- Antenni on Finnsatin VKN9/31e (tunnistettu nettisivun kuvan mukaan)
http://195.197.98.120/tuote/ant6.pdf
- Mastosuodin VKN742-3 (K5-60 ULA)
http://195.197.98.120/tuote/SSTAMT1.pdf
- Vaatehuoneesta löytyy antennilokero missä on haaroitin mallia
Laatuantenni LAHS 17/2: siinä on neljä pistoketta OUT, 17dB, 16 dB ja
yhdessä ei ilmeisesti lukenut mitään.
Noista osita en muuten tiedä mitään. Tuosta se kai haaroittuu rasioille.
Rasioita talossa on ehkä joku 6 kpl, en ole laskenut.
Tavallinen 120 neliön 12 vuotta vanha omakotitalo joten sisäkaapelointikin
on varmaan ihan normaalia tasoa pituuden puolesta.
Antennit on suunnattu Lapuan Simpsiön tornia kohti ja etäisyyttä sinne on
linnuntietä noin 16 km. Miten suurempia esteitä ei ole välissä.
Ongelmana on heikko että välillä subTV ei tahdo näkyä digiboksilla kunnolla
vaan kuva neliöityy ja ääni rätisee.
Toisinaan on ihan hyvä kuva ja signaalitaso. Korrelaatiota säähän ei ole
tullut pantua merkille.
Onkohan tuo laitteistopuoli sopiva tähän tilanteeseen ja sijaintiin
suhteessa mastoon.
Tämä tv/antennipuolen teoria ei ole ollenkaan hanskassa ja siksi kysyisinkin
että mitä pitäisi tehdä että signaali paranisi.
Antennia voisi kokeilla suunnata uudestaan tietysti, mutta kiinnostaisi
tietää onko tuo laitepuoli ajantasalla vai vaihtokamaa.
Muuten asennus tuntuu ihan laadukkasti tehdyltä mutta tuo haaroitin on
hieman kyseenalainen viritys.
Suodin on turha jos sulla ei ole radioantennia.
Ketjuverkossa ei käytetä haaroitinta vaan jaotin joka ei vaimenna yhtä
paljon, sulla häviää haaroittimeen 17dB, kun jako 2:een syö 4dB:tä.
Eli jos signaali on nyt rajamailla niin luultavasti riittää että
vaihdat sen haaroittimen jakoon, ja tietenkin muistat kiristää
F-liittimet 4,5N momenttiin.
Krille
> Ketjuverkossa ei käytetä haaroitinta vaan jaotin joka ei vaimenna yhtä
> paljon, sulla häviää haaroittimeen 17dB, kun jako 2:een syö 4dB:tä.
Tuo on hieman arvelluttava vihje, kun verkkokokonaisuutta ei tiedä.
Jos tuolla haaroittimella on kytketty, kukin 6:sta rasiasta omaan
injaansa, niin ei noilla jaolla päästä juurikaan pienempään vaimennukseen.
Haaroittimen perässä voi olla vaikkapa 1 db:n rasia, eivätkä eri linjat
häiritse toisiaan. Jakojen perään ei tuollaista rasiaa passaa kytkeä.
--
P.W.
Vapaa työpaineista :-)
Varmaan OK.
> - Mastosuodin VKN742-3 (K5-60 ULA)
> http://195.197.98.120/tuote/SSTAMT1.pdf
Tarvitaan, jos antennimastossa on myös uladipoli.
> - Vaatehuoneesta löytyy antennilokero missä on haaroitin mallia
> Laatuantenni LAHS 17/2: siinä on neljä pistoketta OUT, 17dB, 16 dB ja
> yhdessä ei ilmeisesti lukenut mitään.
Todennäköisesti tuo, missä ei lue mitään, on sisäänmeno ja tuo OUT
lienee 1 db:n ulostulo ja muut arvojensa mukaiset.
Ilmeisestikin tuo 1db:n ulostulo menee hieman nuita pitemmälle ja on
siellä jaettu useammalle rasialle.
> Noista osita en muuten tiedä mitään.
Eipä näyttänyt Laatuantennin sivuilla tuosta haaroittimesta enää olevan
mitään tietoa, mutta on varmaan ihan OK.
Antenniurakoitsija on varmasti tuonne antennilokeroon jättänyt
jakoverkkokaavion, tai sitten se pitäisi löytyä talon omistajalta.
> Tuosta se kai haaroittuu rasioille.
> Rasioita talossa on ehkä joku 6 kpl, en ole laskenut.
