Kaapeliin siirtyminen jo mieless�.
> Miksi aiheen kanavien signaali on alempi kuin muiden? Eurajoelta tulee
> signaali Reposaarelle ja usein ko. kanavat räpsähtelevät ja paikoin
> häviävät kokonaan. Lienee katveessa paikka mutta muiden kanavien
> signaali on riittävää laatua.
> Eilen näkyi useita Ruotsin kanavia jonkun aikaa, että sellaien oli keli.
>
> Kaapeliin siirtyminen jo mielessä.
Tuleeko tuo kanavanippu siis eri lähetysmastosta kuin muut kanavaniput?
Pitääkö teillä siis olla jonkinlainen kaksoisantenni, kahteen suuntaa
suunnattuja antennielementtejä, jotta näkyy. Kuulostaa oudolta.
Itse huomasin, että nykyinen digiTV on yllättävän herkkä antennisignaalin
tasolle ja häiriöille, vaikka digiTV:n alkuaikoina luvattiin ihan muuta.
TV-seenhän menee jos jonkinlaista johtoa, kun on monta ohjelmalähdettä ja
johdothan generoivat häiriösignaalia toisiinsa. Sen huomasi johtoja
vähänkään siirtelemällä. Ehkä viitseliäämpi saa ne siistiin nippuun.
Minulla se on sekasotku, myönnän.
Varsinkin yksi kanavanippu alkoi näkyä huonosti, vaikka meillä on
kaapeliTV. Kuva pätki, pysähteli, ääni putosi poiis päältä jne. Piti
järjestellä johdot uudestaan. Ei auttanut pysyvästi.
Sitten vaan ihan yksinkertaisesti uusin antennojohdot sellaisiksi, että
niissä on häiriönpoistajat. Se auttoi.
--
Re...@iki.fi.nospam.invalid
http://www.iki.fi/Reijo
Muistaakseni Reposaari on aina ollut ongelmallinen paikka TV-vastaanotolle.
YLE ja mainosrahoitteiset kanavat ovat eri kanavaryhmiss�.
Mill� vastaanottimella otat l�hetyksi� vastaan?
Ainakin Philipsin boxit olivat aikoinaan liian herkki� ja saattoivat
ottaa vastaan useamman l�hettimen signaalia ja asiakas saattoi niist�
valita vahingossa sen huonomman.
Millaisella antennilla otat vastaan signaalia?
Millainen kaapeli antennilta tulee TV:lle?
Millainen antenniverkko kiinteist�ss� on?
> Kaapeliin siirtyminen jo mieless�.
Jos Reposaaressa on mahdollista liitty� kaapeliverkkoon, niin
ongelmallisista vastaanotto-olosuhteista ainakin p��see eroon.
>Miksi aiheen kanavien signaali on alempi kuin muiden? Eurajoelta tulee
>signaali Reposaarelle ja usein ko. kanavat r�ps�htelev�t ja paikoin
>h�vi�v�t kokonaan. Lienee katveessa paikka mutta muiden kanavien signaali on
>riitt�v�� laatua.
Eurajoen l�hettimess� kanavatt ovat eri nipuissa seuraavasti
Nippu A kanava 38, 610 MHz Ylen kanavat
Nippu B kanava 45, 666 MHz MTV, Nelonen, Jim, Sub
Nippu C kanava 52, 722 MHz TV Viisi yms.
Nippu E kanava 55, 746 MHz Liv, Voice yms.
tarkista, ett� kanavanipun B kanavat tulevat RF-kanavalla 45/666 MHz
eik� jossain muualta, kauempana sijaitsevasta l�hettimest�. Digiboksin
viritysn�yt�ist� t�m� tieto yleens� l�ytyy.
N�kyv�tk� kanavanipun C ja E vapaat kanavat yht� hyvin kuin Ylen
kanavat (nippu A) vai yht� huonosti kuin C nippu ?
Kanavanippu A on alimmalla taajuudella ja k�rsii siten v�hemm�n
puuston aiheuttamasta vaimennuksesta. L�hetysantennin suuntakuvio ei
my�sk��n v�ltt�m�tt� ole ihan symmetrinen kaikilla taajuuksilla, joten
vasteessa saattaa olla tietyll� taajuudella kuoppa, joka siis
h�iritsee noita taajuuksia.
