Surkeat "digiboxit"
PenttiL
TV-vastaanotinkannan digitaaliverkkoon siirtäminen. Oikeampi tapa
mielestäni olisi ollut sellainen, että potentyiaalinen vaihtoehto
yleismalliseksi digiboxiksi olisi ollut rasia, joka olisi kytketty
suoraan antennirasian perään ja joka olisi muuttanut nämä
digitaalisignaalit perinteiseksi aanalogiseksi lähetteeksi ja josta
olisi voinut jakaa analogisen lähetteen niin moneen telkkariin kuin
taloudessa löytyy. Nyt näitä laatikoita pitää hankkia käytännössä niin
monta kuin telkariakin löytyy huoneistosta. Esim. olen ollut täysin
tyytyväinen vanhaan pieneen 5"5 tuumaiseen makkarin yöpöydällä
sijaitsevaan mustavalkotelkkariin josta näkee ja kuulee uutiset tms. ja
jonka hinta on suunnillen puolet halvimman digitaaliboxin hinnasta. Nyt
tuohonkin pitää hankkia digiboxi ja ohjailla sitä kaukosäätimellä kun
telkkari on katsojasta alle metrin päässä. Telkkarissa itsessään on
rumpukanavanvalitsin joka jää käyttämättömäksi. Kuten edelleen ne
satakunta kanavaa joita digiboxi yrittää tyrkyttää lisämaksusta, osaa
"ilmaiseksi"; ts. ne kuuluvat sen "ei-aivan-ilmaisen" luvan hintaan
josta rahasta menee suuri osa sen digitaaliverkon ja studion
vilkkuvalojen ja väritehosteiden kehittelyyn joilla minulle ei ole
mitään käyttöä.
Olisi valtakunnallinen tv-laitoksemme vain sen verran malttanut odottaa,
että kuluttajien laitekanta luonnollisen poistuman kautta vaihtuu ja
ihmisten kotitalouksiin alkaa ilmestyä _oikeita_ digitaalitelkkareita ja
tarjota näihin asti molempia verkkoja, kuten sivistyneessä, vapaassa
maailmassa luulisi olevat tapana, eikä pakottaa kansalaisia
pakkoinvestoimaan kaiken maailman väliaikaisiin ratkaisuihin jolloin
ihmisten on pakko hyväksyä sellaisessa muodossa jona ainoana
vaihtoehtona tämä hyväksytään.
-Pentti
P.V.
viestissä:fpr6sr$sie$1...@oravannahka.helsinki.fi...
> Edelleen nyppii tämä tapa, jolla Suomessa pakkototeutetaan
> kansalaisten TV-vastaanotinkannan digitaaliverkkoon siirtäminen.
> Oikeampi tapa mielestäni olisi ollut sellainen, että potentyiaalinen
> vaihtoehto yleismalliseksi digiboxiksi olisi ollut rasia, joka olisi
> kytketty suoraan antennirasian perään ja joka olisi muuttanut nämä
> digitaalisignaalit perinteiseksi aanalogiseksi lähetteeksi ja josta
> olisi voinut jakaa analogisen lähetteen niin moneen telkkariin kuin
> taloudessa löytyy.
Sitten täällä nuristaisiin siitä, kuinka kalliita boksit ovat, kun
niihin piti ängetä niin monta viritintä ja modulaattoria. Ja
vaadittaisiin halvempaa yksinkertaista boksia, vaikka sen sitten saisi
kytkettyä vain yhteen televisioon.
Eivät valituksen aiheet maailmasta lopu. Ne vain vaihtelevat.
P.V.
Opas Koira
> Edelleen nyppii tämä tapa, jolla Suomessa pakkototeutetaan kansalaisten
> TV-vastaanotinkannan digitaaliverkkoon siirtäminen. Oikeampi tapa
> mielestäni olisi ollut sellainen, että potentyiaalinen vaihtoehto
> yleismalliseksi digiboxiksi olisi ollut rasia, joka olisi kytketty
> suoraan antennirasian perään ja joka olisi muuttanut nämä
> digitaalisignaalit perinteiseksi aanalogiseksi lähetteeksi ja josta
> olisi voinut jakaa analogisen lähetteen niin moneen telkkariin kuin
> taloudessa löytyy.
No mutta semmoinenhan se digiboksi on, ainakin jos siinä on
ns. rf-lähtö.
Timiheli
"PenttiL" <pentti....@helsinki-esto.fi> kirjoitti
viestissä:fpr6sr$sie$1...@oravannahka.helsinki.fi...
> että kuluttajien laitekanta luonnollisen poistuman kautta vaihtuu ja
> ihmisten kotitalouksiin alkaa ilmestyä _oikeita_ digitaalitelkkareita ja
> tarjota näihin asti molempia verkkoja, kuten sivistyneessä, vapaassa
> maailmassa luulisi olevat tapana, eikä pakottaa kansalaisia
> pakkoinvestoimaan kaiken maailman väliaikaisiin ratkaisuihin jolloin
> ihmisten on pakko hyväksyä sellaisessa muodossa jona ainoana vaihtoehtona
> tämä hyväksytään.
>
> -Pentti
mieltä siitä, että pelkkiin digitaalisiin lähetyksiin olisi siirrytty
jotenkin "varkain ja kiireellä". Siirtymäaika oli ja meni. Toki aina löytyy
sellaisia, joille puolen vuosikymmenen siirtymäaika on liian nopea. No,
eihän siirtymäaika koko Suomessa ollut toki aivan noin pitkä.
Harri
De Moni
> Olisi valtakunnallinen tv-laitoksemme vain sen verran malttanut odottaa,
> että kuluttajien laitekanta luonnollisen poistuman kautta vaihtuu ja
> ihmisten kotitalouksiin alkaa ilmestyä _oikeita_ digitaalitelkkareita ja
> tarjota näihin asti molempia verkkoja, kuten sivistyneessä, vapaassa
> maailmassa luulisi olevat tapana, eikä pakottaa kansalaisia
> pakkoinvestoimaan kaiken maailman väliaikaisiin ratkaisuihin jolloin
> ihmisten on pakko hyväksyä sellaisessa muodossa jona ainoana
> vaihtoehtona tämä hyväksytään.
Sitten elettäisiin analogiaikakaudella ikuisesti, kun kukaan ei niitä
digivermeitä muuten ostaisi, koska "vanhallakin näkyy tarpeeks hyvin".
JK
Noup. Ostin omakotitalon Nummi-Pusulan rajamailta ja täällä erämaassa ei
analoginen scheiße näkynyt sitten lainkaan. Digiboksi on ollut siis 5
vuotta ja Tammela kun alkoi lähettää useampia mukseja niin aina vaan
parani. C-muksia kytättiin siihen mennessä Lahdesta, Espoon suunnalla
oli liikaa mäkiä.. Välillä toki oli satelliittikin, mutta cAnalin
rahoittaminen ei enää maistunut kivalle kun ohjelmatarjontakin oli
silkkaa sitä.
--
jk
Paul Keinanen
Kuinka monta vuotta on ollut saatavissa integroituja televioita T tai
C standardiin ? Kuinka monta vuotta on ollut saatavilla integroituja
televisioita, jotka hallitsevat sekä T että C standardin ?
Näitä on ollut markkinoilla vasta 1-3 vuoden ajan, joten sen päälle
pitäisi sitten laskea 5-10 vuoden laitteen kestoikä. Täten EU
vaatimusten mukainen 2012 olisi aikaisin analogisten
lopettamisajankohta.
Voisin ymmärtää aikaisemman lopettamisajankohdan, jos taajuuksia olisi
kiireellisesti tarvittu uusia palveluja varten, mutta viime syksynä
käynnistyi ainoastaan E-nippu ja joillakin paikkakunnilla
mahdollistettiin myös D-nipun (DVB-H kännykkä-TV), mutta tällä
hetkellä UHF TV-spektri on reilusti alikäytössä ja VHF-TV kanavat ovat
täysin käyttämättömiä.
En myöskään usko, että kaapeliverkossa olisi suuria määriä
digitaalisia palveluita 1.3.2008 alkaen kanavilla E5-E12, eli syynä
analogisen jakelun lopettamiseen ei ole taajuustarve.
Joku tässä uutisryhmässä vertasi digi-TV politikkoja koulukiusaajiin,
pikemminkin vertaisin heitä armeijassa joidenkin varusmiesjohtajien
harrastamaan ikätoverien simputukseen.
Paul
PW
> En myöskään usko, että kaapeliverkossa olisi suuria määriä
> digitaalisia palveluita 1.3.2008 alkaen kanavilla E5-E12, eli syynä
> analogisen jakelun lopettamiseen ei ole taajuustarve.
Veikkaisinpa, että nykyisillä analogisilla kanavilla välitetään
maaliskuun ajan palkkikuvaa ja kuvan yli juoksevaa tekstiä, jossa
kerrotaan kanavien lähetyksen loppuneen.
Toivottavasti jotain signaalia jää vielä senkin jälkeen analogisena
nähtäväksi!
Welhon lehdessä kerrottiin, että Welho tulisi tämän vuoden aikana
tarjoamaan verkossaan 100 Mbit/s yhteyksiä. Veikkaisinpa, että VHF III
alue tullaan aikanaan tuohon käyttöön valjastamaan.