Sisäverkon kytkentä ja käytetty rasiatyyppi olisi oleellinen tieto.
> Antennit on suunnattu Lapuan Simpsiön tornia kohti ja etäisyyttä sinne on
> linnuntietä noin 16 km. Miten suurempia esteitä ei ole välissä.
Ei pitäisi olla mitään ongelmia.
> Ongelmana on heikko että välillä subTV ei tahdo näkyä digiboksilla kunnolla
> vaan kuva neliöityy ja ääni rätisee.
Millaisessa tilassa tuo antennilokero on ?
Kylmä (saattaa hapettua helpommin) vai lämmin tila ?
Kannattaisi tarkistaa liittimien kunto ja mahdolliset hapettumat,
ainakin mastosuodattimella.
Pikselöityminen voi myös johtua, liian suuresta singnaalitasosta.
Katso boxilla singnaalitaso ja s/n arvo, kun pikselöitymistä esiintyy.
Jos syy on liian korkea taso, niin signaalia kannattaisi vaimentaa.
s/n pitäisi olla n. 20 db ja taso ei saisi nousta paljoa yli 65:n (tuo
on hieman boxikohtainen, jotkut yliohjautuvat helpommin kuin toiset).
> Toisinaan on ihan hyvä kuva ja signaalitaso. Korrelaatiota säähän ei ole
> tullut pantua merkille.
Kannattanee hieman seurata tuotakin.
> Onkohan tuo laitteistopuoli sopiva tähän tilanteeseen ja sijaintiin
> suhteessa mastoon.
Mielestäni laitteet ovat OK.
> Muuten asennus tuntuu ihan laadukkasti tehdyltä mutta tuo haaroitin on
> hieman kyseenalainen viritys.
Millä tavalla se tuntuu kyseenalaiselta ?
Ei niitä välttämättä kiinnitetä mihinkään, vaan jätetään liittimien varaan.
Kannattanee tarkistaa liittimien kunto.
Sellainen tosiaan on siinä mastossa lisäksi.
Vaatehuone ja lämmin tila.
Liittimet käyty läpi ja liitetty uudestaan.
Ei tosin ollut huomauttamista aikaisemmassa kytkennässä.
>
> Pikselöityminen voi myös johtua, liian suuresta singnaalitasosta.
> Katso boxilla singnaalitaso ja s/n arvo, kun pikselöitymistä esiintyy.
> Jos syy on liian korkea taso, niin signaalia kannattaisi vaimentaa.
> s/n pitäisi olla n. 20 db ja taso ei saisi nousta paljoa yli 65:n (tuo
> on hieman boxikohtainen, jotkut yliohjautuvat helpommin kuin toiset).
>
Käytössä Finluxin perusboksi cdtv 410.
Sieltä infonäppäimen takaa saa signaalitasotiedon.
Ylen, nelosen ja mtv3:sen tavalliset, digi- ja plussakanavat antaa noin
70-75 +-2 (ilmeisesti 100 on maksimi), kuva on tällöin virheetön ja hyvä.
Juuri tällähetkellä Urheilukanava, VIISI ja kaikki Canala plus kanavat
(vaikka ei korttia) antavat signaalitasoksi 60 +- 2
Silloin kun esiintyy pikselöitymistä niin signaalitason on luokkaa 50 tai
alle.
>
> > Toisinaan on ihan hyvä kuva ja signaalitaso. Korrelaatiota säähän ei
ole
> > tullut pantua merkille.
>
> Kannattanee hieman seurata tuotakin.
>
> > Onkohan tuo laitteistopuoli sopiva tähän tilanteeseen ja sijaintiin
> > suhteessa mastoon.
>
> Mielestäni laitteet ovat OK.
>
> > Muuten asennus tuntuu ihan laadukkasti tehdyltä mutta tuo haaroitin on
> > hieman kyseenalainen viritys.
>
> Millä tavalla se tuntuu kyseenalaiselta ?
> Ei niitä välttämättä kiinnitetä mihinkään, vaan jätetään liittimien
varaan.
> Kannattanee tarkistaa liittimien kunto.
>
Haaroittimen päälle oli kiristetty sellainen iiiiiiso prikka mikä painoi
liittimiä pohjia vasten (esti irtoamasta) ja se oli ruuvillä kiinni
haaroittimen keskellä.
Vaikutti vain tee se itse viritelmältä mutta ehkä on yleinen pistokkeiden
lukitustapa.
Tarkistin muuten pari rasiaa ja avasin muovikuoren.
Alla oli rasiassa/liittimissä prässättynä LARE 4/1, muuta tekstiä ei
näkynyt.