Joskus antennin siirt�minen voi parantaa tilannetta yhdell�
taajuudella (ja mahdollisesti huonontaa toisella taajuudela).
Saaressa ollessa kannattaa varmistaa, ett� antenni on riitt�v�n
korkealla, jotta siit� on suora n�k�yhteys meren sel�lle l�hetysaseman
suuntaan, jolloin mantereen maaston korkeammat esteet eiv�t niin
pahasti h�iritse. Toisaalta tasainen merenpinta saattaa aiheuttaa
heijastuksia, jotka aiheuttavat harmia vain tietyill� taajuuksilla.
Mik� oli tilanne analogia-aikana, oliko paljon haamukuvia ?
>Eilen n�kyi useita Ruotsin kanavia jonkun aikaa, ett� sellaien oli keli.
Tuo ei sin�ns� ole mitenk��n yll�tt�v�� meren rannalla, esim. varhain
aamulla tuota esiintyy usein, kuin my�s merellisten kangastusten
aikana.
Jos kerran oma antenni on suunnattuna Eurajokea kohti, tuo Ruotsin
signaali tulee ilmeisesti antennin takakeilasta, joka osoittaa
�rnsk�ldsiviikin suuntaan, joka jo on aika kaukana. Mill�h�n RF
kanavalla n�m� kanavat n�kyiv�t, eli tulevatko merenkulkun suunnalta
vai suoraan Selk�meren poikki.
Jos Selk�meren poikki, tuo tulisi antennin heikon sivukeilan kautta,
joka panee ep�ilem��n antennin suuntausta. Reposaaresta katsottuna
Eurajoki on suunnilleen etel�kaakossa.
> Saaressa ollessa kannattaa varmistaa, ett� antenni on riitt�v�n
> korkealla, jotta siit� on suora n�k�yhteys meren sel�lle l�hetysaseman
> suuntaan, jolloin mantereen maaston korkeammat esteet eiv�t niin
> pahasti h�iritse. Toisaalta tasainen merenpinta saattaa aiheuttaa
> heijastuksia, jotka aiheuttavat harmia vain tietyill� taajuuksilla.
Vesist�jen ylitykset on aina ongelmallisia.
Linkeiiss� on kasottu, ett� vapaan tilan pit�isi olla n. 20 m
linkkij�nteell�, jotta vesist�n aiheuttama h�ipym� joissakin tilanteissa
ei muodostuisi ongelmaksi.
Kotivastaanotossa tuohon 20 m:n on likimain mahdoton p��st�.
Lyhyet vesist�n ylitykset eiv�t ole ongelmia, mutta jos vett� on matkan
varrella paljon, niin lopputulos on s��olojen armoilla.
>31.7.2011 12:57, upsid...@downunder.com kirjoitti:
>
>> Saaressa ollessa kannattaa varmistaa, ett� antenni on riitt�v�n
>> korkealla, jotta siit� on suora n�k�yhteys meren sel�lle l�hetysaseman
>> suuntaan, jolloin mantereen maaston korkeammat esteet eiv�t niin
>> pahasti h�iritse. Toisaalta tasainen merenpinta saattaa aiheuttaa
>> heijastuksia, jotka aiheuttavat harmia vain tietyill� taajuuksilla.
>
>Vesist�jen ylitykset on aina ongelmallisia.
>Linkeiiss� on kasottu, ett� vapaan tilan pit�isi olla n. 20 m
>linkkij�nteell�, jotta vesist�n aiheuttama h�ipym� joissakin tilanteissa
>ei muodostuisi ongelmaksi.
Klassinen mikroaaltolinkin mitoitusperiaate on j�tt�� n�k�s�teen alle
ensimm�inen Fresnel vy�hyke vapaaksi esteist�. Jos j�nnepituus on 30
km, puolimatkassa 20 m vapaata riitt�� vasta yli 5 GHz taajuuksilla.
Ongelma varsinkin vesist�jen kohdalla on se, ettei valokaan kulje
v�ltt�m�tt� viivasuorasti, t�st� hyv�n� esimerkkin� kangastukset,
jossa kaukaiset saaret ja laivat n�ytt�v�t liikkuvan taivaalla.
