Paikalla kävi antenniurakoitsija toteamassa että talossa ei ole
antennivahvistinta ollenkaan. Samassa yhteydessä hän sanoi että uudet
kaapelit täytyy sitten vetää ulkovetoina ja jostain seinistä läpi. Tätä
ihmettelen, eli miksi kaapeloinnit pitää vaihtaa jos sinne asennetaan
antennivahvistin?
Antenni ja kaapelit ovat taloon asennettu 90-luvun lopulla.
Onko urakoitsija vedättämässä meitä vai miksi nuo kaapeloinnit pitäisi
vaihtaa?
Voihan se vedättää. Asentakaa se vahvistin ja kokeilkaa toimiiko
digiboksit sitten.
Toisaalta dvb-t signaali voisi hyvin näkyä myös aktiivisella
sisäantennilla eli kaapelointia ei välttämättä tarvita..
--
Eero
Eero Volotinen kirjoitti:
Tuntuisi työtilaisuuksia etsivän.
Ilmeisesti kiinteistössä ei ole koko UHF-alueen antennia.
Pelkkä antennin vaihto koko UHF-alueen antenniin saattaisi korjata
tilanteen. Se tietenkin täytyy suunnata oikeaa lähetysasemaa kohti, jos
alueelle on tullut alilähetin,
Jos kaukana lähetysasemasta olette, niin mastovahvistin voidaan joutua
asentamaan.
Kiinteistönne antennikaapelointia tuntematta, kaapeloinnin
uusimistarpeesta en osaa sanoa mitään, mutta tuo kaapeleiden
uusimisehdotus tuntuu vedättämiseltä.
Tarkemmat tiedot mökkinne sijainnista saattaisivat auttaa asiassa.
Suo kusetetaan.
Älä vaan missään nimessä usko sitä antenniurakoitsijaa.
Lexa
No huh huh, onpas aika vahvat ehdotukset.
Muutin puolitoista vuotta sitten vuonna 1978 rakennettuun
ok-taloon, jonka vanhaisäntä ehdotti digiboksin käyttöä, koska
analogisilla kanavilla on kovin huono kuva.
Näin olikin: ykkönen näkyi kohtuullisen hyvin, Nelonen
kohinaisena ja Kakkonen ja Kolmonen ei oikeastaan lainkaan.
Digiboksilla sai A- ja B-multipleksit näkymään niin, että
ne pätkivät vain joskus kaikkein huonoimmalla säällä, mutta
C ei näkynyt lainkaan. A:n ja B:nkin signaali oli niin
hilkulla, että Topparin piti olla ensimmäinen laite
antenniketjussa toimiakseen. (Kokeiltiin kahden muunkin
digiboksin kanssa, mutta eivät ne sen paremmin toimineet.)
Huonoon kuvaan ei ole ollut mitään järkevää syytä: lähetin on
kohtuullisella etäisyydellä ja siihen on katolta suora
näköyhteys.
Viime viikonloppuna sain vihdoinkin asiasta tarpeekseni.
Menin lämmönjakohuoneeseen, josta löytyi passiivinen Telesten
antennijakorasia. Se jakoi katolta tulevan signaalin
kolmeksi. Totesin, että kytkemällä matkatelevision suoraan
sisään tulevaan signaaliin, sain kaikille analogikanaville
täysin hyvän ja kohinattoman kuvan. Ongelma ei siis ollut
katolla. Loistavaa!
Nyt oli kaksi vaihtoehtoa. Olisin voinut vaikka tilata
ammattimiehen paikalle vaihtamaan talon koko kaapelointi
hintaan jotain. Tai mennä Bauhausiin ja ostaa 10 euron
antennivahvistimen ja kytkeä se tuohon väliin. Ja kas kummaa,
yhtäkkiä analoginen kuva onkin kohinaton kaikilla kanavilla,
digiboksi näyttää täysiä tolppia A- ja B-multiplekseille, ja
C:nkin signaali on reilulla marginaalilla näkyvyysrajan
yläpuolella.
