Haaroitin vs jaotin, mikä ero?
Tuukka L.
haaroittimella jaottimeen verrattuna? (Puhe on siis tällaisista jakoverkon
komponenteista
http://www.laatuantenni.fi/tuotteet/pdf_esitteet/041_LAJX_ja_LAHX.pdf)
Milloin käytetään haaroitinta, milloin jaotinta??
Arvaanko oikein, että haarassa jää aina yksi "karva", jossa alkup. signaali
on (liki) vaimenematon? Mutta jaottimessa näin ei ole vaan kaikki signaalit
jaetaan tasapuolisesti ja vaimenevat yhtälailla?
Voiko tähtiverkon ytimessä käyttää haaroitinta "menestyksellisesti"?
Pistäisin sen parhaimman karvan pisimpään vetoon "ykköstelkkarille"
@gmail.com Hammaskejju
> signaali on (liki) vaimenematon? Mutta jaottimessa näin ei ole vaan kaikki
> signaalit jaetaan tasapuolisesti ja vaimenevat yhtälailla?
Ei. Haarottimessa signaali haaroitetaan useampaan lähtöön pienellä
vaimennuksella, kun taas jaottimessa signaali jaetaan isommalla
vaimennuksella.
Jälkimmäistä käytetään esim. asunnossa jakamaan signaali rasioille. Näin
sitten laitteet eivät häiritse toisiaan, kun rasioiden välille saadaan
vaimennusta.
Haaroitinta taas käytetään jakamaan signaalia esim. kerrostaloissa
vahvistimen jälkeen signaali jaetaan esim. siten, että vahvistimen jälkeen
tulee kakkos-haarotin, josta haarotetaan vaikkapa kahteen kasin
haarottimeen.. Kaseista lähtee asuntojen jaottimille signaali ja jaottimilta
suoraan antennirasioille.
> Voiko tähtiverkon ytimessä käyttää haaroitinta "menestyksellisesti"?
Ei voi, koska laitteista aiheutuu helposti verkkoon päin häiriötä, joka
pitäisi vaimentaa pois.
> Pistäisin sen parhaimman karvan pisimpään vetoon "ykköstelkkarille"
Kyllä sille "ykköstelkkarille" riittää signaalit mistä vain lähdöstä, jos
verkko on oikein suunniteltu.
Tuukka L.
"Hammaskejju" <hammaskejju @ gmail . com> wrote in message news:fsUej.275187
> Kyllä sille "ykköstelkkarille" riittää signaalit mistä vain lähdöstä, jos
> verkko on oikein suunniteltu.
Ei sitä kukaan ole suunnitellut. Ei ole kyse mistään Skanskan
Kamppi-projektista, jossa joka ainoalle asialle löytyy suunnittelijan
ylisuunnittelija.
Rakentaja on mutu-perstuntumalla määrittänyt tähtiverkon keskipisteelle
sopevan paikan ja sähkäri on vetänyt koksia rasioihin.Nyt vois aktivoida
investonnit käyttöön. Mites kannattais edetä?
Tuukka L.
"Hammaskejju" <hammaskejju @ gmail . com> wrote in message news:fsUej.275187
> vaimennuksella, kun taas jaottimessa signaali jaetaan isommalla
> vaimennuksella.
Sähkärin mielestä asiat "haaroitellaan". Ymmärrän toki, että sieltä
päätelaitteen päästä saattaa heijastua jotain. Ellei sitä vaimenneta. Se kai
vaimennetaan rasiaa modaamalla? (vastuksilla)
Kallita 100000 euron mittalaitteita ei ole käytettävissä ainakan ens hätään.
Ehkä saan kaverilta lainaan, kun ehdin käymään Ylläksellä. Sitä ennen pitää
pärjätä "näin on aina ennenkin tehty ja helvetin hyvä on tullut"
amismeiningillä.
Mitään hienoja antenniverkonsuunnittelijoita ei näillä seuduilla päin ole
olemassakaan. Täällä on vain karpaaseja ja joulupukkeja.
Ymmärrän toki, että olisi hienoa, jos joku oikein olisi suunnitellut ja
hifistelisi kaikkia tähtiverkon haarat hienoilla digimittalaitteilla
perfekt-balanssiin. Mutta kun näin ei ole ja hommia on tekemässä amikset,
niin antakaa semmoisia neuvoja, että niitä voi toteuttaa sormet
kaapelirasvassa ja lippalakki niskaan päin käännettynä.
Ari Laitinen
> Sähkärin mielestä asiat "haaroitellaan". Ymmärrän toki, että sieltä
> päätelaitteen päästä saattaa heijastua jotain. Ellei sitä vaimenneta.
> Se kai vaimennetaan rasiaa modaamalla? (vastuksilla)
Haaroittimet ja jaottimet hoitavat nuo heijastukset kyllä pois
päiväjärjestyksestä.
Ja hyvin voit vahvan signaalin ottaa jaottimella lähellä oleville laitteille
ja jatkaa syöttöä pitemmälle. Niin itsekin tein varsinkin kun siellä
pitemmässä johdossa oli päässä taas haaroitin.
Johdon pituus on kuitenkin suhteellienn käsite. Jos ne nyt ovat talon
sisällä tehtyjä tähtimäisiä vetoja niin haaroitin pitäisi kyllä riittää
kaikille.
huuhaa
PenttiL
>> Arvaanko oikein, että haarassa jää aina yksi "karva", jossa alkup.
>> signaali on (liki) vaimenematon? Mutta jaottimessa näin ei ole vaan kaikki
>> signaalit jaetaan tasapuolisesti ja vaimenevat yhtälailla?
>
> Ei. Haarottimessa signaali haaroitetaan useampaan lähtöön pienellä
> vaimennuksella, kun taas jaottimessa signaali jaetaan isommalla
> vaimennuksella.
>
> Jälkimmäistä käytetään esim. asunnossa jakamaan signaali rasioille. Näin
> sitten laitteet eivät häiritse toisiaan, kun rasioiden välille saadaan
> vaimennusta.
>
Äänipuolella käytetään yleisesti signaalin jakamiseen bufferilla
varustettuja splittausboxeja tms. ( passiivisiakin toki siellä missä
muuta ei tarvita... ). Ei vuoda, ei vaimene eikä ole sovitusongelmia -
noin yleensä. Onko video(data) niin paljon hankalampaa käsitellä, että
jakajat ovat passiivisia, tai miksi vaimenee? Eihän nuo vahvistimet
kallliita ole.
-P
PenttiL
Hammaskejju wrote:
>> Arvaanko oikein, että haarassa jää aina yksi "karva", jossa alkup.
signaali on (liki) vaimenematon? Mutta jaottimessa näin ei ole vaan
kaikki signaalit jaetaan tasapuolisesti ja vaimenevat yhtälailla?
>
> Ei. Haarottimessa signaali haaroitetaan useampaan lähtöön pienellä
vaimennuksella, kun taas jaottimessa signaali jaetaan isommalla
vaimennuksella.
>
> Jälkimmäistä käytetään esim. asunnossa jakamaan signaali rasioille.
Näin sitten laitteet eivät häiritse toisiaan, kun rasioiden välille
saadaan vaimennusta.
>
Äänipuolella käytetään yleisesti signaalin jakamiseen bufferilla
varustettuja splittausboxeja tms. ( passiivisiakin toki siellä missä
muuta ei tarvita... ). Ei vuoda, ei vaimene eikä ole sovitusongelmia -
noin yleensä. Onko video(data) niin paljon hankalampaa käsitellä, että
jakajat ovat passiivisia, tai miksi vaimenee? Eihän nuo vahvistimet
kallliita ole.
