UKK-kävelytestin kuntoindeksi ( vastaus Markusensiolle 11.10.02)
Ari Mänttäri
tässä hieman perustietoa UKK-kävelytestistä ja kuntoindeksistä:
UKK-kävelytesti on kestävyyssuorituskyvyn, tarkemmin ilmaisten,
maksimaalisen hapenkulutuksen arviointimenetelmä. Maksimaalinen
hapenkulutus suhteessa oman kehon painoon on yleisesti tunnettu ja
paras yksittäinen hengitys- ja verenkiertoelimistön suorituskyvyn
mittari. Muita samaa asiaa arvioivia kenttätestejä ovat esim.
erilaiset STEP-testit, polkupyöräergometritestit ja vaikkapa Cooperin
12 min testi. Kävelytestissä maksimaalinen hapenkulutus on tuloksen
käytännön ymmärrettävyyden vuoksi laskennallisesti muutettu
kuntoindeksiksi (100 = keskimääräinen omassa ikäryhmässä sukupuoli
huomioiden). Kuntoindeksi on siis suorassa yhteydessä kehon painoon
suhteutettuun maksimaaliseen hapenkulutukseen, ei irrallaan siitä.
Kuntoindeksiin tai maksimaaliseen hapenkulutusarvioon vaikuttavat
oleellisimmin 2 km kävelyaika, loppusyke, ikä, kehon painoindeksi
(paino jaettuna pituuden neliöllä) ja sukupuoli. Näin havaittiin
vuonna 1991 tehdyssä alkuperäistutkimuksessa, jossa kävelytesti
kehitettiin. Nämä muuttujat selittävät n. 75% todellisesta
suorituskyvystä. Tämä on tyypillinen tarkkuus myös muille
suorituskykyä arvioiville testeille. 100 % selitysosuuteen ei päästä
millään tunnetulla arviointimentelmällä.
>Olen pitemmän aikaa ihmetellyt jo parikymmentä vuotta vanhan
>otsikkotestin sitkeää pysyttelyä mm. erilaisten kuntoutuslaitosten
>testivalikoimassa. Kyseessähän on kahden kilometrin mittainen kävely,
>johon käytetty aika ja syke suorituksen jälkeen mitataan. Näille on
>annettu joku painokerroin siten, että sykkeen ja suoritusajan
suureneminen
>merkitsee huonompaa kuntoa, mikä tietysti on loogista. Mutta näiden
>laskukaavojen loppuosat ovat jotensakin käsittämättömiä:
>Kuntoindeksin laskentakaavojen loppuosiksi tulevat 175-senttiselle
>miehelle:
>-paino*0.85+ ikä*0.2
>ja 165-senttiselle naiselle:
>-paino*0.40+ ikä*0.4
>Ylläolevien kaavojen perusteella törmätään sellaiseen fysikaaliseen
>järjettömyyteen, että 175-senttinen mies, joka kantaa 30 kilon
>ylimääräistä "säkkiä" on 25.5 kuntopistettä (normaalikunto
>ikäluokassaan on 100 pistettä) huonompikuntoinen kuin samalla ajalla
>kävelymatkan ja samalla loppusykkeellä suorittanut solakka ikätoveri.
UKK-kävelytesti ei ole maksimaalinen (uupumukseen asti tehty) testi.
Jos testi tehtäisiin uupumukseen asti olisi "aerobisen
suorituskyvyn/maksimaalisen hapenkulutuksen/kuntoindeksin" arvioiminen
huomattavasti helpompaa ja myös tarkempaa eikä kehon painolla olisi
tässä tapauksessa juurikaan merkitystä. Ohjeiden mukaan turvallisesti
suoritetun kävelytestin rasittavuus on n. 80-85%
maksimisuorituskyvystä. On täysin mahdollista, että samanikäiset
testattavat saavuttavat saman loppuajan ja vieläpä saman loppusykkeen.