Eli jos sinulla on ongelmana, että digikanavien näkyvyys on
siinä hilkulla, kokeile nyt ensin ANTENNIVAHVISTINTA ennen
kuin alatte uusia kaapelointeja. Ei maksa paljoa, vaikka ei
toimisikaan. Eikä syö paljoa sähköä; tuossa meidän vehkeen
laatikossa lukee 3 wattia.
- Henrik
--
Good signatures never die, they just fade away
Ai niin, sana vielä tästä: ostamani antennivahvistin ei siis
ollut mastoon kytkettävää mallia, koska ongelma ei kerran ollut
antennista tulevassa signaalissa, vaan signaali heikkeni vasta
passiivisessa jakorasiassa ja sen jälkeen olevissa johdoissa.
Ymmärtämäni perusteella kysyjän tapaus saattaa hyvinkin olla
aivan samanlainen. Ei siis välttämättä ole tarvetta mennä
katolle keikkumaan.
Vahvistimessa luki maksimivahvistussuhteena VHF +36 dB,
UHF +20 dB, ja laitteessa oli potikka vahvistustehon säätöön.
Jätin sen täysille, koska kohina alkoi palata analogiakanaviin
heti, kun säätöä alensi.
Kertoisitkos sen antenniurakoitsija nimen?
Joko kaveri ei ole tiennyt yhtään mitään tai sitten kyseessä
on ollut aika läpinäkyvä huijausyritys. Voi hyvänen aika.
Meilläkin taloyhtiön antennia oli tulossa ropaamaan joku
sähköasentaja. Onneksi ehdin väliin. Ei ollut kaverilla
edes antennimittaria.
Miten kaukana lähettimestä sijaitsette? Missä päin Suomea?
Millaiset haravat siellä katolla tällä hetkellä on? Onko hieman
isompi harava ja sitten lyhemmillä elementeillä varustettu? Se
isompi on VHF-antenni ja lyhemmillä varustettu on UHF-antenni.
Se UHF-antenni on tarpeen digisignaalin vastaanotossa.
Antennivahvistinta tarjotaan hyvin herkästi nykyaikana eikä se
ole hyvä ajatus aivan ensimetreillä. Vahvistin tuo omia murheita
tulleessaan ja se on tarpeen vain silloin kun antennisignaali
jaetaan useaan paikkaan tai alastulojohto on hyvin pitkä.
Paritalossa tämä voi kyllä hyvinkin olla tarpeen. Toinen
vahvistimen tarve voi tulla eteen jos digivastaanottoimen
radio-osa on huono jolloin mastovahvistimella voidaan saada
aikaan riittävä signaalitaso.
Digivastaanotossa kaikkein tärkeintä on riittävä signaalitaso.
Jos sinne asentaa vahvistimen, se on syytä olla riittävän hyvä.
Jos kerrot sijainnin niin voisi katsoa mitä taajuuksia siellä
esiintyy ja millaiset tämänhetkiset antennit ovat. Eli onko
niillä edellytyksiä riittävään digivastaanottoon.
http://www.mattikaki.fi/antennit
--
Matti Kaki at iki dot fi http://www.sci.fi/~oh2bio
=========== Location: 60.414 N 25.097 E ===========
Navigare Necesse Est - Vivere Non Est Necesse
Antennivahvistin nimenomaan ON hyvä ajatus ensimetreillä, koska
se on halpa ja helppo asentaa. Ei tarvitse vaarantaa henkeään
keikkumalla katolla, ja jos vahvistin ei auta, ei ole menettänyt
kuin kympin ja pari tuntia aikaansa. Kovat jätkät toki vievät
laitteen takaisin kauppaan, antavat henkilötietonsa, ja saavat
sen kympinkin takaisin.
> Vahvistin tuo omia murheita
> tulleessaan ja se on tarpeen vain silloin kun antennisignaali
> jaetaan useaan paikkaan tai alastulojohto on hyvin pitkä.
Tuota noin, antennisignaali jaetaan AINA useaan paikkaan.
Kyseessähän oli uudehko paritalokaapelointi, jonka perusteella
voisi päätellä, että signaali menee helposti yli 10 liittimeen,
kun mukaan lasketaan tv- ja radiopistokkeet (omassa kodissani
liittiä on kolmessa huoneessa, näistä olohuoneessa vielä
kahdet, ja tämä on rakennettu 1970-luvulla). Siinä vahvakin
signaali heikkenee, ja antennivahvistimen pitäisi nimenomaan
olla ensimmäinen mieleen tuleva ajatus.
