Rugby "vs." Am.jalkapallo
Jarno Laivola
urheiluryhmään. Toivottavasti jatkossa kiinnostuneet siirtävät kes-
kustelun _pelkäsätään_ sinne.
Sami Kallio <sa...@kallio.com> wrote:
: No pakko on tarttua... Mielellani pelaisin rugbya mutta etta katsoisin
: peleja? Am.jalkapalloa katselen kylla joka viikko mutta rugby-otteluiden
: aikaan ei urheilukanava ole paalla. Ja eikohan se am.jalkapallo
: kuitenkin ole paljon enemman taktiikkaa vaativa peli.
Jäin itse "koukkuun" reilu vuosi sitten, kun Eurosport näytti
Rugbyn World Cupin lopputurnausta ja silloin katselemieni matsien
perusteella pitäisin kuitenkin rugbya taktisesti haastavampana.
Myönnän kuitenkin heti, että huippu-urheilu on aina huippu-urheilua,
jossa taktiikka ja pelinjohto ovat aina tärkeä osa lajia ja varmasti
monet kuviot ovat perehtyneelle upeaa katsottavaa. Heitän muutaman
syyn, miksi pidän rugbystä enemmän kuin jenkkifutiksesta. Luultavasti
kommentteja ei tarvitse pyytää... :)
1) Jenkkifutis profiloituu mielestäni aloituksiin. Aloituksia on
loputtomasti ja pelaajat tuntuvat olevan aina ryhmittäytymässä
uusiin aloituksiin. Rugby taas on luonteeltaan jatkuvaa. Peli
ei pääty pallonhaltijan taklaamiseen, kaatumiseen, pallon putoa-
miseen yms.
2) Toinen harjaantumattoman silmään pistävä seikka on jenkkifutik-
sessa pelinrakentaminen. Pitkät avaukset etenijöille haiskahtavat
hieman "helpoilta" ratkaisuilta. Rugbyssa palloa ei saa heittää
kohti vastustajan maalialuetta, vaan kaikki syötöt on tehtävä omaa
päätä kohti. Vaikka palloa saakin potkaista eteenpäin, ei potkuja
kuitenkaan ole käytännössä mahdollista hyödyntää pitkissä "avauk-
sissa". Pallo on siis konkreettisesti vietävä maaliin.
Noilla ehkä päästään keskustelun alkuun. Myönnän toki, etteivät
esim. rugbyn sivuraja- ja rangaistussäännöt välttämättä ole kaik-
kein helpoimmin omaksuttavia. Valitettavaa varmaan sekä rugby-
että jenkkifutisfanien kannalta on se, ettei kumpaankaan lajia
ole liiemmin tarjolla yleisimmillä kaapelikanavilla. :(
--
t: Jarno
"Kids, just because I don't care doesn't mean I'm not listening!"
Homer J. Simpson
AS
Yleisesti riippuu siitä kumman lajin tuntee paremmin, niin sitä pitää myös
mielenkiintoisempana ja parempana.
> 1) Jenkkifutis profiloituu mielestäni aloituksiin. Aloituksia on
> loputtomasti ja pelaajat tuntuvat olevan aina ryhmittäytymässä
> uusiin aloituksiin. Rugby taas on luonteeltaan jatkuvaa. Peli
> ei pääty pallonhaltijan taklaamiseen, kaatumiseen, pallon putoa-
> miseen yms.
Kun puhut jenkkifutiksen profiloitumista aloituksiin, tarkoitatko ns
yrityksiä?
Siihenhän jenkkifutis perustuu, että on aina 4 aloitusta(oik. yritystä)
edetä tietty matka jolloin saa taas uudet 4 yritystä (katkonaista) kunnes
ollaan maalialueella toisin kuin rugby joka on ns. jatkuvampaa.
JeFu:ssa ryhmitytään niihin muodostelmiin joista on harjoiteltu erilaisia
kuvioita (oik. pelejä). Sitten kun katsojana oppii tuntemaan jonkun
joukkueen pelityylin tai taktiikan osaa tiettyjä pelejä jopa odottaa.
.
> 2) Toinen harjaantumattoman silmään pistävä seikka on jenkkifutik-
> sessa pelinrakentaminen. Pitkät avaukset etenijöille haiskahtavat
> hieman "helpoilta" ratkaisuilta. Rugbyssa palloa ei saa heittää
> kohti vastustajan maalialuetta, vaan kaikki syötöt on tehtävä omaa
> päätä kohti. Vaikka palloa saakin potkaista eteenpäin, ei potkuja
> kuitenkaan ole käytännössä mahdollista hyödyntää pitkissä "avauk-
> sissa". Pallo on siis konkreettisesti vietävä maaliin.
