Soittolistaradiot - neuvostoliittolaista radiotoimintaa
Transistor
menneissä kommunistisissa maissa
radiotoiminta oli tarkkaan valvottua.
Toimituspäällikkö oli usein kommunistisen
puolueen politrukki, joka vahti, että
ohjelmisto palveli puolueen kokonaisetua.
Ohjelmien sisältö määrättiin ylhäältä päin
etukäteen, ja soitettava musiikki valittiin
tiheällä seulalla. Politrukki tarkisti soittolistan
oikeaoppisuuden. Esimerkiksi länsimaisista
hittikappaleista ei usein saaanut soittaa
alkuperäistä vaan oli tyydyttävä kotimaiseen
käännösversioon, joka monesti oli instrumentaali.
Soittolistaradiot jatkavat neuvostoliittolaisen
radiotoiminnan perinnettä Leninin ja Stalinin
viitoittamaa tietä sosialistisen internationalismin
hengessä. Kommunistisen puolueen politrukin virkaa
hoitaa musiikkipäällikkö, joka laatii suppean,
ideologisesti puhdasoppisen soittolistan sallituista
levyistä. Radioaseman toimittajien tehtävänä on
palvella ideologista kokonaisetua ja jättää ohjelman
sisällön suunnittelu korkeampien virkailijoiden
huoleksi.
Ilkka Rahkonen
kuulijan tarpeista palvellen niitä. Aatteellisin perustein toimiva radio
palvelee aatetta ja propagandaa. Aatteellinen radio on lähettäjäkeskeinen,
kaupallinen radio on vastaanottajakeskeinen.
Tämä siksi että kaupallinen media pyrkii tavoittamaan valitun kohderyhmän
mahdollisimman hyvin (mainostajan asiakkaat), myymään kontaktit
mainostajalle ja sitä kautta rahoittamaan toiminnan ja maksamaan
sijoittajien pääomalle tuoton.
Ilkka
Pekka Timonen
> kaupallinen radio on vastaanottajakeskeinen.
>
> Tämä siksi että kaupallinen media pyrkii tavoittamaan valitun kohderyhmän
> mahdollisimman hyvin (mainostajan asiakkaat), myymään kontaktit
> mainostajalle ja sitä kautta rahoittamaan toiminnan ja maksamaan
> sijoittajien pääomalle tuoton.
Tämän ymmärtäminen tuntuu monelle olevan täysin ylivoimainen asia :-)
Periaate suurimmmalla osalla tämän ryhmän kirjoittajista tuntuu olevan:
"Jos minä en pidä siitä, ei siitä kukaan muukaan saa pitää!" :-(
Ne radioasemat jotka ovat uskollisimpia kuulijoileen saavat eniten
kritiikkiä.
Jos radioasema reagoisi jokaiseen saamaansa palaute viestiin,
millaistakohan ohjelmaa ko. asemalta tulisi? Heh. :-)
Julius Lehtonen
> Tämän ymmärtäminen tuntuu monelle olevan täysin ylivoimainen asia :-)
> Periaate suurimmmalla osalla tämän ryhmän kirjoittajista tuntuu olevan:
> "Jos minä en pidä siitä, ei siitä kukaan muukaan saa pitää!" :-(
Tähän on helppo vastata. Olen joutunut erinäisissä työpaikoissa niin
sanotun radioterrorin uhriksi. Eli työpaikkojen musiikkitarjonnasta ovat
päättäneet vähemmän musikaaliset, sitä samaa päivittäin haluavat
"tädit". Me musiikkia koko elämämme seuranneet, siitä paljon tietävät ja
sitä melkein hengittävät ihmiset ahdistumme näihin soittolistoihin ja
samanlaisuuteen hyvin nopeasti. Sain ihan selviä stressin oireita jo
parin kuukauden "Nova-putkesta", ja melkein kaikki muut kyllästyivät
kuuntelemaan jatkuvaa valitustani -- eiväthän he ymmärtäneet kun eivät
olleet siellä.
Nyt vaimokkeeni on työpaikalla, jolla radiota kontrolloidaan vanhempien
taholta. Ensimmäisten parin viikon aikana hän on saanut jo stressin
oireita jatkuvasti soivasta Novasta, ja minä saan kuunnella päivittäin
valitusta asiasta. Nykyisellä työpaikallani on oma radiolähetin, ja
olenkin yrittänyt virittää siitä kuuluviin ainoaa asemaa, jota pystyn ja
haluan Suomessa vielä kuunnella -- Radio Helsinkiä. Tuloksetta. Vanha
radio ei jaksa vastaanottaa signaalia, joten on pakko tyytyä vuorotellen
joko Grooven tai Cityn formaatteihin. Nekin herättävät nopasti
ärsyyntymisen, jolloin vain on pakko sulkea radio ja olla ilman
musiikkia.
Miksi olen niin vastaan tällaisia soittolista-asemia? Ehkäpä rakastan
musiikkia liikaa, etten todellakaan halua tappaa sitä puhkisoittamalla.
Muutama oikeasti hyvä biisi on "tapettu" jatkuvalla radiosoitolla,
esimerkkeinä The Rootsin "Seed" ja Maija Vilkkumaan "Ei". Kerron
kärsimyksistäni julkisesti, ja pyydän varsinkin ryhmää seuraavia
formaattiradion edustajia huomioimaan näkökantani. Enkä ole ainoa, sillä
suurin osa kaveripiiristäni on lopettanut radion kuuntelun kokonaan
juuri soittolistojen takia. Vasta Radio Helsingillä olen saanut muutamia
takaisin radion pariin; kaikki eivät vain asu Helsingissä.
--
"Being a touring musician is like being in the trenches during World War I
sometimes. It's endless 90 percent boredom and 10 percent terror, as they say."
- Bill Bruford :: http://kobaia.net
Ilkka Rahkonen
> esimerkkeinä The Rootsin "Seed" ja Maija Vilkkumaan "Ei". Kerron
> kärsimyksistäni julkisesti, ja pyydän varsinkin ryhmää seuraavia
> formaattiradion edustajia huomioimaan näkökantani. Enkä ole ainoa, sillä
> suurin osa kaveripiiristäni on lopettanut radion kuuntelun kokonaan
> juuri soittolistojen takia. Vasta Radio Helsingillä olen saanut muutamia
> takaisin radion pariin; kaikki eivät vain asu Helsingissä.
Kokemus on varmasti rehellinen ja aito ja sitä kautta äärimmäisen
tuskallinen. Tällä tavalla kokevia on runsaasti, Radio Helsingillä on yli 40
000 kuulijaa viikossa. Ongelmana on se että tämä ei ole mainostajia
kiinnostava määrä ja siten radion rahoittaminen on hankalaa. Tämä siis
yleisellä tasolla, ottamlla kantaa Radio Helsinkiin ja sen kassavirtaan.