> Paritalossa tämä voi kyllä hyvinkin olla tarpeen. Toinen
> vahvistimen tarve voi tulla eteen jos digivastaanottoimen
> radio-osa on huono jolloin mastovahvistimella voidaan saada
> aikaan riittävä signaalitaso.
Jos ongelma on digivastaanottimen radio-osan huonoudessa, ei
ole mitään syytä käyttää mastovahvistinta, vaan ennen
signaalin haaroitusta oleva vahvistin on järkevin hinnan ja
asennuksen helppouden takia.
> Digivastaanotossa kaikkein tärkeintä on riittävä signaalitaso.
> Jos sinne asentaa vahvistimen, se on syytä olla riittävän hyvä.
Miksi vahvistimen tarvitsisi olla hyvä? Jos antennista tulee
edes siedettävä signaali, joka heikkenee vasta jaettaessa ja
johdoissa, halvinkin kuttaperkkalaite toimii aivan hyvin.
Antennivahvistin on asennettava niin lähelle antennia kuin mahdollista.
Usein se on mastovahvistin joten joutuu todennäköisesti menemään katolle.
Vahvistin väliin on usein kepulikikka. Oikea tapa olisi etsiä antennille
kunnolline paikka tai vaihtaa antenni oikeanlaiseen.
Jos vahvistimella saa kuvan näkyviin moitteetta niin mikä ettei.
Minä lähinnä kritisoin antenniliikkeiden vahvistimien tuputusta.
Jos asiakas sillä säästää rahaa ja saadaan riittävän _puhdas_
signaali (vähän virheitä) niin mikä ettei. Tosiasia valitettavasti
on se, että vahvistimen tulee olla riittävän hyvä ja se on myös
osattava säätää kohdilleen jotta digiboksi toimisi virheettömästi.
Antennin paikan etsiminen ja maston siirtämienn toiseen paikkaan
voi olla kallistakin. Aivan liiaksi antennimiehet kuitenkin laittavat
vahvistimen aina ensin oletusarvoisesti edes tarkistamatta antennin
suuntausta tai antennin kykyä vastaanottaa tarvittavia taajuuksia.
Aina parempi vaihtoehto on oikean antennin vaihtaminen ennen kuin
asennetaan vahvistin. Tässä tarkoitan mastovahvistinta. Jos verkko
vaatii, on toki oltava jakovahvistin jotta signaali riittäisi, muta
siihen jakovahvistimeen on saatava riittävän voimakas signaali..
>Ei tarvitse vaarantaa henkeään
>keikkumalla katolla, ja jos vahvistin ei auta, ei ole menettänyt
>kuin kympin ja pari tuntia aikaansa. Kovat jätkät toki vievät
>laitteen takaisin kauppaan, antavat henkilötietonsa, ja saavat
>sen kympinkin takaisin.
Kympin hintaista antennivahvistinta ei kannata digijärjestelmään laittaa.
Digisignaali on hyvin herkkä keskeismodulaatiosärölle joka on hyvin usein
halpojen vahvistinten riesana. Tämä on tullut etenkin esille Keravalla
jossa on vesitornissa 4 kW ERP mobiililähetin kanavalla 38 joka pistää
lähitienoon halvat vahvistimet täysin kyykkyyn. Mobiililähettimiä on
tulossa lisää ja vaikka ne ovatkin pystypolaroituja, se ei aina riitä
vaimentamaan häiritsevää signaalia. Taloyhtiömme pysty-ULA-dipoli
otti signaalin puolen kilometrin päästä niin voimakkaasti vastaan,
että jouduimme asentamaan loukun siihen. Lisäksi loukku asennettiin
UHF-antenniin. Antennivahvistin meni sekaisin mobiili-TV-signaalista.
>> Vahvistin tuo omia murheita
>> tulleessaan ja se on tarpeen vain silloin kun antennisignaali
>> jaetaan useaan paikkaan tai alastulojohto on hyvin pitkä.