Ana Loginen
Eiköhän kirjoittaja tarkoittanut sellaista "talodigiboksia" joka lähettää
kaikki vapaat kanavat rf-signaalina eteenpäin, ei vain perinteisen
digiboksin yhtä ainutta valittua kanavaa. Ei tälläinen laite mitenkään
rakettitiedettä ole, sellaisen saa tehtyä, jos laitteeessa on viritin
jokaista kanavanippua kohti. Suomessa siis kolme kanavanippua riittää kun
YLR sai yhden kanavanipun MTV3 toisen na nelonen kolmannen. Tälläisen
laitteen perässä kun on kodin kaikki telkkarit, niin siinä toimii tietysti
TV:t ja tallentavat DVD:t entisillä säädöillä.
Se miksi tälläisia laitteita ei ole tullut markkinoille johtunee siitä,
että tälläisen ostaja ei ole potentiaalinen maksukanavien ostaja.
Analogiset lähetykset kaapeliverkossahan loppuvat vain ja ainoastaan
siksi, että näin saadaan pakottamalla varsin suuri potentiaalisten
maksukanavien ostajien joukko marrkinoille, sillä jokaisessa
kaapelidigiboksissa on maksukorttipaikka.
--
Ana Loginen - toivottvasti vielä pitkään
Ana Loginen
> Voisin ymmärtää aikaisemman lopettamisajankohdan, jos taajuuksia olisi
> kiireellisesti tarvittu uusia palveluja varten, mutta viime syksynä
> käynnistyi ainoastaan E-nippu ja joillakin paikkakunnilla
> mahdollistettiin myös D-nipun (DVB-H kännykkä-TV), mutta tällä hetkellä
> UHF TV-spektri on reilusti alikäytössä ja VHF-TV kanavat ovat täysin
> käyttämättömiä.
Saatat ymmärtää analogisten kanavien lopettamisen kaapelissa kun katsot
onko jokaisessa kaapelidigiboksissa maksukorttipaikka. Tämä on kuitenkin
sellainen analogisten lähetysten lopettamisen syy, jota kukaan
vastuullinen ei voine myöntää todeksi joutumatta lain edessä vastuuseen.
enenko
> Olisi valtakunnallinen tv-laitoksemme vain sen verran malttanut odottaa,
> että kuluttajien laitekanta luonnollisen poistuman kautta vaihtuu ja
> ihmisten kotitalouksiin alkaa ilmestyä _oikeita_ digitaalitelkkareita ja
> -Pentti
Ei ole olemassa 'oikaeaa aikaa'!!!
Jos ei olisi dilähetyksiä niin tuskin olisi digitelkkareitakaan. Vaikka
tämä 'lopullinen siistymä' on viikon kuluttua, niin kuitenkin on vielä
sellaisia jotka eivät vielä ole hankkinut boksia vaan odottavat sitä aivan
viimeistä hetkeä!
Timiheli
"Paul Keinanen" <kein...@sci.fi> kirjoitti
viestissä:kgc3s3h8ka8sqtrmh...@4ax.com...
> On Sun, 24 Feb 2008 17:53:23 +0200, "Timiheli"
> <timihel...@webinfo.fi> wrote:
>
>>
>>Suuressa osassa Suomea oli siirtymäaika lähes 6 vuotta. En oikein ole
>>samaa
>>mieltä siitä, että pelkkiin digitaalisiin lähetyksiin olisi siirrytty
>>jotenkin "varkain ja kiireellä". Siirtymäaika oli ja meni. Toki aina
>>löytyy
>>sellaisia, joille puolen vuosikymmenen siirtymäaika on liian nopea. No,
>>eihän siirtymäaika koko Suomessa ollut toki aivan noin pitkä.
>>Harri
>>
> Kuinka monta vuotta on ollut saatavissa integroituja televioita T tai
> C standardiin ? Kuinka monta vuotta on ollut saatavilla integroituja
> televisioita, jotka hallitsevat sekä T että C standardin ?
>
> Näitä on ollut markkinoilla vasta 1-3 vuoden ajan, joten sen päälle
> pitäisi sitten laskea 5-10 vuoden laitteen kestoikä. Täten EU
> vaatimusten mukainen 2012 olisi aikaisin analogisten
> lopettamisajankohta.
>
Toisaalta Sulo Vilenit ostivat "halpoja" analogisella virittimellä olevia
littutelkkareita ja vieläkin halvempia kuvaputkellisia, kun olisi jo pitänyt
ostaa silloin vähiä DVB-virittimellä olevia. Silloin olisi niidenkin
hintakehitys ollut toisenlainen. Ei tekniikka vastaanotinpuolella ollut
liian keskeneräista 5-vuottakaan sitten, kun kokemusta oli valmistajien
puolella kerätty jo satelliitti- ja osin myös kaapelipuolen DVB-laitteiden
kanssa. Ostopainetta olisi vain pitänyt saada aiemmin digi-puolelle. Silloin
valmistajatkin olisivat lähteneet liikkeelle aiemmin.Valmistajathan tekevät
sitä tekniikkaa, jota kansa ostaa.
Harri
PW
> Osin olen samaa mieltä laitteiden saatavuudesta muutamia vuosia aiemmin.
Kaapelipuolelle on tarjolla vain muutaman valmistajan combo-laitteita.
DVD/HDD-tallentimet loistavat poissaolollaan.
Noista combo-laitteistakin on kokemukset vielä kovin vähäisiä.
Jos niissä alkaa olemaan paljon vikoja, niin ostajilla tulee parku, kun
huolto kestää kuukauden toista.
Tavallisille töllöntuijottajalle kuitenkin combo on mieluisampi
ratkaisu. Eipä se boxinkaan huoltoon vienti johda kovin mukavaan
tilanteeseen, jos telkkarissa on vain analoginen vititin.
Tähänastiset kokemukset eivät anna mitään perusteita olettaa, että
combot olisivat virheettömiä.
Jukka Aho
> Eiköhän kirjoittaja tarkoittanut sellaista "talodigiboksia" joka
> lähettää kaikki vapaat kanavat rf-signaalina eteenpäin, ei vain
> perinteisen digiboksin yhtä ainutta valittua kanavaa. Ei tälläinen
> laite mitenkään rakettitiedettä ole, sellaisen saa tehtyä, jos
> laitteeessa on viritin jokaista kanavanippua kohti.
Pelkkä "viritin jokaista kanavanippua kohti" ei riitä, vaan laitteen
sisälle tarvitaan myös niin monta RF-modulaattoria kuin kanavia
yhtäaikaisesti halutaan taloverkkoon tunkea. Jos stereoääntä halutaan
joillekin kanaville, näille pitää vielä olla erikseen NICAM-enkooderit.
> Se miksi tälläisia laitteita ei ole tullut markkinoille
Talodigiboksejahan on markkinoilla. Yhtäaikaisesti dekoodattavien ja
RF-moduloitavien kanavien määrä per boksi ei niissä kuitenkaan ole
rajaton.
--
znark
Paul Keinanen
<timihel...@webinfo.fi> wrote:
>Ostopainetta olisi vain pitänyt saada aiemmin digi-puolelle. Silloin
>valmistajatkin olisivat lähteneet liikkeelle aiemmin.Valmistajathan tekevät
>sitä tekniikkaa, jota kansa ostaa.
Pikkuriikkisen Suomen ostopaineet eivät globaalien valmistajia paljon
hetkauta, ainoastaan siinä vaiheessa kun ostopaineita tulee suurilta
markkina-aluilta kuten Saksasta tai Ranskassa, valmistajat ihan
tosissaan kiinnostuvat.
Paul
Tero P. Mustalahti
> Osin olen samaa mieltä laitteiden saatavuudesta muutamia vuosia aiemmin.
> Toisaalta Sulo Vilenit ostivat "halpoja" analogisella virittimellä olevia
> littutelkkareita ja vieläkin halvempia kuvaputkellisia, kun olisi jo pitänyt
> ostaa silloin vähiä DVB-virittimellä olevia. Silloin olisi niidenkin
> hintakehitys ollut toisenlainen.
Ei "Sulo Vileneillä" ole varaa maksaa reilusti yli 2000 euroa
telkkarista, mitä nuo integroidulla virittimellä varustetut maksoivat
muutama vuosi sitten. Ja halpahan se analogisella virittimellä
varustettu littu on, kun digiboksin saa alle satasella ja vielä pari
vuotta sittenkin "integraatiolisä" oli vähintään luokkaa 200 euroa, sitä
aiemmin vielä huomattavasti enemmän. Vasta viimeisen vuoden aikana on
integroituja alkanut saada suurinpiirtein samalla kokonaishinnalla.
> Ostopainetta olisi vain pitänyt saada aiemmin digi-puolelle. Silloin
> valmistajatkin olisivat lähteneet liikkeelle aiemmin.Valmistajathan tekevät
> sitä tekniikkaa, jota kansa ostaa.
Kuten muut jo totesivatkin, eivät Suomen markkinat ole riittävän isot
heilauttaakseen laitevalmistajien prioriteetteja mihinkään suuntaan.
