TV-antennin maadoitus (ukkossuojaus)
NN
takia antennia ei kiinnitetty kattoon eikä seinään vaan 4,5-metriseen
mastoon, joka sijaitsee metrin etäisyydellä mökistä.
Masto on perustettu metalliseen tolpanjalkaan (puolisen metriä maan alla).
Onko pelkkä tolpanjalka riittävä maadoitus salamalle vai onko maadoitusjohto
tarpeen? Millainen maadoitusjohdon olisi oltava ja miten sijoitettu, jos se
ylipäätään on tarpeellinen? Järjestelyhän joka tapauksessa poikkeaa
"normaalisti"
talon rakenteisiin kiinnitetystä antennista.
Antti Panula
Jos tolpanjalka on esim. harjateräksen pätkä ja joku kiinnikeosa niin pidän
sitä melko hyvänä osana. Itse maston materiaalia et tainnut mainita. Mutta
jos se on vaikkapa metalliputki niin silloin koko systeemi on hyvä. Jos
taasen masto on vaikka puusta niin vetäisin 16 neliön kuparipiuhan ylhäältä
tolpanjalalle. Muuten voi salaman sattuessa virta lähteä haahuilemaan
herkästi mökkiin päin. Mikä ei ole toivottavaa vaan pitäisi tarjota
salamalle helpompi tie maihin.
--
Antti
OH7GLS
ar...@students.oamk.fi
: Kesämökille on viritelty alkukesästä TV-antenni. Lautamökin huteruuden
Ei riitä se tolpanjalka. Maadoituselektrodin mitan pitää olla joko 2 kpl
vähintään 6 metrin johtimia jotka lähtevät eri suuntiin tai yksi
vähintään 10 metrin johtimen muodostama silmukka ja jotka on kaivettu
riittävän hyvin sähköä johtavaan maahan. Maadoituselektrodina voi olla
myös muu vastaavan sähkönjohtavuuden omaava rakenne, kuten rakennuksen
teräsbetonisen pohjalaatan raudoitukset. Silloin pitää huolehtia että
korroosio, betonin halkeilu tms. ei pääse heikentämään maaelektrodin
johtavuutta.
Minkähän ikäinen lie se mökki, lieköhän sen perustuksissa kunnollista
maadoituselektrodia eli vaikka koko mökin ympäri maan alla kiertävä
kuparilanka? Jos on, siihen voi maadoittaa, tai oikeastaan mökin
sähkökeskuksen pääpotentiaalintasauskiskoon. Vuosi-pari sitten säädöksiä
muutettiin, 6 mm² kupari on kai havaittu köykäiseksi ja nykyään mittaa
pitää olla 16 mm². Siis maston huipusta 16 mm² kupari, joko paljas tai
keltavihreä, pääpotentiaalintasauskiskoon turhia mutkia tekemättä. Jos
masto on tarpeeksi paksua metallia ja sen sähkönjohtavuuden jatkuvuus on
riittävä, suomeksi ei ole mitään liitoksia jotka pian hapettuvat
katkaisten virran tien, voi mastoa käyttää maajohtimen osana.
Metalliputkimastossa siis kuparia ei tarvitse viedä maston huippuun
saakka.
Jos mökillä ei ole kunnollista maadoituselektrodia niin hankalammaksi
menee, maadoituselektrodi kun on A ja O ukkossuojauksessa. Sitten lapio
käteen ja kaivamaan jos haluaa että positiivisen 200 kA:n maasalaman
osuessa mastoon on mahdollisuuksia selviytyä.