Alkuperäistutkimus osoitti, että henkilöt joiden painoindeksi
edelläkuvatussa tapauksessa on selvästi suurempi (ylimääräinen massa
on yleensä rasvakudosta, bodarit ovat tietenkin asia erikseen),
savuttavat heikomman lopputuloksen (kuntoindeksin/maksimaalisen
hapenkulutuksen), koska heillä on vähemmän suorituskykyreserviä
käytössään jokaista kehon painokiloa kohden. Solakan painoindeksi on
siis 24 kg/m2 (175 cm ja 73,5 kg) ja ylipainoisen 34 kg/m2 (175 cn
ja 104 kg). Eroa on tässä tapauksessa juuri tuo Markusension
mainitsema 30kg. Toimivaa lihasmassa suhteessa liikuteltavaan kehoon
on solakalla huomattavasti enemmän ja matkaa maksimiin on vielä 20%
(80%->100%) ja se on "kovaa ylämäkeä".
Säkkien kantamisen sijaan asiaa voisi ajatella myös päinvastoin. Mitä
30 kg:n painon pudottaminen aivan oikeasti merkitsee huomattavasti
ylipainoiselle ihmiselle...no, kunto nousee ja reilusti, mitattiinpa
hänen kestävyyssuorituskykynsä millaisella testillä tahansa. Tiedämme
myös kävelytestin luotettavuustutkimuksista ylipainoisilla, että
henkilöt, joiden painoindeksi nousee yli 30 kg/m2 (esim. 175
senttisellä 104 kg) ja jotka eivät ole tottuneet ripeään kävelyyn
(eivät siis harrasta mitään liikuntaa) saavat todellista kuntotasoaan
heikomman tuloksen. Sensijaan ne huomattavan ylipainoiset henkilöt,
jotka ovat tottuneet kävelemään ripeästi (harrastavat liikkumista)
saavat yhtä luotettavan suorituskykyarvion kuin normaalipainoisetkin.
>Naisen yli puolta pienempi kerroin merkitsee, että hänen kuntonsa
>romahduttamiseen 25 pisteellä hänen tarvitsee lihoa peräti 62 kg!
>Melkoinen teräsmummo, joka kävelee samalla sykkeellä saman ajan kuin
>samanmittainen
>ikätoveri, joka on yli 60 kg kevyempi! Mutta ei, hän onkin
huomattavan
>huonokuntoinen solakkaan toveriinsa nähden!
Näin se vaan on, painon vaikutus kuntoindeksiin miehillä on
huomattavasti suurempi kuin naisilla. Sykkeen osalta tiedetään, että
sen mittaaminen tarkentaa suorituskykyarviota miehillä 18 % ja
naisilla 8%. Tarkoittaen käytännössä sitä, että jo pelkkä kävelyaika
ennustaa suorituskyvyn naisilla huomattavasti tarkemmin kuin miehillä.
Naisten kyky liikuttaa kehoaan ylipainosta huolimatta on selvästi
miehiä parempi.
>Olisi myös kiinnostavaa tietää, miksi naisen kunto hänen vanhetessaan
>ainakin suhteellisesti paranee kaksinkertaisella vauhdilla mieheen
nähden
>(nuo kertoimet 0.4 ja 0.2).
>Mihinkähän tuo voisi perustua? Siihenkö, että naisella on kaksi
>X-kromosomia ja miehellä vain yksi!!"
Naisten kuntotaso ei suinkaan parane miesten kuntotasoon nähden iän
karttuessa vaan naisten kuntotaso alenee iän myötä hitaammin kuin
miesten. Tämä ilmiö on ollut tiedossa jo vuosikymmeniä.
Teoreettisesti asioita pyöritellen ja ääriesimerkkejä (fysiologisesti)
käyttäen mikä tahansa arviointimetelmä saadaan toimimaan "väärin".
Jokainen metelmä toimii omien rajojensa puitteissa, siis siinä
koehenkilöjoukossa, jossa testi on kehitetty.
kuntotestausterveisin,
Ari Mänttäri
LitM, testauspäällikkö
UKK-instituutti
Tampereen Urheilulääkäriasema
Oskari Westerholm
> Kävelytestissä maksimaalinen hapenkulutus on tuloksen
> käytännön ymmärrettävyyden vuoksi laskennallisesti muutettu
> kuntoindeksiksi (100 = keskimääräinen omassa ikäryhmässä sukupuoli
> huomioiden).