>
>Tuota noin, antennisignaali jaetaan AINA useaan paikkaan.
>Kyseessähän oli uudehko paritalokaapelointi, jonka perusteella
>voisi päätellä, että signaali menee helposti yli 10 liittimeen,
>kun mukaan lasketaan tv- ja radiopistokkeet (omassa kodissani
>liittiä on kolmessa huoneessa, näistä olohuoneessa vielä
>kahdet, ja tämä on rakennettu 1970-luvulla). Siinä vahvakin
>signaali heikkenee, ja antennivahvistimen pitäisi nimenomaan
>olla ensimmäinen mieleen tuleva ajatus.
Antennisignaalia ei jaeta aina! Jos kyseessä on verkko, johon
kuuluu useita rasioita, tarvitaan lähes aina vahvistin. Mutta
sillä vahvistimella ei pidä kompensoida vahvistimelle tulevan
signaalin huonoutta!
>> Paritalossa tämä voi kyllä hyvinkin olla tarpeen. Toinen
>> vahvistimen tarve voi tulla eteen jos digivastaanottoimen
>> radio-osa on huono jolloin mastovahvistimella voidaan saada
>> aikaan riittävä signaalitaso.
>
>Jos ongelma on digivastaanottimen radio-osan huonoudessa, ei
>ole mitään syytä käyttää mastovahvistinta, vaan ennen
>signaalin haaroitusta oleva vahvistin on järkevin hinnan ja
>asennuksen helppouden takia.
Se riippuu täysin vahvistimen hyvyydestä ja signaalista. Toki
on parempi vaihtoehto asentaa vahvistin suojaiseen paikkaan
kuin jättää ulos tuiskujen armoille. Mikäli antennisignaali
on alempana riittävän hyvä, kannattaa vahvistin asentaa siihen.
>> Digivastaanotossa kaikkein tärkeintä on riittävä signaalitaso.
>> Jos sinne asentaa vahvistimen, se on syytä olla riittävän hyvä.
>
>Miksi vahvistimen tarvitsisi olla hyvä? Jos antennista tulee
>edes siedettävä signaali, joka heikkenee vasta jaettaessa ja
>johdoissa, halvinkin kuttaperkkalaite toimii aivan hyvin.
Että MITÄH?
Yksi sana: Keskeismodulaatiosärö, sanoo ilmeiseesti sinulle jotain.
Halpojen vahvistintan kanssa voi olla erittäin suuria vaikeuksia.
http://www.mattikaki.fi/antennit/DVBH.htm
Kommenttina vain, että toivottavasti taloa rakennettaessa ei
antenniverkkoa ole tehty omatoimisesti, vaan on käytetty auktorisoitua
antenniurakoitsijaa.
Jos auktorisoitua urakoitsijaa on käytetty, niin antenniverkon
rakentamisen yhtenä vaiheena on asianmukaisen dokumentaation teko
rakennetusta verkosta.
Tuon dokumentaation perusteella asiansa osaava ja paikkakunnan tunteva
urakoitsija pystyy tekemään tarjouksen, jolla homma saadaan toimimaan.
> Digivastaanotossa kaikkein tärkeintä on riittävä signaalitaso.
> Jos sinne asentaa vahvistimen, se on syytä olla riittävän hyvä.
Apropos, mikäs olisi paras tapa saada aikaan jako viiteen.
Olohuoneen nurkassa olisi viisi laitetta joihin pitää saada
antennisignaali seinästä.
Jako-kahteen vitkuttimista tehty joulukuusi tuntuu
kammottavalta.
Nelijakoja kyllä saaa (F-liittimillä). Kai niistä värkeistä sentään
joku on ketjutettavissa? Tuolla jakomäärällä saattaa kyllä tulla jo
tarpeeseen se hirrrrrweä antennivahvistin...
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ --Foo.
Löytyyhän noita yksissä kuorissa olevia haarottimia ja jaottimia.
Kaikki ne kuitenkin vaimentavat laitteeen saamaa signaalitasoa, joten
sen kompensoimiseen saatetaan tarvita vahvistinta.
Tosin dogilaitteet ovat herkempiä kun analogiset laitteet, joten
pienempikin signaalitaso saattaa riittää kelvolliseen vastaanottoon.