Mielenkiintoinen pointti on myös että kun poimintaan radion kuuntelijoista
vain Radio Helsingin kuuntelijat, he eivät ole (lukuisista syistä johtuen)
kovin sitoutuneita kanavaansa. Radion Helsinkiä kuuntelevat kuuntelevat
kanavaa alle 5 tuntia viikossa, kun vastaava luku esimerkiksi Radio Suomen
(Ylen Aikainen) kohdalla on yli kolminkertainen. Mainitsemasi Radio Novan
kohdalla sen kuuntelijat kuuntelevat kanavaa lähes 8 tuntia viikossa. Pieni
kuuntelijamäärä yhdistettynä lyhyeen kuunteluaikaan on kaupallisesti huono
yhtälö, yhtä mainosta kuuntelee tällöin varsin vähän väkeä.
Kiinnostava ajatus olisi tilauspohjainen FM-radio, jos esimerkiksi Radio
Helsingin 41 000 kuuntelijaa maksaisivat jokainen kuukaudessa 3 euroa niin
radion tekemiseen voisi budjetoida 1 476 000 euroa jolla jonkinlaista
kioskia jo pyörittäisi. Tämä kaikki mainosvapaasti.
Paikallisradioiden alkuaikoina erilaisia kuulijayhdistyksiä kokeiltiinkin ja
ne olivat hauskoja harrastajien alkuinnostuksen ajan. Taloudellisten
realiteettien ja radiotyön taikapiirin banalisoituessa työlääksi työmaaksi
pyörittäjät kaikkosivat ja toiminta loppui kaikessa hiljaisuudessa.
Tälläisen kuulijayhdistyksen - tai niinkuin edellinen presidentti Ahtisaari
ehdotti lehdille lukijaneuvostoja - toiminnalle on kuitenkin kysyntää.
Aktiivisilta radionkuluttajilta saa hyvää tietoa jolla voi hienosäätää
kanavan profiilia ja sen viestejä. Jokainen isompi tuote ja sen markkinointi
rakennetaan erilaisten tutkimusryhmien antaman palautteen varassa. Miksei
radiokanavaakin. Realiteetit on kuitenkin muistettava, naisille suunnattu
pehmeän musiikin kanava tuskin missään olosuhteissa tyydyttää kovin hyvin
progressiivisen musiikin varaan elämänsä soundtrackia rakentavaa henkilöä.
Ilkka
Julius Lehtonen
kohdalla sen kuuntelijat kuuntelevat kanavaa lähes 8 tuntia viikossa. Pieni
> kuuntelijamäärä yhdistettynä lyhyeen kuunteluaikaan on kaupallisesti huono
> yhtälö, yhtä mainosta kuuntelee tällöin varsin vähän väkeä.
Lukemani mukaan Radio Helsinki ei kuitenkaan toimi tappiolla, vaan
taitaa tehdä jopa jonkinlaista tulosta.
> Kiinnostava ajatus olisi tilauspohjainen FM-radio, jos esimerkiksi Radio
> Helsingin 41 000 kuuntelijaa maksaisivat jokainen kuukaudessa 3 euroa niin
> radion tekemiseen voisi budjetoida 1 476 000 euroa jolla jonkinlaista
> kioskia jo pyörittäisi. Tämä kaikki mainosvapaasti.
Maksaisin ilomielin tuon kolme euroa -- tai saman vaikka tuplana --
Radio Helsingin kaltaisesta radiosta.
Jouni Keskinen
<ilkka.r...@kolumbus.fi> wrote:
>Kokemus on varmasti rehellinen ja aito ja sitä kautta äärimmäisen
>tuskallinen. Tällä tavalla kokevia on runsaasti, Radio Helsingillä on yli 40
>000 kuulijaa viikossa. Ongelmana on se että tämä ei ole mainostajia
>kiinnostava määrä ja siten radion rahoittaminen on hankalaa. Tämä siis
>yleisellä tasolla, ottamlla kantaa Radio Helsinkiin ja sen kassavirtaan.
Miksi muuten radiomainonta yleensä ei tunnu kiinnostavan yrityksiä
Suomessa? Olen siinä käsityksessä että radiomainonnan osuus kaikesta
mainonnasta on Suomessa huomattavan pieni kansainvälisesti verrattuna.
Kun vaikkapa Suomipoppia tai Groovea kuuntelee, niin ei siellä tosiaan
ainakaan mainosten suuri määrä häiritse. Luulisi että Radio
Helsinginkin tyyppinen asema onnistuisi saamaan nimenomaan paikallisia
mainostajia pääkaupunkiseudulta, koska se on ainoa selvästi
helsinkiläinen paikallisradio.
Jouni
Transistor
> Otsikkoon vastaten: Yksi pieni ero näissä on, kaupallinen radio lähtee
> kuulijan tarpeista palvellen niitä. Aatteellisin perustein toimiva radio
> palvelee aatetta ja propagandaa. Aatteellinen radio on lähettäjäkeskeinen,
> kaupallinen radio on vastaanottajakeskeinen.
Julki lausutulla ideatasolla neuvostoradio ja
kaupallinen radio ovat vastaanottajakeskeisiä.
Ne lähtevät kuulijan oletetuista
tarpeista ja ajattelevat kansan/kuulijan
parasta.
Julki lausumattomalla reaalitasolla sekä
neuvostoradio että kaupallinen radio
palvelevat aatetta ja propagandaa. Sekä
neuvostoradio että kaupallinen radio ovat
reaalitasolla lähettäjäkeskeisiä: neuvostoradio
ajaa puoluepamppujen ja kaupallinen radio
mainostajien ja radioaseman omistajien etua.
Eteenpäin, toverit, edistyksen tiellä.
Transistor
> Kiinnostava ajatus olisi tilauspohjainen FM-radio, jos esimerkiksi Radio
> Helsingin 41 000 kuuntelijaa maksaisivat jokainen kuukaudessa 3 euroa niin
> radion tekemiseen voisi budjetoida 1 476 000 euroa jolla jonkinlaista
> kioskia jo pyörittäisi. Tämä kaikki mainosvapaasti.
Osa Live 365:n (http://www.live365.com/)
asemista on jo nyt jonkinlaisia tilausradioita.
Maksamalla välittäjäyhtiölle suojelurahan
voi kuunnella tallin maksullisia radioasemia
ilman mainoksia.
Reijo Liljedahl
> Otsikkoon vastaten: Yksi pieni ero näissä on, kaupallinen radio lähtee
> kuulijan tarpeista palvellen niitä.
Hahhahhahhaa..., kaupallinen radio lähtee tasan tarkkaan omistajiensa
rahatarpeista palvellen pelkästään sitä.
Aatteellisin perustein toimiva radio
> palvelee aatetta ja propagandaa. Aatteellinen radio on lähettäjäkeskeinen,
> kaupallinen radio on vastaanottajakeskeinen.
>
> Tämä siksi että kaupallinen media pyrkii tavoittamaan valitun kohderyhmän
> mahdollisimman hyvin (mainostajan asiakkaat), myymään kontaktit
> mainostajalle ja sitä kautta rahoittamaan toiminnan ja maksamaan
> sijoittajien pääomalle tuoton.