Tero P. Mustalahti
Vesa T. Korhonen
news:a6qwj.301829$JH.1...@reader1.news.saunalahti.fi:
>
> Talodigiboksejahan on markkinoilla. YhtƤaikaisesti dekoodattavien ja
> RF-moduloitavien kanavien mƤƤrƤ per boksi ei niissƤ kuitenkaan ole
> rajaton.
Lisäksi näyttäisi siltä, että esimerkiksi Welho ei salli näitä
keskusdigibokseja asennettavan hallitsemiinsa kaapelitaloihin. Tällainen
asia tuli hiljan ilmi erään helsinkiläisen palvelutalon kohdalla, kun sen
isännöitsijä oli yrittänyt hankkia ja asennuttaa tällaisen vanhusten elämää
suuresti helpottavan laitteen. Muiden vanhainkotien ja sairaaloiden kanssa
lienee samoin, jos ovat Welhon verkossa.
Eri asia sitten on, jos keskusdigiboksin asentaakin asunnon puolelle
Welholta salaa. Silloin on mahdollista jatkaa vanhan, tutun
analogitelkkarin katselua ihan vanhaan tyyliin ilman pelkoa
kuvaruutuvalikoihin eksymisestä tai muusta digiboksin mukanaan tuomasta
ihmetyksestä, joita ennen vanhaan ei ollut olemassakaan. Joissakin
tapauksissa asuntokohtainen keskusdigiboksi voi "ylläpitoa" suorittavalle
osapuolelle olla helpompi vaihtoehto kuin erillinen digiboksi, vaikka
maksaakin enemmän.
Vesa
--
vesapistekorhonen at ikipistefi
PW
> Lisäksi näyttäisi siltä, että esimerkiksi Welho ei salli näitä
> keskusdigibokseja asennettavan hallitsemiinsa kaapelitaloihin.
Olen ymmärtänyt, että noita keskusdigiboxeja ei olisi kaapeliverkkoon.
Antenniverkon boxi toiminee ensivuoden loppuun asti, jos jakoverkko on
asianmukaisessa kunnossa.
> Eri asia sitten on, jos keskusdigiboksin asentaakin asunnon puolelle
> Welholta salaa.
Ei sitä tarvitse huoneiston sisällä tehdä edes salaa - senkun asentaa.
Timiheli
"Tero P. Mustalahti" <term...@utu.fi> kirjoitti
viestissä:fpu7nc$2o4f$1...@bowmore.utu.fi...
> Timiheli wrote:
>
>> Osin olen samaa mieltä laitteiden saatavuudesta muutamia vuosia aiemmin.
>> Toisaalta Sulo Vilenit ostivat "halpoja" analogisella virittimellä olevia
>> littutelkkareita ja vieläkin halvempia kuvaputkellisia, kun olisi jo
>> pitänyt ostaa silloin vähiä DVB-virittimellä olevia. Silloin olisi
>> niidenkin hintakehitys ollut toisenlainen.
>
> Ei "Sulo Vileneillä" ole varaa maksaa reilusti yli 2000 euroa telkkarista,
> mitä nuo integroidulla virittimellä varustetut maksoivat muutama vuosi
> sitten. Ja halpahan se analogisella virittimellä varustettu littu on, kun
> digiboksin saa alle satasella ja vielä pari vuotta sittenkin
> "integraatiolisä" oli vähintään luokkaa 200 euroa, sitä aiemmin vielä
> huomattavasti enemmän. Vasta viimeisen vuoden aikana on integroituja
> alkanut saada suurinpiirtein samalla kokonaishinnalla.
>
alussa. Hinta oli alussa jotakin 1700E:n luokkaa, mutta putosi kyllä sitten
tonnin luokkaan, kunnes katosi koko merkki (taisivat olla kuluttajaa vähän
edellä).
Littanat olivat alussa kalliita kaikki. Vasta nyt aletaan olemaan
littanoilla samassa hintaluokassa, jossa ennen litteitä oltiin
kuvaputkellisilla. Niin se maailma muuttuu ja faktat unohtuu.
Harri
PW
> Oliskohan Finluxin 28" putkella oleva digitv tullut 2002 lopussa tai 2003
> alussa. Hinta oli alussa jotakin 1700E:n luokkaa, mutta putosi kyllä sitten
> tonnin luokkaan, kunnes katosi koko merkki (taisivat olla kuluttajaa vähän
> edellä).
Minä ostin melko tasan 4 v. sitten Finluxin 32" kaapeliverkon digiTV:n
hintaan 1295 e.
Onhan tuossa omat ongelmansa, eikä siihen ole koskaan saanut
alkuperäistä uudempaa ohjelmistoa - eikä tule saamaan.
Kuva on kuitenkin varsin hyvälaatuinen ja digipuolellakin
maksutelevisiokanavat toimivat melko hyvin. Ainoastaan TVE International
pikselöi (ohjelmistoviaksi tuon luokittelen).
Kyllähän tuo vaihtuu, kun löytyy riittävän luotettavan tuntuinen littuTV
(usko digiin mennyt ajat sitten).
Esa Hämäläinen
Finlux on saamassa kaapeliverkon hybridiversioita valmiiksi ja 37" malli
on jo tullut myyntiin. Cable Ready -listalla ei sitä vielä ole, mutta
odotetaan vielä hetki. Kookkaammat Full HD -mallit tulevat nettisivun
mukaan myöhemmin keväällä myyntiin.
Tero P. Mustalahti
> Oliskohan Finluxin 28" putkella oleva digitv tullut 2002 lopussa tai 2003
> alussa. Hinta oli alussa jotakin 1700E:n luokkaa, mutta putosi kyllä sitten
> tonnin luokkaan, kunnes katosi koko merkki (taisivat olla kuluttajaa vähän
> edellä).
Finlux ja Grundig taisivat olla ainoita digiputkitelkkareita
tarjonneita. Suhteellisen hyvälaatuisen 50 Hz 32" putkitelkkarin sai
2003 muuten jo selvästi alle tonnilla, puhumattakaan sitten 28" malleista.
> Littanat olivat alussa kalliita kaikki. Vasta nyt aletaan olemaan
> littanoilla samassa hintaluokassa, jossa ennen litteitä oltiin
> kuvaputkellisilla.
Niinpä. Tosin digivirittimelliset olivat vielä vähän kalliimpia ja
niiden hinta putosi paljon myöhemmin kuin pelkällä analogisella
virittimellä varustettujen.
Tero P. Mustalahti
PW
> Timiheli kirjoitti:
>> Oliskohan Finluxin 28" putkella oleva digitv tullut 2002 lopussa tai
>> 2003 alussa.
>
> Finlux on saamassa kaapeliverkon hybridiversioita valmiiksi ja 37" malli
> on jo tullut myyntiin.
Noiden valmistajalla ei keskenään ole muuta yhteistä kun, että nykyinen
Finlux osti konkkaan menneeltä Finluxilta brändin!
Esa Hämäläinen
Turkkilainen Vestel osti Finlux -tuotemerkin vuoden 2006 alussa. Finlux
on tunnettu tavaramerkki Euroopassa monessa maassa, joten Vestel odottaa
saavansa vastinetta investoinnilleen. Onhan kyseessä perinteikäs ja
laajalti tunnettu tuotemerkki, ja kasataanhan jo useita japanilaisia
automerkkejäkin Turkissa;)
Haitanneeko tuo eksoottinen valmistusmaa, jos vain vastaanotin on
tekniikaltaan ja laadultaan hyvä. Olen luvannut ostaa Finluxin LCD:n
kunhan sopiva malli (ja sopivaan hintaan) tulee markkinoille.
Minimitavoite on 42" Full HD malli kaapeliverkkoon, mutta sellaista on
vielä joutunut odottamaan eikä tässä vielä ole mitään kiirettä vaihtaa
wanhaa kunnon Finluxin putkimallia kun kuva siitä vielä jotenkuten näkyy;)
Paul Keinanen
>Vesa T. Korhonen kirjoitti:
>
>> Lisäksi näyttäisi siltä, että esimerkiksi Welho ei salli näitä
>> keskusdigibokseja asennettavan hallitsemiinsa kaapelitaloihin.
>
>Olen ymmärtänyt, että noita keskusdigiboxeja ei olisi kaapeliverkkoon.
>Antenniverkon boxi toiminee ensivuoden loppuun asti, jos jakoverkko on
>asianmukaisessa kunnossa.
Laita siihen keskusdigiboksiin ihan oikea antenni. Ei talon kytkeminen
kaapeliverkkoon merkitse sitä, että radiotaajuinen signaali kiertäisi
talon kaukaa :-).
Paul
PW
> Minimitavoite on 42" Full HD malli kaapeliverkkoon, mutta sellaista on
> vielä joutunut odottamaan eikä tässä vielä ole mitään kiirettä vaihtaa
> wanhaa kunnon Finluxin putkimallia kun kuva siitä vielä jotenkuten näkyy;)
Minulla kyllä vaihtamisen halua olisi, jotta ohjelmakortin voisi pitää
telkkarissa ja tallentavaa 2-virittimellistä boxia käyttää vapaasti
tallennukseen, eikä tarvitsisi aina miettiä, mikä on mahdollista ja mikä ei.