Tai ihanko tietoisesti tietyissä olosuhteissa ( esim. huonerasioissa )
vaimennetaan signaalia läpi"kuulumisen" aiheuttamien häiriöiden estämiseksi?
-P
Ari Laitinen
> Äänipuolella käytetään yleisesti signaalin jakamiseen bufferilla
> varustettuja splittausboxeja tms. ( passiivisiakin toki siellä missä
> muuta ei tarvita... ). Ei vuoda, ei vaimene eikä ole sovitusongelmia -
> noin yleensä. Onko video(data) niin paljon hankalampaa käsitellä, että
> jakajat ovat passiivisia, tai miksi vaimenee? Eihän nuo vahvistimet
> kallliita ole.
Antennipuolella pyritään välttämään vahvistimia, koska ne aiheuttavat
signaalikohinasuhteen kasvua ja se on pahempi kuin vaimentuminen, koska
vaimentumista vastaan vastaanottomissa on erittäin laaja dynamiikka mutta
kohinaa ne eivät enää pysty poistamaan. Sama on muuten äänipuolellakin.
Itselläni esim. äänisignaali menee kaiuttimelle asti digitaalisena, joten
ainoa vahvistin on kaiutin itse.
PW
> Rakentaja on mutu-perstuntumalla määrittänyt tähtiverkon keskipisteelle
> sopevan paikan ja sähkäri on vetänyt koksia rasioihin.Nyt vois aktivoida
> investonnit käyttöön. Mites kannattais edetä?
>
>
Kutsu antennimies paikalle selvittämään, mitä nuo sählärit ovat saaneet
aikaiseksi ja miten verkosta saadaan toimiva.
Mika Iisakkila
> Sähkärin mielestä asiat "haaroitellaan". Ymmärrän toki, että sieltä
> päätelaitteen päästä saattaa heijastua jotain. Ellei sitä vaimenneta. Se kai
> vaimennetaan rasiaa modaamalla? (vastuksilla)
Ei rasioita "modata". Sinne korkeintaan pistetään lähtökaapelin
tilalle 75 ohmin vastus, jos rasia jää ketjun viimeiseksi eikä ole
valmiiksi päättyvää mallia.
> Ymmärrän toki, että olisi hienoa, jos joku oikein olisi suunnitellut ja
> hifistelisi kaikkia tähtiverkon haarat hienoilla digimittalaitteilla
> perfekt-balanssiin. Mutta kun näin ei ole ja hommia on tekemässä amikset,
> niin antakaa semmoisia neuvoja, että niitä voi toteuttaa sormet
> kaapelirasvassa ja lippalakki niskaan päin käännettynä.
Ruuvaat ketjujen / tähden haarojen viimeisiksi jääviin kojerasioihin
antennirasiat mallia päättyvä (tai ks. edellä), muihin mallia
ketjutettava. Rasiat kytketään oikein päin, niissä on kyllä selvästi
merkitty kumpi on sisään ja kumpi ulos. Jos on puhdas tähtiverkko,
niin et tarvitse kuin niitä päättyviä rasioita, eikä niissä edes ole
kuin yksi kaapeliliitäntä.
Antenni-/jakovahvistimen äärellä puntaroit montako lähtöliitäntää
siinä on ja montako lähtevää kaapelia roikkuu vapaana. Sitten päätät
hankitko 2-, 3- vai 4-jakoja ja kuinka monta, siten että pisimpiin
vetoihin löytyy vahvin (mahdollisesti kokonaan jakamaton) signaali.
Jakoja et koskaan pistä kahta peräkkäin. Jakojen pitää olla mallia
"tasan" (eli esimerkiksi 2-jaossa kumpikin lähtö -3 dB) eikä mitään
väliulosottoja, joissa on yksi -20 dB tapsi. Kernaimmin mallia
F-liitin, eli tämäntapaisia (vaikka muualta saa halvemmalla):
Liittimet asennat oikein (mikä pitäisi morakniv och nittotejp -tason
sähköasentajallekin selvitä pähkäilemällä), kytket kasan läjään
jolloin 95% todennäköisyydellä digisignaalin kanssa ei ole mitään
ongelmia jos antenniasiat ovat jakovahvistimelle asti kunnossa, ja
voit antaa piupaut mittareille, mittaajille ja spekulatööreille.
Kentänvoimakkuusmittarista, jos on tarpeen, käy myös sellainen
digiboksi jossa on järkevä signaalitason näyttö. Niitä jakojahan voi
mahdollisen tarpeen tullen helposti rymsteerata eri järjestykseen.
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ --Foo.
Timo Neuvonen
> signaalikohinasuhteen kasvua ja se on pahempi kuin vaimentuminen,
>
--
TiN
PW
>> Antennipuolella pyritään välttämään vahvistimia, koska ne aiheuttavat
>> signaalikohinasuhteen kasvua ja se on pahempi kuin vaimentuminen,
>>
> Liekö s/n _kasvu_ yleensä kuitenkaan kovin paha asia...? ;-)
Analogisten kanavien aikaan, 40 kanavan kaapeliverkoissa katsottiin,
että peräkkäisiä vahvistimia ei saa olla 10 enempää, jotta TV:n kuva ei
muodostuisi häiritsevän kohinaiseksi.
Se on henkilökohtainen makuasia, kuinka kohinaista kuvaa haluaa katsoa :-)
konen...@hotmail.com
Signaali kohinasuhteella joissain laitteissa merkitystä, koska suuri
kohina käsitellään signaalina.
PW
> Jeesatkaas joku viisaampi. Mikä periaatteellinen ero on antenniverkon
> haaroittimella jaottimeen verrattuna? (Puhe on siis tällaisista jakoverkon
> komponenteista
> http://www.laatuantenni.fi/tuotteet/pdf_esitteet/041_LAJX_ja_LAHX.pdf)
>
> Milloin käytetään haaroitinta, milloin jaotinta??
Jos kyseessä on täysi tähtiverkko, niin tähtiverkon kesipisteeseen
laitetaan tarvittava määrä haaroittimia peräkkäin kytkettynä (kytketään
toisiinsa sen 1 db:n ulostulon kautta ja viimeiseen 1 db:n ulostuloon 75
ohmin päätevastus).
Haarottimien ulostuloista kaapelit antennirasialle. Rasia voi tuolloin
olla pienivaimennuksinen päättyvä rasia.
Jaoittimia käytetään, jos halutaan ketjuttaa rasioita. Tuolloin rasian
on oltava riittävän suurivaimennuksinen ja ketjun viimeisen rasian tulee
olla päättyvä tai se tulee päättää 75 ohmin päätevastukseen.
Rasiasta toiseen vaimennuksen pitäisi olla yli 20 db.
PenttiL
Tässä käsitteet ylösalaisin. Suurempi s/n -suhde merkitsee suurempaa
häiriöetäisyyttä eli "parempaa" dynamikkaa. Eli häiriöt ovat ikään kuin
"kauempana" hyötysignaalista.
-P
konen...@hotmail.com
Ari Laitinen
Niin tosiaan suhde siis huononee eli laskee. Kohina on se, joka kasvaa.
Digivehkeillä kohinasta on kai enemmän haittaa kuin heikosta signaalista.
huuhaa
> Jos kyseessä on täysi tähtiverkko, niin tähtiverkon kesipisteeseen
> laitetaan tarvittava määrä haaroittimia peräkkäin kytkettynä (kytketään
> toisiinsa sen 1 db:n ulostulon kautta ja viimeiseen 1 db:n ulostuloon 75
> ohmin päätevastus).