Lisäänpäs vielä mitä jäi päällimmäisenä mieleen asiaan perehdyttävää
kirjaa lukiessa: Ukkossuojauksessa pyritään siihen että rakennuksen
sisällä potentiaalierot eivät pääse kasvamaan salamavirran vaikutuksesta
niin suuriksi että niistä on palovaaraa. Oikein tehdyssä
ukkossuojauksessa perusta on se maadoituselektrodi, josta yhteys
pääpotentiaalintasauskiskoon. Siihen kiskoon sitten liitetään kaikki
rakennuksen maadoitettavat osat, kuten mastot, ulkoseinillä olevat
tikkaat, metalliset savupiiput sekä peltikatto ja mahdolliset katolla
olevat salamansiepparit. Kiskoon liitetään myös taloon tulevan
sähköjohdon nolla suoraan sekä vaihejohtimet ylijännitesuojien kautta ja
telejohdot eli puhelinjohto ylijännitesuojien kautta. Tavoitteena on
tilanne, jossa salamavirta, mistä tahansa kautta tuleekaan, ei saa
minkään mainittujen kohteiden välille niin suurta jännitettä että
rakennuksen sisällä tapahtuu "salamointia" eli ylilyöntejä.
Yksi asia mikä minulle ko. eepoksesta valkeni, oli, että
maadoituselektrodista ei koskaan saa niin hyvää etteikö salamavirta
nostaisi maadoituselektrodin ja koko rakennuksen potentiaalia jopa
kilovolttiluokkaan. Ideana on se, että samaan aikaan nousee kaikkien
rakennukseen tulevien johtimien potentiaali saman verran jolloin
rakennuksen sisään ei muodostu vaarallisia potentiaalieroja.
Yksi varmaan yleisimmistä ukkosella hajoavista laitteista on PC:ssä oleva
puhelinmodeemi. Kuuluu usein näkyvän modeemissa puhelinjohdon ja muun
modeemin välillä olevan galvaanisen erotuksen tienoilla palamisjälkiä.
"Puhelinlinjaa pitkin se salama tuli". Mutta, kuinkahan monessa
tapauksessa liekään käynyt niin että salama on osunut IVO-johtoon,
virrallaan nostanut rakennuksen potentiaalia ylöspäin ja se puhelinjohto
onkin itse asiassa pysynyt alemmassa potentiaalissa, eihän siinä mitään
virtaa kulje. Siinä on tullut potentiaaliero puhelinjohdon ja rakennuksen
sähköverkon maan välille ja räps, modeemin 1500 volttia kestävä
galvaaninen erotus on lyönyt läpi ja tuho on tapahtunut. Tuon estämiseksi
myös se puhelinlinja kytketään ylijännitesuojien kautta rakennuksen
pääpotentiaalintasauskiskoon. Jos salama tulee sieltä IVO-johdon kautta,
se nostaa rakennuksen potentiaalia, mutta edellisestä tapauksesta eroten
puhelinjohdon ylijännitesuojatpa päästävätkin virtaa läpi ja itse asiassa
ohjaavat osan salamavirrasta sinne puhelinjohtoon. Puhelinjohdon ja
rakennuksen potentiaaliero pysyy kurissa, modeemin 1500 voltin
eristyskyky riittää eikä mikään mene rikki. Upeaa!
No entä se salamavirran osa joka lähtee puhelinjohtoa pitkin
puhelinkeskukseen? Nou hätä: Puhelinkeskuksen päässä on ylijännitesuojat
jotka estävät liian jännitteen pääsyn puhelinkeskuksen herkkiin osiin ja
puhelinlangan induktanssi ja resistanssi rajoittavat langan virran sen
verran matalaksi ettei johto tai eriste sula. Täydellistä!
Huh, tulipa stooria pikku kysymyksestä mutta menköön näin kesän,
kärpästen ja ukkosten kunniaksi. Ja tämäkin oli vasta pintaraapaisu.
-A
--
archy@spirjr:~> man woman
No manual entry for woman
archy@spirjr:~> man man
Reformatting man(1), please wait...
rosk...@roskaasci.fi.invalid
Onhan se tosiaan kohtalaisen maadoitus jos masto on koko pituudeltaan
metallia mutta jos maa jalustan kohdalla on kuivaa niin saattaa salama
pompata siitä esim. rakennuksen sähköjohtoihin tai muuhun paremmin
maissa olevaan.
Maadoituksen parantamiseksi voisi mastoon kiinittää eristämätöntä
paksuhkoa kuparilankaa ja kaivaa sitä maahan mahdollisimman syvälle
muutamia metrejä mastosta poispäin mutta ei rakennukseen päin. Voi
laittaa vaikka useampia säteittäin eri suuntiin mastosta poispäin.