Jos antennien keilat ovat kovin kapeita, l�hetys- ja
vastaanottoantennien keilat eiv�t v�ltt�m�tt� kohtaa. My�skin
taipuminen suoraan taivaalle tai jyrk�sti veteen ja sielt� heijastus
suoraan taivaalle voi est�� yhteyden syntymisen. T�ll� asialla ei
kuitenkaan ole tekemist� Fresnelin vy�hykkeiden ja 20 m vapaan tilan
yll�pit�misest�.
>Kotivastaanotossa tuohon 20 m:n on likimain mahdoton p��st�.
Jos UHF kanavilla haluttaisin 50 km j�nteell� ensimm�inen Fresnel
vy�hyke vapaaksi, t�h�n ei suinkaan riit� 20 m, vaan vapaata tilaa
pit�isi puolimatkassa j�tt�� 80 m n�k�s�teen alapuolelle.
K�yt�nn�ss�h�n normaali TV katselu tapahtuu l�hes aina reilusti
n�k�s�teen alapuolella, joten vaimennus on aivan eri luokkaa kuin
mikroaaltolinkeill�, joten edell� kuvatulla mikroaaltolinkin
mitoituksella ei ole juurikaan mit��n virkaa.
Signaalin taipuminen eri ilmasto-oloissa ei oikein selit� sit�, miksi
signaali on aina OK 600 MHz taajuudella (nippu A), mutta p�tkii 660
MHz taajuudella (nippu B). Tuollainen taipuminen kun tahtoo olla aika
laajakaistaista.
Samasta mastosta tulevat. Vain yksi antenni on katolla ja oikein
ammattilaisten valitsema ja laittama.
Ongelmallisia katvepaikkoja siell� todellakin on.
> Mill� vastaanottimella otat l�hetyksi� vastaan?
> Ainakin Philipsin boxit olivat aikoinaan liian herkki� ja saattoivat
> ottaa vastaan useamman l�hettimen signaalia ja asiakas saattoi niist�
> valita vahingossa sen huonomman.
Ihan on Sonyn ja Samsungin telkkarit ja viel� TF digiboksi joiden
"mittareista" n�kee eri nippujen signaaleissa suuria eroja.
Olen tarkistanut, ett� tallennetut kanavat ovat nipuista kuten tuossa yll�
kirjoitit. Joskus on laitteet hakeneet tupliakin tietyll� "kelill�"jostain
muusta mastosta kaiketi.
> N�kyv�tk� kanavanipun C ja E vapaat kanavat yht� hyvin kuin Ylen
> kanavat (nippu A) vai yht� huonosti kuin C nippu ?
B nippu on selkeesti heikoin ja C:n ja E:n signaalit laitteitten n�ytt�jen
mukaan jopa voimakkaampia kuin A nipun.
> Joskus antennin siirt�minen voi parantaa tilannetta yhdell�
> taajuudella (ja mahdollisesti huonontaa toisella taajuudela).
Antennin paikan haki paikallinen antennifirma, joka laittoin kaapelit
kuntoon ja asensi uuden antenninkin pari vuotta sitten. Asennettaessa kuva
oli "virheet�n" kaikilla kanavilla ja on ajoittain nyky��nkin. L�hinn� siis
B nippu ongelmallinen.
> Mik� oli tilanne analogia-aikana, oliko paljon haamukuvia ?
Oli paljonkin ja silloin Ylen kaveri k�vi hakemassa antennille paikan mutta
hyv� kuva ei j��nyt pysyvksi, kolmonen silloinkin surkein.
> Antennin paikan haki paikallinen antennifirma, joka laittoin kaapelit
> kuntoon ja asensi uuden antenninkin pari vuotta sitten. Asennettaessa kuva
> oli "virheet�n" kaikilla kanavilla ja on ajoittain nyky��nkin. L�hinn� siis
> B nippu ongelmallinen.
Tuo viittaisi siihen, ett� antenniverkossa olisi tapahtunut jotain outoa.
Eri taajuuksilla saattaa tasot vaihdella varsin suurissakin rajoissa,
jos esim. ketjun viimeisest� rasiasta puuttu 75 ohmin p��tevastus tai se
on viottunut.