"Käytännön ymmärrettävyys" tarkoittaa tässä ilmeisesti täti-ihmisiä, joita
kävelytesti yleensä tuntuu kiinnostavan. Tavallisen kuntoilijan
näkökulmasta huomattavasti ymmärrettävämpää olisi, jos testituloksena tulisi
VO2max-veikkaus, jolloin tulosta pystyisi vertaamaan muilla testeillä
saatuihin tuloksiin. Webistäkään ei hapenottokaavoja juuri löydy, vaan joka
paikassa tuntuu olevan kävelytestille käytössä pelkästään indeksisysteemi.
Oskari
--
Puhuisi edes ruuvanlaitosta eli maggaroista!
Ari Mänttäri
UKK-kävelytesti on tarkoitettu 20-65 vuotiaille terveille aikuisille.
Testin luotettavuustutkimuksista tiedetään, että testi ei toimi
luotettavasti hyväkuntoisilla, säännöllistä kuntoliikuntaa
harrastavilla miehillä ja naisilla.
Siis miehet, joiden Cooperin tulos lähestyy 3500 m:iä ja naiset,
joiden Cooperin tulos lähestyy 3000 m:iä eivät pysty enää saavuttamaan
kuntotasoaan vastaavaa vauhtia kävellen, heille juoksutestit ovat
sopivampia. WinWalk-ohjelmalla tulostettussa kävelytestipalautteessa
tulostuu myös maksimaalinen hapenkulutusarvio eli lyhyesti VO2max. Ja
tässä vielä kaavat sen laskemiseksi:
Miehet:
184,9-4,65x(kävelyaika
minuutteina)-0,22x(loppusyke)-0,26x(ikä)-1,05x(painoindeksi)
Naiset:
116,2-2,98x(aika)-0,11x(syke)-0,14x(ikä)-0,39x(painoindeksi)
Kävelyaika ilmoitetaan minuutteina, siis 15min 30s = 15,50.
Painoindeksi on paino jaettuna pituuden neliöllä, esim. 75kg ja 177 cm
= 75/1.77^2 = 23.9
Ari Mänttäri
Markus Ensio
> Hei,
> tässä hieman perustietoa UKK-kävelytestistä ja kuntoindeksistä:
>
> UKK-kävelytesti on kestävyyssuorituskyvyn, tarkemmin ilmaisten,
> maksimaalisen hapenkulutuksen arviointimenetelmä. Maksimaalinen
> hapenkulutus suhteessa oman kehon painoon on yleisesti tunnettu ja
> paras yksittäinen hengitys- ja verenkiertoelimistön suorituskyvyn
> mittari. Muita samaa asiaa arvioivia kenttätestejä ovat esim.
> erilaiset STEP-testit, polkupyöräergometritestit ja vaikkapa Cooperin
> 12 min testi. Kävelytestissä maksimaalinen hapenkulutus on tuloksen
> käytännön ymmärrettävyyden vuoksi laskennallisesti muutettu
> kuntoindeksiksi (100 = keskimääräinen omassa ikäryhmässä sukupuoli
> huomioiden). Kuntoindeksi on siis suorassa yhteydessä kehon painoon
> suhteutettuun maksimaaliseen hapenkulutukseen, ei irrallaan siitä.
>
> Kuntoindeksiin tai maksimaaliseen hapenkulutusarvioon vaikuttavat
> oleellisimmin 2 km kävelyaika, loppusyke, ikä, kehon painoindeksi
> (paino jaettuna pituuden neliöllä) ja sukupuoli. Näin havaittiin
> vuonna 1991 tehdyssä alkuperäistutkimuksessa, jossa kävelytesti
> kehitettiin. Nämä muuttujat selittävät n. 75% todellisesta
> suorituskyvystä. Tämä on tyypillinen tarkkuus myös muille
> suorituskykyä arvioiville testeille. 100 % selitysosuuteen ei päästä
> millään tunnetulla arviointimentelmällä.
>
kertoimineen
enkä kävelytestin avulla saatua arviota maksimaalisesta
hapenottokyvystä.
Siinähän käytetään eri painotuksiakin. Tuosta 75 %:n selitysosuudesta
voidaan
ilmeisesti puhuakin VAIN tuon hapenkulutuksen arvioinnin yhteydessä.
