http://www.oh5hoi.com/ulatvdx.html
TV-antennin impedanssinhan pitää olla 75 ohmia.
Ja ei kun rakentamaan ;-)
Aika teknillistä kirjoitusta. Haen antennia UHF alueelle 21 - 69, ts.
digi-TV:lle. Parit dipolit olen osannut tehdä, mutta PCI kortille sen
tuottama signaali ei aina ihan riitä. TV:lle taas digiboxin signaali
riittää juuri ja juuri.
Niin. Tarkoitus olikin osoittaa, että antennin oikea mitoitus ja
toteuttaminen ei ole yksinkertainen asia.
Niin kauan kun antennia ei soviteta ja mitoiteta oikein, on sen
"rakentaminen" melkoista hakuammuntaa. Riittävän hyviä tuloksia saa
usein aikaan, kun vaan vetäisee langanpätkän antenniksi.
PCI-korttien vastaanottimet on useissa "testeissä" todettu huomattavasti
epäherkemmiksi, kuin "oikeat" digi-tv-vastaanottimet.
Tämä aihe kun tuntuu kiinnostavan, niin täytyisi, kun olisi aikaa,
suunnitella yksinkertainen suunta-antenni tuolle diditv-alueelle
symmetrointimuuntajineen. Ongelmana on kuitenkin juuri tuon
symmetroinnin toteuttaminen ja mitoittaminen.
Noissa lankadipolivirityksissä on ongelmana juuri tuo symmetroinnin eli
sovituksen puuttuminen.
> Onko parempaa kotikutoista digi-TV antennimallia kuin dipoli? Mistä
> löydän rakenteluohjeet?
Hae Biltemasta, tuote 24112, EUR 39,50
Tulee halvemmaksi ja toimii paremmin.
Mitenkäs satelliittilautasen käyttö tuohon, mikropää vaan pitää
korvata jollain joka on vireessä uhf-alueella.
Jotkut tyypit ovat tehneet lautasista WLAN-tukiasemien
suunta-antenneja. Taajus kylläkin on lautaselle parempi 2.4GHz
kuin tuo uhf'n 500-700 Mhz
Se on yksinkertaisessa antennissa kuten dipolissa melko helppo asia
mutta mitä enemmän elementtejä laitertaan sitä tarkempaa mitoitus
on. Mitoitus vaikuttaa vahvistukseen mutta myös suuntakulmaan mikä
on otettava huomioon. Vastaanottoantennin mitoitus ei ole läheskään
yhtä tiukkaa kuin lähetinantennin. Mutta mitä enemmän elementtejä
sitä tarkemmin se on mitoitettava. Elementtien lisääminen pienentää
myös kaistaleveyttä mikä on huono asia.
>Niin kauan kun antennia ei soviteta ja mitoiteta oikein, on sen
>"rakentaminen" melkoista hakuammuntaa. Riittävän hyviä tuloksia saa
>usein aikaan, kun vaan vetäisee langanpätkän antenniksi.
>
>PCI-korttien vastaanottimet on useissa "testeissä" todettu huomattavasti
>epäherkemmiksi, kuin "oikeat" digi-tv-vastaanottimet.
Johtunee todennäköisesti PC:n aiheuttamasta omasäteilystä joka
ei salli käyttää tehokasta vahvistusta.
>Tämä aihe kun tuntuu kiinnostavan, niin täytyisi, kun olisi aikaa,
>suunnitella yksinkertainen suunta-antenni tuolle diditv-alueelle
>symmetrointimuuntajineen. Ongelmana on kuitenkin juuri tuon
>symmetroinnin toteuttaminen ja mitoittaminen.
Symmetrointimuuntajaa ei tarvita kunhan ei tee taittodipolia.
Yagi-tyyppisen antennin impedanssi pienenee elementtien johdosta
joten optimaalisen toiminnan vuoksi baluni olisi kyllä hyvä.
Vastaanotossa tällä ei ole läheskään samaa merkitystä kuin jos
kyseessä olisi lähetysantenni.