Oletko kiinnit�nyt huomiota, vaikuttaako s�� kuvan laatuun?
> Ihan on Sonyn ja Samsungin telkkarit ja viel� TF digiboksi joiden
> "mittareista" n�kee eri nippujen signaaleissa suuria eroja.
Olivatko nuo telkkarit ja boxi olemassa jo silloin, kun ammattilaiset
antennin laittoivat?
Onko kaapelit tuotu TV-paikoille ulkokautta. Kaapelit ovat voineet
vetty� (etenkin TELLU on ulkokaapeliksi sopimaton).
Onhan nuo telkkarit asianmukaisesti 2-jaolla erotettu toisistaan ja
onhan kummatkin kytketty antennirasian TV-pistokkeeseen?
Jos TF on vanhempaa 5100 PVRt mallia, niin kannattaa katsoa, onko
RF-ulostulo k�yt�ss� ja mill� kanavalla se on, ett� se ei h�iritse
B-nipun kanavaa.
"PW" kirjoitti
Kyll� s�� vaikuttaa kuvaan, varsinkin siis kolmoseen yms. Talvella kuva
pakkasella melkein poikkeuksetta ok. Antenniverkossa ei ole muutoksia
tehty.
"PW" kirjoitti
Olivatko nuo telkkarit ja boxi olemassa jo silloin, kun ammattilaiset
antennin laittoivat?
Onko kaapelit tuotu TV-paikoille ulkokautta. Kaapelit ovat voineet
vetty� (etenkin TELLU on ulkokaapeliksi sopimaton).
Onhan nuo telkkarit asianmukaisesti 2-jaolla erotettu toisistaan ja
onhan kummatkin kytketty antennirasian TV-pistokkeeseen?
Jos TF on vanhempaa 5100 PVRt mallia, niin kannattaa katsoa, onko
RF-ulostulo k�yt�ss� ja mill� kanavalla se on, ett� se ei h�iritse
B-nipun kanavaa.
-----------------------------------------------------------
Kari kirjoittaa:
N�m� laitteet olivat jo kun vaihdettiin laadukas antenni, olikohan se
Televes tai vastaava ja asennusp�iv�n� kuva oli virheet�n kaikilla
kanavilla. Silloin jo asentajat mainitsivat signaalien olevan
voimakkuuksiltaan eroavia eri nipuissa. Kaapelit eiv�t ole ns.
ulkokaapeleita ja sis�ll�kin eri huoneiden v�lill� kaapelit kulkevat
"seinien sis�ll�". Antenniasentajat k�sitt��kseni tekiv�t kytkenn�t oikein
ja vahvistivatkin signaalia.
Digiboksina on 5100, vanha laite, ei edes Hdmi ja toinen TF520hdmi. Nekin
olen poistanut v�list� silloin kun kuva p�tkii mutta se ei ole poistanut
h�iri�it�. Seh�n t�ss� onkin kun saattaa kuukauden olla ihan hyv� kuva
mutta sitten alkaa revontulet laulaa ja s�ks�tys alkaa;-)
DNA:n sivulta katsoin HD-l�hetysten katvealueita ja siin� n�kyi selv� katve
juuri ko. talon kohdilla, outo paikka siis. Jos laitatuttais 15 metrin
maston saatas ehk� l�yty� parempi paikka. Jotain kuiteskin tarttis tehd�
mutta ei taida l�yty� asiaan vihkiytyvi� antennimiehi�, tai naisia.
>Kyll� s�� vaikuttaa kuvaan, varsinkin siis kolmoseen yms. Talvella kuva
>pakkasella melkein poikkeuksetta ok. Antenniverkossa ei ole muutoksia
>tehty.
Min� p��sin tuosta ilmi�st� eroon vaihtamalla antennikaapelin.
Eli kaapelissa oli kosteutta sis�ll� ja s�hk�iset ominaisuudet
muuttuivat sen mukaan oliko ulkona pakkasta vai ei.
> DNA:n sivulta katsoin HD-l�hetysten katvealueita ja siin� n�kyi selv�
> katve juuri ko. talon kohdilla, outo paikka siis. Jos laitatuttais 15
> metrin maston saatas ehk� l�yty� parempi paikka. Jotain kuiteskin
> tarttis tehd� mutta ei taida l�yty� asiaan vihkiytyvi� antennimiehi�,
> tai naisia.