>
> Ilkka
>
Samalla kaupallinen media karkoittaa tehokkaasti luotaan suuren enemmistön
kuulijoistaan keskittymällä vain ja ainoastaan tarkkaan rajatun "kymmenen
levyn kuuntelijoiden" tarpeiden tyydyttämiseen.
Jos vaikka ruokakaupat toimisivat samoin karsimalla tuotesortimenttinsa
tarkkaan harkittuun muutamaan tuotteeseen, kävisi niillekin nopeasti
huonosti. Minä ainakin olen karannut kissnova-ass-asemilta, ja kun jossain
niitä pakosti joudun kuulemaan taatusti boikotoin myös niillä mainostavia
firmoja. Siitäs saitte.
-Reijo-
Petri Kokkonen
> rahatarpeista palvellen pelkästään sitä.
Voiton tavoitteleminen on luonnollista kaupalliselle radiolle niin kuin
kaikille muillekin yrityksille. Se on tämän markkinatalouden idea. Joidenkin
keskustelijoiden näyttää tosiaankin olevan mahdotonta ymmärtää sitä, että
raha tulee asemalle vasta kuuntelijoiden jälkeen. Kukaan mainostaja ei maksa
mainoksen esittämisestä, jos sitä ei kukaan kuule. Kaupalliset asemat on
ihan pakko tehdä palvelemaan kuuntelijoita, muuten ne kuolevat saman tien
pois. Onhan tätä yksinkertaista logiikkaa täällä yritetty jankata muidenkin
toimesta muutamaan otteeseen
> Samalla kaupallinen media karkoittaa tehokkaasti luotaan suuren enemmistön
> kuulijoistaan keskittymällä vain ja ainoastaan tarkkaan rajatun "kymmenen
> levyn kuuntelijoiden" tarpeiden tyydyttämiseen.
Lieköhän Reijo halunnut tahallaan vain ärsyttää? Ei kai tällaista kukaan
vakavissaan väitä :) Enemmistö on nimenomaan valinnut kaupalliset asemat.
. Minä ainakin olen karannut kissnova-ass-asemilta, ja kun jossain
> niitä pakosti joudun kuulemaan taatusti boikotoin myös niillä mainostavia
> firmoja. Siitäs saitte.
Minä taas pyrin aina ostamaan vain tuotteita ja palveluita joita
mainostetaan kaupallisilla asemilla.
Petri K
aapee
>kaikille muillekin yrityksille. Se on tämän markkinatalouden idea.
Mutta voidaanko koskaan ajatella, että tässä voiton tavoittelussa voitaisiin
mennä "liiallisuuksiin", ts. yli kuulijoiden arvostuksen asettamalla
taloudellinen voiton tavoittelu kuulijoiden edelle?
Joidenkin
>keskustelijoiden näyttää tosiaankin olevan mahdotonta ymmärtää sitä, että
>raha tulee asemalle vasta kuuntelijoiden jälkeen. Kukaan mainostaja ei
maksa
>mainoksen esittämisestä, jos sitä ei kukaan kuule. Kaupalliset asemat on
>ihan pakko tehdä palvelemaan kuuntelijoita, muuten ne kuolevat saman tien
>pois. Onhan tätä yksinkertaista logiikkaa täällä yritetty jankata muidenkin
>toimesta muutamaan otteeseen
Niin voi olla mahdotonta ymmärtää, eikä tämä asenne edesauta sitä mitenkään.
>Minä taas pyrin aina ostamaan vain tuotteita ja palveluita joita
>mainostetaan kaupallisilla asemilla.
>
Teidän asemilla?
aapee
>ainakaan mainosten suuri määrä häiritse. Luulisi että Radio
>Helsinginkin tyyppinen asema onnistuisi saamaan nimenomaan paikallisia
>mainostajia pääkaupunkiseudulta, koska se on ainoa selvästi
>helsinkiläinen paikallisradio.
>
Kyllähän Radio Helsingillä onkin mainostajia (ja säännöllisiä
yhteistyökumppaneita), joiden määrä kasvanutkin alkuajoista selvästi.
Asema luultavasti haluaa samalla toimia "kuuntelijaystävällisellä
periaatteella", jolloin mainoksia ei tarkoituksella yhteen katkoon (mitä on
muistaakseni 3 tunnin aikana) tungeta liikaa.
Petri Kokkonen
voitaisiin
> mennä "liiallisuuksiin", ts. yli kuulijoiden arvostuksen asettamalla
> taloudellinen voiton tavoittelu kuulijoiden edelle?
kanavavalinnallaan, jonka seurauksena aseman kassavirta alkaisi hupenemaan
ja liiallinen voiton tavoittelu kostautuisi?
> Niin voi olla mahdotonta ymmärtää, eikä tämä asenne edesauta sitä
mitenkään.
Nyt en ymmärrä? Ei ollut tarkoitus olla epäkohtelias. Jos tarkoitit minun
asennettani?
> Teidän asemilla?
Kaupallisilla yleensä.
Petri
Pekka Timonen
> Nyt en ymmärrä? Ei ollut tarkoitus olla epäkohtelias. Jos tarkoitit minun
> asennettani?
Aapee tarkoittaa varmaankin sitä että jokaisen kaupallisen radioaseman
pitäisi muutta heti formaattiaan kun tässä ryhmässä joku esittää
kritiikkiä ja kun näin ei tapahdu niin asenne on väärä ;-)
aapee
>kanavavalinnallaan, jonka seurauksena aseman kassavirta alkaisi hupenemaan
>ja liiallinen voiton tavoittelu kostautuisi?
>
Ei välttämättä suoranaisesti, ainakaan lyhyemmällä aikavälillä.
Yhtenä esimerkkinä voisi pitää vaikkapa näitä SBS:n kaupunkiradioita (957,
Radio JKL, Mega, Ramona), joiden kaikkien ohjelmat tehdään nykyisin
säästöjen pohjalta samasta paikasta ja soittolistakin on täysin samanlainen.
En tiedä, onko se mainostajan ja kuulijankaan kannalta kauhean hyvä asia,
kun itsenäiseksi paikallisasemaksi kutsuttava asema onkin täysi kopio toisen
kaupungin vastaavasta asemasta, vain erilaisella juonnetulla sisällöllä ja
mainoksilla. Tämän asian voi hyvin todeta esimerkiksi 957:n ja JKL:n
kuuluvuusalueilla asuvat, mikäli ovat kumpiakin kanavia kuunnelleet.
Lisäksi ihmetystä ovat herättäneet nämä 957:n ja Sadan joidenkin lähettimien
siirtäminen Iskelmän käyttöön paikoissa (lähinnä maaseudulla), missä Iskelmä
ei vielä ole kuulunut. Koska iskelmä-formaatti tuottaa luultavasti
maaseudulla ja pienemmissä kaupungeissa paremmin, eikö tässäkin suhteessa
voida ajatella asetettavan taloudellisen puolen edelle, sillä samalla
taajuudella jo vuosia kuulunut toinen asema ihan tuosta vaan vaihdetaan
kuulijoilta mitään kysymättä täysin toiseksi sekä aletaan myymään ko.
alueella vielä erillistä aluemainosaikaa?