>Kommenttina vain, että toivottavasti taloa rakennettaessa ei
>antenniverkkoa ole tehty omatoimisesti, vaan on käytetty auktorisoitua
>antenniurakoitsijaa.
>Jos auktorisoitua urakoitsijaa on käytetty,
Mikä tuo auktorisointi on. Nykyään kun puuhat on vapaita.
Satelliitti- ja antenniliitto SANT ry jäsenyyden vaatimus
urakoitsijalta on tehty elinkeinoilmoitus viestintävirastolle.
Miö on ollut sitten tilanne 90-luvun lopussa?
--
Mikko Lehtikanto
> Toisaalta dvb-t signaali voisi hyvin näkyä myös aktiivisella
> sisäantennilla eli kaapelointia ei välttämättä tarvita..
Joo ja jos sähköjohdoissa on vikaa voi hankkia generaattorin
olohuoneen nurkkaan.
Osmo
> Joo ja jos sähköjohdoissa on vikaa voi hankkia generaattorin
> olohuoneen nurkkaan.
Pakokaasut olisi hyvä johtaa pihalle.
--
Erkki Näsi
Antenniurakointioikeudet on ainakin ennen määritelty sähkölaissa ja sitä
varten piti suorittaa tutkinto.
Tuo elinkeinoilmoitus edellyttää, että yrityksellä on palveluksessaan
henkilö, joka on asianmukaisen pätevyystodistuksen hankkinut.
Jos puuhat ovat nykyisin vapaita, niin luoja meitä varjelkoon
kaikenmailman räpeltelijöiltä.
Ei kun naapurin asuntoon. Saataisiin taas kivoja keskusteluita tänne.
Osmo
Tais olla niin että pelkkä ilmoitus viranomaiselle riittää nykyään -siis
kuka tahansa voi alkaa urakoitsijaksi kunhan vaan ilmoittautuu
rekisteriin.
> Jos puuhat ovat nykyisin vapaita, niin luoja meitä varjelkoon
> kaikenmailman räpeltelijöiltä.
Vapaaksi vaan kyllä hommia kaikille riittää.
Klaukkalassa torppamme sijaitsee
Tuolta löytyy myös lista rekisteröityneistä urakoitsijoista
http://www.ficora.fi/index/luvat/teleurakointi/teleurakoitsijat.html
Harri
Pelkkä ilmoitus Ficoralle riittää nykyään. :-(
Olen tätä suuresti ihmetellyt koska järjestelmien laatuvaatimukset
ovat koko ajan tiukentuneet ja väärin tehdyt järjestelmät voivat
aiheuttaa häiriöitä. Meidänkin taloyhtiöömme tuli joku sähkäri
korjaamaan kinkkistä antennivikaa ilman antennimittaria. Sanoi
minulle, että kyllä se alkaa toimimaan kun hän myy meille kunnon
palkkivahvistimet. Onneksi pääsin väliin ja oikea antennifirma
asensi pari filtteriä joilla saatiin mobiilitelevisiohäiriö pois.
Kaveri kertoi myyneensä niitä palkkivahvistima samassa tilanteessa
monelle taloyhtiölle. Kun ihmettelin, missä hänen mittalaitteensa
olivat, hän kertoi: "Kyllä mä antennimittarin saan jos tarvitaan".
Olisipa ollut hauska nähdä kuinka hän olisi sitä käyttänyt.
>Klaukkalassa torppamme sijaitsee
OK. Siis varsin hyvällä paikalla. Katsot Espoota ja sinne on matkaa
vähän. Jos digisignaali ei toimi tuolla matkalla niin jossain on aika
pahasti vikaa. Kun se järjestelmä on rakennettu noinkin myöhään, ovat
kalusteet todennäköisesti kunnossa. Jos antennin on asentanut joku
antennifirma, siellä todennäköisesti on vahvistin jossain välillä.
Olitko itse toteamassa sen antenniasentajan kanssa ettei vahvistinta
ollut? Ja onko antennin aikoinaan asentanut antennifirma? Jos se on
itse rakennettu, voi järjestelmä olla ihan millainen hyvänsä ja
vaatisi tsekkauksen.
