,
Mutikaisen kuvaamat sarjat jo parin vuoden ajalta...
Kimmo Sinkko
> Eli nyt olemmekin samaa mieltä lähetyskustannuksista?
>
> Kun se nyt on niin kovin hankalaa ja mystistä, niin mitäpä jos hieman
> valaisisit asiaa?
>
> Mikä vikana?
Tarkoituksenani ei ole alkaa väittelemään näistä asioista julkisesti,
koska se ei ole mahdollista. Vain ja ainoastaan olen yrittänyt sanoa,
että ongelmat joista kirjoitat eivät ole aivan niin yksinkertaisia, miltä
se äkkiseltään näyttää. Jos ko. ongelmat olisivat 70% Usenet newseihin
kirjoittavien henkilöiden ammattitaidolla ratkaistavissa, mikähän estäisi
ammatti-ihmisiä niitä korjaamasta ? Ei täällä nyt sentään niin dorkaa
porukkaa töissä ole. Asia ei ole pelkästään tekninen, vaan se liittyy
isompaan kokonaisuuteen ja hosumalla ei enää asiaa paranneta.
Quottaan nyt väärin, mutta mitä tulee HD -asiaan, niin siinäkin
yksinkertaisesti pointtini oli se, että kun keskelle haasteellista (=tämä
tilanne tässä käsillä) digitalisointia kun vetäistään vielä HD -signaalin
välittämiseen tarvittavat täysin erilaiset kapasiteettitarpeet, niin hyvä
ei heilu. Yksi muutos kerrallaan, kiitos. Perusteluun liittyy myös se,
että HD on vielä niche asia ja tilanteessa, missä mattimeikäläinen
miettii ensimmäisen digiboksinsa ostoa ei todellakaan tarvita enää mitään
uutta seikkaa asiaa mutkistamaan. Ne 1% jotka haluavat nyt katsoa HD:tä,
eivät tässä meinigissä ole ihan 1. sijalla, ainakaan jos minä saisin
asiasta päättää (jota siis en tee).
Kaikki olennainen on nyt tässä threadissa jo sanottu, joten voidaan
jatkaa jostain muusta aiheesta vaihteeksi.
--
--KSi
toke lahti
> toke lahti <to...@iki.finvalid> wrote in
> news:408efb3c$0$31506$39db...@news.song.fi:
>>Eli nyt olemmekin samaa mieltä lähetyskustannuksista?
>>Kun se nyt on niin kovin hankalaa ja mystistä, niin mitäpä jos hieman
>>valaisisit asiaa?
>>Mikä vikana?
> Tarkoituksenani ei ole alkaa väittelemään näistä asioista julkisesti,
> koska se ei ole mahdollista. Vain ja ainoastaan olen yrittänyt sanoa,
Ei ole mahdollista miksi?
Yrityskuvalle ei ole suotuisaa keskustella julkisesti siitä, miksi
b-mux lähettää jatkuvasti yli 3Mbps stuffingia, joka voitaisiin käyttää
parempaan kuvanlaatuun jos haluttaisiin?
> porukkaa töissä ole. Asia ei ole pelkästään tekninen, vaan se liittyy
> isompaan kokonaisuuteen ja hosumalla ei enää asiaa paranneta.
Tämän takia asiasta keskustelu ei julkisesti kannata missään mediassa.
Aina kun kysytään miksi asia ei toimi, niin aletaan vedota erilaisiin
yrityssalaisuuksiin ja puhua hosumisesta. Kohta on kolme vuotta digi-tv
ollut eetterissä. Kuinka pitkä aika nyt sitten on "ei hosumista"?
> Quottaan nyt väärin, mutta mitä tulee HD -asiaan, niin siinäkin
> yksinkertaisesti pointtini oli se, että kun keskelle haasteellista (=tämä
> tilanne tässä käsillä) digitalisointia kun vetäistään vielä HD -signaalin
> välittämiseen tarvittavat täysin erilaiset kapasiteettitarpeet, niin hyvä
> ei heilu. Yksi muutos kerrallaan, kiitos. Perusteluun liittyy myös se,
No voihan sen niinkin ajatella, että jos menee vuosikymmen siihen,
että saadaan digi-tv-lähetykset kuntoon, niin yhtään nopeammin ei
kannata uudistuksia suunnitella.
Voidaan myös kysyä pitäisikö hommat saada kuntoon hieman nopeammin.
Muu maailma siirtyy vauhdilla hd-resoon.
Pitääkö suomalaisen tv-toiminnan jäädä jälkeen?
Herääkö suomalainen kaupallinen tv-toiminta vasta sitten, kun
suuri osa kohderyhmästä katsookin suosikkisarjansa ulkomaiselta
kanavalta, netistä tai osto-dvd:ltä paremman kuvanlaadun takia?
Toisaalta kun ottaa huomioon suomalaisen kaupallisen tv-toiminnan
satsaukset tekniikkaan, niin ei mikään ihme, että homma kestää.
Jos lähetystekniikassa työntekijöitä on vähemmän kuin kähikaupassa
ja määrärahat nollassa, niin hommahan kestää.
Se taas miksi asiaan ei satsata on firman arvovalinta.
> Kaikki olennainen on nyt tässä threadissa jo sanottu, joten voidaan
> jatkaa jostain muusta aiheesta vaihteeksi.
Vaikka tässä säikeessä ei loppujenlopuksi päästy todellisten syiden
äärelle ollenkaan, niin ongelma on siinä, että otsakkeen tyyppisiä
kysymyksiä tullaan esittämään tässä ryhmässä tasaisesti, niin kauan
kunnes systeemi alkaa toimimaan. Vastauksia ja syitä ei kuitenkaan
saada koskaan.