Ja onhan olemassa muitakin antennityyppejä kuin Yagi. Yksi syy
siihen, että taittodipolia käytetään on suurempi kaistaleveys
mistä on hyötyä nimenomaan UHF-alueella. Toinen syy esiintymiseen
lienee historiallinen. Ennen vanhaan TV-antenneissa käytettiin
alastulojohtona 240-300 ohmin lapamatoa. Tämä oli helppo liittää
taittodipoliin kun ei tarvita symmetrointimuuntajaa. Televisoiden
antenniliitin oli niinikään symmetrinen. Yksi hyvä taittodipolin
eduista on se, että johtimien välille ei pääse syntymään suuria
jännitteitä lähelle lyövän salaman seurauksena.
Symmetrointimuuntaja on helppo tehdä itsekin koaksiaalikaapelista.
Valmiita symmeja löytyy kaupasta. Ainakin alapään symmejä joka
toimii toisin päin myös taittodipolissa. Symmin tekeminen on
varsin yksinkertaista. Täytyy muistaa ottaa huomioon kaapelin
nopeuskerroin joka yleensä on noin 0.66. Eli kaapeli on tehtävä
tuon verran lyhemmäksi kuin mikä olisi vapaassa tilassa olevan
langan pituus. Seuraavassa asia on selostettu hyvin:
>Noissa lankadipolivirityksissä on ongelmana juuri tuo symmetroinnin eli
>sovituksen puuttuminen.
Sitä ei lankadipolissa tarvita koska dipolin impedanssi on
luonnostaan noin 73 ohmia. Eli koaksiaalikaapelin päähän
kiinnitetyt ja erisuuntiin sojottavat langat ovat ihan
oikein impedanssin suhteen ja hyvin toimiva perusantenni.
--
Matti Kaki at iki dot fi http://www.sci.fi/~oh2bio
=========== Location: 60.414 N 25.097 E ===========
Navigare Necesse Est - Vivere Non Est Necesse
Elektorissa joskus puoli vuotta sitten oli ns. perhosantennin
rakennusohje. Tai ohje ja ohje, kaikki muu artikkelissa mainittiin paitsi
itse antennin fyysiset mitat. Apinoin ne sitten lehden kuvasta olettaen
että rasteri oli 5 mm. Jyrsin yksipuolisesta piirilevystä, tulihan siitä
teknisesti aika hienon näköinen, eikä toiminut ainakaan huonommin kuin
kuorittu koaksiaali. Siinä perhosantennissa laitetaan balunilla sovituskin
kohdalleen. Olisi sinänsä ihan mukava tasoantenni, alle sentin vahvuinen,
mutta en ole vielä saanut aikaiseksi kokeilla sitä ikkunan ulkopuolelle.
Olisi kätevä kerrostalon seinään, ei keräisi lunta, katseita eikä
räystäältä putoava lumi veisi antennia mukanaan.
-A
--
Mitä Toshiban kiintolevyjä edustava sanoi nähdessään kalkkarokäärmeen?
-Rattle sound is normal.
Perhosantenni on laajakaistaisempi kuin dipoli joten se on siinä
mielessä hyvä digivastaanottoon jossa digikanavat sijoittuvat
melko laajalle alueelle. Voisin piirrellä tuollaisen ohjeeksi.
Ei olisi pistää sitä Elektroin artikkelia vaikka skannaten niin
voisi ottaa vinkkejä siitä?
>Mitenkäs satelliittilautasen käyttö tuohon, mikropää vaan pitää
>korvata jollain joka on vireessä uhf-alueella.
Ei todennäköisesti maksa vaivaa koska paraboloidiantennin sädekimppu
on suunnattu yhteen kohtaa eli siihen mikroaaltopäähän. UHF_antenni
on niin pitkä, ettei se ottaisi kuin aivan syöttökohdassa vahvistettua
signaalia. Lautasen olisi oltava hyvin suuri. Lautasen koko olisi oltava
vähintään 10-kertainen aallonpituuteen nähden eli 5 metrinen eikä sillä
vielä kummoisia saavutettaisi. 12 m voisi jo alkaa riittää.
: Ei olisi pistää sitä Elektroin artikkelia vaikka skannaten niin
: voisi ottaa vinkkejä siitä?
Laitoin mailina.
