Joissain tv-ohjelmissa on kuvan ylä- ja alalaidassa mustat palkit,
mutta niiden päällä on kuitenkin tekstitys. Miten tällainen kuva
näkyy laajakuva-tv:ssä? Osa teksteistä puuttuu?
Joissain ohjelmissa taas myös teksit on mustien palkkien
"sisäpuolella". Tällainen ilmeisesti näkyy laajakuva-tv:ssä koko
kuvan täyttäen?
Tuttavallani on laajakuva-tv ja hänellä näkyi silti mustat palkit
kuvan ylä- ja alalaidoissa, vaikka ohjelma oli laajakuva ja tv oli
mielestäni säädetty oikein.
Itselläni ei ole laajakuva-tv:tä, joten en paljoa näistä tiedä.
Eikö laajakuva-tv:n idea ole kuitenkin, että ylä- ja alalaidassa ei
olisi niitä mustia palkkeja?
Mitenkäs DVD-elokuvat ja digi-tv, ovatko ne automaattisesti
laajakuvaa, vai mitä? Siis jos hankin laajakuva-tv:n, niin
pitäisikö hankkia myös digiboksi, jotta en joutuisi katselemaan
mustia palkkeja.
Sitten vielä yksi: mitä tarkoittaa termi 'anamorfinen'?
googletin haulla "widescreen for dummies" ja ensimmäinen linkki valaisee
asiaa jo paljon..toivottavasti
http://www.thedigitalbits.com/articles/anamorphic/
http://www.thedigitalbits.com/articles/anamorphic/page2.html
Mutta koska tämä on suomenkielinen uutisryhmä, kaikki lukijat eivät osaa
englantia ainakaan sen verran hyvin, että jaksaisivat alkamaan tavata jotain
pitkää englanninkielistä selitystä laajakuvasta.
Mutta noin yksinkertaisesti... (...for dummies)
Jos kuvassa on tekstit mustalla alueella, laajakuvatv:ssä ne jäävät piiloon
jos ei kuvaaa nosta ylemmäksi tai käytä tilaa jossa kuvaa litistetään
alhaalta. (Löytyy joistakin laajakuvatv:istä.) Luonnollisesti sitten tekstit
jotka ovat kuvan päällä, näkyvät myös laajakuvatv:ssä.
Anamorfisella tarkoitetaan että kuvasta on poistettu mustat palkit ja kuva
on venytetty täyttämään koko kuva-ala, jolloin kuvanlaatu paranee. (Huomaa
mm. laihoista ihmisistä.) Tällöin laajakuvatv levittää kuvan koko ruuduun
kokoiseksi ja mm. ihmisistä tulee taas normaaleja. Kuva voi olla myös
leveämpi kuin mitä laajakuvatv:n kuva, silloin kuvasta on poistettu vain osa
mustista palkeista ja venytetty täyttämään poistettu osa. Tällöin myös
laajakuvatv:ssä näkyy mustat palkit, tosin paljon kapeammat kuin vanhassa
4:3 töllössä. Jos anamorfista kuvaa katsoo vanhalla 4:3 tv:llä, joudutaan
kuvaa litistämään jolloin kuvaan tulee taas mustat palkit. (Digiboxi hoitaa
tämän asian.) Anamorfista laajakuvaa ei lähetetä analogipuolella ollenkaan.
DVD-elokuvista 99% on anamorfista laajakuvaa ja digitv-puolella jotkin
sarjat ja elokuvat ovat anamorfista laajakuvaa. Tosin tarjonta lisääntyy
koko ajan. (Yleensä jos analogipuolella tekstit tai kanavan logo on on
siirtynyt kuvan päälle mustalta osalta, on digipuolella kyseinen ohjelma
anamorfista laajakuvaa.
Yleensä? Pitäisi olla tietenkin aina.
Mutta suurin osa laajakuvaohjelmista on vieläkin sellaisia, joissa tekstitys
menee mustan palkin päälle. Jos kerran YLE:llä digipuolella tekstitys
lähetetään kuvasta erillään, niin miksei sitä voitaisi nostaa ylemmäs kuvaan
nähden ja lähettää anamorfisena.
Tuleekohan anamorfisia lähetyksiä enemmän analogisen tv:n lopettamisen
jälkeen.
--
27.7. "Utsjoella Soneran 2M/512k -yhteys maksaa 153,15 eur/kk, mutta hinnat
lähtevät jyrkkään laskuun varmasti... aivan pian."
28.7. Sonera alensi Muiden alueiden ADSL-hintoja jopa 40%.
Hän katseli siinä tapauksessa jossain määrin litistettyä kuvaa.
Laajakuva-tv:llä voi valita haluamanlaisensa kuvasuhteen. Tosin esim.
Salorallamme ei niin tarkasti kuin haluaisin. Pitäisi olla mahdollista
säätää kuva vastaamaan täsmälleen Suomen kanavien eri käytäntöjä.
> Eikö laajakuva-tv:n idea ole kuitenkin, että ylä- ja alalaidassa ei
> olisi niitä mustia palkkeja?
On, ja se onkin huonoa, kun tekstitykset ovat osittain mustan palkin päällä.
Ilmeisesti niitä tehdessä ei ole vielä otettu huomioon
laajakuvatelevisioita, tai sitten "tavallista" televisiota katsovat
suuttuisivat, jos tekstitys menisi liikaa kuvan päälle. Muita syitä en keksi
sille, että useimmiten laajakuvalähetyksissä (ainakin YLE:llä) tekstitys
vieläkin jätetään varsinaisen kuvan ulkopuolelle.