>
Antenniasennuksissa ei taida varsinaista vikaa l�yty�.
15 m:n masto pit�isi harustaa hyvin ja tehd� siihen kunnon maadoitus.
Mainitsit aikaisemmin, ett� kaapeliin liittyminen olisi mahdollista.
Liittym� ei sin��ns� kohtuuttomia maksana, mutta muiden laitteitten
mahdollinen uusimistarve tuottanee ik�v�n loven kukkaroon.
Oletko kiinnitt�nyt huomiota, millaisissa s��oloissa ongelmat esiintyv�t?
Onko matkan varrella l�hetysaseman suuntaan isolehtisi� puita paljonki?
Tuulinen kostea ilma saattaisi olla ongelmallinen.
> Kyll� s�� vaikuttaa kuvaan, varsinkin siis kolmoseen yms. Talvella kuva
> pakkasella melkein poikkeuksetta ok. Antenniverkossa ei ole muutoksia
> tehty.
Onko l�hetysaseman suuntaan paljon isolehtisi� puita?
Vaikka TELLU 13:ssa on pienempi vaimennus, kun AJSS 75-5:ss�, niin
TELLUN muovieriste on vaahdotettua muovia (muovissa ilmakuplia). Kun
kondenssivesi p��see muoviin, se vettyy ja ominaisuudet huononevat.
Jos kaapelit tulevat antennimaston kautta suoraan kiinteist�n
sis�tiloihin, vettymist� ei juuri tapahdu. Tuolloin ep�ilisin l�hinn�
antennin ja siin� mahdollisesti olevan mastovahvistimen liitosten
hapettumista.
> Antenniasentajat k�sitt��kseni tekiv�t kytkenn�t
> oikein ja vahvistivatkin signaalia.
Jos siell� on antennivahvistin niin on voinut viottua esim. ukkosella.
Vanhemmillani meni nyt kes�ll� ukkosella antennivahvistin
antennimastossa siten rikki ett� Ylen kanavat ei n�kyneet vaikka muut
n�kyi. Vahvistin oli laitettu analogisten l�hetysten aikaan ja otin sen
kokonaan pois v�list� ja taas kaikki kanavat n�kyy vaikka kovin vahva
signaali ei olekkaan.
--
----
K�y radioaiheisilla sivuillani: http://www.saunalahti.fi/rick/
ja blogissani jossa lokia kuulemistani piraattiasemista:
http://pirateradiolog.blogspot.com/
Lis�ksi lue suomalaista piraattiradiohistoriaa
sivuilta:http://www.vapaaradio.fi/
Sielt� l�ytyy my�s vanhempia lokeja suomessa kuulluista piraattiasemista.
> Signaalin taipuminen eri ilmasto-oloissa ei oikein selit� sit�, miksi
> signaali on aina OK 600 MHz taajuudella (nippu A), mutta p�tkii 660
> MHz taajuudella (nippu B). Tuollainen taipuminen kun tahtoo olla aika
> laajakaistaista.
Jos kyseess� on tuollainen yhden taajuuden vaimenema, niin
ensimm�isen� arvaisin, ett� sein�rasian ja digiboksin/telkkarin
v�linen kaapeli on paska. Varsinkin itsetehdyiss� on joskus n�kynyt
ihan luvattoman huonosti kiinnitettyj� liittimi�, ja monesti se vaippa
on hapettunut. Ja kaapelin pituudet vaikuttaa siihen, mill�
taajuusalueella tuollainen "stubi" on vireess�, ja mit� taajuuksia se
vaimentaa. Kannattaa koittaa uutta v�likaapelia, tai sitten katkaista
molemmista p�ist� 10 cm, ja laittaa liittimet piuhaan uudestaan, niin
pahimmat hapettumat j�� siihen katkaistuun p�tk��n.