Tässä nopeasti tehty kaavio. Tuosta varmaan voisi alkaa rakennella.
http://www.sci.fi/~oh2bio/perhosantenni.gif
Kiitos. Saapui. Tuo on näköjään perhosantennin ja dipolin risteytys
eli "perhosdipoli". Sen syöttökohdassa on kela joka yleensä on vireessä
sille taajuudelle jolla sen on tarkoitus toimia. Sillä kompensoidaan
antennin lyhyys kun halutaan saada antennista pienikokoinen. Tässä
tapauksessa se toimii impedanssisovittimena ja siinä on myös konkka.
Varmaan ihan toimiva hieman laajakaistainen, teknisen näköinen antenni
kuten kerroitkin.
Tähän vaielä sellainen kommentti, että perhosdipoli -sanaa käytetään
myös sellaisesta dipoliantennista jossa on samasta syöttöpisteestä
useita eri aaltoalueiden dipoleja. Esimerkiksi radioamatöörialueilla
voi olla sellainen kolmen aaltoalueen dipoli jossa on 80 metrin,
40 metrin ja 20 metrin aaltoalueille omat langat.
Taisinkin juuri kaivata tuon "pershosantennin/-dipolin"
rakenteluohjeita.
Onko hyviä vinkkejä kiinnityksen suhteen tuosta Bilteman haravasta?
Putken saisi näppärästi ikkunankarmiin, mutta silloinhan antenni olisi
tapauksessani perä edellä kohti Espoota.
(Asian vierestä. Onko Nebulalle omia foorumisivuja tai jotain? En keksi
miten softalle kerrotaan että numero 1 on YLE1, 2 on YLE2, 3 on MTV3
jne. SubTV listalla toistaakin KissFM radiokanavaa. Tätä rataa..)
Eli jos tekisi dipolin jossa olisi suuntaavuutta lisääviä elementtejä.
Se olisi kai sitten riittävän tarkasti sovitettu tuohon 75 ohmiin.
Löytyisiköhän tuollaiselle rakenteluohjeita? Itsellä olisi tarvetta
viritykselle, joka toimisi etu ja takakeilasta, kun katselupaikalla on
Jyväskylän ja Mikkelin lähetinasemat suurinpiirtein vastakkaisissa
suunnissa ja molemmat pitäisi saada näkyviin.
Laajakaistaisuushan tuossa on tietysti ongelmana. Pitäisi toimia
Jyväskylän C-nipun taajuudella (päälle 700 Mhz) ja Mikkelin A ja B nipun
taajuuksilla. A-nippu taitaa olla jollakin 550Mhz:n tienoilla.
Tosin nykyinen Nokian vahvistava lätkä toimii kohtuullisen hyvin. Sen
voisi koettaa virittää ulos (koteloon), kun se nyt on sijoitettuna
telkkarin yläpuolella olevalle hyllylle.
Eli jos tekisi dipolin jossa olisi suuntaavuutta lisääviä elementtejä.
Se olisi kai sitten riittävän tarkasti sovitettu tuohon 75 ohmiin.
Löytyisiköhän tuollaiselle rakenteluohjeita? Itsellä olisi tarvetta
viritykselle, joka toimisi etu ja takakeilasta, kun katselupaikalla on
Jyväskylän ja Mikkelin lähetinasemat suurinpiirtein vastakkaisissa
suunnissa ja molemmat pitäisi saada näkyviin.
Laajakaistaisuushan tuossa on tietysti ongelmana. Pitäisi toimia
Jyväskylän C-nipun taajuudella (päälle 500 Mhz) ja Mikkelin A ja B nipun
>>>Noissa lankadipolivirityksissä on ongelmana juuri tuo symmetroinnin eli
>>>sovituksen puuttuminen.
>>
>> Sitä ei lankadipolissa tarvita koska dipolin impedanssi on
>> luonnostaan noin 73 ohmia. Eli koaksiaalikaapelin päähän
>> kiinnitetyt ja erisuuntiin sojottavat langat ovat ihan
>> oikein impedanssin suhteen ja hyvin toimiva perusantenni.
>>
>Eli jos tekisi dipolin jossa olisi suuntaavuutta lisääviä elementtejä.
>Se olisi kai sitten riittävän tarkasti sovitettu tuohon 75 ohmiin.
Silloin antennista tuilee Yagi eli suunta-antenni. Sen impedanssi
hieman putoaa elementtien vaikutuksesta. Niide mitoituslaskureita
on netissä paljonkin.