Voi olla, että kunto nouseekin. Mutta testi on silloin väärin
rakennettu,
jos se sisältää hm... subjektiivisiä valistuksellisia aineksia.
> Tiedämme
> myös kävelytestin luotettavuustutkimuksista ylipainoisilla, että
> henkilöt, joiden painoindeksi nousee yli 30 kg/m2 (esim. 175
> senttisellä 104 kg) ja jotka eivät ole tottuneet ripeään kävelyyn
> (eivät siis harrasta mitään liikuntaa) saavat todellista kuntotasoaan
> heikomman tuloksen. Sensijaan ne huomattavan ylipainoiset henkilöt,
> jotka ovat tottuneet kävelemään ripeästi (harrastavat liikkumista)
> saavat yhtä luotettavan suorituskykyarvion kuin normaalipainoisetkin.
Yllä on taas kysymys maksimaalisen hapenkulutuksen arvioinnista.
> >Naisen yli puolta pienempi kerroin merkitsee, että hänen kuntonsa
> >romahduttamiseen 25 pisteellä hänen tarvitsee lihoa peräti 62 kg!
> >Melkoinen teräsmummo, joka kävelee samalla sykkeellä saman ajan kuin
> >samanmittainen
> >ikätoveri, joka on yli 60 kg kevyempi! Mutta ei, hän onkin
> huomattavan
> >huonokuntoinen solakkaan toveriinsa nähden!
>
> Näin se vaan on, painon vaikutus kuntoindeksiin miehillä on
> huomattavasti suurempi kuin naisilla.
Ero tuntuu tosiaan valtavalta: 175-senttinen mies menettää yhden
luokkavälin eli 20 pistettä lihomalla vain 23,5 kg, mutta
165-senttinen nainen 50 kg! Täytyisihän tuolle valtavalle
sukupuolierolle olla joku järkevä selityskin.
Eikö kuntoindeksikäsitteen kehittelijät edes yhtään ihmetelleet!
> Sykkeen osalta tiedetään, että
> sen mittaaminen tarkentaa suorituskykyarviota miehillä 18 % ja
> naisilla 8%. Tarkoittaen käytännössä sitä, että jo pelkkä kävelyaika
> ennustaa suorituskyvyn naisilla huomattavasti tarkemmin kuin miehillä.
> Naisten kyky liikuttaa kehoaan ylipainosta huolimatta on selvästi
> miehiä parempi.
>
> >Olisi myös kiinnostavaa tietää, miksi naisen kunto hänen vanhetessaan
> >ainakin suhteellisesti paranee kaksinkertaisella vauhdilla mieheen
> nähden
> >(nuo kertoimet 0.4 ja 0.2).
>
> >Mihinkähän tuo voisi perustua? Siihenkö, että naisella on kaksi
> >X-kromosomia ja miehellä vain yksi!!"
>
> Naisten kuntotaso ei suinkaan parane miesten kuntotasoon nähden iän
> karttuessa vaan naisten kuntotaso alenee iän myötä hitaammin kuin
> miesten. Tämä ilmiö on ollut tiedossa jo vuosikymmeniä.
Yksittäisen naisen näkökulmasta nainen säilyttää tasonsa ikääntyessään
ryhmässään paljon helpommin kuin mies suuremman ikäkertoimensa
ansiosta.
Tällöin voi sanoa ylläolevasti "naisen kunto hänen vanhetessaan
ainakin suhteellisesti paranee kaksinkertaisella vauhdilla mieheen
nähden".
Herättää vain ihmetystä se, että mistä noin kätevä suhde kuin 2 on
saatu
(0,4/0,2 =2). Ettei vain hatusta!
>
> Teoreettisesti asioita pyöritellen ja ääriesimerkkejä (fysiologisesti)
> käyttäen mikä tahansa arviointimetelmä saadaan toimimaan "väärin".
> Jokainen metelmä toimii omien rajojensa puitteissa, siis siinä
> koehenkilöjoukossa, jossa testi on kehitetty.