--
Arzka oh3mqu+...@hyper.fi - En halua follareita mailina
1. Valitse sopiva paikka, ei ihmisten tai rakennusten lahella, jossa
paukku voi aiheuttaa hairiota. - Iso-Kiinalaisen kayttoohje
> Kyll� s�� vaikuttaa kuvaan, varsinkin siis kolmoseen yms. Talvella kuva
> pakkasella melkein poikkeuksetta ok. Antenniverkossa ei ole muutoksia
> tehty.
"PW" kirjoitti
Onko l�hetysaseman suuntaan paljon isolehtisi� puita?
Yksi iso koivu siin� on jonkun matkan p��ss�, 15-20 m ehk�.
"PW" kirjoitti
Vaikka TELLU 13:ssa on pienempi vaimennus, kun AJSS 75-5:ss�, niin
TELLUN muovieriste on vaahdotettua muovia (muovissa ilmakuplia). Kun
kondenssivesi p��see muoviin, se vettyy ja ominaisuudet huononevat.
Jos kaapelit tulevat antennimaston kautta suoraan kiinteist�n
sis�tiloihin, vettymist� ei juuri tapahdu. Tuolloin ep�ilisin l�hinn�
antennin ja siin� mahdollisesti olevan mastovahvistimen liitosten
hapettumista.
Kari kirjoitaa:
Kaapelin vaihto saattais olla silti paikallaan mutta lienee aikamoinen
hommeli saada uusi kulkemaan talon sisuksissa. Kaapeli oli "irrallaan" kun
taloon muuttivat ja on siten saattanut vaikka ruostuttaa sis�ll� olevaa
kaapelia, who knows.
"PW" kirjoitti viestiss�
Mainitsit aikaisemmin, ett� kaapeliin liittyminen olisi mahdollista.
Liittym� ei sin��ns� kohtuuttomia maksana, mutta muiden laitteitten
mahdollinen uusimistarve tuottanee ik�v�n loven kukkaroon.
Kari kirjoittaa:
Min� ehdotin jo vuosia sitten kaapeliin liittymist� kun laitteita
hankittiin. Ei silloin sopinut kuvaan (kuva saattoi juuri silloin olla
passeli;-) ja nyt tosiaan tulisi laitteitten vaihto kun molemmat
telkkaritkin ovat vain antennipelej�. Pari digiboksia v�himmill��n siis.
Ei se kaapeli ruostu.
Keskijohdin on kuparia ja ulkojohdin tinattua kuparia.
Voisi olla paikallaan kutsua antenniverkon rakentanut yritys tutkimaan,
miss� vika on.
Todenn�k�isesti siirtotien antennin p��ss�, jos molemmissa telkkareissa
ja boxeissa ongelma esiintyy samalla tavalla.
Onhan se tietenkin totta, ett� sis�tilassa kulkevaa kaapelia on
vaurioitettu, jos se ei kuje putkituksessa tai selv�sti havaittavana
pinta-aseksena.
T�ss� oma kokemukseni Elisan kaapeliverkosta.
Maaliskuusta l�htien ihmettelin, kun yksi muksi ei tullut l�pi sen paremmin
digiboksille kuin taulutelkkarillekaan. Noin kuukausi sitten tein vihdoin
vikailmoituksen Elisalle. Asentaja tuli heti seuraavana p�iv�n�, ja l�ysi
vian noin minuutissa. Biltemasta ostamani valkoiset , vajaan parin metrin
mittaiset , antenniv�lijohdot eiv�t p��st�neet kyseist� taajuutta l�pi.
Muilla taajuuksilla ei ollut vikaa. Kyseinen ongelmataajuus oli nelj�s
alhaalta lukien 146 MHz . Alin on 122 MHZ .
Tuo ajankohta, jolloin vika alkoi ilmet�, osui samoihin aikoihin tuon uuden
littutv:n oston kanssa. Olin tehnyt silloin kytkenn�t uusiksi ja ottanut
bilteman antenniv�lijohdot k�ytt��n. Tsekkasin asentajan kanssa vanhat
aikaisemmin k�ytt�m�ni v�lijohdot, ja niiss� ei ollut mit��n vikaa. Vaihto
uudempiin oli siis syyn� vian syntyyn.
t. AV
>> Kaapeliin siirtyminen jo mieless�.
>
> Jos Reposaaressa on mahdollista liitty� kaapeliverkkoon, niin
> ongelmallisista vastaanotto-olosuhteista ainakin p��see eroon.