>Löytyisiköhän tuollaiselle rakenteluohjeita? Itsellä olisi tarvetta
>viritykselle, joka toimisi etu ja takakeilasta, kun katselupaikalla on
>Jyväskylän ja Mikkelin lähetinasemat suurinpiirtein vastakkaisissa
>suunnissa ja molemmat pitäisi saada näkyviin.
En ole sellaista antennia ikinä nähnyt. Miksei periaatteessa voisi
toimia mutta kun elementtien tarkoituksena on nimenomaan suunnata
niin jos niitä suuntaavia elementtejä on sekä eteen että taakse niin
antenni ei toimi oikein yhyvin. Suunta-antennissa nimittäin on
yhtenä tärkeänä elementtinä takana oleva heijastin joka on pisin.
> Tässä nopeasti tehty kaavio. Tuosta varmaan voisi alkaa rakennella.
>
> http://www.sci.fi/~oh2bio/perhosantenni.gif
>
Tuohon kannattaa tehdä taakse heijastimeksi varttiaallon päähän
syöttöelementtiä hiukan isompi levyheijastaja tai heijastinmatto.
Vahvistustahan ei pelkällä perhosdipolilla ole muuten yhtään verrattuna
lankadipoliin. Yleensä kaikissa näissä jagityyppisissä antenneissa on
ongelmana kapea kaistanleveys ja myös sovituksen kaistanleveys, vahvistusta
pistetaajuudelle saadaan helpostikin.
-Reijo-
> En ole sellaista antennia ikinä nähnyt. Miksei periaatteessa voisi
> toimia mutta kun elementtien tarkoituksena on nimenomaan suunnata
> niin jos niitä suuntaavia elementtejä on sekä eteen että taakse niin
> antenni ei toimi oikein yhyvin. Suunta-antennissa nimittäin on
> yhtenä tärkeänä elementtinä takana oleva heijastin joka on pisin.
Etkö ole ikinä nähnyt esim. dibolimattoa? Se olisi tuollainen, jossa
etu- ja takakeila ovat aika lailla samanveikkaiset. Ja sekin kyllä
vahvistaa, vaikka siinä ei lisätäkään mitään signaalin
etenemissuunnasta katsoen eteen tai taakse.
--
Arzka oh3mqu+...@hyper.fi - En halua follareita mailina
1. Valitse sopiva paikka, ei ihmisten tai rakennusten lahella, jossa
paukku voi aiheuttaa hairiota. - Iso-Kiinalaisen kayttoohje
Pelkäänpä, että kyseisen antennin suurehko kapasitanssi
tuon heijastimen kanssa voi pudottaa impedanssin aika alas.
>Vahvistustahan ei pelkällä perhosdipolilla ole muuten yhtään verrattuna
>lankadipoliin.
Sen etu onkin laajempi kaistaleveys. Parempi vaihtoehto olisi
dipolimatto. Esim. neljä dipolia päällekkäin ja niiden takana
yhteinen heijastinverkko. Tällöin ollaankin jo ulkoantenmnissa
jossa normaali Yagi-tyyppinen sunnta-antenni on järkevin.
Yhtä dipolia voi avittaa tekemällä siitä nurkkareflektoriantenni.
Siinä dipolin takana on kulmaheisatin.
http://www.sci.fi/~oh2bio/suuntadipoli.gif
--
Dipolimatossa ON takana heijastin.
Toki dipolin voi kerrostaa jolloin se suuntaa samala tavalla eteen
ja taakse ja siinä on vahvistustakin. Silloin antennia nimiteään
kerrostetuksi (vaiheistetuksi) dipoliksi.
Mutta järkevämpi ratkaisu olisi laittaa kaksi pientä suunta-antennia
kumpaankin suuntaan ja yhdistää ne. Silloin on mahdollista etsiä myös
optimaalinen suunta jos asemat eivät ole täysin 180 asteen kulmmassa.
Pienellä suunta-antennilla tosin on maika laaja suuntakuvio joten sen
ei tarvitse olla aivan suoraan asemaan.
Jossain vanhassa radioamatöörilehdessä oli esitelty yagi mikä toimi kahteen
suuntaan. En kyllä suosittelisi ko tyyppistä antennia ensikertalaiselle ja
vielä ilman mittalaitteita tehtäväksi antenniksi.