Miten analogisella puolella MTV (kanava 24), Ruotsi (35) ja Nelonen (52)
näkyvät? Onko Nelosen kuvassa kohinaa? Jos ei, se viittaa siihen, että
antenni kyllä toimii riittävän ylös siepatakseen kaikki diginiputkin.
Pätkivätkö kaikki niput vai vain osa niistä? Jos kaikki pätkivät,
se vioittaa koko järjestelmän vikaan ja jos yksi pätkii, se viittaa
joko riittämättömään tasoon korkeilla taajuuksilla (Nelosen pitäisi
olla silloin kohinainen) tai antennin huonoon paikkaan.
Todennäköisesti saat digin näkymään vaikka tällä HB9CV-antennilla.
http://www.mattikaki.fi/antennit/HB9CV.htm
>> Ilmeisesti kiinteistössä ei ole koko UHF-alueen antennia.
> Klaukkalassa torppamme sijaitsee
Espoon lähetintä katselet.
Siinä on analogiaikaan riittänyt UHF-antenni, joka vastaanottaa vain
alimmat UHF-taajuudet, joten antennin vaihto koko UHF-alueen kattavaksi
voisi auttaa.
Enpä oikein tuota usko!
Antenniasennuksissa on mukana myös sähköasennuksia, joten kyllä tuolle
heitolle pitäisi olla vähän parempaa katetta.
Aikaisemmin teleurakoinnilla tarkoitettiin puhelinsisäverkon
rakentamista ja antenniurakointi oli erikseen, kun siihen liittyy myös
sähköasennuksia.
Kaikissa paikoissa ei ole pistokkeita, joten ryhmäjohdon asennus saattaa
tulla kyseeseen.
Maadoitustenkin asennukset edellyttävät tietoa.
Onko KAIKKI tarvittavat laitteet nykyään todellakin pistokeliitäntäisiä?
Viherhörhökommuuni ei johdattaisi minnekkään vaan
ottaisi niistä pilvet.
>
> Onko KAIKKI tarvittavat laitteet nykyään todellakin pistokeliitäntäisiä?
Kyllä ainakin kaikki ovat olleet pistokeliitäntäisiä, mitä on vastaan
tullut. Ei saa sekoittaa sähköasennuksia ja antenniasennuksia toisiinsa, kun
niillä ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Sähköasennuksille on omat
vaatimuksensa ja määräyksensä. Antennipuolen urakointi-ilmoitus ei anna
mitään valtuuksia sähköasennuksiin.
Urakointi-ilmoitus pitää tehdä siksi, että viranomainen osaa kohdentaa
valvonnan ja tiedotuksen kaikille toimijoille.
Harri
Ajattelin asiaa kyllä hieman laajemmin, kun oma-, pari- ja rivitalotasolla.
Homma perustuukin siihen etä nää osaa laitella palikat kii ja jos kaikki
sattuu olemaan oletetusti ni homma toimii.
Jos siis toimii.
Nyt unohdit kokonaan Nelosen, joka on kanavalla 52.
Eli ylempänä kuin yksikään diginippu Espoossa.
>Oikea toteutustapa on käyttää yhteisantennijärjestelmässä kanavakohtaisesti
>säädettävää päävahvistinta, joko integroitua tai palkkimallia.
Toki se on paras mutta myös kallein. Ja joka kerta kun tulee
uusi nippu, joudutaan tilamaan antenniasentaja asentakaan
kallis palkki paikalleen. Nuo laajaksistaiset toimivat
yllättävän hyvin ja esimerkiksi Keravalla niitä asennetaan
aika paljon. Ongelomia on nyt tuottanut tuo vesitornin
mobiililähetin, mutta korjaus on halpa.
>Mastoon
>asennettavat kanavakohtaiset fillerit ovat halpaa asperiinia, joiden
>virittelyä joudutaan uusimaan aina, kun uusia häiritseviä taajuuksia tulee
>ympäristöön.
En suosittele filttereiden asennusta mastoon! Ei ole mitään
väliä sillä, asentaako sen mastoon vai vahvistimen viereen.