Pekka Timonen
> Lisäksi ihmetystä ovat herättäneet nämä 957:n ja Sadan joidenkin lähettimien
> siirtäminen Iskelmän käyttöön paikoissa (lähinnä maaseudulla), missä Iskelmä
> ei vielä ole kuulunut. Koska iskelmä-formaatti tuottaa luultavasti
> maaseudulla ja pienemmissä kaupungeissa paremmin, eikö tässäkin suhteessa
> voida ajatella asetettavan taloudellisen puolen edelle, sillä samalla
> taajuudella jo vuosia kuulunut toinen asema ihan tuosta vaan vaihdetaan
> kuulijoilta mitään kysymättä täysin toiseksi sekä aletaan myymään ko.
> alueella vielä erillistä aluemainosaikaa?
Mistä tiedät että kuuntelijoilta ei kysytä? Eiköhän sbs osaa tehdä
alueella markkinatutkimukset joista käy ilmi mitä ko. alueella halutaan
kuunnella. Eli taas on palvelut kuuntelijoita tarjoamalle heille sitä
musiikkia josta he pitävät. :-)
Transistor
> > Hahhahhahhaa..., kaupallinen radio lähtee tasan tarkkaan omistajiensa
> > rahatarpeista palvellen pelkästään sitä.
>
> Voiton tavoitteleminen on luonnollista kaupalliselle radiolle niin kuin
> kaikille muillekin yrityksille. Se on tämän markkinatalouden idea. Joidenkin
> keskustelijoiden näyttää tosiaankin olevan mahdotonta ymmärtää sitä, että
> raha tulee asemalle vasta kuuntelijoiden jälkeen. Kukaan mainostaja ei maksa
> mainoksen esittämisestä, jos sitä ei kukaan kuule. Kaupalliset asemat on
> ihan pakko tehdä palvelemaan kuuntelijoita, muuten ne kuolevat saman tien
> pois. Onhan tätä yksinkertaista logiikkaa täällä yritetty jankata muidenkin
Ei se ole noin yksinkertaista. Pari näkökohtaa, jotka
kaupallisen soittolistaradion oraakkelit unohtavat
johdonmukaisesti:
1. Suppeiden soittolistojen varassa pyörivät radioasemat
palvelevat lyhytnäköistä pikavoittoajattelua. Kuulijoista
eli asiakkuuksista kannattaisi huolehtia pitkällä kaavalla
eli myös silloin, kun he siirtyvät ns. kypsempään ikään,
musiikkimaku ehkä muuttuu ja kuulijoilla on rahaa ostaa radioaseman
mainostajien tuotteita.
2. Kaupallinen televisio hankkii ohjelmistoonsa ajoittain
ns. laatuohjelmia. Kaupalliset levy-yhtiot voivat tuottaa
osalla jonkin miljoonia myyneen roskalevyn tuottoa jonkin
ns. taiteellisesti kestävämmän produktion. Miksi moista
riskinottoa ei esiinny kaupallisen radion rintamalla?
3. Soittolistaton radio voi pysyä hengissä. Radio
Helsinki tuottanee jopa voittoa tällä hetkellä.
4. Menestyvässä liiketoiminnassa 30 prosenttia on uusia
innovaatioita, tuotekehittelyä ja riskinottoa ja 70 prosenttia
vanhojen rutiinien ja kaavojen toistoa. Miksi radioasemat
eivät uskalla tehdä irtiottoja 30 prosentin alueella vaan
jauhavat samaa yltiövarovaista linjaa vuodesta toiseen?
Väkisinkin jossakin vaiheessa asiakkaat kyllästyvät ja katoavat.
Kaupankäynnin historiassa menestystuotteet ovat syntyneet
luovuudesta, rohkeudesta, riskinotosta ja muista erottumisella.
5. Kaiken ei tarvitse olla niin hassahtaneen totalitaarista
kuin jossain entisessä Neuvostoliitossa. Esimerkiksi kellonaikaan
21-24 voi sijoittaa jonkin erilaisen ohjelman eivätkä
varsinaiset kuulijat, joiden varaan asema ja mainostajat
laskevat liiketaloudellisessa mielessä, siitä mihinkään katoa.
Tuskin he tuolloin radioa edes kuuntelevat.
Pekka Timonen
> 1. Suppeiden soittolistojen varassa pyörivät radioasemat
> palvelevat lyhytnäköistä pikavoittoajattelua. Kuulijoista
> eli asiakkuuksista kannattaisi huolehtia pitkällä kaavalla
> eli myös silloin, kun he siirtyvät ns. kypsempään ikään,
> musiikkimaku ehkä muuttuu ja kuulijoilla on rahaa ostaa radioaseman
> mainostajien tuotteita.
Suppeiden soittolistojen radioasemat tekevät koko ajan tutkimustyötä
kehittääkseen omaa tuotetta. Ja samalla pitävät huolta kuuntelijoistaan.
> 3. Soittolistaton radio voi pysyä hengissä. Radio
> Helsinki tuottanee jopa voittoa tällä hetkellä.
Hienoa!
>
> 4. Menestyvässä liiketoiminnassa 30 prosenttia on uusia
> innovaatioita, tuotekehittelyä ja riskinottoa ja 70 prosenttia
> vanhojen rutiinien ja kaavojen toistoa. Miksi radioasemat
> eivät uskalla tehdä irtiottoja 30 prosentin alueella vaan
> jauhavat samaa yltiövarovaista linjaa vuodesta toiseen?
> Väkisinkin jossakin vaiheessa asiakkaat kyllästyvät ja katoavat.
> Kaupankäynnin historiassa menestystuotteet ovat syntyneet
> luovuudesta, rohkeudesta, riskinotosta ja muista erottumisella.
Kyllä radioasemat kehittyvät kokoajan. Vertaa vaikka Radio Novan
musiikkia aivan alussa tämän päivän musiikkin. Aikamoinen ero!
Kannattaa muistaa että radiokanavan on helppo menettää kuulijansa, se
tapahtuu todella lyhyessä ajassa. Ei Suomalaiset radionkuuntelijat ole
kanava uskollisia, he kuuntelevat sitä kanavaa jolta tulee ohjelmaa
josta he pitävät. Heidän takaisin saaminen on sitten paljon hitaapmi
prosessi, kestää useita kuukausia, ellei vuosia.
aapee
>tapahtuu todella lyhyessä ajassa. Ei Suomalaiset radionkuuntelijat ole
>kanava uskollisia, he kuuntelevat sitä kanavaa jolta tulee ohjelmaa
Mistä näin päättelet? Miten jotkut tässä tapauksessa voisivat kuunnella
Novaa 8h päivässä työpaikallaan ihan vapaaehtoisestikin, vaikka samat biisit
jankkaavat kaiken aikaa? Syitä on monia, yksi niistä olettamus, ettei muilta
hyvin kuuluvilta kanavilta tule sen ihmeellisempää ohjelmaa (mikä joissakin
päin maata voi pitääkin paikkansa YLE1:stä lukuunottamatta, mikä luulisi
helpolla erottuvan nopeammallakin kanavien selailulla) tai ei tiedetä muista
vaihtoehdoista.