Pistäkääpä hakuun hybridiquad ja löytyy mitoitusohjeet minkä perusteella voi
ko antennin rakentaa. Tuo 50 -75 ohmin viritys tehdään muuttamalla
heijastajan etäisyyttä, mutta ei minusta ole kovin tärkeää kun kyseessä
vastaanottimen antenni.
Itsellä on tuossa oven takana piilossa yksi tekele. Paremmin toimii kuin
dipoli tai loop. Jää kuitenkin tuota kerrostalon seinää (ja välillä
peltiseinäinen hissi)antennin ja lähettimen väliin, joten viritin tuolta
olohuoneen puolelta kaapelin.
Jos tuosta quadista jättää heijastajan kokonaan pois niin vastaanottaa sekä
edestä, että takaa. Sovitus menee päin persettä, mutta kun kokeiluun menee
vaan vajaa metri kuparilankaa niin ei ole iso hukkainvestointi.
Loop -tyyppisenä melko laajakaistainen ja tuon omani laskin a ja b muxin
taajuuksien puoleen väliin. Heijastajan kanssa luvataan vahvistuksia jotain
9-10 dB joten ilman sitä pitäisi vielä voittaa dipoli mennen tullen.
Sepe
>"Matti Kaki" <oh2bio...@sci.fi.invalid> wrote in message
>news:d7keoc$4vp$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
>> In article <p1ine.155$047...@read3.inet.fi>, jukka....@pp.inet.fi
>> says...
>>
>> En ole sellaista antennia ikinä nähnyt. Miksei periaatteessa voisi
>> toimia mutta kun elementtien tarkoituksena on nimenomaan suunnata
>> niin jos niitä suuntaavia elementtejä on sekä eteen että taakse niin
>> antenni ei toimi oikein yhyvin. Suunta-antennissa nimittäin on
>> yhtenä tärkeänä elementtinä takana oleva heijastin joka on pisin.
>Jos tuosta quadista jättää heijastajan kokonaan pois niin vastaanottaa sekä
>edestä, että takaa. Sovitus menee päin persettä, mutta kun kokeiluun menee
>vaan vajaa metri kuparilankaa niin ei ole iso hukkainvestointi.
> Loop -tyyppisenä melko laajakaistainen ja tuon omani laskin a ja b muxin
>taajuuksien puoleen väliin. Heijastajan kanssa luvataan vahvistuksia jotain
>9-10 dB joten ilman sitä pitäisi vielä voittaa dipoli mennen tullen.
Taittodipoili on periaatteessa kasaan puristettu looppiantenni.
Ja koska hybridiquadissa on niitä kaksi päällekkäin niin voisi
olettaa vahvistuksen noin kaksinkertaistuvan. Itselläni on
hyviä kokemuksia siitä ja se on helppo tehdä mutta olen aina
tehnyt heijastimella varustettuja. Jos heijastimen jättää pois
niin impedanssi on huomattava korkeaohminen. Kannattaa lisätä
symmetriointimuuntaja jonka voi tehdä koaksiaalikaapelista.
http://koti.mbnet.fi/oh2hqe/oh2hqe/hq.htm
http://www.o41.de/site/index.php?id=22
Ei muistu mieleen. Muistato vuotta? MInulla on 1950-1966 RA:t kansissa.
>Jos tuosta quadista jättää heijastajan kokonaan pois niin vastaanottaa sekä
>edestä, että takaa. Sovitus menee päin persettä, mutta kun kokeiluun menee
>vaan vajaa metri kuparilankaa niin ei ole iso hukkainvestointi.
> Loop -tyyppisenä melko laajakaistainen ja tuon omani laskin a ja b muxin
>taajuuksien puoleen väliin. Heijastajan kanssa luvataan vahvistuksia jotain
>9-10 dB joten ilman sitä pitäisi vielä voittaa dipoli mennen tullen.
Taittodipoili on periaatteessa kasaan puristettu looppiantenni.
Ja koska hybridiquadissa on niitä kaksi päällekkäin niin voisi
olettaa vahvistuksen noin kaksinkertaistuvan. Itselläni on
hyviä kokemuksia siitä ja se on helppo tehdä mutta olen aina
tehnyt heijastimella varustettuja. Jos heijastimen jättää pois
niin impedanssi on huomattava korkeaohminen. Kannattaa lisätä
impedanssimuuntaja jonka voi tehdä esim. koaksiaalikaapelista.