Maadoituksesta huolimatta kannattaa antennijohto ja mahdollinen
verkkopistoke irroittaa ukkosen ajaksi.
--
----
Käy radioaiheisilla sivuillani: http://www.saunalahti.fi/rick/
Lisäksi lue suomalaista piraattiradiohistoriaa sivuilta:
http://koti.mbnet.fi/~tapanih/rwr/
Sieltä löytyy myös lokeja suomessa kuulluista piraattiasemista.
rosk...@roskaasci.fi.invalid
> vähintään 6 metrin johtimia jotka lähtevät eri suuntiin tai yksi
> vähintään 10 metrin johtimen muodostama silmukka ja jotka on kaivettu
> riittävän hyvin sähköä johtavaan maahan.
Tuollainen on tosiaan jo hyvä maadoitus mutta mitä sanoo nykyiset
määräykset, vaaditaanko tuollaiset maadoitukset?
Seppo Nurmi
ar...@students.oamk.fi kirjoitti:
> Lisäänpäs vielä mitä jäi päällimmäisenä mieleen asiaan perehdyttävää
> kirjaa lukiessa
Kerropa vielä, mistä kirjasta on kyse.
rosk...@roskaasci.fi.invalid kirjoitti:
> Tuollainen on tosiaan jo hyvä maadoitus mutta mitä sanoo nykyiset
määräykset,
> vaaditaanko tuollaiset maadoitukset?
Tuohan on nykymääräysten mukainen minimi. Ihmisillä on sellainen
käsitys, että kunhan jokin johtava esine on tökätty maahan, niin asia on
sillä selvä. Mutta kun ei ole. Kuvitellaan, että maan sisällä vastus on
melkein nolla ja salaman energia häviää turvallisesti jonnekin. Suomessa
maanjohtavuus on pääsääntöisesti korkeintaan keskinkertaista. Asia pitää
ajatella niin, että maa on pitkä rivi sarjaan kytkettyjä vastuksia,
ketjun loppupää on sitten kytkeytynyt nollapotentiaaliin. Kun salama
sitten iskee, niin virta kulkee vastusketjua pitkin eteenpäin, jolloin
vastusten yli syntyy jännite, ihan niinkuin herra Ohm aikoinaan asian
selvitti. Tämä jännite-ero sitten tappaa puun alle sadetta pitämään
menneet lehmät ja lampaat, kun salama iskee puuhun.
Ukkosuojauksen riittävyyttä tulee arvioida paikan päällä. Tontti
saattaa olla kalliota tai paikka kovin ukkosherkkä. Mökin lähellä
(=vieressä) ei ole suuria puita, jotka osaltaan toimivat
ukkosenjohdattimina yms. Tietysti se kiukuttaa, jos joutuu kaivutöihin
eikä kuparikaan ole ilmaista.
Archyn jutussa vilahti pari yksityiskohtaa, joita on syytä vielä
korostaa. Maadoitusjohdoissa ei saa olla jyrkkiä mutkia, jotka nostavat
johdon induktanssia, siis heikentävät johdon toimintaa salaman iskiessä.
Kaikki ruuviliitokset on tehtävä huolellisesti korroosionkestäviksi,
niin maadoitusjohto toimii vielä muutaman vuoden päästäkin.
Seppo Nurmi
PW
> Kesämökille on viritelty alkukesästä TV-antenni. Lautamökin huteruuden
> takia antennia ei kiinnitetty kattoon eikä seinään vaan 4,5-metriseen
> mastoon, joka sijaitsee metrin etäisyydellä mökistä.
>
> Masto on perustettu metalliseen tolpanjalkaan (puolisen metriä maan alla).
Tuon tolppajalan upotussyvyys hieman arvelluttaa. Saattaa kaatua
seuraavalla tuulella, jos sen pystytykseen ei ole kiinnitetty riittävää
huomiota.
Jos tuon 4,5 m:n masto ei ole riittävän tukeva, niin se saattaisi olla
paikallaan harustaa kolmeen suuntaan, ettei se hutera mökki ole entinen,
kun masto kaatuu sen päälle.