> Haarottimien ulostuloista kaapelit antennirasialle. Rasia voi tuolloin
> olla pienivaimennuksinen päättyvä rasia.
>
> Jaoittimia käytetään, jos halutaan ketjuttaa rasioita. Tuolloin rasian
> on oltava riittävän suurivaimennuksinen ja ketjun viimeisen rasian tulee
> olla päättyvä tai se tulee päättää 75 ohmin päätevastukseen.
>
> Rasiasta toiseen vaimennuksen pitäisi olla yli 20 db.
Vähän väärin
Tähtiverkossa vahvistimen jälkeen ensin tulee jaottimet, tarpeeen
vaatiessa niitä laitetaan peräkkäin.
Yleensä esim. kerrostaloissa voi laittaa max 2 jaotinta, että ei tuu
liikaa vaimennusta, sen jälkeen 1kpl haaroitin ja sitten päättyvä rasia.
Haaroittimia ei ketjuteta.
Jakoverkon
Maksimi vaimennus 2,150GHz = ≤-53dB
Maksimi vaimennus 862MHz = ≤-40dB
Maksimi vaimennus 47MHz = ≥-20(-25)dB
Jakoverkon max kaltevuus:
862MHz-47MHz = ≤12dB 2,150GHz-862MHz = ≤15dB
huuhaa
> Jakoja et koskaan pistä kahta peräkkäin.
Jaa miksi ei?
Jaottimien ketjuttaminen on ihan tavanomainen toimenpide jakoverkoissa
Haaroittimia ei sarjoiteta.
Mika Iisakkila
Koska kyseessä ei ole jakoverkko. Ei yksittäisen ok-talon
tähtiverkossa ole mitään älyä eikä syytä pistää yhtään mitään asiaa
kahta peräkkäin. Vahvistimessa on varmaan ainakin kaksi lähtöä enkä
ihan äkkiä usko, että enempää/isompaa kuin korkeintaan yksi nelijako
kumpaankin tarvitaan.
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ --Foo.
PW
> Tota vois varmaankin oikein korostaa tota DC kytkennän merkitystä.
> Signaali kohinasuhteella joissain laitteissa merkitystä, koska suuri
> kohina käsitellään signaalina.
Niinpä! Ei se vahvistin ymmärrä, mikä on hyötysignaalia ja mikä kohinaa.
Molempia vahvistetaan.
PenttiL
niin paljon, etteivät korjaimet pysy perässä jolloin varsin dramaattinen
ero on selvästi havaitavissa...;-) . Aiemmin ei ohjelman (teknisessä)
laadussa näy käytännössä eroja, kohinan takia. Sen sijaan lisääntyneen
kohinan vaikutus sotkee lähetettä pikku hiljaa enenevässä määrin.
Periaatteessa digitaaliverkkon riittää kehnompi siirtoyhteys. Aikoinaan,
kun puhelin(lanka)verkkoja digitalisoitiin, voitiin joitakin jo
hylättyjä siirtolinjoja ottaa käyttöön digitaalipuolelle koska niistä
data meni riittävän hyvin vielä läpi. Kaiketi niissä oli jotain
läpikuuluvuus-, ja/tai ylimenovastusongelmia ollut analogikäytössä.
-P
PW
Niinpä!
Enpä huomannutkaan, että Neuvonen pisti ansan!
Toisaalta eipä S/N yleensä verkossa kasva vaan pienenee.
PenttiL
Piti olla:
Sen sijaan
...ANALOGISESSA SIIRTOLINJASSA...
lisääntyneen
> kohinan vaikutus sotkee lähetettä pikku hiljaa enenevässä määrin.
-P
PW
> PW kirjoitti:
>> Jos kyseessä on täysi tähtiverkko, niin tähtiverkon kesipisteeseen
>> laitetaan tarvittava määrä haaroittimia peräkkäin kytkettynä
>> (kytketään toisiinsa sen 1 db:n ulostulon kautta ja viimeiseen 1 db:n
>> ulostuloon 75 ohmin päätevastus).
>> Haarottimien ulostuloista kaapelit antennirasialle. Rasia voi tuolloin
>> olla pienivaimennuksinen päättyvä rasia.
>>
>> Jaoittimia käytetään, jos halutaan ketjuttaa rasioita. Tuolloin rasian
>> on oltava riittävän suurivaimennuksinen ja ketjun viimeisen rasian
>> tulee olla päättyvä tai se tulee päättää 75 ohmin päätevastukseen.
>>
>> Rasiasta toiseen vaimennuksen pitäisi olla yli 20 db.
>
> Vähän väärin
>
> Tähtiverkossa vahvistimen jälkeen ensin tulee jaottimet, tarpeeen
> vaatiessa niitä laitetaan peräkkäin.
> Yleensä esim. kerrostaloissa voi laittaa max 2 jaotinta, että ei tuu
> liikaa vaimennusta, sen jälkeen 1kpl haaroitin ja sitten päättyvä rasia.
Verkon suuruudesta riippuu, siinä käytettävät komponentit.
Täydelliseen vastaukseen en pyrkinytkään.
> Haaroittimia ei ketjuteta.
Turkinpa sitä 1 db ulostuloa pidetään haaroituksena.
konen...@hotmail.com
piirtää kuvan jossa, antenni, haaroitin, jaoitin ja rasia oikein
sijoitettuna, ja josta selviää, mihin suuntaan DC:yhteys saa olla ja
mihin ei.
Esa Hämäläinen
Digitekniikka muuttaa verkon vaatimuksia siten, että vahvistimilta
vaaditaan hyvää lineaarisuutta ja toisaalta signaalin on pysyttävä
tasoltaan tietyissä rajoissa. Digiboksi ei siedä ylitaso kuten wanha
analoginen vastaanotin. Mastovahvistimilla on hyvin rajallinen
toiminta-alue kun taas talovahvistimella on paremmin pelivaraa
laajemman vahvistusalueen takia. Talovahvistimella saadaan suurempi
lähtötaso, jolloin sen perään voidaan helpommin kytkeä haaroittimia ja
jaottimia tason riittäessä vielä siihen kaukaisimpaankin rasiaan.
Antenniverkon yksi tärkeä ominaisuus on sen nimellisimpedanssin
säilyminen. Jos jonkin kaapelin päästä puuttuu nimelliskuorma 75
ohmia, niin se ei saa häiritä verkon signaalia muissa haaroissa.
Lähtöjen erotusvaimennus kertoo, kuinka vähän esim. jaottimen jonkun
haaran epäsovitus pääsee sotkemaan saman jaottimen muita lähtöjä.
Heijastusvaimennus on yli 20 dB ja se kertoo, kuinka hyvin komponentti
tai laite sovittuu antenniverkon 75 ohmin nimellisimpedanssiin. Jos
halutaan verkkoon ongelmia, niin kannattaa käyttää marketin hyllystä
saatavia muovikuorisia jaottimia. Verkko on varmasti sen jälkeen
sekaisin heijastusten takia, sillä jaotin on toteutettu suoralla
langalla impedanssin sovituksista välittämättä...
Onko tarkoituksena käyttää satelliitti vastaanottoon tarkoitettuja
haaroittimia ja jaottimia, sillä hieman halvemmalla pääsee jos käyttää
tavalliseen antenniverkkoon tarkoitettuja komponentteja
http://www.laatuantenni.fi/tuotteet/pdf_esitteet/041_LAJ_ja_LAH_ye.pdf
Kaapeliverkossa (Welho, tms) pitää muistaa taas paluusuunnan signaalin
pääsy rasiasta runkovahvistimille saakka. Jos siinä on useita
haaroittimia peräkkäin, niin paluusuunnan signaalit vaimenevat liikaa.