>
> kuntotestausterveisin,
>
> Ari Mänttäri
> LitM, testauspäällikkö
> UKK-instituutti
> Tampereen Urheilulääkäriasema
Tulee mieleen, etteikö myös kuntoindeksiä voisi myös kehitellä
teoreettisesti.
Nykyisellään siihen ei oikein kukaan asioihin vähänkään perehtynyt voi
uskoa.
Yhdessä viestissä mainitsin jotain semmoista, että kehittelijät ovat
jääneet
puolitiehen. Etteikö sittenkin kehitystyö olisi jäänyt aivan
alkutaipaleelle silloin 10 vuotta sitten. Jatkakaa!
Ari Mänttäri
Vielä kerran, kuntoindeksiä ei voi pilkkoa osiin ja käsitellä
("kehitellä") sitä erillään testillä arvioidusta maksimaalisesta
hapenkulutuksesta.
UKK-kävelytestin luotettavuuden tutkiminen ei todellakaan ole jäänyt
alkutaipaleelle, päinvastoin. Viimeisen 11 vuoden aikana testin
luotettavuutta ja soveltuvuutta on selvitetty yli kymmenessä
kansainvälisessä tieteellisessä julkaisussa. Julkaisujen viitetietoja
voi kysellä vaikkapa UKK-instituutin kotisivuilta tai hankkimalla
itselleen "Kävelytestiohjaajan oppaan". UKK-kävelytesti on tällä
hetkellä yksi maailman parhaiten tutkituista ellei peräti parhaiten
tutkittu aerobisen suorituskyvyn kenttätesti. Jos joku löytää paremmin
validoidun ja dokumentoidun testin, ilmoittakaa ihmeessä minulle.
Muuten, amerikkalaiset kehittivät oman kävelytestinsä 80-luvun
loppupuolella, mailin kävelytesti. Myös he päätyivät, vieläpä
huomattavan paljon suuremmalla koehenkilöjoukolla, samoihin
ennustemuuttujiin kuin UKK-kävelytestissä:
VO2max=132.85-0.169x(paino)-0.388x(ikä)-3.265x(aika)-0.157x(syke)+6.315x(sukupuoli),jossa
miehet=1, naiset=0. No joo, painon tilalla UKK-kävelytestisssä on BMI
(kehon painoindeksi). Singaporessa on testattu UKK-kävelytestin
luotettavuutta aasialaisessa väestössä ja yllätys, yllätys, heidän
ennusteyhtälönsä tilastoajojen jälkeen oli lähes täsmälleen sama kuin
täällä meillä 10-vuotta aikaisemmin kehitetty yhtälö. Mutta niin kuin
jo aikaisemmin mainitsin, lineaariset monimuuttujaennusteyhtälöt on
aina rakennettu jossakin koehenkilöjoukossa, jossa ne myös parhaiten
toimivat. Ääritapauksissa, jollaisia ei ole ollut
alkuperäistutkimuksessa tuottavat aina ongelmia niin suomalaisille
kävelytestattaville kuin aasialaisille tai amerikkalaisille.
Ari Mänttäri
Markus Ensio
> marku...@my-deja.com (Markus Ensio) wrote in message news:<7a9eab91.02111...@posting.google.com>...
> > ari.ma...@uta.fi (=?ISO-8859-1?Q?Ari_M=E4ntt=E4ri?=) wrote in message news:<95b800bb.02111...@posting.google.com>...
> ("kehitellä") sitä erillään testillä arvioidusta maksimaalisesta
> hapenkulutuksesta.
>
tietysti on, mutta ei vain selviä, miten "UKK-kävelytestillä saadusta
maksimaalisesta
hapenkulututusarviosta" on kehitetty "UKK-kävelytestillä saatu ns.
kuntoindeksi". Jotenkinhan sekin on "kehitelty" . Vastausta ei tunnu
löytyvän, vaikka juuri tämänhän kanssa kansalaiset joutuvat
tekemisiin.