Tuo Full HD kyllä arveluttaa, jos eivät siihen tee kunnollista
skaalainta. Eli normaalin TV-kuvan pitäisi siinä näyttää (37") yhtä
hyvältä, kun 32" perinteisissä telkkareissa tai edes HD Reagy telkkareissa.
Turkkilaisuus kyllä arveluttaa, kun ei sitä oikein ole osanut pitää
elektroniikkatuotteiden valmistusmaana. Vähän niin kun nuoretkaan eivät
voi oppia toisten kokemuksista, vaan joutuvat tekemään omat mokansa ihan
itse.
Esa Hämäläinen
Alkaa kuulostaa mainokselta, mutta:
"Finlux-tuotemerkin omistaja Vestel on Euroopan suurin ja maailman
kolmanneksi suurin TV-valmistaja. Sillä on 500 henkilön
tuotekehitysyksikkö. Sen tehtailla valmistetaan vuosittain 12 miljoonaa
televisiota. Vestelin muille merkeille valmistamien ja kehittämien
televisioiden markkinaosuus Euroopassa on lähes 30%. Tästä noin 50%
muodostuu japanilaisille merkeille valmistetuista televisioista. Finlux
on Vestelin ensimmäinen oma tuotemerkki."
Eli japanilainen LCD-töllö saattaakin olla oikeasti turkkilainen;)
Mika Iisakkila
> Haitanneeko tuo eksoottinen valmistusmaa, jos vain vastaanotin on
> tekniikaltaan ja laadultaan hyvä. Olen luvannut ostaa Finluxin LCD:n
> kunhan sopiva malli (ja sopivaan hintaan) tulee markkinoille.
> Minimitavoite on 42" Full HD malli kaapeliverkkoon, mutta sellaista on
> vielä joutunut odottamaan eikä tässä vielä ole mitään kiirettä vaihtaa
> wanhaa kunnon Finluxin putkimallia kun kuva siitä vielä jotenkuten
> näkyy;)
Tuo täytyy kyllä olla joku sairaus, jos television naamataulussa on
pakko lukea Finlux.
Mutta yleinen se kyllä tässä maassa on; sen vuoksi täältä ei saa
esimerkiksi ostettua inhimilliseen hintaan käytettyä B&O:ta, kun mm.
Saksassa ja Englannissa niitä olisi nurkat väärällään...
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ --Foo.
Esa Hämäläinen
Ei tarvitse olla sairaus, mutta olen luvannut Finluxilla töissä olevalle
tuttavalleni tarkistavani Finluxin tarjonnan ennen kuin ihan oikeasti
olen uutta lättyä ostamassa ja siitä lupauksesta pidän kiinni. Jos
silloin löytyy jotain fiksumpaa ja edullisempaa markkinoilta, niin se
siitä. B&O on ollut oma lukunsa vihhde-elektroniikan historiassa
muotoilunsa takia, mutta nyt ei ole tarkoitus sisustaa vaan saada
toimiva hyvälaatuinen(?) laite olohuoneen nurkkaan.
Olen tutustunut aika monen LCD:n ominaisuuksiin ja edelleen ihmettelen,
miten monimutkaisia kauko-ohjaimia niihin voidaan rakentaa. Painikkeiden
symbolit on sellaisia, että vähän aikaa pitää miettiä, mitä ne
tarkoittavat. Kun kapula on pieni, niin tekstit ovat niin pieniä ja
himmeitä, ettei niitä hämärässä tahdo edes nähdä. Iän myötä joutuu
varmaan hankkimaan ohjelmoitavan kapulan, johon kerätään vain
tarpeelliset toiminnat.
Kävin lauantaina yhdessä tv-liikkeessä tutustumassa tarjolla oleviin
malleihin ja totesin nyt olevan myyjän markkinat. Sonyn 40" FullHD
tuntui olevan myyjien suosikki, varsinkin kun kaikki ko mallin
varastossa olleet laitteet oli myyty ja hyllystä olisi löytynyt vain
esittelykone. Hintaa sillä oli kuitenkin sen verran, että jaksan odottaa
tämän sesongin ohi menoa.
rosk...@roskasci.fi.invalid
>> elektroniikkatuotteiden valmistusmaana. Vähän niin kun nuoretkaan
>> eivät voi oppia toisten kokemuksista, vaan joutuvat tekemään omat
>> mokansa ihan itse.
>
> Alkaa kuulostaa mainokselta, mutta:
>
> http://www.finlux.fi/495
>
> "Finlux-tuotemerkin omistaja Vestel on Euroopan suurin ja maailman
> kolmanneksi suurin TV-valmistaja. Sillä on 500 henkilön
> tuotekehitysyksikkö. Sen tehtailla valmistetaan vuosittain 12 miljoonaa
> televisiota. Vestelin muille merkeille valmistamien ja kehittämien
> televisioiden markkinaosuus Euroopassa on lähes 30%. Tästä noin 50%
> muodostuu japanilaisille merkeille valmistetuista televisioista. Finlux
> on Vestelin ensimmäinen oma tuotemerkki."
>
> Eli japanilainen LCD-töllö saattaakin olla oikeasti turkkilainen;)
Jos TV-tehdas olisi saksassa niin kuitenkin siellä olisi turkkilaiset
työntekijät niin kuin Nokian lopetettavalla Bochumin
kännykkätehtaallakin ja silti monet uskalsivat ostaa Nokian kännykän.
En tiedä olenko mennyt luuloissani ihan hakoteille mutta minusta tuntuu
että Turkissa osataan nykyisin tehdä laadukasta tavaraa paremmin kuin
esimerkiksi Kiinassa, itselläni ei kuitenkaan ole vielä tuotteita jotka
tietäisin turkkilaisiksi niin tuo perustuu vain muitten kokemuksiin.
--
----
Käy radioaiheisilla sivuillani: http://www.saunalahti.fi/rick/
ja blogissani jossa lokia kuulemistani piraattiasemista:
http://pirateradiolog.blogspot.com/
Lisäksi lue suomalaista piraattiradiohistoriaa sivuilta:
http://koti.mbnet.fi/~tapanih/rwr/
Sieltä löytyy myös vanhempia lokeja suomessa kuulluista piraattiasemista.
Asko Ikävalko
> Olisi valtakunnallinen tv-laitoksemme vain sen verran malttanut
> odottaa, että kuluttajien laitekanta luonnollisen poistuman kautta
> vaihtuu ja ihmisten kotitalouksiin alkaa ilmestyä _oikeita_
> kuten
> sivistyneessä, vapaassa maailmassa luulisi olevat tapana
Täysin samaa mieltä! Liikaa hoppuilua nykyään näissä asioissa.
Vielä 1990-luvulla, kun NMT900-verkot suljettiin, niin silloin yli 90%
enemmistö oli jo vapaaehtoisesti siirtynyt GSM-käyttäjiksi. Tämä
tekninen edistysaskel sujui siis täysin luonnollisesti, käyttäjien
kannalta kivuttomasti ja ennenkaikkea liikaa hoppuilematta.
Nyt digisiirtymässä tekniikka oli vielä niin lapsenkengissään, että
tällä kertaa yli 90% enemmistö olisi ihan mielellään jatkanut
siirtymäaikaa niin pitkälle, että tekniikka kehittyy vähintään yhtä
toimintavarmaksi ja helppokäyttöiseksi, kuin mitä analoginen
tekniikkakin oli. Mikä kiire niitä analogisia taajuuksia oli sulkea?
Kuka meistä oikeasti haluaa HD-lähetyksiä telkkariinsa? Veikkaanpa,
että yli 90% kansalaisista pärjäisi ilman HD:tä ja ottaisi mielummin
analogisen _toimivan_ TV-signaalin.
Seuraava vastaavan mittakaavan teletekninen muutos on tulossa
lankapuhelinrintamalla. Melko monihan meistä on jo lopettanut
lankapuhelimen käytön ja siirtynyt kännykän käyttäjäksi, mutta en usko
että yli 90% kotitalouksista vielä olisi lankapuhelimestaan luopunut.
Nyt operaattorit ovat kuitenkin jo päättäneet ruveta kerimään
pylväiden varassa roikkuvaa kuparia takaisin kaapelikelalle. Kyllähän
puhelinliikenteen vielä GSM:llä korvaa ja käytettävyyskin vastaa
lankapuhelimen käytettävyyttä, mutta milläs korvaat 8/1 Mbps
ADSL-linjan? Ehdotettu @450MHz verkko on surkea vitsi. Pahasti
näyttää, että tämäkin muutos tulee floppaamaan digi-TV:n tavoin!!
-Asko
Topi Virkki
>Nyt digisiirtymässä tekniikka oli vielä niin lapsenkengissään, että
>tällä kertaa yli 90% enemmistö olisi ihan mielellään jatkanut
>siirtymäaikaa niin pitkälle, että tekniikka kehittyy vähintään yhtä
>toimintavarmaksi ja helppokäyttöiseksi, kuin mitä analoginen
>tekniikkakin oli. Mikä kiire niitä analogisia taajuuksia oli sulkea?
Olet väärässä. Jos sinä olet jotain mieltä, ei se tarkoita sitä, että 90%
kaikista ihmisistä on samaa mieltä. :-) Ei millään pahalla!