Taloyhtiömme verkko on tähtiverkko, jossa kunkin portaan signaali
jaetaan vahvistimen ja peräkkäisten jaottimien avulla siten, että
jokaiseen huoneistoon lähtee oma pienivaimennuksinen kaapeli.
Huoneistoon tulevan kaapelin päässä jaotin, josta signaali jaetaan
omalla lähdöllään eri huoneiden rasioille. Olohuoneessa olisi käyttöä
toisellekin antennirasialle, mutta yhdelläkin tulee toimeen, ainakin
toistaiseksi.
Henri Tapani Heinonen
news:ndUej.251$BQ2...@read4.inet.fi...
> Voiko tähtiverkon ytimessä käyttää haaroitinta "menestyksellisesti"?
Meillä oli kotikotona sähkömies käynyt asentamassa haaroittimen. Kuvan kyllä
saa näkymään molempien antennirasioiden kautta, mutta silloin tällöin
saattaa
esiintyä pätkimistä. Vahvistinta ei ole lainkaan.
Tässä ryhmässä sanottiin minulle joskus, että aina pitäisi käyttää jaotinta.
Olen tässä viime aikoinakin yrittänyt saada kotiväen soittamaan
antennimiehelle, että kävisi vaihtamassa sen jaottimen ja asentaisi samalla
jonkinlaisen mastovahvistimen. Saa nähdä, montako kuukautta/vuotta vielä
kuluu, ennen kuin mitään tapahtuu...
--
Henri Tapani Heinonen (luonnontieteiden kandidaatti fysiikasta)
huuhaa
> Taloyhtiömme verkko on tähtiverkko, jossa kunkin portaan signaali
> jaetaan vahvistimen ja peräkkäisten jaottimien avulla siten, että
> jokaiseen huoneistoon lähtee oma pienivaimennuksinen kaapeli.
> Huoneistoon tulevan kaapelin päässä jaotin, josta signaali jaetaan
> omalla lähdöllään eri huoneiden rasioille. Olohuoneessa olisi käyttöä
> toisellekin antennirasialle, mutta yhdelläkin tulee toimeen, ainakin
> toistaiseksi.
Huoneiston päässä on haaroitin, tai ainakin pitäisi olla.
huuhaa
Omakotitalon jakoverkkohan sitten on kyseessä.
Eipä mastovahvistimissa tai jakovahvistimissa yleensä ole kuin yksi
lähtö, ja jos sattuu olemaan, niin sekin on sitten toteutettu sisäisellä
jaottimella. Mites kytket nykyajan hyvin varustellun omakotitalon TÄHTI
2000 antenniverkon, ilman peräkkäisiä jaottimia, kun antennipisteitäkin
on n.6-16kpl? Eihän niitä tietty mikään pakko olis kaikkia yhtäaikaa
käyttöön kytkeä, mutta maalikko on yleensä niin tumpelo, että ei osaa
sitten käydä tarvitsemiaan linjoja kytkemässä, joten parempi laittaa
kaikki heti toimintaan.
Lueppa antenniverkon suunnitteluohjeet ensin.
Kyllä se nyt vaan on niin, että jaotin ensin ja sitten haaroitin.
Voihan tuon omakotitalon antenniverkon toteuttaa miten lystää, kun ei
ole naapureille haittaa, jos häiriöitä esiintyy.
huuhaa
Tuota kesitappilähdön käyttöä nykyään vältetään.
huuhaa
Omakotitalon jakoverkkohan sitten on kyseessä.
Eipä mastovahvistimissa tai jakovahvistimissa yleensä ole kuin yksi
lähtö, ja jos sattuu olemaan, niin sekin on sitten toteutettu sisäisellä
jaottimella. Mites kytket nykyajan hyvin varustellun omakotitalon TÄHTI
2000 antenniverkon, ilman peräkkäisiä jaottimia ja haaoittimia, kun
huuhaa
Omakotitalon jakoverkkohan sitten on kyseessä.
Eipä mastovahvistimissa tai jakovahvistimissa yleensä ole kuin yksi
lähtö, ja jos sattuu olemaan, niin sekin on sitten toteutettu sisäisellä
jaottimella. Mites kytket nykyajan hyvin varustellun omakotitalon TÄHTI
2000 antenniverkon, ilman peräkkäisiä jaottimia ja haaroittimia, kun
Tomi Holger Engdahl
> Hammaskejju wrote:
> >> Arvaanko oikein, että haarassa jää aina yksi "karva", jossa
> alkup. signaali on (liki) vaimenematon? Mutta jaottimessa näin ei ole
> vaan kaikki signaalit jaetaan tasapuolisesti ja vaimenevat yhtälailla?
> >
> > Ei. Haarottimessa signaali haaroitetaan useampaan lähtöön pienellä
> vaimennuksella, kun taas jaottimessa signaali jaetaan isommalla
> vaimennuksella.
> >
> > Jälkimmäistä käytetään esim. asunnossa jakamaan signaali
> rasioille. Näin sitten laitteet eivät häiritse toisiaan, kun rasioiden
> välille saadaan vaimennusta.
> >
>
> Äänipuolella käytetään yleisesti signaalin jakamiseen bufferilla
> varustettuja splittausboxeja tms. ( passiivisiakin toki siellä missä
> muuta ei tarvita... ). Ei vuoda, ei vaimene eikä ole sovitusongelmia -
> noin yleensä.
Videopuolellakin kantataajuisessa signaalissa käytetään
puskurivahvistimia yleisesti signalin jakamisessa.
> Onko video(data) niin paljon hankalampaa käsitellä, että
> jakajat ovat passiivisia, tai miksi vaimenee? Eihän nuo vahvistimet
> kallliita ole.
Voitaisiin se antennisignaalin jako tehdä hyvin aktiivisilla
vahvistimilla, mutta passiivisilla selviää yleensä helpommin
ja helvemmin antenniverkoissa.
> Tai ihanko tietoisesti tietyissä olosuhteissa ( esim. huonerasioissa )
> vaimennetaan signaalia läpi"kuulumisen" aiheuttamien häiriöiden
> estämiseksi?
Kyllä sitä signaalia tietoisesti vaimennnetaan rasioissa
häriöiden estämiseksi.
--
Tomi Engdahl (http://www.iki.fi/then/)
Take a look at my electronics web links and documents at
http://www.epanorama.net/
PW
> Videopuolellakin kantataajuisessa signaalissa käytetään
> puskurivahvistimia yleisesti signalin jakamisessa.
Mitähän tuolla kantataajuisella videolla tarkoitat?
Se ei enää ole antennipuolen asiaa ollenkaan!
> Voitaisiin se antennisignaalin jako tehdä hyvin aktiivisilla
> vahvistimilla, mutta passiivisilla selviää yleensä helpommin
> ja helvemmin antenniverkoissa.
Minkähänlaisia nuo passiiviset vahvistimet ovat?
PW
Esan kuvaama verkko ei ole tähtiverkko - korkeintaan huoneistotähti, jos
huoneistossa signaali jaetaan jaoittimilla eri rasioille.
Haaroittimia ei yleensä laiteta useampaa sarjaan.
Kyllähän jaoittimia käytetään jakoverkon jälkeenkin :-)
PW
> PW kirjoitti:
>> Turkinpa sitä 1 db ulostuloa pidetään haaroituksena.
>
> Tuota kesitappilähdön käyttöä nykyään vältetään.