> Mitenkäs DVD-elokuvat ja digi-tv, ovatko ne automaattisesti
> laajakuvaa, vai mitä? Siis jos hankin laajakuva-tv:n, niin pitäisikö
> hankkia myös digiboksi, jotta en joutuisi katselemaan mustia palkkeja.
Vielä tällä hetkellä ei ilmeisesti riitä, vaikka olisi digiboksikin.
> Sitten vielä yksi: mitä tarkoittaa termi 'anamorfinen'?
Aitoa laajakuvalähetystä. Toivottavasti sitten kun on enää vain digi-tv,
ovat kaikki laajakuvalähetykset anamorfisia, tai edes kaikissa
letterbox-lähetyksissä tekstitykset olisivat kuvan sisällä.
Niin siis se DVB-tekstitys tulee siihen kohtaan ruutua, mihin se on
määritelty olipa töllö 16:9 tai 4:3 suhteella.
Eli esimerkkinä:
Minulla on finluxin 4:3 töllö, jonka omista säädöistä voi säätää sen
16:9 suhteelle. Normaalistihan sitä käytetään 4:3 muodossa ja
digiboxissa on asetettu että tekee anamorfisesta lähetteestä letterbox
eli lisää mustat palkit ylös ja alas. Tällöin DVB-tekstit ovat yleensä
mustanpalkin päällä.
Sitten toisessa tilanteessa töllö laitetaan 16:9 suhteeseen (eli töllön
omat härdellit hoitavat mustatpalkit kaikkialle, myös analogi
lähetteissä). Tämä siis vastaisi aitoa laajakuvatöllöä. Tällöin
digiboxissa poistetaan letterbox määritys anamorfisissa lähetyksissä.
Tässä tilanteessa DVB-tekstit tulee aina kuvan päälle ja ovat samassa
kohdassa reunoista lukien kuin edellisessä tapauksessa.
/Hazardi
Tai sitten käyttäjän laiskuus on vihdoinkin voittanut, kun ei viitsi
jatkuvasti olla kuvasuhdetta muuttamassa.
Tätä ongelmaa ei tietenkään ole niillä katselijoilla, jotka tyytyvät
katsomaan vääristynyttä kuvaa.
KaapeliTV:ssä kanavia on niin paljon ja suurin osa kanavista lähetetään
4:3 kuvasuhteella, että surffailussa ei viitsi juuri käyttää kuin
CLASSIC-asentoa (Finlux ilmaisu).
--
P.W.
Painovirhepaholaisten varalle:
1234567890qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnm/()=?,.;:
> Joissain tv-ohjelmissa on kuvan ylä- ja alalaidassa mustat palkit,
> mutta niiden päällä on kuitenkin tekstitys. Miten tällainen kuva näkyy
> laajakuva-tv:ssä? Osa teksteistä puuttuu?
Yleensä katsoja voi tv:stään valita haluaako tuossa tilanteessa katsoa
mustia palkkeja koko kuvan ympärillä (jolloin tekstitys näkyy ok) vai
leikata tekstitykset piiloon.
Osa laajakuvatelevisioista on niin romuja ettei niillä voi katsella
perinteisiä 4:3 kuvasuhteen ohjelmia RGB-tilassa (esim. digiboksista
tai DVD-soittimesta). Romulaajakuvatelevisiossa yllämainitussa
tilanteessa tekstitys jää auttamattomasti piiloon (esim. Finlux,
Salora, Sharp, Panasonic).
> Tuttavallani on laajakuva-tv ja hänellä näkyi silti mustat palkit
> kuvan ylä- ja alalaidoissa, vaikka ohjelma oli laajakuva ja tv oli
Elokuvat on usein kuvattu vieläkin leveämmässä muodossa kuin
laajakuvatelevisioiden käyttämä 16:9.
> Eikö laajakuva-tv:n idea ole kuitenkin, että ylä- ja alalaidassa ei
> olisi niitä mustia palkkeja?
Ei. Maailmassa on muitakin kuvasuhteita kuin 16:9. Aina kun esitetään
mitä tahansa muuta ohjelmaa kuin 16:9 niin tulee mustat palkit - joko
sivuille tai ylös/alas.
> Mitenkäs DVD-elokuvat ja digi-tv, ovatko ne automaattisesti
> laajakuvaa, vai mitä? Siis jos hankin laajakuva-tv:n,
Ei. Maailmassa on paljon 4:3-ohjelmaa. DVD-levyilläkin itse elokuva on
usein laajakuvana, mutta lisukkeet (esim. The making of...) ovat usein
perinteisessä 4:3-muodossa.
> niin pitäisikö hankkia myös digiboksi, jotta en joutuisi katselemaan
> mustia palkkeja.
Sen verran digiboksista on apua että aivan alussa mainitsemissasi
tapauksissa on mahdollista että digilähtetteessä tekstit tulevat kuvan
päälle, mutta analogialähetteessä osittain mustalle reunukselle.
Mutta huonolla tuurilla tekstit ovat aivan samassa paikassa sekä ana-
että digilähetyksessä.
> Sitten vielä yksi: mitä tarkoittaa termi 'anamorfinen'?
Kuva on litistetty siten että tv-järjestelmän resoluutiota (kuten myös
filmiruudun pinta-alaa) ei mene hukkaan suurien mustien palkkien
esittämiseen. Eli anamorfinen laajakuva on tarkempi kuin 4:3
letterbox:ttu laajakuva.