Todennäköisesti toimii joten kuten ilmankin vastaanotossa.
http://koti.mbnet.fi/oh2hqe/oh2hqe/hq.htm
http://www.o41.de/site/index.php?id=22
Sepe
Asiasta keskusteltu aiemminkin. Jaoin onnistuneen kokemuksen...
Kannattaa kokeilla. Ei ainakaan osien hinta haittaa.
.m
Kyseessä on taittodipoli. Ei sen kummempaa.
Kerro lisää tuosta lenkistä (quad). Kuva olisi myös asiaa. Tuleeko se
lenkki sitten vaakatasoon?
Kun täällä joku suositteli All in One nimistä leikkuulautaa, niin kävin
hakemassa sellaisen Mustasta Pörssistä kun oli kerran tarjouksessakin.
En tainnut tajua mitä virkaa sillä leikkuulaudalla siinä oikein on.
Itsetekemälläni dipolilla näkyy ihan samalla tavoin. Koska tuossa All in
Onessa on vahvistin, niin se saa aikaan erittäin ikäviä napauksia ja
nämä häiritsevät silloin kun katsoo yömyöhään korvakuulokkeilla. Tämä
napsaus/rasaus/häiriö tulee täydellä volalla.
Ajattelin heti huomenna kiikuttaa tuon leikkuulaudan takaisin. Taitaa
olla vitsi antenniksi. Kuvittelin, että jo 300 mummolla (= ~50 euroa)
saisi jo asiallisen antennin ja ainakin paremman kuin johdonpätkän (lue:
dipolin).
Se on periaatteessa dipoliantenni.
>Kun täällä joku suositteli All in One nimistä leikkuulautaa, niin kävin
>hakemassa sellaisen Mustasta Pörssistä kun oli kerran tarjouksessakin.
>En tainnut tajua mitä virkaa sillä leikkuulaudalla siinä oikein on.
>Itsetekemälläni dipolilla näkyy ihan samalla tavoin. Koska tuossa All in
>Onessa on vahvistin, niin se saa aikaan erittäin ikäviä napauksia ja
>nämä häiritsevät silloin kun katsoo yömyöhään korvakuulokkeilla. Tämä
>napsaus/rasaus/häiriö tulee täydellä volalla.
Et ilmeisesti käynyt katsomassa kirjoittamaani artikelia kyseisestä
härpättimestä. Siinä on hyvin laajakaistainen vanhvistin mikä ei
ole antennissa välttämättä kovin hyvä seikka koska se vahvistaa
myös kaiken muun joka siihen antenin kerääntyy.
http://www.sci.fi/~oh2bio/oneforall.htm
>Ajattelin heti huomenna kiikuttaa tuon leikkuulaudan takaisin. Taitaa
>olla vitsi antenniksi. Kuvittelin, että jo 300 mummolla (= ~50 euroa)
>saisi jo asiallisen antennin ja ainakin paremman kuin johdonpätkän (lue:
>dipolin).
Dipoli se lautakin on. Elementit vaan ovat isommat joka aikaansaa
suuremman kaistaleveyden.
>> Ajattelin heti huomenna kiikuttaa tuon leikkuulaudan takaisin. Taitaa
>> olla vitsi antenniksi. Kuvittelin, että jo 300 mummolla (= ~50 euroa)
>> saisi jo asiallisen antennin ja ainakin paremman kuin johdonpätkän
>> (lue: dipolin).
> Dipoli se lautakin on. Elementit vaan ovat isommat joka aikaansaa
> suuremman kaistaleveyden.
Ko. All in One oli mielestäni täysi vitsi. Samalaisen voi rakentaa ihan
itse. Osat:
1) muovinen leikkuulauta ala 1 euro
2) metallinen haarukka ala 50 senttiä
3) vahvistin ala 10 euroa
Valmistusohjeet:
Pistä haarukka leikkuulaudalle ja johto kiinni. Osta kunnon antenni. =)
Tuo ohje on muuten aika oikein (ehkä mittaa lukuunottamatta) mutta
jos ostat 10 euron vahvistimen niin silloin se vahvistin on huiman
paljon parempi kuin alkuperäisen antennin yksitransistorinen lelu.