Korkeushyppykisat
Tutkija
hyppääjän vauhdinottoradalla niin, että hyppääjän täytyi tehdä mutka
joka hyppykerralla. Mitä järkeä tässä on, oliko toimitsija sokea vai
mistä on kysymys ?
KK
"Tutkija" <pert...@hotmail.com> kirjoitti
viestiss�:6779ec26-eaf3-4d77...@p23g2000vbl.googlegroups.com...
Seurasin kerran er�st� korkeushyppykisaa. Toimitsija seisoi suoraan
hypp��j�n vauhdinottoradalla niin, ett� hypp��j�n t�ytyi tehd� mutka
joka hyppykerralla. Mit� j�rke� t�ss� on, oliko toimitsija sokea vai
mist� on kysymys ?
***************************************
Toimitsija auttoi hypp��j��: hypp��j�n vauhdinottomatka piteni, joten vauhti
parani, siisp� hyppy onnistui korkeammalle. Kaikki aivan lain mukaisesta, ei
dopingia lainkaan.
- k
Aki Karppinen
"KK" <kek...@hotmail.com> kirjoitti viestiss�
news:7kWDm.30910$La7....@uutiset.elisa.fi...
>
> "Tutkija" <pert...@hotmail.com> kirjoitti
>
viestiss�:6779ec26-eaf3-4d77...@p23g2000vbl.googlegroups.com.
..
> Seurasin kerran er�st� korkeushyppykisaa. Toimitsija seisoi suoraan
> hypp��j�n vauhdinottoradalla niin, ett� hypp��j�n t�ytyi tehd� mutka
> joka hyppykerralla. Mit� j�rke� t�ss� on, oliko toimitsija sokea vai
> mist� on kysymys ?
>
> ***************************************
>
> Toimitsija auttoi hypp��j��: hypp��j�n vauhdinottomatka piteni, joten
vauhti
> parani, siisp� hyppy onnistui korkeammalle. Kaikki aivan lain mukaisesta,
ei
> dopingia lainkaan.
>
> - k
- Oskari Fr�seenin (paras suomalainen korkeushypp��j� t�ll�hetkell�) v�itti
mielenterveyshoitajani Heli Ruukin kuntouskodista olevan LUOKKAKAVERINSA?
Onkohan totta?
+ Ep�onnistui 229:n ylityksess� Berliiniss�, mutta 225 meni...
* Ruotsi-ottelussakin taisi v�h�n flimboilla....
/ Ja Tero J�rvenp��n n�in TTY:n pihalla, taitaa olla YLIOPISTO-OPISKELIJA
H�nkin!
= En menny keskustetelmaan, koska Veikko olisi vain vittuillut, ett� heitit
vain 75:n koska synnyin 1975... Ois voinu tulla ter�v� laaki kohden otsan
keskikohtaa, jos oisin sen tehnyt...
= Olen muuten my�s laskenut optimaalisen keih��nheiton pituuden, EN ihan
maksimivoimilla, mutta sellaisilla huippuheitt�j�j�n keskiarvoilla:
http://personal.inet.fi/koulu/karppi/Keihas.htm
- Hiukan laiskotti, kun en ruvennut kolmannen asteen yht�l�� ratkomaan,
vaikka tied�n kuinka sen voi tehd�! No ehk� joskus my�hemmin lis��n sen
tonne...
+ Mutta vakiotermi poistettuna siis olen kaksinkertaisen toisenasteen
yht�l�n tossa ratkaissut!
* Please, etsik�� laskusta virheet!
= Vakiotermi oli vain keih��nheitt�j�n pituus, k�yt�nn�ss�, sill� ei kovin
montaa kymment� sentti� saa heitolle lis�� mittaa, jos muuten samat arvot...
Erkki Esimerkki
> Seurasin kerran er�st� korkeushyppykisaa. Toimitsija seisoi suoraan
> hypp��j�n vauhdinottoradalla niin, ett� hypp��j�n t�ytyi tehd� mutka
> mist� on kysymys ?