Toinen rasia oli ilmeisesti ketjutettu eteenpäin ja toisessa oli
päätevastus?????
Kaiketi.
Valitettavasti kaapeleista ei löytynyt tarkemmin kuvaa että miten ne menee
rasialta toiselle ja mitkä on ketjutettu mitenkäkin.
Ainoastaan pohjakuvasta löytyi paikat ( 7 kpl )
>>Millaisessa tilassa tuo antennilokero on ?
> Vaatehuone ja lämmin tila.
> Liittimet käyty läpi ja liitetty uudestaan.
> Ei tosin ollut huomauttamista aikaisemmassa kytkennässä.
TV-antennissa lienee mastovahvistin. Sen kunto kannattaisi tarkistaa.
>>s/n pitäisi olla n. 20 db ja taso ei saisi nousta paljoa yli 65:n (tuo
>>on hieman boxikohtainen, jotkut yliohjautuvat helpommin kuin toiset).
> Käytössä Finluxin perusboksi cdtv 410.
Tuon kanssa on ollut ongelmia, ainakin ensimmäisillä
softaversioilla.Uusin softaversio ilmeisesti hieman helpottaa tuota
yliohjautumisongelmaa.
> Sieltä infonäppäimen takaa saa signaalitasotiedon.
> Ylen, nelosen ja mtv3:sen tavalliset, digi- ja plussakanavat antaa noin
> 70-75 +-2 (ilmeisesti 100 on maksimi),
Tuolla boxilla näyttö on %:na ei dbµV:na. Minulla KTV-verkossa aikoinaan
yliohjautui vastaava C-boxi, kun se näytti yli 65.
Oikeastaan tuo s/n arvo on parempi mittari. Kun se pysyy vakaana ja on
n. 20 db, niin homma OK.
> kuva on tällöin virheetön ja hyvä.
> Juuri tällähetkellä Urheilukanava, VIISI ja kaikki Canala plus kanavat
> (vaikka ei korttia) antavat signaalitasoksi 60 +- 2
> Silloin kun esiintyy pikselöitymistä niin signaalitason on luokkaa 50 tai
> alle.
Eli alhaisesta tasosta on kyse.
Eniten tuossa ihmetyttää noin suuri tasoero eri kanavien välillä.
Joko antennikaapeli vahvistimelta käyttöpaikalle on todella pitkä tai
sitten mastovahvistin on aikansa elänyt.
Onhan antennikaapeli päätetty käyttöpaikalla antennirasiaan, eikä vain
viety suoraan telkkarille ?
Lähteekö antennirasiasta toinen kaapeli eteenpäin ?
Jos ei lähde, rasian tulisi sisältää 75 Ohmin päätevastuksen tai siinä
pitäisi se olla erillisenä, jotta sovitus olisi oikea.
Väärä sovitus aiheuttaa tasojen aaltoilun.
> Vaikutti vain tee se itse viritelmältä mutta ehkä on yleinen pistokkeiden
> lukitustapa.
Yleensä nuo haarottimet on toteutettu F-liittimellä, joka kiristetään
haarottimen liittimeen kierteellä.
Vähän kuulosti viritelmältä.
> Tarkistin muuten pari rasiaa ja avasin muovikuoren.
> Alla oli rasiassa/liittimissä prässättynä LARE 4/1, muuta tekstiä ei
> näkynyt.
En nyt ulkoa muista, mutta tuo lienee 4 db:n päättyvä rasia, jossa on
päätevastus valmiina ja kytkentäpaikka paikka vain 1:lle kaapelille.
Jos se on sellainen, niin sitä ei saisi ketjuttaa.
Ketjutetussa verkossa käytetään LARE 14 rasioita.
> Toinen rasia oli ilmeisesti ketjutettu eteenpäin ja toisessa oli
> päätevastus?????
> Kaiketi.
Ketjun viimeinen rasia tarvitsee päätevastuksen.
> Valitettavasti kaapeleista ei löytynyt tarkemmin kuvaa että miten ne menee
> rasialta toiselle ja mitkä on ketjutettu mitenkäkin.
> Ainoastaan pohjakuvasta löytyi paikat ( 7 kpl )
Onko sinulla sähköpiirustus talosta. Siinä on yleensä esitetty rasioiden
paikat antennimerkillä ja putkitusreitit.
Toi haaroitin on mallia kaksi ulos + ketjutuslähtö joten jos jokainen rasia
on päättyvä omalla piuhalla niin on takuuvarmasti ongelmia.