Kysyin DNA asiakaspalvelusta ja sain t�llaisen tiedon
Hei,
Kiitos yhteydenotostasi.
Tarkistin osoitteesi 28900 Pori kaapelitelevisiosaatavuuden. J�rjestelm�mme
mukaan alue ei ole DNA:n kaapelitelevisioverkon alueella eli valitettavasti
sinne ei ainakaan t�ll� hetkell� saa meid�n kaapelitelevisiota kytketty�.
Aika outoa. T��ll� on kuitenkin kaapelissa taloja ennen DNA aikaa
liittyneit� ilmeisesti Porin Puhelimen aikana.
Silloin, kun min� Porissa k�vin ty�matkoilla, Reposaari kuului Porin
Kaupungin puhelinlaitokselle.
Onko koko Porin Kaupungin puhelinlaitos myyty DNA:lle - kaikkine
toimintoineen?
Jos Porin Kaupungin Puhelinlaitos on viel� toiminnassa, kysyp� heilt�.
Jospa eiv�t ole DNA:lle kaapeliverkkoa myyneet.
Nuo ns asiakaspalvelijat eiv�t v�ltt�m�tt� tied� yht��n mit��n. Itse kysyin
muutama kuukausi sitten Elisalta , ett� kuuluuko tietyss� osoitteessa
sijaitseva 6-kerroksinen ja yli 100 asuntoa k�sitt�v� kerrostalo heid�n
kaapeliverkkoon. Vastaus oli, ett� heill� ei ole yht��n asiakasta kyseisest�
osoitteesta. Siit� h�n sitten p��tteli, ett� talo ei kuulu heid�n
kaapeliverkkoonsa. No arvaus oli tietysti v��r�.
Voi tietysti olla, ett� DNA:lla ei ole kiinnostusta vet�� uutta kaapelia
asuntoonne.
Jos tied�t, ett� siell� naapurustossasi on joillakin kaapelitv, niin
kannattaa udella heilt� tarkemmin.
t. AV
Porin kaupungin puhelinlaitos yhtiᅵitettiin Porin Puhelin Oy:ksi 1992.
Porin Puhelin Oy fuusioitui Satakunnan Puhelimeen 2000.
Huittisten Puhelin Oy ja Kankaanpᅵᅵn Puhelin Oy sulautuivat Satakunnan Puhelimeen 2002.
Satakunnan puhelin liittyy DNA:n 2007.
Tᅵmmᅵstᅵ lᅵytyi poritieto.com:sta.
Sami
> Porin kaupungin puhelinlaitos yhtiᅵitettiin Porin Puhelin Oy:ksi 1992.
> Porin Puhelin Oy fuusioitui Satakunnan Puhelimeen 2000.
> Huittisten Puhelin Oy ja Kankaanpᅵᅵn Puhelin Oy sulautuivat Satakunnan Puhelimeen 2002.
> Satakunnan puhelin liittyy DNA:n 2007.
>
> Tᅵmmᅵstᅵ lᅵytyi poritieto.com:sta.
Niin ne ajat muuttuvat :-)
Minun kokemukseni Porin kaupungin puhelimesta ovat 70-luvun alkupuolelta :-)
Mutta siirtyikᅵ tuossa myᅵs kaapelitelevisiotoiminta, vaan vain
puhelinverkon osuus? Onhan Helsingissᅵkin puhelin- ja kaapeliverkko eri
operaattoreiden hallussa.
> 6.8.2011 18:56, Sami Ketola kirjoitti:
>
> > Porin kaupungin puhelinlaitos yhtiöitettiin Porin Puhelin Oy:ksi
> > 1992. Porin Puhelin Oy fuusioitui Satakunnan Puhelimeen 2000.
> > Huittisten Puhelin Oy ja Kankaanpään Puhelin Oy sulautuivat
> > Satakunnan Puhelimeen 2002. Satakunnan puhelin liittyy DNA:n 2007.
> >
> > Tämmöstä löytyi poritieto.com:sta.