En ole nähnyt yhtään mielipidemittausta, jossa digitelevision
vastustajia olisi ollut lähellekään tuollaista 90% määrää. Eiköhän suhde ole
jo pitkään ollut toisensuuntainen eli äänekäs 10% valittaa ja 90% on
tyytyväisenä siirtynyt paremman kuvanlaadun ja äänen pariin.
--
Terv,
Topi Virkki
Tero P. Mustalahti
> En ole nähnyt yhtään mielipidemittausta, jossa digitelevision
> vastustajia olisi ollut lähellekään tuollaista 90% määrää. Eiköhän suhde ole
> jo pitkään ollut toisensuuntainen eli äänekäs 10% valittaa ja 90% on
> tyytyväisenä siirtynyt paremman kuvanlaadun ja äänen pariin.
Paremminkin alistunut mukisematta ylhäältä saneltuun ratkaisuun kuten
kunnon luterilainen. Parempi kuvanlaatukaan ei ole todellisuutta
kaikille ja äänenlaadun eroja ei kuule normitelkkarin kaiuttimista.
Tero P. Mustalahti
PW
Eikä äänenlaadun eroja edes ole niillä kanavilla, missä ääni on monoa
(mm. Eurosport). Eipä taida YLEkään välittää urheilukilpailuiden
taustaääniä stereona.
PW
Siitä seurasi, että Welhon Centro-paketin kanavat pikselöivät
voimakkaasti (kuva katselukelvoton). Vain TVE Internationaalin ja RTV:n
kuva oli katselukelpoinen, jos mustasta ruudusta tykkää :-(
Boxin signaalin laatua kuvaava jana hyppi laidasta laitaan melkoisella
intervallilla.
Analogisena aikana kuva sentään noli jotenkin katsottavissa, vaikka
häiriöisenä.
Asko Ikävalko
> Olet väärässä. Jos sinä olet jotain mieltä, ei se tarkoita sitä,
> että
> 90% kaikista ihmisistä on samaa mieltä. :-) Ei millään pahalla!
No okei, ehkä tuo oli hieman kärjistetty, kun käytin samaa 90/10
suhdetta niissä kahdessa muussakin esimerkissä (NMT->GSM,
ADSL->450MHz).
Todellisuudessähan "vain" 70% kotitalouksista on kokenut ongelmia
digi-TV:n käytössä. Ja 44% käyttäjistä on antanut laitteen
käytettävyydelle arvosanaksi jotain surkean ja tyydyttävän väliltä. Ei
mielestäni kovinkaan mairittelevia lukuja!
Lähde: http://www.digitelkkari.fi/site/uutinen100.shtml
> En ole nähnyt yhtään mielipidemittausta, jossa digitelevision
> vastustajia olisi ollut lähellekään tuollaista 90% määrää.
Itse puolestani en ole nähnyt yhtäkään mielipidemittausta, jossa
ylipäänsä olisi edes kysytty kuluttajilta näiden halukkuutta katsella
digi-TV:tä! Se vain diktaattoripäätöksellä jyrättiin käyttöön ja uskon
vahvasti, että 90% kansalaisista olisi 2007 kesällä valinnut
analogisen jatkoajan, jos heiltä olisi kysytty haluavatko luopua
analogisesta saadakseen HD-kuvan ja/tai lisää digikanavia.
> Eiköhän
> suhde ole jo pitkään ollut toisensuuntainen eli äänekäs 10% valittaa
> ja 90% on tyytyväisenä siirtynyt paremman kuvanlaadun ja äänen
> pariin.
Tuskinpa! Jos lokakuussa 2007 käyttäjistä 70% raportoi ongelmista,
niin miten ne olisi itsestään sen jälkeen korjaantuneet? Ylehän vähän
muutti jotain parametreja tekstityksessään muistaakseni tammikuussa
2008, mutta en ole tavannut yhtäkään käyttäjää, jolle tästä olisi
ollut apua. Onko 10/2007 käyttäjätutkimuksen jälkeen tapahtunut jotain
muutakin mullistavaa, joka olisi korjannut näiden 70% ihmisten
ongelmat? Noh, ehkä osa heistä on jo tottunut ongelmiin, heittänyt
pyyhkeen kehään ja tyytyneet siihen että digiongelmat vaan kuuluu
elämään. Ja seuraavassa tutkimuksessa he sitten vastaavatkin, että TV
toimii "ihan normaalisti". :-)
Ainakin itselläni digi-tv on toiminut ihan yhtä surkeasti syyskuusta
2007 tähän hetkeen asti. Ylen tekstit ei näy ja kuva pysähtyy
satunnaisesti. Kuva lähtee taas elämään, kun käyttää virittimen
toisella kanavalla tai sammuttaa hetkeksi. Tämän kaltaiset
toimintahäiriöt ovat mielestäni kertaluokkaa ärsyttävämpiä kuin
analogisen telkkarin satunnaiset haamukuvat tai lievä lumisade.
-Asko
Asko Ikävalko
> Sitten elettäisiin analogiaikakaudella ikuisesti, kun kukaan ei
> niitä
> digivermeitä muuten ostaisi, koska "vanhallakin näkyy tarpeeks
> hyvin".
Juuri näin. Ja miksi pitäisi digivermeitä ostaakaan, jos ei niitä
tunne tarvitsevansa!?
Mielestäni digiin pakottaminen ei ollut ollenkaan hyvää politiikkaa!
Olisivat ensin hioneet digiboksien perusominaisuudet kuntoon
(pätkimätön kuva, toimiva tekstitys) ja sitten maustaneet digibokseja
jollain houkuttelevalla lisäominaisuudella (kovalevytallennus,
nykyistä vielä parempi EPG, web-selain) ja sen jälkeen ryhtyneet
markkinoimaan digin etuja kansalaisille. Jos näin olisi menetelty,
niin kyllä kuluttajat olisivat pikkuhiljaa siirtyneet digiin ihan
vapaaehtoisesti.
Sitten, kun yli 90% käyttäjistä olisi vapaaehtoisesti siirtynyt
digiin, niin loput 10% voitaisiin sitten kevyesti pakottamalla
(ilmainen kansalaisboksi TV-luvan maksaneelle mökin mummolle
paikalleen asennettuna) siirtää analogisesta digiin. Nyt kuitenkin
kävi niin, että tekniikka oli vielä vuonna 2007 ihan keskeneräistä ja
alle 50% TV-katselevista kotitalouksista oli digiboksin hankkineet,
eli lähinnä ns. teknofriikit. Loput 50% pakotettiin hankkimaan
ala-arvoista tekniikkaa. :(
-Asko
PW
> Tuskinpa! Jos lokakuussa 2007 käyttäjistä 70% raportoi ongelmista,
> niin miten ne olisi itsestään sen jälkeen korjaantuneet? Ylehän vähän
> muutti jotain parametreja tekstityksessään muistaakseni tammikuussa
> 2008, mutta en ole tavannut yhtäkään käyttäjää, jolle tästä olisi
> ollut apua.
Minulla on tekstityksen suhteen tuo muutos tuonnut selkeän parannuksen
tekstitysongelmiin.
> Ainakin itselläni digi-tv on toiminut ihan yhtä surkeasti syyskuusta
> 2007 tähän hetkeen asti. kuva pysähtyy
> satunnaisesti.
Nuo ogelmat on edelleen olemassa.
Satunnaiseksi en niitä luokittelisi. Minulla käyttämälläni firmiksellä
tuo tapahtuu jonkin ajan kuluttua siitä, kun olen PIP-toiminnolla käynyt
katsomassa jotain kanavaa.
Ohjelmistovikahan tuo on, mutta uudempi on tuossa vielä huonompi.
> Kuva lähtee taas elämään, kun käyttää virittimen
> toisella kanavalla tai sammuttaa hetkeksi.
Minä joudun kyllä boxin käynnistämään tuossa uudestaan ja toteamaan vain
että digi digi :-(
> Tämän kaltaiset
> toimintahäiriöt ovat mielestäni kertaluokkaa ärsyttävämpiä kuin
> analogisen telkkarin satunnaiset haamukuvat tai lievä lumisade.
NIINPÄ!
Mutta ominaisuuksinahan noit virheitä alkaa pitämään - ehkä jäisi jopa
niitä kaipaamaan, jos laite toimisi asiallisesti käyttöohjeen mukaisesti :-)
Krille
perussuomalainen ostaa melkein aina halvimman tuotteen minkä löytää ja
koittaa vielä siitä tinkiä niin ei ole digin vika, vaan voi kääntyä
peiliin päin ja haukkua sitä analoogista kuvaa mitä siinä näkyy. Itseäni
ärsyttää digissä lähinnä paska kuvanlaatu ja ääni sama juttu, mutta
sekään ei ole digin vika vaan se että pitää saada paljon kanavia ja
halvalla, sen sijaan olisi pitänyt pysyä 2-3 kanavassa muxia kohden niin
kuvanlaatu ehkä vastaisi analoogista postikorttikuvaa.
Ite oon siirtyny digiin reilu 10 vuotta sitten (satelliitti) ja silloin
huomasi kanssa saman jutun kuvanlaatu kärsi pahasti, ja se kyllä potutti
kun oli katsellut PAL+ lähetyksiä joissa oli hämmästyttävän hyvä kuva.