Joten luultavasti tossa on esim. kolme rasiaa ketjussa joten
haaroitin vaihdetaan jakoon ja saadaan noin 12dB hyötyä.
Tähtiverkossa käytetään toki haaroittimia mutta toi ei voi olla tähti
koska LAHS 17/2 on haaroitin kahteen.
Krille
Mistä se mahtaa löytyä ja onko se eri palikka kun tuo suodin mikä siinä
mastoputkessa oli.
> >>s/n pitäisi olla n. 20 db ja taso ei saisi nousta paljoa yli 65:n (tuo
> >>on hieman boxikohtainen, jotkut yliohjautuvat helpommin kuin toiset).
>
> > Käytössä Finluxin perusboksi cdtv 410.
>
> Tuon kanssa on ollut ongelmia, ainakin ensimmäisillä
> softaversioilla.Uusin softaversio ilmeisesti hieman helpottaa tuota
> yliohjautumisongelmaa.
>
Olen kokeillut hakea uutta ohjelmistoversiota mutta se sanoo ettei sellaista
ole tarjolla.
Mistä sen voisi tarkistaa mikä on uusin versionumero.
> > Sieltä infonäppäimen takaa saa signaalitasotiedon.
> > Ylen, nelosen ja mtv3:sen tavalliset, digi- ja plussakanavat antaa noin
> > 70-75 +-2 (ilmeisesti 100 on maksimi),
>
> Tuolla boxilla näyttö on %:na ei dbµV:na. Minulla KTV-verkossa aikoinaan
> yliohjautui vastaava C-boxi, kun se näytti yli 65.
>
> Oikeastaan tuo s/n arvo on parempi mittari. Kun se pysyy vakaana ja on
> n. 20 db, niin homma OK.
>
> > kuva on tällöin virheetön ja hyvä.
> > Juuri tällähetkellä Urheilukanava, VIISI ja kaikki Canala plus kanavat
> > (vaikka ei korttia) antavat signaalitasoksi 60 +- 2
> > Silloin kun esiintyy pikselöitymistä niin signaalitason on luokkaa 50
tai
> > alle.
>
> Eli alhaisesta tasosta on kyse.
> Eniten tuossa ihmetyttää noin suuri tasoero eri kanavien välillä.
> Joko antennikaapeli vahvistimelta käyttöpaikalle on todella pitkä tai
> sitten mastovahvistin on aikansa elänyt.
>
> Onhan antennikaapeli päätetty käyttöpaikalla antennirasiaan, eikä vain
> viety suoraan telkkarille ?
> Lähteekö antennirasiasta toinen kaapeli eteenpäin ?
>
Se missä boksi/tv nyt on niin siinä on sellainen rasia mihin kaapeli tulee
toiseen paikkaan ja identtisen näköisessä paikassa on päätevastuksen
näköinen murikka.
Kiinni kuten kaapeli eli vedonpoistajan alla ja kärkipiuha kun kaapelilla.
Löytyy sellainen sähkökuva missä on kaikki rasioiden paikat ja tyypit mutta
ilman putkitusreittejä.
> "PW" <nos...@jippii.fi> kirjoitti viestissä
> news:c735vg$hj8ve$1...@ID-216662.news.uni-berlin.de...
>>TV-antennissa lienee mastovahvistin. Sen kunto kannattaisi tarkistaa.
> Mistä se mahtaa löytyä ja onko se eri palikka kun tuo suodin mikä siinä
> mastoputkessa oli.
Käsittääkseni se on itse antennissa, samassa paikassa, kuin antennin
symmetriamuuntajakin.
>>>>s/n pitäisi olla n. 20 db ja taso ei saisi nousta paljoa yli 65:n (tuo
>>>>on hieman boxikohtainen, jotkut yliohjautuvat helpommin kuin toiset).
>>
>>>Käytössä Finluxin perusboksi cdtv 410.
>>
>>Tuon kanssa on ollut ongelmia, ainakin ensimmäisillä
>>softaversioilla.Uusin softaversio ilmeisesti hieman helpottaa tuota
>>yliohjautumisongelmaa.
> Olen kokeillut hakea uutta ohjelmistoversiota mutta se sanoo ettei sellaista
> ole tarjolla.
> Mistä sen voisi tarkistaa mikä on uusin versionumero.
Uusin lienee 1.9.100. Sitä edellinen 1.9.53 ja sitä edellinen 1.9.39.
Tuo 1.9.100 on kuulemma n. 5 db:tä epäherkempi.