Anamorfinen kuva täytyy venyttää takaisin muotoonsa
esityslaitteessa. Kaikki laajakuvatelevisiot osaavat tämän
venytyksen. Myös osa 4:3 televisioista osaa venyttää anamorfisen kuvan
takaisin muotoonsa.
Muista kuitenkin että elokuvat ovat usein vielä 16:9:ääkin leveämmässä
muodossa, jolloin myös anamorfisessa kuvassa on mustat palkit. (Toki
huomattavasti pienemmät kuin mitä jos kuva esitettäisiin 4:3
letterbox-muodossa.)
Ari Wuolle
Vielä muutama asia jäi askarruttamaan:
- Onko Suomessa myytävien laajakuvatelevisioiden kuvasuhde 16:9?
- Ovatko kaikki analogiset tv-lähetykset kuvasuhteeltaan 4:3, ja jos
kuva on letterboxattu, niin laajakuva-tv:ssä kuvaa venytetään
täyttämään koko ruutu (ja kuvanlaatu huononee)?
- Jos ylläoleva ei pidä paikkaansa, niin osaavatko kaikki (vanhat)
tv:t sovittaa anamorfiset lähetykset mahtumaan ruutuun?
- Digi-tv:ssä tekstitys on tietääkseni erillään kuvasta, ja sen voi
halutessaan vaikka kytkeä pois. Voiko digi-tv:ssä myös tekstityksen
paikan valita, niin että se on kokonaan kuvan päällä (ei mustien
palkkien).
"nimi" <oso...@mailinator.com> wrote in message
news:d67ae0b6.04082...@posting.google.com...
> - Onko Suomessa myytävien laajakuvatelevisioiden kuvasuhde 16:9?
Kyllä.
> - Ovatko kaikki analogiset tv-lähetykset kuvasuhteeltaan 4:3, ja jos
> kuva on letterboxattu, niin laajakuva-tv:ssä kuvaa venytetään
> täyttämään koko ruutu (ja kuvanlaatu huononee)?
Kyllä, jos vain anamorfinen kuva ymmäretään 16:9-formaattiseksi.
Laajakuvaisessa televisiossa letterbox-formaattinen kuva venytetään
täyttämään koko ruutu. Miten eri TV-merkit ja -mallit tässä menestyvät, on
merkki- ja mallikohtaista. Philips-televisiot ovat sangen hyviä arvaamaan,
missä analogisen letterbox-lähetyksen poisleikattavat mustat palkit
sijaitsevat, mutta joidenkin vanhempien 16:9-televisioiden kanssa (JVC,
Panasonic?) on kuulemani mukaan tulla suru puseroon, kun automatiikkaa ei
ole ja käsivalintakin pitää tehdä kankeasti valikoiden kautta. Nykyisin
käsittääkseni useimmissa uusissa 16:9-televisioissa ovat nämä ominaisuudet
keskenään vertailukelpoisesti kohdallaan.
> - Jos ylläoleva ei pidä paikkaansa, niin osaavatko kaikki (vanhat)
> tv:t sovittaa anamorfiset lähetykset mahtumaan ruutuun?
Joissakin 4:3-telkkareissa on kyllä toiminne anamorfisen kuvan
suipistamiseksi katselukelpoiseen letterbox-formaattiin.
> - Digi-tv:ssä tekstitys on tietääkseni erillään kuvasta, ja sen voi
> halutessaan vaikka kytkeä pois. Voiko digi-tv:ssä myös tekstityksen
> paikan valita, niin että se on kokonaan kuvan päällä (ei mustien
> palkkien).
Kyllä, DVB-tekstityksen (YLE:n kanavat) kyseessä ollen se on erillään
varsinaisesta kuvamateriaalista. Tekstityksen paikkaa ei voi valita.
Itse katselen käytännössä kaiken 4:3 materiaalin kuvasuhteella 14:9, joka on
oiva kompromissi, eikä kuvasisällöstä leikkaudu juuri koskaan olennaista
sisältöä näkymättömiin, eikä laajakuvaiseen televisioon jää aivan
tolkuttomia sivupalkkeja näkyviin.
--- ---
nimim. Jermu Mureke
Niinpä, mutta totuus on toinen. Olen ainakin itse huomannut katsovani
viimeaikoina useastikin ohjelmaa jossa teksti ja logo on kuvan päällä, mutta
lähetys on 4:3 letterbox.
> Tuleekohan anamorfisia lähetyksiä enemmän analogisen tv:n lopettamisen
> jälkeen.
Luultavasti, ellei sitten joku ylemmällä pallilla oleva(t) päättäjä(t) halua
ehdottomasti lähetettävän 4:3 kuvaa niin kauan kun hänellä on siihen
mahdollisuus vain siksi että ei ole viitsinyt itse hankkia laajakuvatv:tä.
:) Mutta koskakohan uutiset siirtyvät 16:9 lähetyksiin?
Ainakin philipsin 8086 laajakuvatv poistaa mustat palkit aina kokonaan, oli
ne kuinka paksut tahansa. Joskus kun ruudussa näkyy jonkin aikaa vaikkapa
vain tekstiä keskellä ruutua, philips päättää zoomata tekstin kuvan
kokoiseksi niin ettei ylhäälle ja alhaalle jää yhtään mustaa. Reunoista ei
taas välitä ollenkaan, eli jos kuva on leveämpi kuin 16:9, päättää philips
itse pan&scannata (leikata) kuvan reunoilta kuvaa ettei vain ylhäälle ja
alhaalle jää mustaa.