Eteenpäinsyöttö tekee jenkkifutiksesta enemmän koko kentän peliä, koska
puolustuksen takakentällä joudutaan aina varautumaan pitkiinkin heittoihin.
Taaksepäin syöttö on myös jenkkifutiksessa täysin sallittua, mutta ei usein
onnistu koska vastustaja taklaa pallonkantajan nopeammin johtuen kypärästä
ja hartiasuojista
Onko helppo ratkaisu juosta täydessä vauhdissa monimutkainen juoksukuvio ja
saada/ottaa millintarkka syöttö 30:n metrin päähän, ottaa se kiinni ilman
että sormet katkeaa, vastustajan ollessa valmiina iskemään ilmat pihalle ?
Vaatii todellista keskittymistä toisin kuin pelkkä pallon kanssa
juokseminen!
> Myönnän toki, etteivät
> esim. rugbyn sivuraja- ja rangaistussäännöt välttämättä ole kaik-
> kein helpoimmin omaksuttavia. Valitettavaa varmaan sekä rugby-
> että jenkkifutisfanien kannalta on se, ettei kumpaankaan lajia
> ole liiemmin tarjolla yleisimmillä kaapelikanavilla. :(
> t: Jarno
Totta.
Näin amatöörinä katsoen, Rugby vaatii pelinä jokaiselta pelaajalta enemmän
samoja ominaisuuksia kaikilta pelaajilta (sitkeyttä, voimaa ja juoksukuntoa
kuten soccerissa), kun taas jenkkifutiksessa pelaajien ominaisuudet
vaihtelevat pikajuoksijasta painijaan tai kymmenottelijaan tai jopa
kuulantyöntäjään. Kaikille on etuna nopeus - toisten tarvitsee vain juosta
50 metriä mutkitellen nopeasti 100 kertaa toisten 10 metriä painien
vastustajan kanssa samat 100 kertaa ottelussa.
T: AP
Jarno Laivola
: Kun puhut jenkkifutiksen profiloitumista aloituksiin, tarkoitatko ns
: yrityksiä?
(nips naps)
: kuvioita (oik. pelejä). Sitten kun katsojana oppii tuntemaan jonkun
: joukkueen pelityylin tai taktiikan osaa tiettyjä pelejä jopa odottaa.
Jep, noita yrityksiähän minä tarkoitin. Luultavasti pelin seu-
raaminen muuttuu mielenkiinotoisemmaksi, kun oppii ymmärtämään kuvio-
pelin päälle. Tällä kokemuksella (ja tv-tarjonnalla) tuo katkonaisuus
lähinnä häiritsee. Täytyy tosin samaan hengenvetoon muistella Rugby
WC:n puolivälieriä(?); Englannin ja Argentiinan välinen ottelu huipen-
tui suhteellisen yhtäjaksoisen pelailun jälkeen varsin katkonaiseen
yliaikaan (katkoissa menetettyä aikaa siis tasattiin soccerin tapaan),
kun Argentiina puolusti vimmatusti Englannin hyökkäyksiä aivan maali-
alueensa rajalla. Oli muuten jännää.
: Eteenpäinsyöttö tekee jenkkifutiksesta enemmän koko kentän peliä, koska
: puolustuksen takakentällä joudutaan aina varautumaan pitkiinkin heittoihin.
Eipä silti rugbyssakaan koko joukkue uskalla pakkautua hyökkäys-
rintamaan oikeastaan juuri tuosta taaksepäin-syöttö-pakosta johtuen.
Tavallaan yhtäläisyyksiä löytyy lajien hyökkäystaktiikkojen välilläkin.
Kun rugbyn läpijuoksu katkaistaan, puolustus ryntää pelaamaan vastustajaa
irti pallollisesta pelaajasta, joka taas pyrkii antamaan (syöttämään)
pallon pelinrakentajalle. Tämän jälkeen hyökkääjät ryhmittäytyvät laajaksi
rintamaksi ja uusi "yritys" aloitetaan, kun sopiva muodostelma on kasassa.
Uusi yritys siis alkaa ikäänkuin lennosta.
: Onko helppo ratkaisu juosta täydessä vauhdissa monimutkainen juoksukuvio ja
: saada/ottaa millintarkka syöttö 30:n metrin päähän, ottaa se kiinni ilman
: että sormet katkeaa, vastustajan ollessa valmiina iskemään ilmat pihalle ?