>josta he pitävät. Heidän takaisin saaminen on sitten paljon hitaapmi
>prosessi, kestää useita kuukausia, ellei vuosia.
Näin voi olla. Siksi sisältöön voisi Novallakin kiinnittää vähän enemmän
huomiota.
aapee
En tiedäkään, siksi siihen olisi hyvä saada vastaus itse ko. konsernin
edustajalta.
>alueella markkinatutkimukset joista käy ilmi mitä ko. alueella halutaan
>kuunnella. Eli taas on palvelut kuuntelijoita tarjoamalle heille sitä
>musiikkia josta he pitävät. :-)
>
Sadan Loimaan ja Uudenkaupungin releet siirrettiin Iskelmälle vasta nyt
keväällä, 957:n Ikaalisten ja Vammalan lähettimien kohdalla tämä tapahtui
muistaakseni jo edellisenä kesänä. Eli selvästi ollaan UKI/Loimaa-seudulla
tarkasti analysoitu, kummasta saadaan parempaa taloudellista hyötyä -
jatkamalla pääosin Turun asioita käsittelevää Sadan releointia (mille
lähetinluvat alunperin myönnetty) vai puolivaltakunnallista Iskelmää, jonka
kautta voidaan myydä myös alueellisesti mainosaikaa.
Pekka Timonen
> Mistä näin päättelet?
Olen seurannut mm. kuuntelijatutkimuksia.
> Miten jotkut tässä tapauksessa voisivat kuunnella
> Novaa 8h päivässä työpaikallaan ihan vapaaehtoisestikin, vaikka samat biisit
> jankkaavat kaiken aikaa? Syitä on monia, yksi niistä olettamus, ettei muilta
> hyvin kuuluvilta kanavilta tule sen ihmeellisempää ohjelmaa (mikä joissakin
> päin maata voi pitääkin paikkansa YLE1:stä lukuunottamatta, mikä luulisi
> helpolla erottuvan nopeammallakin kanavien selailulla) tai ei tiedetä muista
> vaihtoehdoista.
Jos ohjelma ei miellytä niin yleensä kuunteliat vaihtavat kanavaa
erittäin nopeasti. Sellaisia biisejä joista ei pidetä ei tarvitse montaa
soitaa niin kanava vaihtuu tai radio menee kokonaan kiinni.
> Näin voi olla. Siksi sisältöön voisi Novallakin kiinnittää vähän enemmän
> huomiota.
Ja siihen kiinnitetään erittäin paljon huomiota, tiedoksi vaan sinulle
joka kuuntelet Radio Novaa oliko se nyt kaksi sekunttia vuorokaudessa.
Pekka Timonen
> En tiedäkään, siksi siihen olisi hyvä saada vastaus itse ko. konsernin
> edustajalta.
Jos et tiedä niin miksi menet väittämään että ei kysytä? Täysin
käsittämätöntä :-(
Ikävää että mielummin levitä virheellistä tietoa. :-(
aapee
>
>Olen seurannut mm. kuuntelijatutkimuksia.
Nämä ovat olleet siis Novan omia sisäisiä tutkimuksia vai yleisiä?
>Ja siihen kiinnitetään erittäin paljon huomiota, tiedoksi vaan sinulle
>joka kuuntelet Radio Novaa oliko se nyt kaksi sekunttia vuorokaudessa.
>
Kyllä, näin se oli. Ja tämäkin pari sekuntia tulee bandin selailusta, ei
muusta. Yllättävän nopeasti siitäkin saa vaan sen kuvan, kuinka tiheää
jauhanta on.
Ilkka Rahkonen
> Ei se ole noin yksinkertaista. Pari näkökohtaa, jotka
> kaupallisen soittolistaradion oraakkelit unohtavat
> johdonmukaisesti:
Ilmeisesti me kaupallisten radioiden kanssa tekemisissä olevat tai olleet
annamme jotenkin oudon kuva itsestämme. Eihän se miten joku yksittäinen
radioasema tai ketju tekee lähetyksensä ole ainoa tapa. Maailma on
pullollaan mitä villeimpiä ja intohimoa herättävämpiä tapoja tehdä radiota.
Aina on ollut ja tulee olemaan marginaalissa toimivia asemia, jotka
ennakkoluulottoman kokeilunsa kautta löytävät jonkin poikkeuksellisen tavan
yhdistää asioita ja kas, marginaalista tuleekin mainstreamia!
Ja kohta taas tulee uusi marginaali josta voi löytää näitä vaikutteita.
> 1. Suppeiden soittolistojen varassa pyörivät radioasemat
> palvelevat lyhytnäköistä pikavoittoajattelua. Kuulijoista
Aika hauskaa on että nimimerkki Transistorin tarjoaman WABC linkin takaa
löytyy mainion RCS:n nykyisenPR-vastaavan Tom Zareckin haastattelu jossa hän
kertoo ajoistaa WABC:n teknikkona. Erityisesti keskustelu soittolistojen
silloisesta laajuudesta on hyvinkin verrainnollista tässä ryhmässä käytävään
keskusteluun. Kuunelkaapa!
> eli asiakkuuksista kannattaisi huolehtia pitkällä kaavalla
> eli myös silloin, kun he siirtyvät ns. kypsempään ikään,
> musiikkimaku ehkä muuttuu ja kuulijoilla on rahaa ostaa radioaseman
> mainostajien tuotteita.
Niin, olisi itsemurhaa ellei musiikki muuttuisi soittolistoilla vaan samat
kappaleet soisivat vuodesta toiseen. Siksi kuluttajilta kysymällä saa
parhaan vastuaksen mikä kulloinkin toimii. Siis voittoa ahnaasti
tavoittelevan kuulijalukuja maksimoivan kaupallisen radion näkökulmasta.
> 2. Kaupallinen televisio hankkii ohjelmistoonsa ajoittain
> ns. laatuohjelmia. Kaupalliset levy-yhtiot voivat tuottaa
> osalla jonkin miljoonia myyneen roskalevyn tuottoa jonkin
> ns. taiteellisesti kestävämmän produktion. Miksi moista
> riskinottoa ei esiinny kaupallisen radion rintamalla?
Erittäin hyvä kysymys. Toistaiseksi alikehittyneet mainosmarkkinat ja sen
aiheuttama tarve laittaa kaikki panokset prime timeen, kenties?
> 3. Soittolistaton radio voi pysyä hengissä. Radio
> Helsinki tuottanee jopa voittoa tällä hetkellä.
Tämän kaltaisia radioita saisi olla enemmän. Monimuotoisuus on hieno asia,
kielialueemme ja kaupunkimme vain ovat aika pieniä ja se rajaa taloudellisia
mahdollisuuksia tällaisille radioille. Kunhan radion osuus mainoskakusta
kasvaa edellytykset erilaisten erikoisradioiden synnyttämiseen paranevat.