Varmaan vältetäänkin, mutta mitenkäs toteutat suuremman jakoverkon, jos
haaroittimet ovat pieniä ja haluat lähteviin kaapeleihin suuremman tason.
2-jako pudottaa tasoa 3,5 - 4 dB. Niinpä jaoittimilla tehty jako
pudottaa haarottimille tulevan tason melko alhaiseksi.
PW
> "Tuukka L." <ei@invalid> wrote in message
> news:ndUej.251$BQ2...@read4.inet.fi...
>> Voiko tähtiverkon ytimessä käyttää haaroitinta "menestyksellisesti"?
>
> Meillä oli kotikotona sähkömies käynyt asentamassa haaroittimen. Kuvan kyllä
> saa näkymään molempien antennirasioiden kautta, mutta silloin tällöin
> saattaa esiintyä pätkimistä. Vahvistinta ei ole lainkaan.
Pätkimisen syyt lienevät jossain muulla (itse antennissa - hapettumat,
harustukset).
Haaroittimia tuskin on niin pieniä (kahta antennipistettä varten).
Haarottimen perään pitäisi kytkeä pienivaimennuksellinen päättyvä rasia.
Jaottimen perään pitäisi kytkeä suurempivaimennuksellinen päättyvä
rasia, jotta rasiat eivät toisiaan häiritsisi.
Tuukka L.
"Hammaskejju" <hammaskejju @ gmail . com> wrote in message
news:fsUej.275187$hm7....@reader1.news.saunalahti.fi...
>> Voiko tähtiverkon ytimessä käyttää haaroitinta "menestyksellisesti"?
>
> pitäisi vaimentaa pois.
Asiaa kaiveltuani, ilmieisesti voi aivan hyvin. Haaroitin on "helppo" malli
verkon tekoon. Jaotinta käytetään vaativammassa verkonteossa kun
satelliittivastaanoton suuremmat taajuudet pitää saada jaettua
tasapainotettuun verkkoon.
Ihan ok-talon tavisverkon saa haaroittimilla kasaan normaalitapauksissa, jos
ei ole muuta vaateita kuin vastaanottaa terrestiaalista digilähetystä.
Tuukka L.
"PW" <_._@_._> wrote in message
news:exmfj.275610$_31....@reader1.news.saunalahti.fi...
Josko pysyttäis aiheessa kuitenkin?
Tuukka L.
"PW" <_._@_._> wrote in message
> Se on henkilökohtainen makuasia, kuinka kohinaista kuvaa haluaa katsoa :-)
Noilla sun kommentoilla ei ole relevanssia digiaikana.
Ari Laitinen
> Minkähänlaisia nuo passiiviset vahvistimet ovat?
Niissä vahvistus on negatiivinen.
Tuukka L.
"Mika Iisakkila" <mika...@pingrid.fi.invalid> wrote in message
news:ejcz9p...@pingrid.fi.invalid...
> "Tuukka L." <ei@invalid> writes:
>> Sähkärin mielestä asiat "haaroitellaan". Ymmärrän toki, että sieltä
>> päätelaitteen päästä saattaa heijastua jotain. Ellei sitä vaimenneta. Se
>> kai
>> vaimennetaan rasiaa modaamalla? (vastuksilla)
>
> Ei rasioita "modata". Sinne korkeintaan pistetään lähtökaapelin
> tilalle 75 ohmin vastus, jos rasia jää ketjun viimeiseksi eikä ole
> valmiiksi päättyvää mallia.
Minka vuoksi on olemassa noita erilaisia dB (vaimennus? erotusaste?) luvun
seinärasioita? Ilmeisesti niitä ripotellaan verkkoon mittausten perusteella?
Jostain käsitin, että kun homma oikein hifistellään, niin sinne
laiteltaisiin eripituisen tellun päähän erilaista kamaa.
http://www.teleste.com/dm/file.phtml?id=1372
huuhaa
Oikeaoppinen periaate on, että ennen antennirasiaa on 1kpl haaroitin ja
sitä ennen voi olla jaotin tai tarpeen vaatiessa useampia peräkkäin,
kokonaisvaimennus ja kaltevuus huomioiden.
huuhaa
Normaali kerrostalo abt. 6-8 kerrosta: ensin talovahvistimelta 1kpl
jaotin 4:ään, sitten sen perään jaotin 8:aan. Tästä nousukaapeli esim.
TELLU 7:lla vaikka 50m, huoneistoon 1kpl haaroitin neljään ja sit siitä
vaikka Tellu 13 15m ja päähän 1dB:n rasia. Tasot riippuu paljolti
käytetyistä komponenteista, mutta tuollainen toimii hyvin ja
tasovaatimukset täyttyvät, eikä kaltevuuskaan vielä kasva liian suureksi.
Tuolla saadaan antenniverkko 32:een asuntoon, kun asuntoja on esim 80,
tarvitaan sitten useampi vahvistin.
Joku voi miettiä, että miksi ei laiteta lisää jaottimia, jotta
saataisiin suurempi määrä asuntoja?
Sitä voi kokeilla laskea, verkko vaan ei sitten enää toimi, koska
vaimennukset kasvavat liian suuriksi.
Maksimi vaimennus 2,150GHz = ≤-53dB
Maksimi vaimennus 862MHz = ≤-40dB
Maksimi vaimennus 47MHz = ≥-20(-25)dB
Jakoverkon max kaltevuus:
862MHz-47MHz = ≤12dB 2,150GHz-862MHz = ≤15dB
Vahvistimella lähtötaso normaalisti 100dBµV, voidaan vähän säätää
siitäkin vielä potkua lisää, mutta rajansa kaikella.
Tuukka L.
järkeä ja josta saa jotain uutta irtikin.
"Esa Hämäläinen" <esa.ham...@kolumbus.fi> wrote in message
news:24411418-6485-4a20-877b-
>Digitekniikka muuttaa verkon vaatimuksia siten, että vahvistimilta
>vaaditaan hyvää lineaarisuutta ja toisaalta signaalin on pysyttävä
>tasoltaan tietyissä rajoissa. Digiboksi ei siedä ylitaso kuten wanha
>analoginen vastaanotin. Mastovahvistimilla on hyvin rajallinen
>toiminta-alue kun taas talovahvistimella on paremmin pelivaraa
>laajemman vahvistusalueen takia. Talovahvistimella saadaan suurempi
>lähtötaso, jolloin sen perään voidaan helpommin kytkeä haaroittimia ja
>jaottimia tason riittäessä vielä siihen kaukaisimpaankin rasiaan.
Noin minäkin olen käsittänyt, että verkkoon ei pidä paahtaa mitä tahansa
signaalitasoa, koska digivastaanotin on "kranttu". Toisaalta ongelma onkin
tuo "kaukaisin" rasia. Sen vuoksi voi joutua vahvistamaan signaalia niin,
että lähellä olevan rasian vastaanotin paukkuu "yli"? No, omassa verkossani
toivottavasti näin ei käy. Onneksi itse pystyin vaikuttamaan tähden
keskipisteeseen. Verkon säikeet on nyt sangen samanpituisia - ainakin
enemmän kuin normitalossa.
Ehdotuksia talovahvistimeksi? (jos sellaista tartten). Ajattelin käyttää
"talovahvistimena" ylijäänyttä Triaxin mastovahvistinta, joka on sangen
hyvälaatuinen (pienikohinainen, vain 2.5 dB). Sitä tosin ei voi säätää
mitenkään. Mastossa on mahdollista vahvistaa signaalia monellakin tapaa.