Timiheli
"NN" <a...@poison.fi> kirjoitti viestissä:DeBbi.166$Gr2...@read3.inet.fi...
linkistä:
http://www.tukes.fi/fi/Toimialat/Sahko-ja-hissit/Ukkossuojaus/
Muitakin ohjeita on, mutta ne koskevat määräyksinä vain
yhteisantenniasennuksia. Normaalisti antenniputken maadoitus tehdään
antenniputkesta rakennuksen päämaadoituskiskoon (6 mm2 tai mielummin 16 mm2
paljaalla tai kevi-kuparijohtimella). Varsinaista ukkossuojausta on harvassa
talossa tehty, mutta parempihan se tietysi on varsinkin ukkosherkällä
alueella. Suurimmassa osassa kesämökkejä puusto suojaa jo suhteellisen hyvin
suoralta salaman iskulta.
Harri
NN
<ar...@students.oamk.fi> kirjoitti viestissä:f4mrcj$dh6$1...@news.oamk.fi...
Kootaanpa muutama tarkennus, joita eri vastaajat aprikoivat:
Masto on kokonaan metallinen. Putken läpimitta 38mm.
Mökkiä ei ole sähköistetty. Todennäköisesti sinne tulee
aurinkosähköjärjestelmä
ensi kesänä. Siihen asti toimitaan muualla ladatuin akuin...
Mitään maadoitusjärjestelmää mökissä ei ole. Mökki on perustustettu on
harkkopilarien
varaan ja on muutaman kymmenen senttiä irti maasta. Maaperä on savea.
Teenpä vielä yhden kysymyksen. Mikä on vähimmäisetäisyys mastolle mökistä,
jonka jälkeen
ukkossuojauskysymys (mökin kannalta) menettää merkityksensä? Kuinka
merkittävä asia mastosta
mökkiin tuleva koaksiaalikaapeli on?
Minulla on yksi kokemus 20 vuoden takaa puhelinmodemista ja ukkosesta.
Salaman iskettyä kerrostalon
läheisyydessä näin omin silmin valokaaren hyppäävän ilmeisesti modemin ja
tietokoneeni maadoitetun metallikuoren välillä. Mikään ei mennyt rikki!!
Ilmiön harvinaisuutta lisää se, että tapaus sattui helmikuussa, kun paikalla
riehui
melkoinen lumimyräkkä. Kyllä talvellakin on ukonilmoja! Itse ajattelin, että
salaman energian on ollut pakko
jakautua kerrostalon verkossa moniin paikkoihin ja siksi pääsin
säikähdyksellä.
Ilkka
> keltavihreä, pääpotentiaalintasauskiskoon turhia mutkia tekemättä. Jos
Kävin tässä ullakolla konttaamassa ja havaitsin että TV antenin
läheisyydessä
on irrallaa kelta-vihreä - johtimen päästä tarkasteltuna se ei ole koskaan
ollut
missään kiinni. Talo vuodelta -91
Kuuluisiko ke-vi johdin olla kytkettynä siis TV antenimastoon?
Timiheli
"Ilkka" <ilkka....@iki.fi> kirjoitti
viestissä:3cTbi.177775$XN7....@reader1.news.saunalahti.fi...
Harri
ar...@students.oamk.fi
:> Ei riitä se tolpanjalka. Maadoituselektrodin mitan pitää olla joko 2 kpl
:> vähintään 10 metrin johtimen muodostama silmukka ja jotka on kaivettu
:> riittävän hyvin sähköä johtavaan maahan.
: Tuollainen on tosiaan jo hyvä maadoitus mutta mitä sanoo nykyiset
: määräykset, vaaditaanko tuollaiset maadoitukset?
Uudisrakennuksissa kyllä.
PW
Ongelma on maston pystytys niin, että se ei kaadu ensimmäisessä myrkyssä.
Antennia ei ehkä kannata sijoittaa ihan maston latvaan, jotta
mahdollinen salamanisku osuisi mastoon eikä antenniin.
Maston etäisyys mökistä ei liene kriittinen.