> UKK-kävelytestin luotettavuuden tutkiminen ei todellakaan ole jäänyt
> alkutaipaleelle, päinvastoin. Viimeisen 11 vuoden aikana testin
> luotettavuutta ja soveltuvuutta on selvitetty yli kymmenessä
> kansainvälisessä tieteellisessä julkaisussa. Julkaisujen viitetietoja
> voi kysellä vaikkapa UKK-instituutin kotisivuilta tai hankkimalla
> itselleen "Kävelytestiohjaajan oppaan". UKK-kävelytesti on tällä
> hetkellä yksi maailman parhaiten tutkituista ellei peräti parhaiten
> tutkittu aerobisen suorituskyvyn kenttätesti. Jos joku löytää paremmin
> validoidun ja dokumentoidun testin, ilmoittakaa ihmeessä minulle.
Vielä kerran: Missä ovat kuntoindeksin luotettavuustutkimustulokset?
>
> Muuten, amerikkalaiset kehittivät oman kävelytestinsä 80-luvun
> loppupuolella, mailin kävelytesti. Myös he päätyivät, vieläpä
> huomattavan paljon suuremmalla koehenkilöjoukolla, samoihin
> ennustemuuttujiin kuin UKK-kävelytestissä:
> VO2max=132.85-0.169x(paino)-0.388x(ikä)-3.265x(aika)-0.157x(syke)+6.315x(sukupuoli),jossa
> miehet=1, naiset=0. No joo, painon tilalla UKK-kävelytestisssä on BMI
> (kehon painoindeksi). Singaporessa on testattu UKK-kävelytestin
> luotettavuutta aasialaisessa väestössä ja yllätys, yllätys, heidän
> ennusteyhtälönsä tilastoajojen jälkeen oli lähes täsmälleen sama kuin
> täällä meillä 10-vuotta aikaisemmin kehitetty yhtälö. Mutta niin kuin
> jo aikaisemmin mainitsin, lineaariset monimuuttujaennusteyhtälöt on
> aina rakennettu jossakin koehenkilöjoukossa, jossa ne myös parhaiten
> toimivat. Ääritapauksissa, jollaisia ei ole ollut
> alkuperäistutkimuksessa tuottavat aina ongelmia niin suomalaisille
> kävelytestattaville kuin aasialaisille tai amerikkalaisille.
>
> Ari Mänttäri
Hei... Nyt ollaan jo lähellä probleeman ratkaisua: Koska suomalaiset
eivät osaa/halua kertoa, kuinka muuntivat happituloksensa
kuntoindeksiksi, niin kai he voivat kertoa, kuinka amerikkalaiset ja
aasialaiset sen tekivät!
Markus Ensio
Olet asian ytimessä. Tavallinen kuntoilija on UKK-testin
"validiteetin" kannalta ilmeisesti aika helposti jo liian
kovakuntoinen, jolloin varsinkin kuntoindeksitulos siis voi olla sitä
sun tätä, mutta myös tuo VO2max-arvion tarkkuus huononee.
Aloittelevien/uteliaitten "täti-ihmisten" tapauksissa siis tuo
VO2max-arvio voi olla aika lähellä totuutta, mutta heitähän kiinnostaa
tietysti vain tuo indeksi. "Ajatella, en ole juuri muuten kuntoillut
20 vuoteen kuin koiraa ulkoiluttanut aamuin illoin, mutta silti olen
sentään ikäisistäni keskimääräisessä kunnossa, taidanpa vähän
parantaa....Taidanpa hankkia ne kävelysauvat..."
Ari Mänttäri
> ari.ma...@uta.fi (=?ISO-8859-1?Q?Ari_M=E4ntt=E4ri?=) wrote in message news:<95b800bb.02112...@posting.google.com>...
> > marku...@my-deja.com (Markus Ensio) wrote in message news:<7a9eab91.02111...@posting.google.com>...
> > > ari.ma...@uta.fi (=?ISO-8859-1?Q?Ari_M=E4ntt=E4ri?=) wrote in message news:<95b800bb.02111...@posting.google.com>...
> > > > Vielä kerran, kuntoindeksiä ei voi pilkkoa osiin ja käsitellä
> > ("kehitellä") sitä erillään testillä arvioidusta maksimaalisesta
> > hapenkulutuksesta.
> >
> Siltä se on tosiaan ruvennut näyttämään. Ja sehän siellä perustana
> tietysti on, mutta ei vain selviä, miten "UKK-kävelytestillä saadusta
> maksimaalisesta
> hapenkulututusarviosta" on kehitetty "UKK-kävelytestillä saatu ns.