Jomppa Koskinen
> Kimmo Sinkko wrote:
> > toke lahti <to...@iki.finvalid> wrote in
> > news:408efb3c$0$31506$39db...@news.song.fi:
> >>Eli nyt olemmekin samaa mieltä lähetyskustannuksista?
>
> > porukkaa töissä ole. Asia ei ole pelkästään tekninen, vaan se
> > liittyy isompaan kokonaisuuteen ja hosumalla ei enää asiaa paranneta.
Eli "asia ei ole pelkästään tekninen"="raha ratkaisee"
>
> Aina kun kysytään miksi asia ei toimi, niin aletaan vedota erilaisiin
> yrityssalaisuuksiin ja puhua hosumisesta. Kohta on kolme vuotta digi-tv
No totta kai vedotaan yrityssalaisuuksiin. Eihän nyt voi suoraan
tunnustaa, että "a) ei kiinnosta, b) myydään p*skaa, kun sekin kelpaa
ja c) ei osata".
> ollut eetterissä. Kuinka pitkä aika nyt sitten on "ei hosumista"?
"ei-hosuminen" loppuu (vasta) silloin, kun siitä aiheutuneet
kustannukset (imagotappiot, asiakkaiden karkoitus) ovat suuremmat kuin
siitä aiheutunut hyöty (halvempi tuotanto, investointien jäädytys,
palkat). Tämän jälkeen "on juuri sopiva aika siirtyä kehityksen
kärjessä uuteen teknologiaan" (eli saadaan hätäisesti väsättyä
ilmainen kludge, jolla pärjätään muutama vuosi).
>
> > Quottaan nyt väärin, mutta mitä tulee HD -asiaan, niin siinäkin
> > yksinkertaisesti pointtini oli se, että kun keskelle haasteellista
> > (=tämä tilanne tässä käsillä) digitalisointia kun vetäistään vielä
Niin, kyllä digitalisointi on haasteellista, kun mikään ei toimi
kunnolla (asiahan ei ole pelkästään tekninen, vaan...). Eiköhän
haasteellisuus ole tässä sitä, että saadaan maksimoitua voitot ja
minimoitua investoinnit.
> > HD -signaalin välittämiseen tarvittavat täysin erilaiset
> > kapasiteettitarpeet, niin hyvä ei heilu. Yksi muutos kerrallaan,
> > kiitos. Perusteluun liittyy myös se,
>
> Muu maailma siirtyy vauhdilla hd-resoon.
Totta. Suomihan on ollut kärkipäässä kaiken turhan koealueena, mutta
joissain taas ollaan aivan hännillä.
> Pitääkö suomalaisen tv-toiminnan jäädä jälkeen?
Pitää, koska kilpailun puuttuessa ei ole kannattavaa investoida yhtään
pakkoa enempää. Bittejä siirtyy täsmälleen sen verran, kun tarvitaan
(jos sillä säästetään yhtään). Kuva on juuri ihmisten valituskynnyksen
yläpuolella (ja jos mennään alle, voidaan sujuvasti vedota teknisiin
ongelmiin ja vastaanottajan kyvyttömyyteen).
> Herääkö suomalainen kaupallinen tv-toiminta vasta sitten, kun
> suuri osa kohderyhmästä katsookin suosikkisarjansa ulkomaiselta
> kanavalta, netistä tai osto-dvd:ltä paremman kuvanlaadun takia?
>
Tässä vaiheessa tietenkin ulvotaan suureen ääneen suomalaisten
isänmaattomuutta, vaaditaan rajoja kiinni tai ainakin katseluveroa ja
yhteiskunnan tukea suomalaisille yrityksille.
> Toisaalta kun ottaa huomioon suomalaisen kaupallisen tv-toiminnan
> satsaukset tekniikkaan, niin ei mikään ihme, että homma kestää.
> Se taas miksi asiaan ei satsata on firman arvovalinta.
Niin kauan, kun tuosta tinkimisestä säästetyt rahamäärät ovat
suurempia kuin menetykset (höh, ihmiset katsovat telkkaria vaikka
siellä näkyisi pelkkiä legopalikoita), sama ongelma
jatkuu. Kaupallisia kanavia kiinnostaa vain raha ja YLE:llä on omat
ongelmansa.
> kysymyksiä tullaan esittämään tässä ryhmässä tasaisesti, niin kauan
> kunnes systeemi alkaa toimimaan. Vastauksia ja syitä ei kuitenkaan
> saada koskaan.
Ehkä joku voisi kirjoittaa "Sonera-kirjan" toisen osan Suomen digi-tv
-sähellyksestä.
Onkohan meillä vielä vuonna 2007 (joka on jo muutaman vuoden päästä)
vieläkin samanlainen tilanne, jossa ihmisillä on toimimattomia
purkkeja kodit täynnä, tallennetaan edelleen videolle (tai sitten ei
tallenneta ollenkaan) ja kaikki syyttelevät toisiaan kuvan surkeudesta
(pl. markkinointi, joka hehkuttaa kuvan olevan suorastaan taivaallista
ja maailman parasta)? Mökin mummot[tm] haikailevat, kuinka ennen tv:tä
oli helppo käyttää eikä tarvinnut kyykkiä etsimässä digiboxin
virtajohtoa, kun boxi on jälleen kerran mennyt jumiin. Ilmeisesti
halvalla (ja huonosti) tehty kulutustavara on tullut jäädäkseen,
vaikka oikeasti kansa haluaisi toimivia ja yksinkertaisia laitteita.