Digi on jo vanha tekniikka eikä siinä mitään vikaa sinänsä ole ja
digistäkin saisi oikein hyvää kuvaa jos vaan haluttaisiin.
Jos digiboxin tai telkkarin käyttö tunttuu mahdottoman vaikealta niin
silloin varmaan oli ana telkkarin käyttö yhtä vaikeaa. Jos ana telkkarin
kapulasta painoi numero 1 niin tuli ykkönen, eikö niin, jos taas
digikapulasta painaa 1 niin tulee ykkönen ?!?! erittäin vaikeaa!
Eikä kukaan ole pakottanut käyttämään info, epg ym toimintoja, parempi
pysyä niistä kaukana jos on kovin vaikeeta.
Edelleen voi katsoa pelkästän kanavia 1-4 numeronappejä käyttäen ei se
ole mitenkään muuttunut.
Käsittääkseni suurimmat valittajat on ne ketkä on
1. Ostanut paskan ja halvan boxin/telkkarin (mersua ei saa vieläkään
korollan hinnalla)
2. Jättänyt korjaamatta jo ana aikakaudella rikkinäistä antennia koska
se olisi maksanut 100e, edelleen on sama vika mutta nyt syy on digin.
3. Kauhea himo valittaa kaikesta vaikka ei mitään mistään ymmärrä.
Krille
Esa Hämäläinen
>
> Käsittääkseni suurimmat valittajat on ne ketkä on
>
> 1. Ostanut paskan ja halvan boxin/telkkarin (mersua ei saa vieläkään
> korollan hinnalla)
>
> 2. Jättänyt korjaamatta jo ana aikakaudella rikkinäistä antennia koska
> se olisi maksanut 100e, edelleen on sama vika mutta nyt syy on digin.
>
> 3. Kauhea himo valittaa kaikesta vaikka ei mitään mistään ymmärrä.
>
> Krille
4. Kanavanippuihin tehdään ajan mittaan muutoksia, joita osa
digibokseista ei ilman kunnollista resetointia ota käyttöön.
Kauko-ohjaimella tehty virran katkaisu sammuttaa joissakin malleissa
vain videon ulostulon ja saman saattaa tehdä myös boksin etuseinän
virtakytkin. Boksi resetoituu varmasti vain irroittamalla virtajohto
seinästä hetkeksi, ja jos tämä ei auta ongelmiin, niin sen jälkeen voi
kokeilla kanavien uudelleenhakua. Jos tämä ei auta, niin tehdasasetusten
palautus on vielä jäljellä. Tämä oli ainoa keino, joka tehosi omaan
kaapeliverkon Samsungiin, joka pätki yhden kanavanipun kanavia.
5. Monella on edelleen se kohtaan 2 kuuluva pienikokoinen logperiodinen
antenni ja oletetaan edelleen, että signaali riittää säällä kuin säällä.
Liikkeissä myydään lähes saman veroisia pieniä "digiantenneja", joiden
vahvistuksen sanotaan olevan 25 dB. Todellisuudessa antenni on 9 dB:n
antenni, johon on lisätty kiinteä 16 dB:n vahvistin. Vahvistin ei auta
tilanteessa yhtään, jos antennin oma vastaanottokyky on lähes olematon.
6. Mökkiantenneiksi myydään mitä erilaisempia "rimpuloita".
Todellisuudessa mökki on järven rannalla jonkin mäen katveessa kaukana
jossain "huitsin nevadassa", jolloin todellisuudessa tarvitaankin
tehokas vahvistimella varustettu antenni.
7. Tee-se-itse asentaja on asentanut antennikaapelin eikä ole osannut
tehdä kaapeliliitoksia. On kumma, jos signaali ei kulje, kun keskijohto
on vaipan kanssa saman ruuvin alla.
8. Viimeinen moka tehdään, kun signaali haaroitetaan marketin halvalla
langanpätkää vastaavalla haaroitinpalikalla kahdelle vastaanottimelle.
Kunnollinen metallikuorinen haaroitin pitää sovitukset kunnossa.
9. Digiboksin ja tv:n väliin ei enää tarvita antennikaapelia. Jotkut
boksit kuitenkin sovittuvat antennikaapeliin kunnolla vasta sitten, kun
tyhjä antennilähtö kytketään tv-vastaanottimeen. Ohjelma menee tietenkin
scartin kautta. Parantaako antennikaapeli antennikaapeli sovituksen
lisäksi laitteiden välistä maadoitusta?
10. Käytä kaikissa asennuksissa ja laitteiden väilisissä kytkennöissä
vain tuplasuojattua antennikaapelia, niin häiriöt pysyvät paremmin
hallinnassa.
Asko Ikävalko
> Jos digiboxin tai telkkarin käyttö tunttuu mahdottoman vaikealta
> niin
> silloin varmaan oli ana telkkarin käyttö yhtä vaikeaa. Jos ana
> telkkarin kapulasta painoi numero 1 niin tuli ykkönen, eikö niin,
> jos
> taas digikapulasta painaa 1 niin tulee ykkönen ?!?!
Kyllä se vaan on kahden kapulan käyttäminen tuplaten vaikeampaa
verrattuna yhden kapulan käyttöön.
> 1. Ostanut paskan ja halvan boxin/telkkarin (mersua ei saa vieläkään
> korollan hinnalla)
Oma mediacenterini maksoi reilut 400,- eur ja digivirittimenä lähes
mersu-luokan Hauppage. Silti vaan pätkii enemmän kuin analog. telkkari
aikoinaan.
> 2. Jättänyt korjaamatta jo ana aikakaudella rikkinäistä antennia
> koska
> se olisi maksanut 100e, edelleen on sama vika mutta nyt syy on
> digin.
Joo, jos analog. kaudella taloyhtiön antenniverkossa olikin hieman
heikot signaalit, niin se ilmeni vain hienoisena lumisateena joka ei
edes keskivertokatselijaa häirinnyt. Digiaikana sama antennivika
ilmenee kuvan totaalisena näkymättömyytenä tai vakavana
pikselöitymisenä. Mainospuheissa tosin väitettiin +5 vuotta sitten,
että digiaikana heikollakin antennisignaalilla saavutettaisiin
virheetön kuva.
-Asko
Osmo R
> Edelleen nyppii tämä tapa, jolla Suomessa pakkototeutetaan kansalaisten
> TV-vastaanotinkannan digitaaliverkkoon siirtäminen. Oikeampi tapa
> mielestäni olisi ollut sellainen, että potentyiaalinen vaihtoehto
> yleismalliseksi digiboxiksi olisi ollut rasia, joka olisi kytketty
> suoraan antennirasian perään ja joka olisi muuttanut nämä
> digitaalisignaalit perinteiseksi aanalogiseksi lähetteeksi ja josta
> olisi voinut jakaa analogisen lähetteen niin moneen telkkariin kuin
> taloudessa löytyy.
Tuollainen "rasia" on nimeltään keskusboksi. Niitä saa toki. Esim
kuuden kanavan Digam-6 maksaa n. 2700 euroa asennuksineen.
Yksinkertaisesti ei ole mitään helppoa ja edullista keinoa
muuttaa useita digikanavia analogiseksi kerralla.
Jos nyt puhut kaapeliverkosta, niin siellä ehdomasti olisi
pitänyt ehdottomasti jatkaa perustarjontaa analogisena vaikka
vain neljän kanavan osalta.
> Nyt näitä laatikoita pitää hankkia käytännössä niin
> monta kuin telkariakin löytyy huoneistosta. Esim. olen ollut täysin
> tyytyväinen vanhaan pieneen 5"5 tuumaiseen makkarin yöpöydällä
> sijaitsevaan mustavalkotelkkariin josta näkee ja kuulee uutiset tms. ja
> jonka hinta on suunnillen puolet halvimman digitaaliboxin hinnasta. Nyt
> tuohonkin pitää hankkia digiboxi ja ohjailla sitä kaukosäätimellä kun
> telkkari on katsojasta alle metrin päässä.
On olemassa bokseja, joissa on näppäimet myös itse boksissa.
Osmo
Osmo R
> Laita siihen keskusdigiboksiin ihan oikea antenni. Ei talon kytkeminen
> kaapeliverkkoon merkitse sitä, että radiotaajuinen signaali kiertäisi
> talon kaukaa :-).
Kyllä se kerrostaloalueella usein aika hyvin kiertää.
Osmo
Osmo R
> Suuressa osassa Suomea oli siirtymäaika lähes 6 vuotta. En oikein ole samaa
> mieltä siitä, että pelkkiin digitaalisiin lähetyksiin olisi siirrytty
> jotenkin "varkain ja kiireellä". Siirtymäaika oli ja meni. Toki aina löytyy
> sellaisia, joille puolen vuosikymmenen siirtymäaika on liian nopea. No,
> eihän siirtymäaika koko Suomessa ollut toki aivan noin pitkä.
Siirtymäaikaa todellakin teoriassa oli kuusi vuotta. Käytännössä
sitä oli paljon vähemmän. Aluksi boksit olivat varsin kalliita.