Siellä se on suojatussa ja lämpimässä tilassa ja mikäli
jälkeenpäin tarvitaan virittelyä niin se on paljon helpompi
tehdä kuin jossain mastossa.Miksi ihmeessä haluat asentaa
sen filsun mastoon? Alhaalla filtteri myös suodattaa piuhaan
ja mahdollisiin välillä oleviin liitoksiin vuotavat häiriöt.
>Kunnollisessa päävahvistimessa valitaan jakoverkkoon sellaiset
>kanavat, joita on tarkoitus välittää, eikä vain estetää sellaisia taajuuksia
>joita ei haluta välittää. Yhteisantenniverkon kunnostusohjeen mukaan
>(ST98.30) yli 15v vanhat päävahvistinlaitteet ovat tekniikaltaan
>vanhentuneita ja ne suositellaan vaihdettavaksi, eli asentaja ei välttämättä
>puhunut palturia.
Kyllä puhui. Keskustelin hänen kanssaan melkoisen tovin ja
jossain vaiheessa hänelle tuli kova kiire pois paikalta kun
keskustelu alkoi mennä hieman syvemmälle antennitekniikkaan.
Palkkivahvistimilla asia oli korjaantunut mutta koska meidän
vahvistimemme on vain vuoden ikäinen, ei olisi ollut mitään
järkeä sitä uusia. Filttereillä asia hoitui halvalla.
Olisi kiva tietää moneenko taloyhtiöön kaveri on ne palkit
oikein myynyt? Kaveri osasi muutaman teknisen termin muttei
tainnut ihan niiden olemusta ymmärtää. Niillä kyllä sekoittaa
hyvin helposti isännöitsijän, joka saa sen käsityksen, että
kaveri todella osaa asiansa. Niin oli nytkin käymässä.
Mihin siinä sähköasennuksia tarvitaan? Useimmat (kaikki?) nykyaikaiset
vahvistimet ottavat sähkön erillisestä pikkuvirtalähteestä tai siinä on
ihan tavallinen töpseli, joka liitetään rasiaan. Meidän taloyhtiömme
70-luvulla tehty keskuskin oli pistokkeella.
- - -
http://www.ficora.fi/index/luvat/teleurakointi.html
Teleurakointi
Teleurakointi on viestintämarkkinalain (393/2003, muutettu 628/2003)
137 §:n mukaan ilmoituksenvaraista elinkeinotoimintaa. Ennen vuotta
2003 teleurakointiin oli haettava valtuutus, mutta nykyisen lain
mukaan teleurakointia harjoittavien yritysten ja henkilöiden on
tehtävä ennen toimintansa aloittamista ilmoitus Viestintävirastolle.
Myös ilmoituksen tiedoissa tapahtuneista muutoksista ja toiminnan
lopettamisesta on ilmoitettava Viestintävirastolle. Teleurakointi-
ilmoituksen tarkoituksena on helpottaa Viestintävirastoa ohjaus-
ja valvontatehtävien kohdistamisessa.
Ilmoitusvelvollisuus koskee kaikkea teleurakointia elinkeinon
harjoittamisen tarkoituksessa riippumatta siitä, kuinka laajaa
yritystoiminta on tai kuinka suuri osa yritystoiminnasta on
teleurakointia. Omatarveurakoitsijan ei tarvitse tehdä ilmoitusta,
koska kysymys ei ole elinkeinon harjoittamisesta.
Yritys saa aloittaa teleurakointitoiminnan heti ilmoituksen tehtyään,
eikä Viestintävirastolta tarvitse odottaa erillistä vahvistusta.
Teleurakoitsija on velvollinen suorittamaan Viestintävirastolle
viestintämarkkinalaissa säädetyn kiinteän vuosittaisen maksun,
jolla katetaan teleurakoitsijoita koskevien tehtävien hoitamisesta
aiheutuvat kustannukset.
Viestintävirasto antaa kiinteistön tai rakennuksen sisäisen
viestintäverkon ominaisuuksiin ja hallintaan liittyviä teknisiä
määräyksiä ja ohjeita, valvoo teleurakoitsijoiden rakentamien
verkkojen säännöstenmukaisuutta ja siten välillisesti myös
teleurakointityön asianmukaisuutta.