Toimitsija oli n�k�aistilla varustettu. H�nen teht�v�ns� on mm.
n�k�aistimusten perusteella tuomita hyppysuoritus onnistuneeksi tai
ep�onnistuneeksi.
hesekiel putro
Useimmat hyppijät muuttavat suuntaa vauhdinotossa optimoidessaan
tulokulmansa rimalle. Toimitsija tunsi hyppääjän vauhdinottotavan eikä
omasta tai hyppääjän mielestä estänyt vauhdinottoa.
P.S. Puuttuukohan tästä vielä jokunen asiaan liittyvä keskusteluryhmä?
Osku
> Tutkija kirjoitti:
>> Seurasin kerran er�st� korkeushyppykisaa. Toimitsija seisoi suoraan
>> hypp��j�n vauhdinottoradalla niin, ett� hypp��j�n t�ytyi tehd� mutka
>> mist� on kysymys ?
>
> Useimmat hyppij�t muuttavat suuntaa vauhdinotossa optimoidessaan
> tulokulmansa rimalle. Toimitsija tunsi hypp��j�n vauhdinottotavan eik�
> omasta tai hypp��j�n mielest� est�nyt vauhdinottoa.
>
> P.S. Puuttuukohan t�st� viel� jokunen asiaan liittyv� keskusteluryhm�?
-- puuttuu seiv�shypp��j�t
Pasi Pikkupeura
> Useimmat hyppij�t muuttavat suuntaa vauhdinotossa
> optimoidessaan tulokulmansa rimalle.
Korkeushypyn vauhti ei tule miss��n vaiheessa kohtisuoraa rimaa kohden.
Kyse ei ole niink��n tulokulmasta, hypp��j�h�n voisi ottaa vauhtinsa
sivustakin, vaan kikka on juuri vauhdin loppuosan kaarrejuoksussa.
Kaarrejuoksun avulla hypp��j� saa paremmin optimoitua vauhtinsa ja
suunnattua voiman oikein.
Toisin kuin esim. pituushypyss�, jossa hypp��j� ennen lankulle tuloa
laskee aktiivisesti painopistett��n toiseksi viimeisell� askeleella,
kaarrejuoksussa korkeushypp��j�n painopiste laskee kallistuksen
ansiosta ik��n kuin itsest��n ja liikkeess� on my�s rotaatiota.
Sitten ei muuta kuin ponnistavaa takatassua maahan, suunta kohti
rimaa ja lingotaan itsens� taivasta kohden.
Erkki Esimerkki
Suoritusta helpottaa jos korkeushypp��j� on kiero. Esim. Kekkonen
menestyi korkeushypp��j�n� koska oli niin kiero ett� hattukin piti
laittaa kiert�m�ll� p��h�n.
Tutkija
hesekiel putro
> "hesekiel putro" kirjoitti:
>> optimoidessaan tulokulmansa rimalle.
>
> Korkeushypyn vauhti ei tule missään vaiheessa kohtisuoraa rimaa kohden.
> Kyse ei ole niinkään tulokulmasta, hyppääjähän voisi ottaa vauhtinsa
> sivustakin, vaan kikka on juuri vauhdin loppuosan kaarrejuoksussa.
Kyllä se tulokulmakin on tärkeä. Ja selvä se vielä tietysti juu, että
ottavat vauhdin jokainen totta maar juuri itselleen sopivimmilla
mutkilla ja ilmeillä, myös ne vauhditonta pomppivat.
hesekiel putro
> Pasi Pikkupeura kirjoitti:
>> "hesekiel putro" kirjoitti:
>>> optimoidessaan tulokulmansa rimalle.
>>
>> Korkeushypyn vauhti ei tule missään vaiheessa kohtisuoraa rimaa kohden.
>> Kyse ei ole niinkään tulokulmasta, hyppääjähän voisi ottaa vauhtinsa
>> sivustakin, vaan kikka on juuri vauhdin loppuosan kaarrejuoksussa.
>>
>> suunnattua voiman oikein.
>>
>> Toisin kuin esim. pituushypyssä, jossa hyppääjä ennen lankulle tuloa
>> laskee aktiivisesti painopistettään toiseksi viimeisellä askeleella,
>> kaarrejuoksussa korkeushyppääjän painopiste laskee kallistuksen
>> ansiosta ikään kuin itsestään ja liikkeessä on myös rotaatiota.