Kuinka monikohan sellainen, joka boksin vuonna 2001 osti. käyttää
sitä nykyään. Toiseksi integroidut laitteet tulivat varsin
myöhään ja monelle pahaksi onneksi juuri silloin, kun
taulu-TV-teknogia merkitsi hintojen nousua pilviin.
Mitä tulee kaapeliin en näe miksi ihmeessä ne analogilähetykset
pitää lopettaa. Tästä ei lyhyellä tähtäimellä ole mitään hyötyä
kenellekään. Tuntuu suorastaan, että tässä on ideana joku kansan
kurittaminen.
Jos katsoo kaapeliverkkoja, niin digi-TV:itä on kahdelta
merkittävltä valmistajalta. DVD-tallentimia ei ole yhtään
markkinoilla. Siis siirtymäaika ei edes kunnolla ole alkanut.
Osmo
Osmo R
> Osin olen samaa mieltä laitteiden saatavuudesta muutamia vuosia aiemmin.
> Toisaalta Sulo Vilenit ostivat "halpoja" analogisella virittimellä olevia
> littutelkkareita ja vieläkin halvempia kuvaputkellisia, kun olisi jo pitänyt
> ostaa silloin vähiä DVB-virittimellä olevia.
Olisi pitänuyt ostaa. Pitää ostaa, osta, osta, osta. Tämä mantra
kuuluu kokoajan digi-TV-hehkuttajien suusta. Ihmisillä on
muutakin ostettavaa, kuin kalliita uusia digi-TV:itä.
> Silloin olisi niidenkin
> hintakehitys ollut toisenlainen.
Heh heh.
Osmo
Osmo R
> Oliskohan Finluxin 28" putkella oleva digitv tullut 2002 lopussa tai 2003
> alussa. Hinta oli alussa jotakin 1700E:n luokkaa, mutta putosi kyllä sitten
> tonnin luokkaan, kunnes katosi koko merkki (taisivat olla kuluttajaa vähän
> edellä).
Tonnikin on aika kova hinta TV:stä, kun perinteisiä putki-TV:itä
sai parilla-kolmella sataa. Jotkut eivät tunnu ymmärtävän, ettei
kaikilla ole rajattomasti rahaa.
> Littanat olivat alussa kalliita kaikki. Vasta nyt aletaan olemaan
> littanoilla samassa hintaluokassa, jossa ennen litteitä oltiin
> kuvaputkellisilla. Niin se maailma muuttuu ja faktat unohtuu.
Vuonna 2001 sai 21 tuumaisen putki-TV:n n. 2000 markalla, eli 330
eurolla. Eipä taida juuri saada littua ko. hinnalla. Jos vertaa
1990-lukua ja 2000-lukua niin 2000 luvulla ihmiset ovat panneet
1,1 miljardia enemmän televisiolaitteisiin (TV:t ja digiboksit)
kuin 1990-luvulla.
Osmo
Osmo R
> Sitten elettäisiin analogiaikakaudella ikuisesti, kun kukaan ei niitä
> digivermeitä muuten ostaisi, koska "vanhallakin näkyy tarpeeks hyvin".
Entä sitten? Uuden tekniikan tulee myydä siksi, että se on
parempaa, ei siksi, että on pakko siirtyä. Toki jossain vaiheessa
markkinavoimat saattavat pakottaa, mutta tämä on eri kuin
poliittinen päätös.
Osmo
PW
> kun olisi jo pitänyt ostaa silloin vähiä DVB-virittimellä olevia.
Tuollainen tuli silloin ostettua ja jälkeenpäin totesin, että ei olisi
pitänyt!
PW
>
> Tuntuu suorastaan, että tässä on ideana joku kansan kurittaminen.
Welho kertoo lehdellään, että se alkaa tämän vuoden aikana tarjoamaan
100 Mbit/s Internetyhteyksiä. Tuohon käyttöön se analogisilta
lähetteiltä vapautuva kaista taitaa mennä.
PW
> De Moni wrote:
>
>> Sitten elettäisiin analogiaikakaudella ikuisesti, kun kukaan ei niitä
>> digivermeitä muuten ostaisi, koska "vanhallakin näkyy tarpeeks hyvin".
>
> Entä sitten? Uuden tekniikan tulee myydä siksi, että se on parempaa, ei
> siksi, että on pakko siirtyä.
NIINPÄ!
> Toki jossain vaiheessa markkinavoimat
> saattavat pakottaa, mutta tämä on eri kuin poliittinen päätös.
Eihän meillä enää ole politikkoja, vaan markkinavoimien etäispesäkkeitä
kettutarhassa.
Krille
@aioe.org:
Joo ton huomasin tän uuden handan 5001 premium boxin kanssa, piti
laittaa IEC päätevastus lähtoreikään että yleensä löysi kanavia,
käsittämätön bugi raudassa.
Osmo R
> En ole sen kummenmin digiä vastaan tai puolesta, se että
> perussuomalainen ostaa melkein aina halvimman tuotteen minkä löytää ja
> koittaa vielä siitä tinkiä niin ei ole digin vika, vaan voi kääntyä
> peiliin päin ja haukkua sitä analoogista kuvaa mitä siinä näkyy.
Ei näin ole aina. Lähinnä digissä on haluttu ostaa se halvin,
koska ostos nähdään pakkopullana. Suuri osa ongelmista johtuu
juuri tuosta. Kun joku kysyy halvinta olen yleensä kehottanut
miettimään kannattaako vuosien murheet parin kympin säästön takia.
> Jos digiboxin tai telkkarin käyttö tunttuu mahdottoman vaikealta niin
> silloin varmaan oli ana telkkarin käyttö yhtä vaikeaa.
Ei todellakaan pidä paikkansa. Kun kyse on vanhuksista, he ovat
tottuneet tiettyyn tapaan toimia, tekee muutos hankalaa. Kahden
säätimen käyttö on monelle lähes ylivoimainen asia. Asiaa
helpottaa, jos toisesta säätimestä pääsee eroon, mutta näin ei
aina ole, esim. toiset TV:t menevät virtakytkimestä
valmiustilaan. Toiset vaativat manuaalista siirtymistä
AV-kanavaklle ym.
Joku voisi ehdottaa yleiskaukosäädintä kahden säätimen ongelmaan.
Tässä on kolme ongelmaa. Ensimmäiseksi säädin maksaa. Toiseksi
kuka sen vanhukselle ohjelmoi. Tämä on helposti paljon isompi
homma kuin boksin asennus. Kolmanneksi säätimet ovat usein
tilallisia (esim. TV-tila ja digiboksitila). Tällaisten tilojen
käsittäminen on monille vanhuksille hyvin hankalaa. Clas Ohlson
myy edullista ja tilatonta yleissäädintä. Siitä vain puuttuvat
numeronäppäimet. Vanhukset tykkäävät käyttää niitä, eikä
kanavanvaihtonäppäimiä.
> Jos ana telkkarin
> kapulasta painoi numero 1 niin tuli ykkönen, eikö niin, jos taas
> digikapulasta painaa 1 niin tulee ykkönen ?!?! erittäin vaikeaa!
Kun ikää on 85 vuotta, näkö on huono ja kädet toimivat huonosti,
se on todellakin hankalaa. Digibokseissa kanavanvaihdossa on
viive, joka saa panaimaan näppäintä usean kertaan. Näppäimissä on
usein myös toisto, joka hankaloittaa asiaa. Bokseissa on turhia
ominaisuuksia, kuten radio tai EPG, jotka hankaloittavat asioita.
Boksit myös saattavat omasta aloitteestaan kysellä asioita
käyttäjältä, joka saa vanhuksen hätääntymään.
> Eikä kukaan ole pakottanut käyttämään info, epg ym toimintoja, parempi
> pysyä niistä kaukana jos on kovin vaikeeta.
Kun kädet toimivat huonosti, voi tämä olla vaikeaa. Esim.
toisissa bokseissa TV/Radio-näppäin on aivan ykkösnäppäimen
yläpuolella.
Osmo
Osmo R
> Vielä 1990-luvulla, kun NMT900-verkot suljettiin, niin silloin yli 90%
> enemmistö oli jo vapaaehtoisesti siirtynyt GSM-käyttäjiksi. Tämä
> tekninen edistysaskel sujui siis täysin luonnollisesti, käyttäjien
> kannalta kivuttomasti ja ennenkaikkea liikaa hoppuilematta.
Tässä täytyy lisäksi muistaa, että NMT900 oli myös uutta
teknologiaa, jota käytti vain n. 10 % kansasta. TV on yli 90
%:lla kansasta.
>
> Seuraava vastaavan mittakaavan teletekninen muutos on tulossa
> lankapuhelinrintamalla. Melko monihan meistä on jo lopettanut
> lankapuhelimen käytön ja siirtynyt kännykän käyttäjäksi, mutta en usko
> että yli 90% kotitalouksista vielä olisi lankapuhelimestaan luopunut.
Juuri tänään julistetun kuluttajabarometrin taulukon mukaan
lankapuhelin on 35 %:lla kotitalouksista.
Osmo
Osmo R
> En ole nähnyt yhtään mielipidemittausta, jossa digitelevision
> vastustajia olisi ollut lähellekään tuollaista 90% määrää. Eiköhän suhde ole
> jo pitkään ollut toisensuuntainen eli äänekäs 10% valittaa ja 90% on
> tyytyväisenä siirtynyt paremman kuvanlaadun ja äänen pariin.
