Mitä eroa maltolla ja sokerilla?
Janne Keskitalo
Niin, miksi malto on parempaa tavaraa kuin normaali sokeri? Eikös se lihota
aivan samalla tavalla, vai onko kyse jostain imeytymisnopeudesta tms.?
Ville ®
news:9l0hfq$9up$1...@ousrvr3.oulu.fi...
>
> Niin, miksi malto on parempaa tavaraa kuin normaali sokeri? Eikös se
lihota
> aivan samalla tavalla, vai onko kyse jostain imeytymisnopeudesta tms.?
se ei nosta insuliinitasoja kuten tavallinen sokeri. Teoriassa tavallinen
sokeri tekee saman asian jos maltat ottaa sitä riittävän pieninä annoksina.
Sokeri eli hiilihydraatti ei ole lihomisen kannalta vaarallista jos pidetään
tuo insuliinin eritys pienenä ja liikunta riittävänä. Insuliinitason nousu
taas aiheuttaa sen, että ravintoaineet (oliko se nyt glukoosi) kerääntyy
helpommin rasvasoluihin lihassolujen sijasta.
--
Ville ®
Enempi sinkuista osoitteessa:
Http://members.tripod.com/Ville_K/
Tuomas Vaarala
news:9l0njr$mkl$1...@tron.sci.fi...
> Malto on pitkäketjuisempaa, jolloin se nostaa verensokeria tasaisemmin,
eli
> se ei nosta insuliinitasoja kuten tavallinen sokeri. Teoriassa tavallinen
> sokeri tekee saman asian jos maltat ottaa sitä riittävän pieninä
annoksina.
Oikeasti malto nostaa verensokeria nopeammin, koska imeytymistä rajoittava
tekijä on ennemmin liuoksen vatsasta tyhjenemisnopeus kuin
glukoosipolymeerien
pilkkoutumisnopeus.
> Sokeri eli hiilihydraatti ei ole lihomisen kannalta vaarallista jos
pidetään
> tuo insuliinin eritys pienenä ja liikunta riittävänä. Insuliinitason nousu
> taas aiheuttaa sen, että ravintoaineet (oliko se nyt glukoosi) kerääntyy
> helpommin rasvasoluihin lihassolujen sijasta.
Ainoa keino rajoittaa insuliinin eritystä on rajoittaa hiilareiden
määrää ja nautti ne siten, että siirin osa menisi glykogeenivarojen
täydentämiseen eli aamulla ja treenin jälkeen.
Tuomas
KK
"Tuomas Vaarala" <tuomas....@ramk.fi> kirjoitti viestissä
news:9l6kai$7t16p$1...@ID-99639.news.dfncis.de...
> Oikeasti malto nostaa verensokeria nopeammin, koska imeytymistä
rajoittava
> tekijä on ennemmin liuoksen vatsasta tyhjenemisnopeus kuin
> glukoosipolymeerien
> pilkkoutumisnopeus.
Enpä epäile, etteikö asia voisi olla näinkin. Kun kuitenkin kaikki n.
kymmenen vuotta sitten julkaistu tieteellinen tutkimus osoitti
päinvastaista, olisi hauska nähdä muutama viite uudempiin tutkimuksiin,
jotka ovat tuon vanhan tiedon kumonneet.
- KK
Tuomas Vaarala
"KK" <kek...@nospam.hotmail.com> wrote in message
news:9lakdc$lhh$1...@nntp.teliafi.net...
Kyllähän nuo yksinkertaiset sokeritkin (glukoosi) imeytyvät
nopeasti laimeassa liuoksessa. Glukoosillehan isotonisen nesteen
raja taisi olla 54g/l. Glykoosipolymeerien raja on paljon suurempi,
joten väkevämmissa liuoksissa ne tyhjenevät vatsasta huomattavasti
nopeammin. Puhumattakaan siitä, että esim. palautusjuoman eräs
tärkeimmistä tehtävistä on palauttaa nestetasapaino, jota tuskin
edistää se, että vatsalaukkuun tarvitaan kehon omia nesteita imeytykseen.