PW
Ehkäpä siellä ei ole koko mastoa :-)
Timiheli
"PW" <_._@_._> kirjoitti
viestissä:46704044$0$8378$8f74...@news.maxinetti.fi...
sähköurakkaan, ja sen kyllä huomaa, toisinaan.
Harri
PW
asemakaavamääräykset estävät antennin ulkoasennuksen, niin se on ehkä
sijoitettu sinne ullakolle konttausetäisyydelle :-)
Ilkka
> asemakaavamääräykset estävät antennin ulkoasennuksen, niin se on ehkä
> sijoitettu sinne ullakolle konttausetäisyydelle :-)
Kyl katolla ihan normaali T-harava, luultavasti kevi on edellisen asujan
toimesta vain
jäänyt kytkemättä - muitakin pellepeloton juttuja löytynyt heidän
jäljiltään.
Matti Kaki
>
>
>
>"NN" <a...@poison.fi> kirjoitti viestissä:DeBbi.166$Gr2...@read3.inet.fi...
>> Kesämökille on viritelty alkukesästä TV-antenni. Lautamökin huteruuden
>> takia antennia ei kiinnitetty kattoon eikä seinään vaan 4,5-metriseen
>> mastoon, joka sijaitsee metrin etäisyydellä mökistä.
>>
>> Masto on perustettu metalliseen tolpanjalkaan (puolisen metriä maan alla).
>> Onko pelkkä tolpanjalka riittävä maadoitus salamalle vai onko
>> maadoitusjohto
>> tarpeen? Millainen maadoitusjohdon olisi oltava ja miten sijoitettu, jos
>> se
>> ylipäätään on tarpeellinen? Järjestelyhän joka tapauksessa poikkeaa
>> "normaalisti"
>> talon rakenteisiin kiinnitetystä antennista.
>>
>Saat muodostettua ukkossuojauksesta kohtuullisen käsityksen vaikka tästä
>linkistä:
> http://www.tukes.fi/fi/Toimialat/Sahko-ja-hissit/Ukkossuojaus/
Näkevätkö muut kuvia tuossa jutussa? Minä en.
--
Matti Kaki at iki dot fi http://www.sci.fi/~oh2bio
=========== Location: 60.414 N 25.097 E ===========
Navigare Necesse Est - Vivere Non Est Necesse
PW
> In article <466fb070$0$1434$9b53...@news.fv.fi>, timihel...@webinfo.fi says...
>>
>>
>> "NN" <a...@poison.fi> kirjoitti viestissä:DeBbi.166$Gr2...@read3.inet.fi...
>>> Kesämökille on viritelty alkukesästä TV-antenni. Lautamökin huteruuden
>>> takia antennia ei kiinnitetty kattoon eikä seinään vaan 4,5-metriseen
>>> mastoon, joka sijaitsee metrin etäisyydellä mökistä.
>>>
>>> Masto on perustettu metalliseen tolpanjalkaan (puolisen metriä maan alla).
>>> Onko pelkkä tolpanjalka riittävä maadoitus salamalle vai onko
>>> maadoitusjohto
>>> tarpeen? Millainen maadoitusjohdon olisi oltava ja miten sijoitettu, jos
>>> se
>>> ylipäätään on tarpeellinen? Järjestelyhän joka tapauksessa poikkeaa
>>> "normaalisti"
>>> talon rakenteisiin kiinnitetystä antennista.
>>>
>> Saat muodostettua ukkossuojauksesta kohtuullisen käsityksen vaikka tästä
>> linkistä:
>
>> http://www.tukes.fi/fi/Toimialat/Sahko-ja-hissit/Ukkossuojaus/
>
> Näkevätkö muut kuvia tuossa jutussa? Minä en.
>
Timiheli
"Matti Kaki" <oh2bio...@sci.fi.invalid> kirjoitti
viestissä:z17ci.178148$0X4....@reader1.news.saunalahti.fi...
>>linkistä:
>
>> http://www.tukes.fi/fi/Toimialat/Sahko-ja-hissit/Ukkossuojaus/
>
> Näkevätkö muut kuvia tuossa jutussa? Minä en.
nimellä "Ukkossuojaus", kuvineen.