>>Oikeastaan tuo s/n arvo on parempi mittari. Kun se pysyy vakaana ja on
>>n. 20 db, niin homma OK.
> Se missä boksi/tv nyt on niin siinä on sellainen rasia mihin kaapeli tulee
> toiseen paikkaan ja identtisen näköisessä paikassa on päätevastuksen
> näköinen murikka.
> Kiinni kuten kaapeli eli vedonpoistajan alla ja kärkipiuha kun kaapelilla.
Tuo on varmasti OK. Lienee 6 db:n rasia. Niitä ainakin aikoinaan
käytettiin omakotitaloissa.
Tuo ei ole ketjutettu rasia. Toivottavasti ketjutetussa rasiassa on
samanlainen rasia.
> Löytyy sellainen sähkökuva missä on kaikki rasioiden paikat ja tyypit mutta
> ilman putkitusreittejä.
Jos satut tietämään antenniurakoitsijan, niin heillä varmaan olisi
kiinteistöstä antenniverkkokaavio.
> vaihdat sen haaroittimen jakoon, ja tietenkin muistat kiristää
> F-liittimet 4,5N momenttiin.
Mulla on toi pyöränmutterien momenttiavain jatkovarrella,
momentit vaan on naulatuumina, kelpaiskos se ?
"Jasoni" <jaso...@sunpoint.pois.net> kirjoitti viestissä
news:4094dbec$1...@news.dnainternet.net...
Olen seurannut sitä koeksiaalia mastosta haaroittimelle ja en siitä väliltä
löytänyt mitään laitetta mikä olisi tarvinnut virransyöttöä.
Rasiassa varmaan lukee jossain kohdin että in ja out, onko tarkempaa tietoa.
Avaamalla tietysti selviää mutta hyvä jos tietäisi etukäteen mihin tähtää
niin ei tarvii purkaa aivan kokonaan.
> Rasiassa varmaan lukee jossain kohdin että in ja out, onko tarkempaa tietoa.
> Avaamalla tietysti selviää mutta hyvä jos tietäisi etukäteen mihin tähtää
> niin ei tarvii purkaa aivan kokonaan.
Rasiapohjassa on homma merkitty yleensä nuolilla, joiden osoittama
suunta on oikea kytkentäsuunta.
Lapuan kanavaniputhan ovat kanavilla:
Kanava-nippu A = 38
Kanava-nippu B = 37
Kanava-nippu C = 55
http://www.digitv.fi/sivu.asp?path=1;2999;3959
Tuosta voisi äkkiseltään päätellä, että UHF -antenni ei ole "digikelpoinen"
(liian heikko), koska tuo kanava 55 on melkoisen ylhäällä...
Itselläni oli aikoinaan analogipuolella Nelosen kanssa ongelmia (kanava 55),
uusimalla UHF -antennin alkoi Nelonenkin näkyä hyvin.
"Jasoni" <jaso...@sunpoint.pois.net> wrote in message
news:4094dbec$1...@news.dnainternet.net...
SubTV, urheilukanava ja VIISI, niissä ainakin on heikompi signaali.
Missä nipussa nuo on mukana, en tiedä.
---- snip ----
Kanavaniput 1.4.2004 alkaen:
Kanavanippu A:
TV1-D, TV2-D, FST, YLE24, YLE Teema, radiokanavat Ylen Klassinen,YLE Radio
Peili, YLEQ, Yle Radio Vega+
Kanavanippu B:
MTV3, MTV3+, Subtv, Nelonen, Nelonen Plus
Kanavanippu C:
CANAL+, CANAL+ Kulta, CANAL+ Sininen, Urheilukanava, VIISI, Estradi,
radiokanavat KissFM ja Iskelmä
---- snap ----
"Jasoni" <jaso...@jippii.pois.fi> wrote in message
news:409f7695$1...@news.dnainternet.net...
"Jasoni" <jaso...@jippii.pois.fi> wrote in message
news:409f7695$1...@news.dnainternet.net...
>
En omista Canalin korttia mutta se lähete, että 'ei lähetettä' ;o)
kun tulee siihen teksti että 'ei korttia', on myöskin heikommalla
signaalilla.
Eli koko tuo C-nippu on 60%:n signaalilla (radiokanavia en ole
testannut/pystyykö).
B-nipusta heikommalla signaalilla on vain subTV, muut kuten myös A-nippu on
sitten priimaa.
Nyt on ollut noi huonommatkin varmaan reilun viikon verran ihan ok 60-65%.
48-viiskyt jotain% alkaakin sitten jo hatuttamaan.