Nämä eivät ole toistensa poissulkevia. Minulla on ollut digiboksi
yli kolme vuotta. Silti vastustan pakkodigitalisointia etenkin
kaapelissa. Minä olen tarpeeksi viisas ymmärtämään, että
ihmisillä on erilaiset tarpeet.
Osmo
Osmo R
> Analogisena aikana kuva sentään noli jotenkin katsottavissa, vaikka
> häiriöisenä.
Analogiaikana TV1000 oli usein ihan kamalaa katsottavaa. Ääni
hävisi lähes kuulumattomiin.
Osmo
PW
> Kun ikää on 85 vuotta, näkö on huono ja kädet toimivat huonosti, se on
> todellakin hankalaa.
Eikä ikää tarvitse olla läheskään noin paljon, kunhan joutuu käyttämään
lukulaseja, niin ilman lukulaseja ei oikein näe noiden kaukosäätimien
pienten näppäinten synbooleita eikä välttämättä ymmärrä niiden merkitystä.
Boxin kaukosäätimen virtanappiin pitäisi integroida eri TV-merkkien
käynnistys ja sammutus (ei erillistä TV-tilaa).
Tilanne on sama kännyköissäkin - niissäkin on sekottavia ominaisuuksia
hankaloittamassa peruskäyttöä enemmän kun lääkäri määrää.
Mikko Saukkoriipi
>
>> Littanat olivat alussa kalliita kaikki. Vasta nyt aletaan olemaan
>> littanoilla samassa hintaluokassa, jossa ennen litteitä oltiin
>> kuvaputkellisilla. Niin se maailma muuttuu ja faktat unohtuu.
>
> Vuonna 2001 sai 21 tuumaisen putki-TV:n n. 2000 markalla, eli 330
> eurolla. Eipä taida juuri saada littua ko. hinnalla. Jos vertaa
> 1990-lukua ja 2000-lukua niin 2000 luvulla ihmiset ovat panneet 1,1
> miljardia enemmän televisiolaitteisiin (TV:t ja digiboksit) kuin
> 1990-luvulla.
>
20-tuumaiset LCD-TV:t lähtevät noin 270 eurosta.
Krille
news:t4Zxj.197$dg....@read4.inet.fi:
> Krille wrote:
>> Jos digiboxin tai telkkarin käyttö tunttuu mahdottoman vaikealta
>> niin
>> silloin varmaan oli ana telkkarin käyttö yhtä vaikeaa. Jos ana
>> telkkarin kapulasta painoi numero 1 niin tuli ykkönen, eikö niin,
>> jos
>> taas digikapulasta painaa 1 niin tulee ykkönen ?!?!
>
> Kyllä se vaan on kahden kapulan käyttäminen tuplaten vaikeampaa
> verrattuna yhden kapulan käyttöön.
Itse käytän makkarissa handan 5000 wanhan finluxin kanssa jonka kapula
räjähti kauan sitten, telkkarin laitan etupanelista päälle ja sitten
käytän yhtä kapulaa, eli digiboxin. Miksi pitää käyttää kahta? Okei jos
ite telkkarii pitää säätää jotenkin, muuta syytä en keksi kun kirkkaus
ja kontrasti säätöja mutta ne laitetaan kerralla kuntoon ja sitten
niinhin ei kosketa.
>
>
>> 1. Ostanut paskan ja halvan boxin/telkkarin (mersua ei saa vieläkään
>> korollan hinnalla)
>
> Oma mediacenterini maksoi reilut 400,- eur ja digivirittimenä lähes
> mersu-luokan Hauppage. Silti vaan pätkii enemmän kuin analog. telkkari
> aikoinaan.
>
Eli jos oikein ymmärrän niin sulla on tietsikka jossa DVB kortti joka
maksoi 400e, eli todella halppisluokan kone eikä ihme jos ei skulaa. Kun
itelleni tietsikkapohjasta ratkaisua suunnittelin niin hautasin sen kun
olisi pelkkä rauta ja kotelo tullu maksamaan n.1200e ilman näyttöä.
Ja ymmärrän kyllä jos käyttö on vaikeampaa jos vertailet perus ana tv:ä
tietokone + tv yhdistelmään, mutta se on täysin sun valinta ei digin
vika.
>
>> 2. Jättänyt korjaamatta jo ana aikakaudella rikkinäistä antennia
>> koska
>> se olisi maksanut 100e, edelleen on sama vika mutta nyt syy on
>> digin.
>
> Joo, jos analog. kaudella taloyhtiön antenniverkossa olikin hieman
> heikot signaalit, niin se ilmeni vain hienoisena lumisateena joka ei
> edes keskivertokatselijaa häirinnyt. Digiaikana sama antennivika
> ilmenee kuvan totaalisena näkymättömyytenä tai vakavana
> pikselöitymisenä. Mainospuheissa tosin väitettiin +5 vuotta sitten,
> että digiaikana heikollakin antennisignaalilla saavutettaisiin
> virheetön kuva.
>
>
> -Asko
>
>
Jos antenniverkko on rikki niin se ei ole digin eikä anan syy. Se on
totta että mikä vaan henkari piti riittää loistavaan kuvaan, mm.tästä
asiasta kiistelin yhden yle tekniikka ukkelin kanssa.
Se on totta että heikolla signaalilla saadaan kuva kunhan signaali on
ehjä eli ei ole liikaa bittivirheitä, hyvä se kuva ei ole vaikka DVD
tasoista luvattiin.
Krille
news:mDZxj.304250$iF6....@reader1.news.saunalahti.fi:
Mun mielestä telkkarit on nykyään halvempia -97 vuonna ostin saloran
huippumallin 32" wide "kaikilla herkuilla" ja se maksoi silloin 11400mk
eli helvetisti, nykyinen 50" Sony integroidulla digillä 2006 ja maksoin
1450e muistaakseni eli reippaasti halvempi.
Krille
Timiheli
"Osmo R" <ok...@hotmail.com> kirjoitti
viestissä:mDZxj.304250$iF6....@reader1.news.saunalahti.fi...
silloin poskettoman kalliina ja halvempia idän ihmeitä olisi saanut toki
halvemmalla. Telkku kuitenkin pelittää edelleen tosi hyvin, eikä uusimiselle
ole vieläkään tarvetta. Joitakin merkkejä on varmaan heitelty roskiin jo
tovin aikaa. Tähän olen kyllä ollut todella tyytyväinen. Harmi, kun hyvän
tuotteen valmistus loppui laatutietoisten asiakkaiden puutteessa.
Jos tuohon vertaa, litteitä digitelkkareita alkaa saamaan jo kohtuu hintaan.
Tiedä sitten niiden laadusta. Kuva (SD) ainakin näyttää minun silmään
todella huonolta merkistä riippumatta. Liekö skaalaimet niin huonoja vai
mistä lie johtuu. DVD-suurkuluttajat varmaan saavat rahoilleen vastinetta
näilläkin.
Harri
Timiheli
"Osmo R" <ok...@hotmail.com> kirjoitti
viestissä:oyZxj.304246$JC6....@reader1.news.saunalahti.fi...
markkinoilla paljon ja joka on käytökelpoinen mahdollisimman pitkään
(optimointitilanne siis). Tätä tarjontaa ohjaa kysyntä, kun se laittaa
maahantuojat kisaamaan markkinoista. Muut, kun Finlux putkitelkkarit myytiin
loppuun analogiavirittimillä, kun kauppa kävi.
Uudemman teknologian ostaminen täytyy aina jonkun aloittaa, jotta laskeva
hintakehitys lähtee liikkeelle. Maksoi ensimmäinen digiboxinikin 179E
(kortiton perusmalli), mutta ei minua se harmita yhtään, kun se on edelleen
käytössä (tuli muistaakseni hankittua 2002-2003 vuodenvaihteessa). Ei minua
hankintahetkellä sinänsä ollenkaan vierastuttanut ajatus erillisestä
boxista, kun satelliittiviritin vaihtui jo vuosia aikaisemmin D2MAC ->
DVB-S. Kyllä tuotakin muutosta joissakin piireissä päiviteltiin, mutta
minulle kuvan "kipinöiden" pois jäänti tässä murroksessa oli pelkkää
plussaa.
Kuka muistaa kapuloiden hinnan muutoksen NMT -> GSM murroksessa. Nyt
alkuaikojen GSM:iä huomattavasti monipuolisempia kapuloita saa muutamalla
kympillä. Viimeisin ostamani NMT taisi olla naapurimaan 97 ja hinta oli
varmasti 1990 mk. Vastaava GSM (muistaakseni 198 tms.) maksoi yli 4000mk ja
toiminta-aikakin taisi olla vakioakulla vuorokauden luokkaa NMT:n 5vrk:n
sijasta.
Harri
Timo Raunio
> 20-tuumaiset LCD-TV:t lähtevät noin 270 eurosta.
Ei tuolla hintaa enää saa televisiota, pelkän vision vaan. Nykyään kun olisi
pakko olla se digiviritin, jotta tuo tele-ominaisuus toimisi...
TR