> kuntoindeksi". Jotenkinhan sekin on "kehitelty" . Vastausta ei tunnu
> löytyvän, vaikka juuri tämänhän kanssa kansalaiset joutuvat
> tekemisiin.
Alkuperäistutkimuksessa havaittiin että aerobinen suorituskyky laski
lineaarisesti iän karttuessa, sekä miehillä että naisilla.
Kuntoindeksi 100 vastaa kyseisen ikäryhmän keskimääräistä
maksimaalista hapenkulutusta, sukupuoli huomioiden. Miesten
keskimääräisen, ikää osoittavan maksimaalisen hapenkulutuksen
(indeksipisteet=100) voi laskea kaavalla: VO2max=57.0-0.34xikä ja
naisille kaavalla VO2max=44.9-0.28xikä. Alkuperäistutkimuksessa
naisten maksimaalisen hapenkulutuksen keskihajonta oli 7 ml/kg/min ja
miesten vastaavasti 8 ml/kg/min. Indeksipisteisiin perustuva
viitearvoluokitus on laadittu kyseiseisten keskihajontojen
perusteella. Siis keskimääräinen kuntoluokka (indeksipisteet 90-110)
miehillä on 8 ja naisilla 7 ml/kg/min suuruinen = 20 indeksipistettä,
samoin kuin kuntoluokat keskim. hieman matalampi (indeksipisteet
70-89) ja keskim. hieman korkeampi (indeksipisteet 111-130).
>
> > UKK-kävelytestin luotettavuuden tutkiminen ei todellakaan ole jäänyt
> > alkutaipaleelle, päinvastoin. Viimeisen 11 vuoden aikana testin
> > luotettavuutta ja soveltuvuutta on selvitetty yli kymmenessä
> > kansainvälisessä tieteellisessä julkaisussa. Julkaisujen viitetietoja
> > voi kysellä vaikkapa UKK-instituutin kotisivuilta tai hankkimalla
> > itselleen "Kävelytestiohjaajan oppaan". UKK-kävelytesti on tällä
> > hetkellä yksi maailman parhaiten tutkituista ellei peräti parhaiten
> > tutkittu aerobisen suorituskyvyn kenttätesti. Jos joku löytää paremmin
> > validoidun ja dokumentoidun testin, ilmoittakaa ihmeessä minulle.
>
> Vielä kerran: Missä ovat kuntoindeksin luotettavuustutkimustulokset?
Siis...kuntoindeksi ja maksimaalinen hapenkulutusarvio ovat, kuten jo
olen moneen kertaan maininnut, lineaarisessa yhteydessä toisiinsa. On
järjetöntä tutkia kahta samaa tarkoittavaa asiaa erikseen, lopputulos
on SAMA. VO2max on universaali, yleisesti hyväksytty aerobisen
suorituskyvyn mittari, johon kaikkia kestävyyssuorituskykyä arvioivia
testiä verrataan, niin meillä kuin muuallakin maailmassa.
Markus Ensio
VO2max:ista on yritetty muuntaa tämä ns. kuntoindeksi. Siis siinä
30...50:n paikkeilla yleensä olevat "maksimaalisen hapenkulutuksen
arviot" on haluttu muuttaa 100:n ympärille keskihajontaa samalla
tavallaan levittäen. Apuun on otettu jo kolmannet "ikäkertoimet", joka
siis kuvaa sitä, kuinka VO2max pienenee keskimäärin iän mukana. Nķin
jokamiehelle ja jokanaiselle on saatu siitä se VO2max-arvo, joka on
hänen ikäisensä keskimääräisen VO2. Ja sitä kuinka paljon testissä
saatu arvo poikkeaa siitä, on sitten levitetty 20/8:n (ja 20/7)
suhteella.
Kuitenkin VO2max-muunnoksessa kuntoindeksiksi on edelleenkin vähintään
kummallista se, että niin V02max-arvioinnissa käytetään ikää
(pienentää VO2maxia) kuin sen avulla tehdyssä KIND (=kuntoindeksi)
-arvioinnissakin (kuitenkin suurentaa KIND:a). Eikö tässä ole
jonkinlainen kehäpäättely lähellä?