> - Onko Suomessa myytävien laajakuvatelevisioiden kuvasuhde 16:9?
On.
> - Ovatko kaikki analogiset tv-lähetykset kuvasuhteeltaan 4:3,
Yleisesti ottaen ovat.
> jos kuva on letterboxattu, niin laajakuva-tv:ssä kuvaa venytetään
> täyttämään koko ruutu (ja kuvanlaatu huononee)?
Tarkemmin ottaen suurennetaan - ei venytetä. Kyllä. Erityisesti 50 Hz
laajakuvatelevisioissa tuolloin näkee jo turhankin selvästi kun juova
etsii toistaan.
Hyvissä 100 Hz laajakuvatelevisioissa kuvanparannuspiirit saavat
häivytettyä yksittäiset juovat näkyvistä, mutta kuva jää siitäkin
huolimatta epäterävän näköiseksi.
> - Jos ylläoleva ei pidä paikkaansa, niin osaavatko kaikki (vanhat)
> tv:t sovittaa anamorfiset lähetykset mahtumaan ruutuun?
Ylläoleva pitää paikkansa. Vain osa vanhoista 4:3 kuvasuhteen
televisioista osaa venyttää anamorfisen lähetyksen ruutuun. (Lähinnä
1990-luvun kalliimman pään mallit.)
> - Digi-tv:ssä tekstitys on tietääkseni erillään kuvasta, ja sen voi
> halutessaan vaikka kytkeä pois.
Ainoastaan silloin kun tekstejä ei ole poltettu kuvaan. YLE:n
kanavilla voit ottaa tekstityksen pois. MTV3, Nelonen ja SubTV
sensijaan polttavat tekstit kuvaan kiinni eikä niitä saa pois.
> Voiko digi-tv:ssä myös tekstityksen paikan valita,
Ei.
Ari Wuolle
> oso...@mailinator.com (nimi) writes:
>
>> Voiko digi-tv:ssä myös tekstityksen paikan valita,
>
> Ei.
DVB-tekstitystä käytettäessä voi, kunhan vain digiboksi sitä tukee. Ei
taida vaan moista ominaisuutta kaupan hyllyiltä saatavista bokseista
vielä pahemmin löytyä.
Itse olen siirtänyt Ylen kanavien tekstityksen näkymään lähempänä ruudun
alareunaa, ja olenpa joskus letterboksattua leffaa katsoessa nostanut
tekstit kuvan päälle ennen zoomausta. Tuota vaan ei kovin usein jaksa
(eikä onneksi yleensä tarvitsekaan) tehdä.
--
Mikko PGP public key fingerprint:
8FC9 D413 3A31 95B3 6BEE 709B 494A 3EFB 9D36 4342
4:3-televisiossa anamorfinen kuva puristetaan/litistetään oikeaan muotoon,
ei venytetä.
> Ari Wuolle <noswen...@nic.fi> writes:
>
>
>>oso...@mailinator.com (nimi) writes:
>>
>>
>>>Voiko digi-tv:ssä myös tekstityksen paikan valita,
>>
>>Ei.
>
>
> DVB-tekstitystä käytettäessä voi, kunhan vain digiboksi sitä tukee. Ei
> taida vaan moista ominaisuutta kaupan hyllyiltä saatavista bokseista
> vielä pahemmin löytyä.
>
> Itse olen siirtänyt Ylen kanavien tekstityksen näkymään lähempänä ruudun
> alareunaa, ja olenpa joskus letterboksattua leffaa katsoessa nostanut
> tekstit kuvan päälle ennen zoomausta. Tuota vaan ei kovin usein jaksa
> (eikä onneksi yleensä tarvitsekaan) tehdä.
>
Etenkin Canal+:n lähetyksissä kyseinen ominaisuus olisi loistava.
En tajua miksi he lähettävät letterboxattua kuvaa, kun canalia ei kait
mistään saa enää analogisena ja kaikki digiboxit osaavat kai lisätä
mustat surureunat 4:3 telkkuja varten.
Canalin fontti on myös järkyttävä, jonka saisivat vaihtaa parempaan.
Olisikohan kyseinen tekstinsiirto ominaisuus mahdollista saada
softapäivityksenä nykyisiin boxeihin?
> Olisikohan kyseinen tekstinsiirto ominaisuus mahdollista saada
> softapäivityksenä nykyisiin boxeihin?
Luulisi tuon aika helposti onnistuvan. Noin teoriassa. Käytännössä voi
olla, ettei boksien valmistajien mielestä maksa vaivaa moisten
marginaaliominaisuuksien lisääminen. Hyvä kun saavat DVB-tekstit yleensä
edes kunnolla näkyviin...
Mutta onhan tekstitys aika tärkeää! Tulihan kiintolevylliseen Finluxiinkin
päivitys, jonka ansiosta voi myöhästettyä lähetystä katsoessaan pikakelata
eteenpäin ja ottaa kiinni suoran lähetyksen.
Voihan sitä ajatella, että kuva venytetään, ja sen jälkeen pienennetään =)
> Etenkin Canal+:n lähetyksissä kyseinen ominaisuus olisi loistava.
> En tajua miksi he lähettävät letterboxattua kuvaa, kun canalia ei kait
> mistään saa enää analogisena ja kaikki digiboxit osaavat kai lisätä
> mustat surureunat 4:3 telkkuja varten.