>
> Niin ne ajat muuttuvat :-)
> Minun kokemukseni Porin kaupungin puhelimesta ovat 70-luvun
> alkupuolelta :-) Mutta siirtyikö tuossa myös
> kaapelitelevisiotoiminta, vaan vain puhelinverkon osuus? Onhan
> Helsingissäkin puhelin- ja kaapeliverkko eri operaattoreiden hallussa.
Ainakin Kankaanpäässä kaapeliverkko on DNA:n (eli kauppa.welho.fi:stä
tilataan lisäkanavia)
--
> Tarkistin osoitteesi 28900 Pori kaapelitelevisiosaatavuuden. Järjestelmämme
> mukaan alue ei ole DNA:n kaapelitelevisioverkon alueella eli valitettavasti
> sinne ei ainakaan tällä hetkellä saa meidän kaapelitelevisiota kytkettyä.
> Aika outoa. Täällä on kuitenkin kaapelissa taloja ennen DNA aikaa
> liittyneitä ilmeisesti Porin Puhelimen aikana.
DNA:lla on oma kaapelitelevisiotuote, joka ei välttämättä ole sama
kuin mitä Prin puhelin aikoinaan toimitti. Ja jos kysyt DNA:n
kaapelitelevisiota, niin vastannevat tuon DNA-kaapelituotteensa
saatavuuden mukaisesti, mutta se ei välttämättä tarkoita sitä etteikö
tuo Porin Puhelimen vanha liittymätyyppi olisi saatavilla. Mutta kun
en tunne Poria enkä DNA:ta, niin tää on ihan omaa spekulointiani.
> Tarkistin osoitteesi 28900 Pori kaapelitelevisiosaatavuuden. Järjestelmämme
> mukaan alue ei ole DNA:n kaapelitelevisioverkon alueella eli valitettavasti
> sinne ei ainakaan tällä hetkellä saa meidän kaapelitelevisiota kytkettyä.
> Aika outoa. Täällä on kuitenkin kaapelissa taloja ennen DNA aikaa
> liittyneitä ilmeisesti Porin Puhelimen aikana.
Ehkä se ei kuitenkaan ole niin outoa - ainakaan, jos kyse on pien- tai
omakotitaloalueesta.
Operaattoreilla on jokin etäisyys (rakentamiskustannus) lähimmästä
heidän verkostaan, jonka puitteissa he verkkoa rakentavat ns.
normaalilla liittymähinnalla. Ehkä olettavat, että asiakas ei halua
kovin suuia rakentamiskustannuksia maksaa, joten eivät sitä ehkä
ehdotakkaan.
Sitten se on outoa, jos lähinaapurilla on kaapeliTV-liittymä.
Näköjään Teleoperaattori on vaihtunut niin usein, että DNA:lla ei
välttämättä ole ajan tasalla olevaa dokumentointia verkosta.
DNA vastasi uuteen kyselyyni;
---------------------
kiitos viestistäsi.
Satakunnan puhelin on kyllä tällä hetkellä osa DNA Welhoa. Valitettavasti
osoitteessa xxxxx as 1 ei myöskään ole tällä hetkellä saatavilla DNA:n
kaapelitelevisiopalveluita. Kaapelitelevisiopalvelut edellyttävät, että
asunto on kytketty valtakunnalliseen kiinteistökaapeliverkkoon, joko kupari-
tai valokuitukaapelilla. Hinnat näille kaapeleille ovat seuraavat:
Kiinteistökaapeli Kupari okt/paritalo: 875 ?
Kiinteistökaapeli Kuitu okt/paritalo: 1875 ?
Hintaan sisältyy kytkentätyö sekä kaapeli 100m asti. Lisäksi
kaapelitelevision avauksesta tulee avaus- ja kytkentämaksu 191,56 euroa.
-------------------------
Asunto yksi vaihtoi joitakin aikoja sitten omistajaa ja entisellä oli
kaapelitv, käsittääkseni liittyminen toteutettiin ilmateitse sähkötolpasta,
(nythän Räpsöössä kaapelit laitettiin maan uumeniin). Liittymä silloin siis
katkaistiin eikä uusi omistaja ei ole hankkinut noita kiinteistökaapeleita,
jos siis edes saisikaan.
En itse asu Reposaarella joten naapuriston viimeiset/tarkat kuviot eivät ole
hyppysissäni.