Ihan ensimmäiseksi voi käyttää dipolivahvistinta, mikä lienee paras
vaihtoehto signaalin puhtauden kannalta. En näet päästänyt urakkamiestä
ostamaan antennia. Ne kun ostaa aina tukusta sen halvimman (joka just
riittää kauniina kesäpäivänä muttei talvi-illan myräkässä). Antennit
kannattais asennuttaa urakkamiehillä räntäsateessa, jotta saa vuodet ympäri
riittävää kamaa :9
Säälittävää toi antennitouhukin. Yleensä se parhaimman antennin ja
"urakka-antennin" hinnanero on joku hikiset 10 euroa....mutta kunnon
antennilla ei tartte vahvitsella niin paljon vaan saa signaalin puhtaana
verkkoon.
>Onko tarkoituksena käyttää satelliitti vastaanottoon tarkoitettuja
>haaroittimia ja jaottimia, sillä hieman halvemmalla pääsee jos käyttää
>tavalliseen antenniverkkoon tarkoitettuja komponentteja
Voisi olla. Kuinka paljon kallimpaa se olisi? Vaikeutuuko homma jotenkin?
Näihin kun joku vastais muutenkin kuin urakkamiesten kriteereiden pohjalta.
PW
> Minka vuoksi on olemassa noita erilaisia dB (vaimennus? erotusaste?) luvun
> seinärasioita? Ilmeisesti niitä ripotellaan verkkoon mittausten perusteella?
Ei noita rasioita ripotella minkään mittausten perusteella.
Jakoverkko suunnitellaan sellaiseksi, että kaikista rasioista saadaan
normien mukainen taso sen edellyttämällä laadulla.
Mittauksilla vain tarkistetaan, että suunnittelu on onnistunut.
TV-vastaanottimet, olivatpa sitten analogisia tai digitaalisia,
yliohjautuvat, jos ne saavat liinan suuritasoisen signaalin ja kuva ei
näy ollenkaan (digi) tai se näkyy lumisateisena tai mustavalkoisena
(ana), jos taso on liian alhainen.
Jotta eri rasioihin kytketyt laitteet eivät häiritsisi toisiaan, niinen
välillä täytyy olla riittävä vaimennus. Kahtiajako huoneistossa ei
välttämättä tätä toteuta.
PW
> PW kirjoitti:
>> Kyllähän jaoittimia käytetään jakoverkon jälkeenkin :-)
>
> Oikeaoppinen periaate on, että ennen antennirasiaa on 1kpl haaroitin ja
> sitä ennen voi olla jaotin tai tarpeen vaatiessa useampia peräkkäin,
> kokonaisvaimennus ja kaltevuus huomioiden.
Näin on, kun puhutaan jakoverkosta, joka päättyy antennirasiaan.
Antennirasiassa on vain 1 TV-ulostulo ja jotkut kaipaavat sen perään
2-jaon :-) . Se ei enää ole jakoverkkoa.
huuhaa
Normaali kerrostalo abt. 6-8 kerrosta: ensin talovahvistimelta 1kpl
jaotin 4:ään, sitten sen perään jaotin 8:aan. Tästä nousukaapeli esim.
TELLU 7:lla vaikka 50m, huoneistoon 1kpl haaroitin neljään ja sit siitä
vaikka Tellu 13 15m ja päähän 1dB:n rasia. Tasot riippuu paljolti
käytetyistä komponenteista, mutta tuollainen toimii hyvin ja
tasovaatimukset täyttyvät, eikä kaltevuuskaan vielä kasva liian suureksi.
Tuolla saadaan antenniverkko 32:een asuntoon, kun asuntoja on enemmän
tarvitaan sitten useampi vahvistinkin
Timiheli
"Tuukka L." <ei@invalid> kirjoitti
viestissä:8Lnfj.67$Ub7...@read4.inet.fi...
> Noin minäkin olen käsittänyt, että verkkoon ei pidä paahtaa mitä tahansa
> signaalitasoa, koska digivastaanotin on "kranttu". Toisaalta ongelma onkin
> tuo "kaukaisin" rasia. Sen vuoksi voi joutua vahvistamaan signaalia niin,
> että lähellä olevan rasian vastaanotin paukkuu "yli"? No, omassa
> verkossani toivottavasti näin ei käy. Onneksi itse pystyin vaikuttamaan
> tähden keskipisteeseen. Verkon säikeet on nyt sangen samanpituisia -
> ainakin enemmän kuin normitalossa.
10m:n pituusero tv-taajuuksilla kunnollisessa antennikaapelissa (eri
säikeissä) vaikuttaa signaalitasoon muutaman dB:n, eli ei vaikuta mitenkään
merkittävästi tasoihin eri rasioissa (oikea rasiataso on 45uV...70dBuV, eli
pelivaraa on todella paljon, kunhan signaalitasoa ei säädetä kumpaankaan
laitaan).
Tuo haarotin-/jaotinkeskustelu liittyy yhteisantennipuolelle, eikä sillä ole
mitään merkitystä ok-talossa. Ei tätä kannata sotkea tähän asiaan ollenkaan.
Impedannssin säilyminen on tärkein asia heijastusten minimoimiseksi.
>
> Ehdotuksia talovahvistimeksi? (jos sellaista tartten). Ajattelin käyttää
> "talovahvistimena" ylijäänyttä Triaxin mastovahvistinta, joka on sangen
> hyvälaatuinen (pienikohinainen, vain 2.5 dB). Sitä tosin ei voi säätää
> mitenkään. Mastossa on mahdollista vahvistaa signaalia monellakin tapaa.
> Ihan ensimmäiseksi voi käyttää dipolivahvistinta, mikä lienee paras
> vaihtoehto signaalin puhtauden kannalta. En näet päästänyt urakkamiestä
> ostamaan antennia. Ne kun ostaa aina tukusta sen halvimman (joka just
> riittää kauniina kesäpäivänä muttei talvi-illan myräkässä). Antennit
> kannattais asennuttaa urakkamiehillä räntäsateessa, jotta saa vuodet
> ympäri riittävää kamaa :9
Vahvistimen riittävyys/sopivuus/tarpeellisuus riippuu täysin antennilta
saatavasta signaalitasosta. Tästä ei voi antaa mitään yleisohjetta. Todella
vahvassa kentässä (20km säteellä päälähettimestä) pienikin vahvistus saattaa
pilata signaalin täysin vahvistimen yliohjautumisen seurauksena. Toisessa
paikassa joutuu vahvistamaan todella paljon, että signaali säilyy
käyttökelpoisena vastaanottimille saakka.
Kaukovastaanotossa (>50 km) maastovaimennus on korkeimmillaan
kesä-heinäkuussa. Jos jossakin päin silloin sataa räntää, niin ok.
>
> Säälittävää toi antennitouhukin. Yleensä se parhaimman antennin ja
> "urakka-antennin" hinnanero on joku hikiset 10 euroa....mutta kunnon
> antennilla ei tartte vahvitsella niin paljon vaan saa signaalin puhtaana
> verkkoon.
Roskan ja suurivahvistuksisen laadukkaan hintaero on n. 40-50E. Toisille
sillä on merkitystä -> huonossa kentässä homma tehdään kahdesti. Hyvässä
kentässä roskakin voi olla käyttökelpoinen, eli riittävän hyvä.
>
>>Onko tarkoituksena käyttää satelliitti vastaanottoon tarkoitettuja
>>haaroittimia ja jaottimia, sillä hieman halvemmalla pääsee jos käyttää
>>tavalliseen antenniverkkoon tarkoitettuja komponentteja
>
> Voisi olla. Kuinka paljon kallimpaa se olisi? Vaikeutuuko homma jotenkin?