>
> Canalin fontti on myös järkyttävä, jonka saisivat vaihtaa parempaan.
Mainitsit juuri ne kaksi syytä miksi Canal Ynnä ei saa minusta
asiakasta.
Niinkö? Miksi ihmeessä? Mainitkaa levein kuvasuhe, jonka tiedätte. Milloin
tulee näyttöjä ja televisioita, joilla voi suoraan katsella tuota leveintä
mahdollista kuvaa?
Milloin tulee videokameroita, joilla voi kuvata tuota superleveää kuvaa?
> Ei. Maailmassa on muitakin kuvasuhteita kuin 16:9. Aina kun esitetään
Miksi? Miksi eivät 4:3 ja 16:9 voisi olla ainoita kuvasuhteita? Luulisi tuon
16:9:n jo olevan tarpeeksi leveä. Aika älytöntä, että aina vain keskitään
uusia rahastuskeinoja. Kohta varmaan myydään DVD-elokuvia
16:9-suhdetta laajemmalla kuvasuhteella. Sitten ne myydään vielä uudelleen
HDTV-laadulla. Sitten ne myydään vielä joskus 2010-luvulla UHDV-laadulla.
Pieni vinkki laitteistovalmistajille: noudattakaa standardeja ja yrittäkää
kerralla luoda kunnollisia laitteita, ettei tarvitse muutaman vuoden välein
tuoda markkinoille uusia vempeleitä.
Kaikissa digi-tv:issäkin saisi jo olla MHP ja HDTV -tuki. Pitääkö
muuten digi-HDTV-lähetyksiä varten hankkia oma sovittimensa vai
riittääkö, että päivittää ohjelmallisesti nykyisiä bokseja? Tiedän toki, että
tv:n pitää olla ns. teräväpiirtomallia.
--
Henri Heinonen - filosofian ylioppilas fysiikasta
>> 4:3-televisiossa anamorfinen kuva puristetaan/litistetään oikeaan muotoon,
>> ei venytetä.
>
>Voihan sitä ajatella, että kuva venytetään, ja sen jälkeen pienennetään =)
Kuvaputkilaitteita tuo usein toteutetaan pystypoikkeutusta
pienentämällä, jolloin elektronisäde ei jaksa nousta ruunun ylä ja
alareunalleasti vaan kaikki on keskemmällä kuvaa. Edellyttäen, että
reikälevyssä on riittävän pienet reijät ja elektronisäteen fokusointi
on riittävän hyvä, tässähän ei resoluutiota menetetä.
Pitää toki mennä 30 % lähemmäs ruutua, jotta litistetty anamorfinen
kuva olisi kulmamitoissa yhtä korkea kuin täysikokoinen 4:3 kuva
alkuperäisellä katseluetäisyydellä. Anamorfista kuvaa lähempää
katsottaessa vaakasuuntainen kuvakulma on kasvanut.
Jos ei kärsi pahoista psyykkisistä traumoista mustien palkkien takia
ja katseluetäisyyttä voi pienentää 30 %, kunnollinen 4:3 näyttö jossa
on kuvan litistys anamorfisen kuvan katselua varten, kelpaa kyllä
tulevaisuudessa ihan hyvin anamorfisen kuvan katseluun (jota digi-TV:n
väitetään tulevaisuudessa pelkästään tarjoavan). Ei siis kannata sen
takia uskoa TV-kauppiaiden pelotteluun, etteikö 4:3 näyttöjä voisi
käyttää tulevaisuudessa (vuoden 2007 jälkeen), yrittäessään väkisin
myydä laajakuvatelevisiota.
Niissä putkitelevisioissa ja panelinäytöissä, jossa ei ole 4:3/16:9
valintamahdollisuutta digiboksista täytyy valita 4:3 näyttö, jolloin
anamorfisen kuvan 576 näkyvää juovaa pakataan 432 juovan alueelle 4:3
näytölle, jolloin pystyresoluutio pienenee jonkin verran.
Paul
> Niinkö? Miksi ihmeessä? Mainitkaa levein kuvasuhe, jonka tiedätte.
2.35:1 ?
>> Ei. Maailmassa on muitakin kuvasuhteita kuin 16:9. Aina kun esitetään
>
> Miksi? Miksi eivät 4:3 ja 16:9 voisi olla ainoita kuvasuhteita? Luulisi tuon
> 16:9:n jo olevan tarpeeksi leveä.
Vinkki: oletko käynyt leffateattereissa viime aikoina? Kangas on aikas
leveä verrattuna korkeuteen.
--
/ Antti Seppänen
/ antti.s...@tut.finne.invalid
/ OH3HMI
Valistunut arvaukseni on, että "ylileveä" laajakangas-kuvasuhde seuraa
juuri tästä taloudellisesta perusteesta.
--Ville
> Mutta onhan tekstitys aika tärkeää! Tulihan kiintolevylliseen Finluxiinkin
> päivitys, jonka ansiosta voi myöhästettyä lähetystä katsoessaan pikakelata
> eteenpäin ja ottaa kiinni suoran lähetyksen.
Maailmanlaajuisesti DVB-tekstitys taitaa olla aikamoinen harvinaisuus.
Voihan se olla, että mahdollisuus tekstityksen nostamiseen/laskemiseen
tulee jossain vaiheessa kauppojen digibokseihin, mutta en kuitenkaan
pidättäisi hengitystäni.