> 4. Menestyvässä liiketoiminnassa 30 prosenttia on uusia
> innovaatioita, tuotekehittelyä ja riskinottoa ja 70 prosenttia
> vanhojen rutiinien ja kaavojen toistoa. Miksi radioasemat
> eivät uskalla tehdä irtiottoja 30 prosentin alueella vaan
> jauhavat samaa yltiövarovaista linjaa vuodesta toiseen?
> Väkisinkin jossakin vaiheessa asiakkaat kyllästyvät ja katoavat.
> Kaupankäynnin historiassa menestystuotteet ovat syntyneet
> luovuudesta, rohkeudesta, riskinotosta ja muista erottumisella.
Mikä suomalainen radio on mielestäsi tästä hyvä esimerkki?
> 5. Kaiken ei tarvitse olla niin hassahtaneen totalitaarista
> kuin jossain entisessä Neuvostoliitossa. Esimerkiksi kellonaikaan
> 21-24 voi sijoittaa jonkin erilaisen ohjelman eivätkä
> varsinaiset kuulijat, joiden varaan asema ja mainostajat
> laskevat liiketaloudellisessa mielessä, siitä mihinkään katoa.
> Tuskin he tuolloin radioa edes kuuntelevat.
Jep sinne mahtuu hyvää kauraa. Ei kun tekemään vaan ja miettimään miten
sille saadaan rahoitus. Valmiin konseptin kanssa onkin sitten hyvä lähestyä
radioasemaa.
Ilkka
Pekka Timonen
> Nämä ovat olleet siis Novan omia sisäisiä tutkimuksia vai yleisiä?
Ihan yleisiä tutkimuksia.
Transistor
> > 4. Menestyvässä liiketoiminnassa 30 prosenttia on uusia
> > innovaatioita, tuotekehittelyä ja riskinottoa ja 70 prosenttia
> > vanhojen rutiinien ja kaavojen toistoa. Miksi radioasemat
> > eivät uskalla tehdä irtiottoja 30 prosentin alueella vaan
> > jauhavat samaa yltiövarovaista linjaa vuodesta toiseen?
> > Väkisinkin jossakin vaiheessa asiakkaat kyllästyvät ja katoavat.
> > Kaupankäynnin historiassa menestystuotteet ovat syntyneet
> > luovuudesta, rohkeudesta, riskinotosta ja muista erottumisella.
>
> Kyllä radioasemat kehittyvät kokoajan. Vertaa vaikka Radio Novan
> musiikkia aivan alussa tämän päivän musiikkin. Aikamoinen ero!
Kyse on ollut taantumisesta, sillä luovuutta, rohkeutta
ja riskinottoa on vähennetty.
Luovuus, rohkeus ja riskinotto olisivat kuitenkin avainsanoja,
jotka voisivat taata liikeyritykselle pitkän tähtäimen jatkuvuuden.
Yltiökonservatiivinen, lähinnä pystyyn kuolleelta kuulostava linja
ei vain kyllästytä kuulijoita vaan näivettää myös henkilökunnan
zombieiksi, jotka alkavat tähyillä elähdyttävämpää työpaikkaa muualta.
Radioasema menettää parhaat voimansa, kuulijansa, mainostajansa ja
joutaa lopulta kyydittäväksi kaatopaikalle. Vaikka aseman kuulijaluvut
olisivat sinänsä lähdekriittistä tarkastelua kaipaavien tilastojen
mukaan kasvussa lyhyellä, parin vuoden jännitteellä, on perin
kyseenalaista, jaksaako yleisö kuunnella Suurlähettiläiden
mestariteoksia uudestaan ja uudestaan vielä vuonna 2006 - 2010.
Vähemmän neuvostoliittolainen linja pitäisi aseman virkeänä ja
tasaisin
välein uudistuvana. Hallittu riskinotto, uuden etsintä ja kokeilu
virkistäisi kuulijoita ja toisi kenties menetettyjä sieluja takaisin.
Asema takoisi pikavoittojen asemesta rahaa pidemmällä aikavälillä.
Jouni Nousiainen
> erittäin nopeasti. Sellaisia biisejä joista ei pidetä ei tarvitse montaa
> soitaa niin kanava vaihtuu tai radio menee kokonaan kiinni.
Viime yönä (loman loputtua), ja töiden alkaessa jouduin taas kuuntelemaan
ajoittain Novaa. Mainittakoon muuten tässä yhteydessä, että en ole missään
radioalan firmassa tai vastaavassa töissä. Paljon kappalevalikoima ei ole
korvakuulolla muuttunut siitä, mitä se oli reilut 4 viikkoa sitten. Hyviäkin
kappaleita joukossa oli, mutta joukkoon mahtuu _edelleen_ niitä aivan
puhkisoitettuja. Hyväkin kappale tuntuu jatkuvasti soitettuna ryvettyvän,
jolloin ei enää kehtaa kuunnella. Jatkuvasti soivissa kappaleissakin on
ollut hyviä kappaleita, mutta niitä ei kyllä jos radiota kuuntelee
nykyaikana, niin enää jaksa sitten ainakaan omilta cd-levyiltä kuunnella. En
sitten tiedä miltä ne kuulostaa sen mielestä, joka kuuntelee kanavaa myös
vapaa-aikanansa, jos ne minun vähäisellä kuuntelulla jo tuntuu
puhkisoitetulta. Tuntui, että varsinaisia uutuuksia on vähemmän, kuin esim.
kevättalvella. Tosin en vielä yhden yön kuuntelun perusteella voi vahvistaa
tuota. En huomannut erityisiä biisien lyhentämisiä, muuta kuin korkeintaan
sillon kun tasatunnin uutiset pukkas päälle. Mutta yksi juttu ihmetytti,
että moneen kertaan se välitunnari "Radio Nova" soitettiin kaksi kertaa
perätysten. Se jälkimmäinen tunnari ei välttämättä ollu ihan täysin
samanlainen, kuin se ekana soinut. Onkohan kyseessä tarkoitus, vai
ohjelmointivirhe?
J.N
Antti Koivumäki
<pekka.j...@luukku.com> wrote:
>Mistä tiedät että kuuntelijoilta ei kysytä? Eiköhän sbs osaa tehdä
>alueella markkinatutkimukset joista käy ilmi mitä ko. alueella halutaan
>kuunnella. Eli taas on palvelut kuuntelijoita tarjoamalle heille sitä
>musiikkia josta he pitävät. :-)
Minulle on sinänsä yks hailee millaisia markkinatutkimuksia
kaupalliset asemat tekee koska kuuntelu on aina pakko lopettaa
ensimmäiseen mainoskatkoon.
Mutta kiinnostaisi tietää, millainen markkinatutkimus on mahtanut olla
se, jonka perusteella YleX on koko kesän päivästä toiseen, viikosta
toiseen, kuukaudesta toiseen soittanut 1 - n kertaa päivässä
Apulannan Jumalan, eikä mitään muuta Apulannan kappaleita (paitsi
taisi vahingossa kerran lipsahtaa Hiekka, saikohan toimittajaparka
kovatkin nuhteet musiikkipäälliköltä?). Minkälaisen tutkimuksen
tuloksia analysoimalla YleX on mahtanut päätyä juuri tähän ratkaisuun,
eikä esim. sellaiseen, että Suomen kenties suosituimman rokkibändin
uusimmalta levyltä, ja muiltakin levyiltä, soitettaisiin aika lailla
monipuolisesti eri kappaleita pitkin kesää?