Nämä kolmannet ikäkertoimet olivat siis miehille: -0.34 ja naisille:
-0.28. VO2maxin laskentakaavassa nämä kertoimet olivat vastaavasti
miehille: -0.26 ja naisille: -0.14 sekä KINDin laskentakaavassa
miehille: +0.2 ja naisille: +0.4.
Katsotaanpa näitä erilaisia ikäkertoimia: Naisten keskimääräistä
VO2maxia osoittava ikäkerroin oli yo. mukaan 0.28 ja siis esim. 20
vuodessa naisten VO2max pienenee keskimäärin Mänttärin esittämän
kaavan avulla 5,6 ml/kg/min. Tästä huononemisesta saadaan
VO2max-monimuuttuja-analyysin avulla (siis siinä ikäkerroin oli 0,14)
20*0,14=2,8 ml/kg/min selville. Ja tottahan toki sen täytyy olla
5,6:ta pienempi, koska muutkin (testi)arvot todennäköisesti huononevat
20 vuodessa. KIND:n ikäkertoimeksi on jollain tavalla saatu kuitenkin
0,4, joka ei millään selviä.
Miesten puolella naisten 0,28:aa vastaa 0,34 eli siis miehen VO2max
pienenee nopeammin kuin naisen. Samassa 20 vuodessa 6,8 ml/kg/min.
Lisäksi tästä nopeasta huononemisesta ikä ennustaa
VO2max-monimuuttuja-analyysissä paremmin kuin naisen tapauksessa,
koska VO2max-arviossa käytetään iän kanssa kerrointa 0,26 (naisellahan
se siis oli vain 0,14). KIND:n ikäkertoimeksi on taas jollain ihmeen
tavalla saatu 0,2. Eli vain puolet naisten arvosta, jota ihmettelin jo
kauan siten...
Edellisistä saadaan siis seuraavanlainen yhteenveto valitun 20 vuoden
tapauksessa: 20 naisvuotta pudottaa VO2maxia 5,6 :lla, VO2max-arviota
2,8 :lla ja lisää kuntoindeksiä 8 :lla. 20 miesvuotta pudottaa
VO2maxia 6,8 :lla, VO2max-arviota 5,2 :lla, mutta lisää kuntoindeksiä
vain 4:llä. Siis yksittäisen miehen viiteryhmä kunnoltaan huononee
ikääntyessään naisen vastavaa selvästi nopeammin ja kuitenkin nainen
"palkitaan" kaksinkertaisella ikähyvityskertoimella KIND-kaavassa!
Naiskertoimet yo. järjestyksessä: 0.28, 0.14 ja 0.4 ja mieskertoimet:
0.34, 0.26 ja 0.2. Varsinkin noin peräkkäin asetettuna on selvästi
nähtävissä, että miesten viimeinen on aivan epäuskottava naisten
vastaavaan verrattuna. Senhän kuuluisi olla ehkä jotain 0.6, mutta
ainakin 0.5. Tuo 0,3:n lisäys miesten ikähyvityskertoimessa
kuntoindeksiä laskettaessa merkitsisi 20...60-vuotiaille miehille
6...18 kuntoideksipistettä lisää, jolloin keskiarvo taitaisi nousta
yli 100 :n, joten KIND-laskukaavan muita kertoimia on vastaavasti
muutettava.
Omilla merkinnöilläni miesten kuntoindeksi laskettiin seuraavasti:
KIND= 420 -11.6*aika -0.56*syke -2.6*painoindeksi +0.2*ikä ,
mutta kaiken edelläolevan perusteella paljon oikeampi ja loogisempi
kaava olisi:
KIND= 420 -11.7*aika -0.57*syke -2.7*painoindeksi +0.5*ikä.
Luovutan ylläolevan hm. "tekeleeni" vapaasti paitsi UKK-instituutin
myös kaikkien muidenkin asianharrastajien käyttöön....
JK. Toivottavasti ei ylle tullut kovin paljon niitä pikku
(paino?)virheitä. Eikä tämä ehkä tähänkään lopu. Täytyy kai ihmetellä
sitä naistenkin kuntoindeksin laskentakaavaa....