>"Ari Wuolle" <noswen...@nic.fi> kirjoitti
>viestissä:ullg72...@nic.fi...
>> Elokuvat on usein kuvattu vieläkin leveämmässä muodossa kuin
>> laajakuvatelevisioiden käyttämä 16:9.
>
>Niinkö? Miksi ihmeessä?
Tästä voidaan "syyttää" elokuvateollisuutta. Filmipuolella kuvan
korkeutta voidaan aika vapaasti säätää vetoreijän välein. Tätä on
varmaan käytetty jo 100 vuotta ja kullakin valmistajalla saattoi
jossain vaiheessa olla oma kuvasuhteensa. Kun anamorfinen huijaus 1950
luvulla yleisty, sopivasti anamorfisia peilejä säätelemällä saatettiin
generoida erilaisia kuvasuhteita vakiokoiselle filmiruudullekin.
>Mainitkaa levein kuvasuhe, jonka tiedätte.
Mikähän mahtaisi olla kuvasuhde, kun kamera kuvaa vaakatasossa täydet
360 astetta ja pystysuunnassa esim. 30 astetta, eiköhän tämä olisi jo
6:1 :-).
>Milloin
>tulee näyttöjä ja televisioita, joilla voi suoraan katsella tuota leveintä
>mahdollista kuvaa?
>Milloin tulee videokameroita, joilla voi kuvata tuota superleveää kuvaa?
Niitähän on maailma pullollaan. Niitä nimitetään harhaanjohtavasti
laajakuvanäytöiksi, vaikka oikeampi nimi olisi matalakuvanäyttö.
Kuvasuhdettahan saadaan leveämmäksi kaventamassa kuvaa pystysuunnassa,
esim. kameran kuvaporttia madaltamalla.
Minä en oikein ymmärrä mikä tämä ongelma näiden mustien palkkien
kanssa oikein on. Joillekin ne tuntuvat tuottavan suurta psyykkistä
traumaa. Ehkäpä palkkien pitäisi olla harmaita, television kotelon
harmaata ja taustan harmaata, jolloin palkkia ei niin helposti
erottaisi esim. seinästä. Tykkiä ja vaikka seinän kokoista
valkokangasta käytettäessä kuva ammutaan johonkin kohtaan seinää,
kuitenkin kauas valkokankaan reunoista, jolloin minkä tahansa
muotoinen kuva mahtuu valkokankaalle, ilman että alkaa ahdistaa.
Elokuvateattereissakin esitetään erilaisia kuvasuhteita, eikä se
siellä ahdista.
>
>> Ei. Maailmassa on muitakin kuvasuhteita kuin 16:9. Aina kun esitetään
>
>Miksi? Miksi eivät 4:3 ja 16:9 voisi olla ainoita kuvasuhteita? Luulisi tuon
>16:9:n jo olevan tarpeeksi leveä.
Tuo 16:9 on televioalan keksintö vuosikymmeniä sen jälkeen kuin
elokuva-ala on käyttänyt lukemattomia laajakuvaformaatteja
vuosikymmeniä.
>Aika älytöntä, että aina vain keskitään
>uusia rahastuskeinoja. Kohta varmaan myydään DVD-elokuvia
>16:9-suhdetta laajemmalla kuvasuhteella. Sitten ne myydään vielä uudelleen
>HDTV-laadulla. Sitten ne myydään vielä joskus 2010-luvulla UHDV-laadulla.
Tyhmä se joka tällaiseen rahastukseen suostuu.
>Kaikissa digi-tv:issäkin saisi jo olla MHP ja HDTV -tuki. Pitääkö
>muuten digi-HDTV-lähetyksiä varten hankkia oma sovittimensa vai
>riittääkö, että päivittää ohjelmallisesti nykyisiä bokseja?
Jos nyt Euroopassa ensin edes HDTV kompressiomenetelmästä päästäisiin
sopimaan. Vaikka softapäivitys saattaisikin onnistua, nykyisten
purkkien laskentateho loppuisi ennen aikojaan.
>Tiedän toki, että
>tv:n pitää olla ns. teräväpiirtomallia.
Jos kaikki digiboksit ymmärtäisivät HDTV:n päälle, silloin riittäisi
aivan hyvin pelkkä HDTV formaatin lähettämien, koska nykytekniikalla
ei tuottaisi juurikaan ongelmia kussakin digiboksissa konvertoida kuva
siihen kytketyn näyttölaitteen mukaiseksi, tänä päivänä vielä
yleisimmin analogiseen komposiitti-PAL muotoon. Tällainen kuva ei
tietenkään ole HDTV tasoa, mutta olisi kunkin ihmisen oma asia,
milloin, jos koskaan hän vaihtaisi parempaan näyttöön.
Paul
Käytetäänhän sitä tekstitystä sentään muissakin maissa. Vaikka esim.
Ranskassa ja Saksassahan taidetaan käyttää dubbausta enemmän.
> On 2004-08-23, Henri Tapani Heinonen wrote:
>
>>"Ari Wuolle" <noswen...@nic.fi> kirjoitti
>>
>>>Elokuvat on usein kuvattu vieläkin leveämmässä muodossa kuin
>>>laajakuvatelevisioiden käyttämä 16:9.
>
>
>>Niinkö? Miksi ihmeessä? Mainitkaa levein kuvasuhe, jonka tiedätte.
>
>
> 2.35:1 ?
>
Ainakin 3:1 on olemassa.