(Apulanta ja Jumala on vain yksi esimerkki aika monesta
mahdollisesta.)
No, kun osaa tutkia oikealla tavalla, saa haluamansa tuloksen. Eli
tässä tapauksessa tuloksen, jolla YleX:n väki saa ohjelma-ajan
täytettyä mahdollisimman vähällä vaivalla.
Tämä nyt ei ole Pekka Timoselle erityisesti suunnattu kysymys, onpahan
vaan tällainen huokaustyyppinen ihmettely, kun tuli kesän aikana
kuunneltua mökillä aika paljon YleX:ää. Alkoi käydä elokuuta kohti
aika sietämättömäksi.
AK.
Jouni Nousiainen
> se, jonka perusteella YleX on koko kesän päivästä toiseen, viikosta
> toiseen, kuukaudesta toiseen soittanut 1 - n kertaa päivässä
> Apulannan Jumalan, eikä mitään muuta Apulannan kappaleita (paitsi
> taisi vahingossa kerran lipsahtaa Hiekka, saikohan toimittajaparka
> kovatkin nuhteet musiikkipäälliköltä?). Minkälaisen tutkimuksen
> tuloksia analysoimalla YleX on mahtanut päätyä juuri tähän ratkaisuun,
> eikä esim. sellaiseen, että Suomen kenties suosituimman rokkibändin
> uusimmalta levyltä, ja muiltakin levyiltä, soitettaisiin aika lailla
> monipuolisesti eri kappaleita pitkin kesää?
>
En tiedä mikä Ylexiä riivaa, kun se on asema joka ei ainakaan minua
kiinnosta enkä kuuntele sitä. Mutta ilokseni olen huomannut, että Radio
Suomen musiikkivalikoima on mennyt selvästi (edelleen) parempaan suuntaan.
Koskee ainakin Yöradion lähetyksiä, mutta koskee myös muutamia
maakuntaradioita. Yöradion tekniikan käytössä tuntuu toimittajilla olevan
vielä oppimista. (tämäkin siis edelleen) En sulata esim. sitä, että Ylen
Aamu tunnareita kuullaan jo pitkin Yöradion lähetystä. Tätä tapahtuu usein,
viimeksi menneenä viikonloppuna. Musiikkipuolella ollaan luovuttu siitä,
mihin vuoden alussa ilmeisesti pyrkivät eli kaupallisten kanavien
matkimiseen. Nyt kuulee myös kappaleita, joita kuuli ns. "vanhan radion
aikaan". Tämä ei voi olla pelkkää hetken sattumaa, sillä olen pari päivää
sitten loppuneen kesälomani aikana kuunnellut eräitä Ylen lähetyksiä
melkoisen paljon. Silti on olemassa vaara, että kyse on vain eräänlaisesta
"tunnusteluvaiheesta", jolla tutkitaan mitä radion pitäisi soittaa.
J.N
Jouni Nousiainen
> kaupalliset asemat tekee koska kuuntelu on aina pakko lopettaa
> ensimmäiseen mainoskatkoon.
Ainakin minulle on kehittynyt sellainen mainosfiltteri, että pystyn
ohittamaan ne vaikka radio pauhaisi normaalivolumella. Jos joku kysyy multa,
että mitä radiossa on vaikka viimeksi mainostettu niin en yleensä muista.
Näin on käynytkin, eli kerran erään gallupin tutkija soitti, ja ihmetteli
vähän että vaikka kuuntelen radiota tuntimäärissä paljon niin en muista
yhtään mitä mainoksia olen kuullut viime aikoina. Piti sitten keksiä eräs
tuote, jonka mainoksen luulen kuulleeni. Tietysti jos keskityn
tarkoituksella kuuntelemaan jotain mainosta, niin muistan sen kuulleeni
myöhemminkin. Itseasiassa vaikka kuinka kuuntelisin kaupallisia kanavia,
niin nuo mainokset ei vaikuta mitenkään ostopäätökseen. Sama vaikutus on
telkkarimainoksilla. Ne voi käydä jopa ärsyttämään jolloin tuote / palvelu
jää varmuudella ostamatta. Tunnen ainakin muutamia joihin ne aiheuttaa saman
vaikutuksen. Mutta sitävastoin jos kuulen musiikkikappaleen, josta on jo
tullut huonoja muistoja senkin takia että on yksinkertaisesti kuullut liian
monta kertaa, niin väännän radion hiljaiselle, tai kokeilen tuleeko joltain
muulta kanavalta paremmin kuunneltavaa.
J.N
Matti Saarinen
> 1. Suppeiden soittolistojen varassa pyörivät radioasemat palvelevat
> lyhytnäköistä pikavoittoajattelua. Kuulijoista eli asiakkuuksista
> kannattaisi huolehtia pitkällä kaavalla eli myös silloin, kun he
> siirtyvät ns. kypsempään ikään, musiikkimaku ehkä muuttuu ja
> kuulijoilla on rahaa ostaa radioaseman mainostajien tuotteita.
En usko niiden, jotka nyt kuuntelevat jotain tiettyä kaupallista
radioasemaa hylkäävän asemaansa. Jos kuulijan musiikkimaku vastaa
nyt tämän aseman lähettämää musiikkia ja hän ei kuuntele mitään
muuta, kuinka hänen musiikkimakunsa voisi muuttua?
> 3. Soittolistaton radio voi pysyä hengissä. Radio Helsinki tuottanee
> jopa voittoa tällä hetkellä.
Radio Helsinki onkin sitten ainoa positiivinen ilmiö Suomen
radiotarjonnassa. Nyt olen ollut toista viikkoa Helsingissä ja
pystynyt kuuntelemaan Radio Helsingin tarjontaa eikä korviini ole
sattunut kertaakaan. Valitettavasti jo ensi viikolla joudun
palaamaan töihin ja siten takaisin Tampereelle. Sitten radiosta
voi enää kuunnella vain joka toinen viikko Yle 1:ltä tulevan
Hannu Taanilan sävelradion. Muuta varmasti kuuntelukelpoista
radio-ohjelmatarjontaa Tampereella ei ole.
> 4. Menestyvässä liiketoiminnassa 30 prosenttia on uusia
> innovaatioita, tuotekehittelyä ja riskinottoa ja 70 prosenttia
> vanhojen rutiinien ja kaavojen toistoa. Miksi radioasemat
> eivät uskalla tehdä irtiottoja 30 prosentin alueella vaan
> jauhavat samaa yltiövarovaista linjaa vuodesta toiseen?
Koska se kannattaa. Suuri yleisö ei ajattele eikä sitä kiinnosta,
kunhan vaan radio tarjoaa samaa tuttua ja turvallista
äänimaailmaa. Muutokset ovat pelottavia ja lisäävät epävarmuutta.
Siksi niitä ei haluta.