> Näihin kun joku vastais muutenkin kuin urakkamiesten kriteereiden
> pohjalta.
>
n. +30%
Harri
Esa Hämäläinen
Kaapeliverkko tulee talojakamoon, ja jaetaan sieltä kahteen
vahvistinryhmään.
Otetaan yhden vahvistinryhmän kalustus:
Vahvistimina on Telesten ACA 884 65, yhteensä kaksi vahvistinta.
Talojakamosta tuleva signaali jaetaan 1/2 jaottimilla vahvistimille.
Kummankin vahvistimen lähdössä on 1/2 jaotin, jolla signaali jaetaan
1/8 jaottimien kautta huoneistoihin. Kunkin vahvistimen perässä on
siis 16 lähtöä.
Yhteensä siis lähtöjä on 4x16 = 64 lähtöä.
Koska tarve on 57 huoneistoa, väestönsuoja ja kerhohuone, niin
vapaaksi jää vielä 5 lähtöä, joissa on päätevastus.
Huoneistoihin nousut ovat suhteellisen lyhyitä ja asennuskaapelina on
tavanomainen sisäasennuskaapeli.
Kuten mainitsit, niin huoneiston sisäinen kaapelointi on toteutettu
1/4 haaroittimella ja haaroittimen lähdössä on päätevastus.
Haaroitusvaimennus on 12 dB. Haaroittimelta lähtee oma kaapeli
kullekin huoneiston antennirasialle.
Taloyhtiötä ajatellen tähtipiste sijaitsee ykköskerroksen käytävän
jakovahvistimilla ja huoneiston tähtipiste WC:n välikaton päälle
asennetulla haaroittimella. Menikö oikein?
konen...@hotmail.com
toisessa puhutaan, osin DC-kytketyistä ja toisessa ei puhuta mitään
koko DC-kytkennästä.
Mikä merkitys tolla DC-kytkennällä on tai on ollut
Matti
>Antennipuolella pyritään välttämään vahvistimia, koska ne aiheuttavat
>signaalikohinasuhteen kasvua ja se on pahempi kuin vaimentuminen, koska
>vaimentumista vastaan vastaanottomissa on erittäin laaja dynamiikka mutta
>kohinaa ne eivät enää pysty poistamaan. Sama on muuten äänipuolellakin.
>Itselläni esim. äänisignaali menee kaiuttimelle asti digitaalisena, joten
>ainoa vahvistin on kaiutin itse.
Signaali-kohina -suhdetta ei voi kasvattaa vahvistimella, koska vahvistin
vahvistaa sekä signaalia että kohinaa. Ideaalitilanteessa SNR pysyy siis
vakiona, käytännössä se huononee, koska vahvistin lisää oman kohinansa.
matti
Ari Wuolle
> Mikä merkitys tolla DC-kytkennällä on tai on ollut
DC-läpisyöttöä tarvitaan silloin kun systeemin perässä roikkuu
komponentteja, jotka tarvitsevat sähkönsyöttöä ja se on toteutettu
kulkemaan samassa kaapelissa kuin itse antennisignaali.
Koaksalikaapelista sähkönsyöttönsä ottavat esim. mastovahvistimet ja
satelliittivastaanotossa käytetyt mikropäät (se mötikkä siellä
lautasen keskellä tai alareunassa).
Ari Wuolle
Tuukka L.
"Ari Wuolle" <dlgrbcw...@internettiin.com> wrote in message
news:ubq81k...@internettiin.com...
> DC-läpisyöttöä tarvitaan silloin kun systeemin perässä roikkuu
> komponentteja, jotka tarvitsevat sähkönsyöttöä ja se on toteutettu
> kulkemaan samassa kaapelissa kuin itse antennisignaali.
no ton minäkin tiesin..ja lisäänpä, että sitä DC läpisyöttöä tarvitaan vain
*jos* virtalähteen ja sähkönsyöttöä tarvitsevan antennihärpäkkeen välissä on
jotain noita suotimia tai jaottimia jne.
Jos on suoraa piuhaan vain, niin tällöin DC menee kyllä tarvittuun
kohteeseen suunnitellusti. Usein tän pystyy järjestään ilman DC läpäiseviä
jaottimiakin. Joissain jaottimissa DC läpisyöttö löytyy muuten vain jonkin
tietyn nipan takaa, ei kaikista.
Tuukka L.
"Timiheli" <timihel...@webinfo.fi> wrote in message
news:477e5835$0$21874
> Tuo haarotin-/jaotinkeskustelu liittyy yhteisantennipuolelle, eikä sillä
> ole mitään merkitystä ok-talossa. Ei tätä kannata sotkea tähän asiaan
> ollenkaan. Impedannssin säilyminen on tärkein asia heijastusten
> minimoimiseksi.
Ok, kiitosta selvennyksestä. Niin vähän ajattelinkin kun vastaajat rupesivat
kertomaan "kerrostalourakka" siitä ja "rivitalourakka" tästä.
Elikkäs hankin SAT kelpoisen jaottimen ja tökkään sen tähteen. Sitten
tsekkaan näkyykö mitään ... vai voinko tehdä kotikonstein jotain ton
impendanssin "säilymisen" eteen?
> Vahvistimen riittävyys/sopivuus/tarpeellisuus riippuu täysin antennilta
> saatavasta signaalitasosta. Tästä ei voi antaa mitään yleisohjetta.
> Todella
No toki. Meinaan vaan, että mitään periaatteelista estettä sen käyttämiseen
"talovahvistimena" ei liene, jos sattuu sopimaan kuvioihin... On meinaan
kuitenkin aika hyvälaatuinen vahvistin. Jos kohta säädettävyys heikkoa....
Kenttä ei ole mitenkään erityisen vahva tai heikkokaan.
> Kaukovastaanotossa (>50 km) maastovaimennus on korkeimmillaan
> kesä-heinäkuussa. Jos jossakin päin silloin sataa räntää, niin ok.
Räntäsateilla täälläpäin (Lappi) on kyllä heikoiten digitv näkynyt. Tiedä
mistä johtuu. Kesällä nyt näkyy melkein Norjan digitv ohjelmat ja joku Radio
Nova kantaa keskelle Ruåtsia...kun oikein radiokelit sattuu.
(Räntää voi sataa koko Suomessa vuoden ympäri. Ainoastaan todennäköisyys
vaihtelee. Meteoroginen fakta :)
Tuukka L.
"Matti" <etunimi....@iki.fi.invalid> wrote in message
news:fllta0$mu6$1...@news.oulu.fi...
> Signaali-kohina -suhdetta ei voi kasvattaa vahvistimella, koska vahvistin
> vahvistaa sekä signaalia että kohinaa. Ideaalitilanteessa SNR pysyy siis
> vakiona, käytännössä se huononee, koska vahvistin lisää oman kohinansa.
Mutta hyvällä antennilla voi. Siksi hämmästyttää ja naurattaakin noi
urakkamiesten laittelemat antennit. Antenniksi laitetaan aina se halvin
mahdollinen tukkuräpsäpaska, jolla kuva just näkyy. Ja jos ei näy, niin
eikun mastovahvistinta myymään asiakkaalle...
Ari Wuolle
> *jos* virtalähteen ja sähkönsyöttöä tarvitsevan antennihärpäkkeen välissä on
> jotain noita suotimia tai jaottimia jne.
Kyllä. Ja DC-läpisyöttöä käytettäessä täytyy käyttää nimenomaan
läpisyöttöä tukevia jaottimia jne.