- - -
Teleurakointi-ilmoitus löytyy seuraavalta sivulta:
http://www.ficora.fi/index/luvat/teleurakointi/ilmoitus.html
Yhtenä kohtana hakemuksessa on:
"TY-puhelinsisäjohtoverkot ja yhteisantennijärjestelmät".
Joko riittävät todisteet?
Unohdus on minun. Muistaakseni nelonen olisi ollut Espoossa kanavalla
E35, mutta saatan muistaa väärinkin.
> Joko riittävät todisteet?
>
Riittävä t- valitettavasti!
Eihän aikaisemminkaan ole ollut mitään takeita tekijän ammattitaidosta,
kun silloin riitti se, että yityksessä on joku, joka vastaa toiminnasta
ja omaaa riittävän ammattipätevyyden.
Nyt ei sitäkään näköjään tavita, joten olkaapa varovaisia siellä ulkona.
YLE aikoinaan tarkasti antenniverkot asennuksen jälkeen. Tuokin
tarkastus oli vain viranomaistarkastus eikä vastaanottotarkastus.
Omakohtainen kokemus on noiden tarkastusten erosta.
> Nykyiset integroidut päävahvistimet (esim. Triax TMB8 tai Fagor MATV
> 2.8) eivät vaadi lisämoduuleja uusille kanaville ja hinta on
> kohtuullinen. Jos jakovaimennukset on säädetty oikein ja jakoverkko on
> kunnossa, uuden kanavan lisääminen onnistuu tumpelommaltakin vaikka
> ilman mittalaitteita (valitaan valikoista uusi kanava, asetetaan
> haluttu lähtötaso ja valitaan "auto levelling").
> Harri
>
>
Jeps ja kun on painannut tosta fagorista ja vastaavista "auto levelling"
niin digimuksit ajetaan samalla tasolla kuin anat, sitten joudutaan
ottaa kapula käteen ja laskee digit 10dB:tä alemmas ettei tule häiriöitä.
Muutenkin pitäisi välttää noita ohjelmoitavia halppiksia mm. erittäin
huonon selektiivisyyden takia. Ite suosin kunnollisia palkkeja.
Krille
Tuolla kanavalla 35 on Ruåtsi.
Näin on. Mielestäni _erittäin_ suuri huononnus asiaan.
> Lähtötaso on niissä kuitenkin säädettävissä halutulle
> tasolle. Toisaalta tuo ana/digi -10dB erotuksen tarve poistuu, kun
> analoogiset lähetykset loppuvat, eli se siitä.
Ei taida poistua vielä silloin niissä verkoissa, joissa lähetysten
loputtua muunnetaan kanavia analogisiksi.
En tarkottanut antennia, vaan verkkkoon syötettävien kanavien tasojen
erotusta.
Vai yritätkö väittää, että antenni osaisi tunnistaa, onko kyse
analogisesta- tai digitaalisesta kanavasta ja osaisi sitten itse
toteuttaa tuon ana/digi -10 dB:n erotuksen?
Nykyinen -10 dB:n tasoero tulee siitä, että digitv:n lähetinten tehot
ovat reilun 10 dB:n verran alle analogisten ERP-tehon. Toisaalta,
analoginen lähetin antaa tehopiikin juovapulssin aikana, kun taas
digilähetin antaa samaa tehoa ulos koko ajan.
Digikanavien tasoa ei voi nostaa analogisten lopetettua yhtään enempää,
sillä digisignaali kuormittaa vahvistinta ja vahvistimelle pitää jättää
"headroomia" riittävästi. Kun esim. kaapeliverkossa on suuri määrä
kanavanippuja, niin kovin pitkälle ei päästä automaattisilla tason
säädöillä. Digipakettien virheet kasvavat, jos verkon vahvistimien om
veivattu "tappiin" saakka.
Esimerkiksi Welho (Ent. HTV) joutui uusimaan runsaasti runkokaapelin
vahvistimia digitalisoidessaan verkkoaan. Kun vahvistimet kuormittuivat
liikaa digisignaalien takia, niin tuloksena oli kohinan lisääntyminen
analogiakanavilla.