<http://www.geocities.com/SiliconValley/Bay/2933/favaspectratio.html>
Eivätköhän nuo DVD:t ole jo vakiona leveämmällä kuvalla kuin 16:9.
Useimmat DVD:t mitä olen katsonut tuntuvat olevan joko 1.85:1 tai 2.35:1.
> "Ari Wuolle" <noswen...@nic.fi> kirjoitti
> viestissä:ullg72...@nic.fi...
> > Elokuvat on usein kuvattu vieläkin leveämmässä muodossa kuin
> > laajakuvatelevisioiden käyttämä 16:9.
>
> Niinkö? Miksi ihmeessä? Mainitkaa levein kuvasuhe, jonka tiedätte.
(Jos käytetään supistettua merkintätapaa, 16:9 on noin 1,78:1 ja 4:3
on 1,33:1.)
Heti tulee mieleen Panavision- ja CinemaScope-prosessien käyttämä
kuvasuhde eli 2,35:1, jolla on kuvattu suuri määrä elokuvia. Toinen
hieman kapeampi, mutta silti laajakuva-TV:tä leveämpi
elokuvantekijöiden suosima formaatti on Academy Flat, 1,85:1.
Panavisionia/CinemaScopea kuvattaessa käytetään kameroissa
erikoislinssejä, joilla kuva puristetaan sivusuunnassa kapeammaksi,
niin että se täyttää pystysuunnassa koko filmiruudun. Projektorissa on
vastaava linssi, joka venyttää kuvan takaisin oikeaan leveyteensä.
Vielä leveämpi oli Cinerama, mutta se kuvattiin kolmella kameralla ja
esitettiin kolmella projektorilla!
1920-luvulla Ranskassa kuvattujen anamorfisten laajakangaselokuvien
kuvasuhteista minulla ei ole tietoa. Cinemascope ja sen seuraajat,
mm. Panavision, perustuvat kuitenkin Henri Chrétienin suunnittelemaan
linssiin.
CinemaScopen kuvasuhde oli alunperin vielä leveämpi, 2,66:1, mutta se
pieneni MagOptical-ääniraidan lisäämisen myötä 2,55:1:een ja myöhemmin
2,35:1:een kameroiden kuvaportin kaventuessa.
> Milloin tulee näyttöjä ja televisioita, joilla voi suoraan katsella
> tuota leveintä mahdollista kuvaa? Milloin tulee videokameroita,
> joilla voi kuvata tuota superleveää kuvaa?
En usko että tulee, koska 2,35:1 ei jätä 1,78:1 (eli 16:9)-ruudulle
kovin kummoisia mustia palkkeja, ja toisaalta nuo kuvasuhteet ovat
olleet käytössä nimenomaan filmituotannoissa.
> Miksi? Miksi eivät 4:3 ja 16:9 voisi olla ainoita kuvasuhteita? Luulisi tuon
> 16:9:n jo olevan tarpeeksi leveä. Aika älytöntä, että aina vain keskitään
> uusia rahastuskeinoja.
Nämä filmituotantojen kuvasuhteet ovat vanhempia kuin yksikään
16:9-telkkari... Ensimmäinen CinemaScope-elokuva, The Robe, sai
ensi-iltansa vuonna 1953. 16:9 lienee jonkinlainen kompromissi...
http://jkor.com/peter/scopehist.html
http://www.geocities.com/SiliconValley/Bay/2933/favaspectratio.html
--
| Juhana Siren | juhana...@opoy.fi | +358-8-313 4985 | +358-44-313 4985 <<<|
|>>>>>>>>>>>> Järjestelmäasiantuntija | System Administrator <<<<<<<<<<<<<<<<<|
|>>>>>>>>>>>>>>>>>> Oulun Puhelin Oyj | Oulu Telephone Company Plc, Finland <<|
> Canalin fontti on myös järkyttävä, jonka saisivat vaihtaa parempaan.
Pitäis vaihtaa texti-tv:n fontti ensin. Canalin tektitys on teletext, ei
DVB-text
>> Canalin fontti on myös järkyttävä, jonka saisivat vaihtaa parempaan.
>
> Pitäis vaihtaa texti-tv:n fontti ensin. Canalin tektitys on teletext, ei
> DVB-text
... ja maanpäällisessä verkossa polttavat tekstit kuvaan.
Jep, mutta satelliittipuolella Dreamboxilla fontti on silti ihan mukavan
näköinen Canalin kanavilla. Myös koon ja paikan muuttaminen onnistuu. Ei
toki vakiosoftalla, mutta onhan noita vaihtoehtoja... Eli teknisesti
hyvinkin toteutettavissa, mutta useimpia valmistajia asia ei taida
kiinnostaa minkään vertaa.
-Antti
--
Remove spamtrap from mail address when replying.
Oho. Enpä olisi tuotakaan uskonut. Mielenkiintoista, että jo tuolloin
koettiin tarpeelliseksi käyttää noin laajaa kuvaa. Hassua on myös se, että
3D-elokuvia ei ole taidettu 1950-luvun jälkeen kuvata. Nyt se ainakin olisi
huomattavasti helpompaa kuin silloin aikoinaan. Ainakin "House of
Wax" on 3D-elokuva.
Mitenkäs 1970- ja 1980-lukujen sarjat on kuvattu? 4:3?
Juuri noihin aikoihin TV alkoi syödä elokuvien katsojalukuja USAssa ja
filmiteollisuuden piti tarjota elämyksiä joihin TV ei pystynyt.
CinemaScope:n peruja on myös nelikanavainen (LCRS) surround-ääni.