Harri
Matti Kaki
http://212.226.167.8/Tiedostot/sahko_ja_hissit/faq/ukkossuojaus.pdf
Toimii.
NN
Kiitokset kirjoitetuista vastauksista ja linkeistä.
Sainpa selville senkin, että todennäköisyys (odotusarvo) salaman iskulle
puolen hehtaarin
kesämökkitontille on kerran 200 vuodessa.
Niinisalon varusmiehet taisivat olla väärällä hehtaarilla väärällä
vuosisadalla (uutinen eiliseltä päivältä).
Tapio V.
> maanjohtavuus on pääsääntöisesti korkeintaan keskinkertaista. Asia pitää
> ajatella niin, että maa on pitkä rivi sarjaan kytkettyjä vastuksia,
> ketjun loppupää on sitten kytkeytynyt nollapotentiaaliin. Kun salama
> sitten iskee, niin virta kulkee vastusketjua pitkin eteenpäin, jolloin
> vastusten yli syntyy jännite, ihan niinkuin herra Ohm aikoinaan asian
> selvitti. Tämä jännite-ero sitten tappaa puun alle sadetta pitämään
> menneet lehmät ja lampaat, kun salama iskee puuhun.
Ei kai jännite-ero sinänsä tapa. Eli mitä sellaista tästä jännite-
erosta aiheutuu; mikä on tappava ilmiö tai mekanismi?
Tapsa
Juhani Varemo
Kyse lienee ns. askeljännitteestä. Kun jalkojen välille muodostuu
potentiaalieroa vaikka 1 kV niin jalasta toiseen alkaa kulkea myös virtaa
:-(
Eli salaman virran kulkiessa esim huonosti johtavassa maassa, maahan syntyy
suuria jännite-eroja toisiaan lähelläkin olevien pisteiden välille. Jos
nämä pisteet yhdistää vaikka seisomalla siinä päällä, niin osa virrasta voi
kulkea rinnakkaista reittiä seisojan jalasta toiseen.
Esim ison suurjännitelinjan osittaisen maasulun läheltä pitäisi teoriassa
poistua yhdellä jalalla kinkkaamalla tai sitten ainakin hyvin lyhyillä
vierekkäisillä askelilla. Kinkkaamisessa on se vaara, että jos kompuroikin
rähmälleen niin sitten tilanne onkin paljon vielä entistä huonompi .
--
<juhani>
Esa Hämäläinen
Vantaan Sanomissa oli juttu muutaman kansalaisen kokemuksista, kun ovat
liikkuneet Finngridin 400 kV:n linjan alla sateenvarjo kanssa.
Sateenvarjo alkaa aluksi siristä ja jossain vaiheessa räpsähtää sen
verran luja sähköpurkaus, että sateenvarjo lentää kädestä. Kannattaa
varoa sähkölinjan aiheuttamaa kipinöintiä varsinkin sateisella säällä;)
Seppo Nurmi
> Esim ison suurjännitelinjan osittaisen maasulun läheltä pitäisi teoriassa
> poistua yhdellä jalalla kinkkaamalla tai sitten ainakin hyvin lyhyillä
> vierekkäisillä askelilla. Kinkkaamisessa on se vaara, että jos kompuroikin
> rähmälleen niin sitten tilanne onkin paljon vielä entistä huonompi .
Ohje kylläkin puhuu tasajalkaa hyppimisestä. Tarkoitus ei tietenkään
ole yrittää vauhdittoman pituushypyn maailmanennätystä. :-)
Seppo Nurmi
ar...@students.oamk.fi
: ar...@students.oamk.fi kirjoitti:
: > Lisäänpäs vielä mitä jäi päällimmäisenä mieleen asiaan perehdyttävää
: > kirjaa lukiessa
: Kerropa vielä, mistä kirjasta on kyse.
Pahoittelen viivettä.
"Rakennusten ylijännite- ja ukkossuojaus", STUL ry:n tekemä eepos.
http://www.stul.fi/kauppa/tuote.asp?id=1121