: Vaatii todellista keskittymistä toisin kuin pelkkä pallon kanssa
: juokseminen!
Omat tekniikkansa tietysti kummassakin lajissa. Silti pitäisin
puhetta "pelkän pallon kanssa juoksemisena" hieman liioiteltuna.
Rugbyssa homma nimenomaan perustuu juoksukuvioihin ja palloa kuljettavan
pelaajan tekemiin harhautuksiin. EIkä lihamuuria päin juokseminenkaan
välttämättä ole niin vähäjärkistä kuin, miltä se näyttää. Saahan hyök-
käävä tiimi tällöin aikaa "uuteen yritykseen". Taitavimmillaan hyökkää-
vä pelaaja saattaa onnistua (ennen taklatuksi tulemistaan) potkaisemaan
itselleen sopivan korkuisen roikkupallon, jonka hän sitten vastustajat
kierrettyään taas sieppaa ja päättää hyökkäyksen armottomaan spurttiin.
(Jokainen pesäpallolla paljain käsin kopitellut tietää varmaan myös sen,
ettei noita sormia tarvitse aina niin tietoisesti varoa.)
Sen verran paljon tuntuu kuitenkin yleisöä kummallakin lajilla
riittävä, että eiköhän niillä sitten kummallakin ole omat viihteelli-
set ansionsa. Mitäs seuraavaksi? Pitäisikö ryhtyä vertailemaan pesä-
palloa ja baseballia? :)
AS
Mukava saada tietää enemmän Rugbyn säännöistä.
Ongelmana on tosiaaan molemmilla lajeiila se ettei niitä juuri näe
kotoisilta kanavilta. Kaapelikanaviltakin hyvät urheilukanavat ovat vaan
vähentyneet.
Jenkkifutikseen vielä lisänä on pelaajien erikoistuminen puolustukseen ja
hyökkäykseen jotka ovat eri aikaan kentälllä. Lisäksi potkupeleissä on omat
erikoiskokoonpanot ja potkaisija ei usein tee mitään muuta kuin potkaisee.
Oletteko tienneet, että salamapallon säännöt on kuulemma uusittu
muistuttamaan lippupallon (jenkkifutis ilman kamoja) sääntöjä. En ole tosin
kuullut että sitä pelattaisiin koska lippupallosta on olemassa erilaisia
versioita jotka eivät vaadi suurta pelaajamäärää.Esimerkkinä 5 vs. 5
lippupallo, josta oli viime kesänä ensimmäisen kerran myös
senioriturmauksia.
Suomelta on juuri nyt mukana joukkue lippupallon World Cupissa, Floridassa.
http://www.flagmag.com/WorldCup/worldcup.html
www.sajl.org (Suomen Amerikkalaisen Jalkapallon Liitto)
http://www.roosters.fi/flagwc01.htm (Suomen joukkue Word Cupissa)
AS
"Jarno Laivola" <jao...@alya.utu.fi> wrote in message
news:3a6d9...@news.utu.fi...
AS
paljon)ole. Vauhtia kyllä on. Kenttäkin on myös pienempi (kolme kenttää
poikittain jalkapallokentälle).
Sopii siis kaikille!
as
Sami Kallio
Kontaktia ei juurikaan ole, taklauksen sijasta peli pysahtyy kohtaan
jossa lippu riistetaan. Kentalla on kerrallaan 4 pelaajaa per joukkue.
Saannoista johtuen tuo lippupallo on enemman sellainen heittoihin
perustuva peli eli aivan erilaista kuin rugby. Olen joskus pelannut
mutta juuri tuo juoksupelin (ja taklausten) puuttuminen verottaa omaa
mielenkiintoani paljon.
Jos am.jalkapallo ja sen taktisuus kiinnostaa niin kannattaa tutustua
peliin Front Page Sports Football (paras versio imo on '95, viimeisin
'98 jota voi pelata verkossa kavereita vastaan). Kyseessa on enemman
valmentaja-/manageripeli, ei niinkaan arcadepeli. Kaikki kuviot voit
suunnitella itse, pelistrategia suunnitellaan itse. Pelaajia voi tradeta
ja joka kauden alussa on College Draft jossa varataan uusia pelaajia
elakkeelle siirtyneiden tilalle. Internet-liigoja on useita, Internet
Football Federation luultavasti ensimmainen lajiaan
(www.afn.org/~hypnotic/iff/iffsum.html).
--
Sami Kallio