>>
>> Sitten ei muuta kuin ponnistavaa takatassua maahan, suunta kohti
>
> Suoritusta helpottaa jos korkeushyppääjä on kiero. Esim. Kekkonen
> menestyi korkeushyppääjänä koska oli niin kiero että hattukin piti
> laittaa kiertämällä päähän.
>
>
Kekkosen hyppytyyli oli saksi vai eikö. Siitä oli ehkä valtakunnalle
myöhemmin muutakin hyötyä.
Pasi Pikkupeura
> Kyll� se tulokulmakin on t�rke�.
On toki, mutta syy siihen, ett� korkeushypyss� vauhdin loppuosa on
kaartava, ei ole tulokulman optimoinnissa vaan ihan fysiikan laeissa ja
ihmisen biomekaniikassa.
Kaarrejuoksussa keho on kallistuneena ja hypp��j�t saavat siten kehon
painopistett� alemmaksi. Kun kaarrejuoksusta tullaa ponnistukseen, on
kehon painopisteen liikerata jo valmiiksi nouseva.
> Ja selv� se viel� tietysti juu, ett�
> ottavat vauhdin jokainen totta maar juuri itselleen sopivimmilla
> mutkilla
Riippuen lajiosaamisesta ja fyysisist� ominaisuuksista pient� eroa voi
rimalle tulossa olla, mutta noin p��piirteiss��n huippuhypp��jien
vauhtitekniikassa ei maallikon silm��n juuri eroa ole.
Jossain yl�asteen liikuntatunnilla asia on toki eri. Siell�h�n vain
yritet��n apinoida sit� mit� on televisiossa n�hty tiet�m�tt� sen
enemp�� miksi niin tehd��n.
--
Pasi Pikkupeura
pasi.pikkupeura @ jippii.if.invalid
Erkki Esimerkki
>>>
>>> Toisin kuin esim. pituushypyss�, jossa hypp��j� ennen lankulle tuloa
>>> laskee aktiivisesti painopistett��n toiseksi viimeisell� askeleella,
>>> kaarrejuoksussa korkeushypp��j�n painopiste laskee kallistuksen
>>> ansiosta ik��n kuin itsest��n ja liikkeess� on my�s rotaatiota.
>>
>> menestyi korkeushypp��j�n� koska oli niin kiero ett� hattukin piti
>> laittaa kiert�m�ll� p��h�n.
>>
>>
> my�hemmin muutakin hy�ty�.
Ehk�. Kekkonen hypp�si saksaamalla siksi ett� hypp��j�n kierous ei olisi
paljastunut ennen aikojaan kaikelle kansalle. Floppaamalla Kekkonen
olisi voinut hyp�t� helposti noin 270cm.
hesekiel putro
> hesekiel putro kirjoitti:
>>>>
>>>> Toisin kuin esim. pituushypyssä, jossa hyppääjä ennen lankulle tuloa
>>>> laskee aktiivisesti painopistettään toiseksi viimeisellä askeleella,
>>>> kaarrejuoksussa korkeushyppääjän painopiste laskee kallistuksen
>>>> ansiosta ikään kuin itsestään ja liikkeessä on myös rotaatiota.
>>>
>>> menestyi korkeushyppääjänä koska oli niin kiero että hattukin piti
>>> laittaa kiertämällä päähän.
>>>
>>>
>> Kekkosen hyppytyyli oli saksi vai eikö. Siitä oli ehkä valtakunnalle
>> myöhemmin muutakin hyötyä.
>
>
Kekkonen olisi siis pärjännyt kommandojoukoissa erinomaisesti.
Sietäisimme olla ylpeitä hänestä! Entä olisiko floppaustyyli muuttanut
myös Valtakuntamme historiaa? Ja entä me muut, olisiko kohtalo suonut
meille vain kurjista kurjimman orjan osan vai olisiko se ollut suopea
vähäväkiselle kansallemme ja tuonutkin menestystä ja kunniaa kuten nyt?
En nyt tässä luonnollisestikaan tarkoita näitä viime ajan kunniattomia
vaalirahoja. Kekkonen ei ainakaan olisi sellaiseen ryhtynyt, kunnian
mies kun oli!