--
Markku Kolkka
markku...@iki.fi
Kyllä on, 1980-luvun alussa oli pieni 3D-buumi, heti mieleen tulevat
elokuvat Krull, Jaws 3-D, Parasite ja Friday the 13th sarjan kolmas osa. Ja
1970-luvulta ainakin Flesh for Frankenstein joka esitettiinkin 3-d versiona
Espoo Cinessä jokunen vuosi sitten.
AV
>16:9 lienee jonkinlainen kompromissi...
16:9 on nimenomaan kompromissi. Tätä kuvasuhdettahan ei ole alunperin
kehitetty televisiolähetyksen malliksi, vaan kuvasuhteeksi joka olisi
hyvä kompromissi yleisimpien käytettyjen kuvasuhteiden
tallentamiseksi.
Eli 16:9-kuvasuhteisessa tallennusmediassa sekä 1.33:1 sekä 2.35:1
kuvasuhteet saavat n. vastaavan pinta-alan käyttöönsä ja
"lisäbonuksena" 1.85:1-kuvasuhde täyttää lähes koko kuva-alan.
Tottakai samasta syystä tämä oli hyvä valinta television näytön
kuvasuhteeksi, näin saadaan yhtä suuri pinta-ala käyttöön sekä
periteisillä 4:3-lähetyksillä jättäen reunoille käyttämätöntä alaa
sekä 2.35:1-suhteisilla elokuvilla jättämällä ylös ja alas
käyttämätöntä alaa. Ja 1.85:1-suhteella kuvatut elokuvat täyttävät
käytännössä koko ruudun, koska usein overscan peittää siitä jäävät
hyvin kapeat käyttämättömät alueet kuvan ylhäällä ja alhaalla.
Ja kun tämä kuvasuhde kerran oli otettu käyttöön, niin ilman muuta
kannatti alkaa myös tehdä ohjelmistoa suoraan tähän suhteeseen eli
16:9 eli 1.78:1-kuvasuhteeseen, lähinnä valmiiksi televisiota varten
kuvattua ohjelmaa 4:3-suhteen sijasta.
Siis 16:9-kuvasuhdekin oli kehitetty ennen laajakuvatelevisioita, se
vain sattuu olemaan paras kompromissi kaikkien yleisimpien
kuvasuhteiden välillä.
Se on sitten jo ihan eri asia, että jotkut haluavat vain väkisin
"täyttää" koko kuvaputken pinnan välittämättä ohjelman alkuperäisestä
kuvasuhteesta, johon se on kuvattu... siihen ei 16:9-kuvasuhdetta ole
koskaan kehitetty eikä tarkoitettu. Itse en leikkaisi kuvasta mitään
siivuja pois vain sen takia, että kuva olisi suurempi... jos haluan
itse katsoa suurempaa kuvaa jollain kuvasuhteella kuin johon 32"
16:9-kuvasuhteinen televisioni pystyy, laitan päälle
16:9-kuvasuhteisen videoprojektorini, jonka kuva on takuulla tarpeeksi
iso riippumatta ohjelman kuvasuhteesta, en näe tarvetta venyttää
4:3-materiaalia leveämmäksi kuin se on, enkä 2.35:1-materiaalia
korkeammaksi kuin se on. Jos katson esimerkiksi 2.70:1-kuvasuhteella
kuvattua elokuvaa dvd:ltä, niin yksinkertaisesti zoomaan
videoprojektorin optisella zoom-linssillä kuvan suuremmaksi, jolloin
sen korkeus pysyy vakiona ja kuva levenee, niinkuin elokuvan
tekijätkin ovat tarkoittaneet. 2.35:1-materiaalilla en katso tätä
tarpeelliseksi, vaikka niin saisikin vaikuttavamman kokemuksen
niistäkin elokuvista, 2.70:1 menee vain jo niin matalaksi ilman
ylimääräistä zoomausta. Esimerkiksi Spartacus on tällainen leveällä ja
matalalla kuvasuhteella varustettu elokuva, erikoisleveitä
kuvasuhteita käytettiinkin enemmän 1950-luvulla ja 1960-luvun alussa,
myöhemmin on tilanne vakiintunut käytännössä noihin neljään
kuvasuhteeseen, 1.33:1, 1.78:1 (televisiotuotannossa), 1.85:1
(elokuvissa) ja 2.35:1 joista vielä käytännössä kaksi keskimmäistä
ovat lähes samanlaiset näyttölaitteiden overscanin takia.
--
__________________________________________________
Ari A. Tamminen ata @ iki.fi
Hifi & Home Theater, Music, Synthesizers, Cars
www.iki.fi/ata/
> 4:3-televisiossa anamorfinen kuva puristetaan/litistetään oikeaan muotoon,
> ei venytetä.
Joo, kun oikein tarkkoja ollaan niin se kuva todellakin litistetään.
Ari Wuolle
> Kyllä on, 1980-luvun alussa oli pieni 3D-buumi,
DVD:llä on ainakin saatavissa muutamaa 3D-leffaa suodinlasien kera:
-Spy Kids 3D-Game Over
-Shrek
-Haunted Castle
-Alien Adventure 3D
http://www.play247.com/play247.asp?searchtype=r2title&searchstring=3D&page=search&Go.x=0&Go.y=0
Muitakin voi olla.
Shrek 3D:tä hypistelin Keskisellä, mutta maltoin mieleni...
--
Matti Raiski, matti.raiski (at) luukku.com