Tavallisten jaottimien DC-resistanssi on usein hyvin pieni. Jos
sellaisella yrittää jakaa esim. lautasantennin signaalia, saa
poltettua satelliittivastaanottimesta antennitulon sulakkeen. (Onneksi
ne ovat nykyään useimmiten automaattisia.)
Ari Wuolle
Mika Iisakkila
> Elikkäs hankin SAT kelpoisen jaottimen ja tökkään sen tähteen. Sitten
> tsekkaan näkyykö mitään ... vai voinko tehdä kotikonstein jotain ton
> impendanssin "säilymisen" eteen?
Juuri sen, että katsot jokaisen tähden haaran olevan päätetty joko
päätevastukseen, tai päättyvä-malliseen antennirasiaan.
Haar..jaottimistakaan et jätä lähtöjä auki, vaan pistät niihin
päätevastuksen jos ne eivät muuten ole kytkettynä minnekään. Loput
jäljelle jäävät heijastukset ovat sitten niin pieniä, ettei niistä
tarvitse pienverkossa välittää, eikä DVB-T -signaalin kanssa sitäkään
vähää. Päätevastuksia saa virallisiakin joko antennirasiaan lähtevän
kaapelin paikalle tai F-liittimeen ruuvattavina, mutta ihan tavallinen
75 ohm / ½W vastus ajaa saman asian jos ei turhaan hifistellä
(F-liittimeen hankala rakennella, niihin kannattaa hommata oikeita).
Noin muutenkin, senkun kokeilet. Kaapelit on ainoa asia, jota ei ole
helppo vaihtaa, eivätkä ne muut kamat edes paljoa maksa kun ostat
kerralla kunnolliset rasiat.
> Räntäsateilla täälläpäin (Lappi) on kyllä heikoiten digitv näkynyt. Tiedä
> mistä johtuu.
Veden radioaaltoja vaimentasta vaikutuksesta. Kasvaa taajuuden
kasvaessa, ja kikitelkkarihan on aina UHF:llä. Satelliitti sitten
vasta vaimeneekin kun taivaalta tulee märkiä patalappuja...
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ --Foo.
Timiheli
"Tuukka L." <ei@invalid> kirjoitti
viestissä:81dgj.289$Zf4...@read4.inet.fi...
> Mutta hyvällä antennilla voi. Siksi hämmästyttää ja naurattaakin noi
> urakkamiesten laittelemat antennit. Antenniksi laitetaan aina se halvin
> mahdollinen tukkuräpsäpaska, jolla kuva just näkyy. Ja jos ei näy, niin
> eikun mastovahvistinta myymään asiakkaalle...
>
Olen muutamia satoja mastoja kiertänyt ja valitettavasti joutunut monesti
vaihtamaan asiakkaan itse hankkiman ja laittaman uudehkon
pyykinkuivatustelineeksi hyvin kelpaavan antennin "oikeaan" antenniin, kun
ei ole pelannut. Aina vain tulee välillä vastaan hintatietoisia asiakkaita,
jotka tietävät että naapurin kaiman kummilla toisella paikkakunnalla toimii
ihan hyvin markkamarketista ostettu 10E:n digiantenni. Voi toimiakin ja
monessa paikassa toimiikin, mutta ei joka paikassa tepsi sama lääke.
Harri
Tuukka L.
> Olen muutamia satoja mastoja kiertänyt ja valitettavasti joutunut monesti
> vaihtamaan asiakkaan itse hankkiman ja laittaman uudehkon
> pyykinkuivatustelineeksi hyvin kelpaavan antennin "oikeaan" antenniin, kun
> ei ole pelannut.
Veikkaan, että ne on just niitä urakkamiesten myymiä. Urakkamiehillä ne
paskat antennit näyttää olevan. Mustatpörssit näyttää myyvän ihan laatukamaa
(Televesiä).
>Aina vain tulee välillä vastaan hintatietoisia asiakkaita, jotka tietävät
>että naapurin kaiman kummilla toisella paikkakunnalla toimii ihan hyvin
>markkamarketista ostettu 10E:n digiantenni. Voi toimiakin ja monessa
>paikassa toimiikin, mutta ei joka paikassa tepsi sama lääke.
Itseasiassa tuskin enää noin. Mustapörzikin näyttää myyvän ihan laatukamaa.
Tuskin sulla urakka-autosta parempaa kamaa löytyy kuin Televesin DAT-45? Ja
hintahan on 45-50 egee ja plussa pisteet päälle.
Paitsi, jos löytyy se Televesin vielä pidempi harava, oliko seiskavitonen.
Tosin sitä harvemmin tartte ja ei kannata laittaa jos ei ole pakko
(tuulikuorman vuoksi)
Mutta, jos väittämäsi sattuisi pitämään paikkansa, niin 10 egen
markkamarkettiantenni ei ole huono idea. 10 egee on niin mummoraha, että
sillä kannattaa *kokeilla* aivan vittuillessaankin, että näkyykö. Jos näkyy,
niin ei tartte antenniamista tilata paikalle.
Timiheli
"Tuukka L." <ei@invalid> kirjoitti
viestissä:jkIgj.76$%h1...@read4.inet.fi...
> Itseasiassa tuskin enää noin. Mustapörzikin näyttää myyvän ihan
> laatukamaa. Tuskin sulla urakka-autosta parempaa kamaa löytyy kuin
> Televesin DAT-45? Ja hintahan on 45-50 egee ja plussa pisteet päälle.
>
> Paitsi, jos löytyy se Televesin vielä pidempi harava, oliko seiskavitonen.
> Tosin sitä harvemmin tartte ja ei kannata laittaa jos ei ole pakko
> (tuulikuorman vuoksi)
>
> Mutta, jos väittämäsi sattuisi pitämään paikkansa, niin 10 egen
> markkamarkettiantenni ei ole huono idea. 10 egee on niin mummoraha, että
> sillä kannattaa *kokeilla* aivan vittuillessaankin, että näkyykö. Jos
> näkyy, niin ei tartte antenniamista tilata paikalle.
linkin http://www.hdtvprimer.com/ANTENNAS/comparing.html kuvaajista
säteilykuviot DAT75&XG91 ja päättele itse miksi. En jaksa selittää, kun
tietoa sinulla tuntuu asiasta olevan ja mielipiteesi ovat niin vahvat ja
selkeät.
Harri
Tuukka L.
> Tuo DAT45/75 sopii moneen paikkaan mutta ei toki kaikkialle. Katso vaikka
> linkin http://www.hdtvprimer.com/ANTENNAS/comparing.html kuvaajista
> säteilykuviot DAT75&XG91 ja päättele itse miksi. En jaksa selittää, kun
> tietoa sinulla tuntuu asiasta olevan ja mielipiteesi ovat niin vahvat ja
> selkeät.
En ole sitä jokapaikkaan tyrkyttämässäkään. Mistä tuota sinun antenniasi
edes SAA? JA MITÄ MAKSAA? Entäs ne muut ominaisuudet?
Aivan olennaisia tietoja taas puuttuu, mutta arvasin jo etukäteen
antenniurakkamiesten vetävän ns. herneet nenään asiasta.
Kunhan ajattelin omalta osaltani auttaa kansaa, jota amikset aina pimeydessä
pitää.
Mielestäni on hieno asia, että SUURIN osa tee-se-itse ihmisistä voi
halutessaan ratkaista digi-tv antenniasiansa itse kunhan hieman neuvotaan.
Tehkööt ammattilaiset niitä oikeasti haastavia töitä.