--
- Matti -
Lauri Uusitalo
> Sitten radiosta
> voi enää kuunnella vain joka toinen viikko Yle 1:ltä tulevan
> Hannu Taanilan sävelradion. Muuta varmasti kuuntelukelpoista
> radio-ohjelmatarjontaa Tampereella ei ole.
Älä nyt aivan luovuta. Onhan sunnuntaisin vielä Onnen Päivä.
Lauri
Transistor
> > 4. Menestyvässä liiketoiminnassa 30 prosenttia on uusia
> > innovaatioita, tuotekehittelyä ja riskinottoa ja 70 prosenttia
> > vanhojen rutiinien ja kaavojen toistoa. Miksi radioasemat
> > eivät uskalla tehdä irtiottoja 30 prosentin alueella vaan
> > jauhavat samaa yltiövarovaista linjaa vuodesta toiseen?
> > Väkisinkin jossakin vaiheessa asiakkaat kyllästyvät ja katoavat.
> > Kaupankäynnin historiassa menestystuotteet ovat syntyneet
> > luovuudesta, rohkeudesta, riskinotosta ja muista erottumisella.
>
> Mikä suomalainen radio on mielestäsi tästä hyvä esimerkki?
Nimiä ei ehkä tarvitse erikseen mainita. Riittää, että
tutkii helsinkiläistä ja tamperelaista radiotoimintaa
vuodesta 1985 seuraavan vuosikymmenen alkupuoliskolle.
Kyseiset radioasemat eivät menneet koskaan konkurssiin
- tosin omistajat vaihtuivat. Väitteelle, jonka mukaan
uuden luonti ja poikkeavuus johtaisi pikaiseen vararikkoon
suomalaisessa radiokentässä, ei yksinkertaisesti ole todisteita.
Nykyisistä asemista muuan helsinkiläinen paikallisradio
kulkee omia polkujaan. Maine säilyy, vaikka asema kellahtaisi
nurin jo ensi viikolla.
> > 5. Kaiken ei tarvitse olla niin hassahtaneen totalitaarista
> > kuin jossain entisessä Neuvostoliitossa. Esimerkiksi kellonaikaan
> > 21-24 voi sijoittaa jonkin erilaisen ohjelman eivätkä
> > varsinaiset kuulijat, joiden varaan asema ja mainostajat
> > laskevat liiketaloudellisessa mielessä, siitä mihinkään katoa.
> > Tuskin he tuolloin radioa edes kuuntelevat.
>
> Jep sinne mahtuu hyvää kauraa. Ei kun tekemään vaan ja miettimään miten
> sille saadaan rahoitus. Valmiin konseptin kanssa onkin sitten hyvä lähestyä
> radioasemaa.
Ei siihen mitään "rahoitusta" välttämättä tarvita. Jos
prime timen ulkopuolella (esim. 22-24) on tarkoitus
soittaa muutenkin musiikkia, niin samalla hinnalla
paikalle voi istuttaa jonkin hieman marginaalisemman
musiikin erikoisohjelman.
Tietysti kunnon toimitettu ohjelma olisi paras
ratkaisu, mutta jos sellaiseen ei ole mahdollisuutta,
niin nonstopkin kelpaa. Itse asiassa monet arvostavat
nykyisin nonstop-ohjelmia, koska levyjen väliin
tunkevat "radiopersoonat" ovat monella asemalla käyneet
rasittaviksi.
Esimerkiksi Tanskan julkisen radion digitaalinen DR Rock
-kanava (http://www.dr.dk/ -> Hör radio -> DR Rock)lähettää
vanhanaikaista rockmusiikkia nonstoppina vuorokauden ympäri.
Kappaleen nimi tulee WWW-sivulla ruutuun, mikäli tietoa kaipaa.
Uudenmaan läänin ulkopuolella olisi tällä hetkellä selkeä
markkinarako sille hieman marginaalisemmalle musiikille,
jota analogisessa mielessä vain pääkaupunkiseudulla kuuluva
YLE Radio Q lähettää iltaohjelmissaan. Kaupallisten
asemien pystyynkuolleisuudesta, kekseliäisyyden puutteesta
tai yleisestä neuvostoliittolaisuudesta johtunee, ettei
kukaan ole hyökännyt apajille. Samoin tilaa olisi sille
musiikille, jolle YLE Q:ssa ei ole erikoisohjelmaa, kuten
esimerkiksi Classic Rock.
Marginaalisempien ohjelmien soittolistojen pitää luonnollisesti
olla laajempia kuin normaaliohjelmien ja mukaan pitää mahduttaa
myös harvinaisuuksia kuten albumiraitoja ja singlen B-puolia.
Pelkkä 50 suurimman hitin vatkaaminen olisi ratkaisu, jossa
pystyynkuolleisuutta torjuttaisiin kuolemalla pystyyn.
Vesa Hienonen
news:e3086010.0308...@posting.google.com...
> Neuvostoliitossa ja muissa jo eteen
> menneissä kommunistisissa maissa
> radiotoiminta oli tarkkaan valvottua.
> Toimituspäällikkö oli usein kommunistisen
> puolueen politrukki, joka vahti, että
> ohjelmisto palveli puolueen kokonaisetua.
>
> Ohjelmien sisältö määrättiin ylhäältä päin
> etukäteen, ja soitettava musiikki valittiin
> tiheällä seulalla. Politrukki tarkisti soittolistan
> oikeaoppisuuden. Esimerkiksi länsimaisista
> hittikappaleista ei usein saaanut soittaa
> alkuperäistä vaan oli tyydyttävä kotimaiseen
> käännösversioon, joka monesti oli instrumentaali.
>
> Soittolistaradiot jatkavat neuvostoliittolaisen
> radiotoiminnan perinnettä Leninin ja Stalinin
> viitoittamaa tietä sosialistisen internationalismin
> hengessä. Kommunistisen puolueen politrukin virkaa
> hoitaa musiikkipäällikkö, joka laatii suppean,
> ideologisesti puhdasoppisen soittolistan sallituista
> levyistä. Radioaseman toimittajien tehtävänä on
> palvella ideologista kokonaisetua ja jättää ohjelman
> sisällön suunnittelu korkeampien virkailijoiden
> huoleksi.
Erittäin osuva vertaus.
Transistor
> Jos ohjelma ei miellytä niin yleensä kuunteliat vaihtavat kanavaa
> erittäin nopeasti. Sellaisia biisejä joista ei pidetä ei tarvitse montaa
> soitaa niin kanava vaihtuu tai radio menee kokonaan kiinni.
Tuo on perustelu, joka ei ole koskaan oikein
säväyttänyt loogisuudellaan.
Kaupallinen radio lähettää myös mainoksia,
jotka nimenomaan ovat kuulijaa ärsyttäviä,
mikäli ne ovat suinkin ammattitaidolla
tehtyjä.
Jos kuulijat kestävät vastaanottaa normaalin
kolmen minuutin mainospläjäyksen, niin kyllä
sen jälkeen voi rauhassa soittaa vaikka ylätatralaisia
lehmänetsintälauluja ilman huolta yleisökadosta.