Tuomas
KK
> Kyllähän nuo yksinkertaiset sokeritkin (glukoosi) imeytyvät
> nopeasti laimeassa liuoksessa. Glukoosillehan isotonisen nesteen
> raja taisi olla 54g/l. Glykoosipolymeerien raja on paljon suurempi,
> joten väkevämmissa liuoksissa ne tyhjenevät vatsasta huomattavasti
> nopeammin. Puhumattakaan siitä, että esim. palautusjuoman eräs
> tärkeimmistä tehtävistä on palauttaa nestetasapaino, jota tuskin
> edistää se, että vatsalaukkuun tarvitaan kehon omia nesteita
imeytykseen.
>
Minua vähän häiritsee se, että ainakin diabetesliiton materiaalissa
kerrottaan, että glukoosi nostaa hiilihydraateista tehokkaimmin
verensokeria.
Ettei näissä "uusissa opeissa" nyt sekotettaisi kahta asiaakeskenään:
toisaalta hiilihydraattien imeytymistä ja toisaalta nesteen imeytymistä.
Ja sitten vielä eri hiilihydraattien vaikutusta verensokeriin ja sitä
kautta insuliinineritykseen.
Taidanpa itse toistaiseksi luottaa tuohon vanhempaan tietoon, ainakin
kunnes mainitaan jokin lääketieteellinen tai fysiologinen tutkimus, joka
muuta osoittaisi.
- KK
Tuomas Vaarala
> Minua vähän häiritsee se, että ainakin diabetesliiton materiaalissa
> kerrottaan, että glukoosi nostaa hiilihydraateista tehokkaimmin
> verensokeria.
> Ettei näissä "uusissa opeissa" nyt sekotettaisi kahta asiaakeskenään:
> toisaalta hiilihydraattien imeytymistä ja toisaalta nesteen imeytymistä.
> Ja sitten vielä eri hiilihydraattien vaikutusta verensokeriin ja sitä
> kautta insuliinineritykseen.
> Taidanpa itse toistaiseksi luottaa tuohon vanhempaan tietoon, ainakin
> kunnes mainitaan jokin lääketieteellinen tai fysiologinen tutkimus, joka
> muuta osoittaisi.
Ei niitä asioita sekoita vaan otetaan molemmat huomioon.
Riittävän laimea glukoosiliuos imeytyy nopeammin, mutta jos
ajatellaan käytännön sovellusta eli palautusjuomaa jossa hiilareita
voi tyypillisesti olla 100g pitäisi glukoosiliuosta juoda 2 litraa.
Palautusjuoman tilavuus on kuitenkin useimmiten n. 5-7dl, jolloin
maltodekstriini tyhjenee huomattavasti nopeammin vatsasta ohutsuoleen.
Tuomas
Jukka Heino
Tuomas Vaarala wrote in message <9lbpon$8fp90$1...@ID-99639.news.dfncis.de>...
>Ei niitä asioita sekoita vaan otetaan molemmat huomioon.
>Riittävän laimea glukoosiliuos imeytyy nopeammin, mutta jos
>ajatellaan käytännön sovellusta eli palautusjuomaa jossa hiilareita
>voi tyypillisesti olla 100g pitäisi glukoosiliuosta juoda 2 litraa.
Oikeastaan juuri näin. Hiilihydraattien jako hitaisiin ja nopeisiin
tehtiin aikanaan diabeetikoiden tarpeisiin, mutta jako perustui
paljolti olettamuksiin. (Nopealla hiilihydraatilla tarkoitetaan sellaista
joka nostaa veren glukoosipitoisuutta nopeasti.) Oletettiin, että esim.
glukoosi nostaa verensokeria nopeimmin, koska se on valmiiksi
pilkottua. Viime aikoina tutkimus on mennyt tälläkin saralla eteenpäin
ja tiedetään, että sama hiilihydraatti voi nostaa verensokeria hitaasti
tai nopeasti riippuen siitä, minkälaisessa ruoka-aineyhdistelmässä se
esiintyy.
Niinpä esim. (tärkkelyspitoinen) keitetty peruna voi nostaa
verensokeria nopeammin kuin sokeri, vaikka perinteisesti
sokeri lasketaan "nopeammaksi" hiilihydraatiksi kuin tärkkelys.
Perunalla on muuten sellainenkin erikoinen ominaisuus, että
jäähtyessään osa keitetyn perunan tärkkelyksestä muuttuu ns.
resistentiksi tärkkelykseksi, jota elimistö ei käytä hyväkseen vaan
se jää paksusuolen bakteerien ravinnoksi. Niinpä keitetystä ja
jäähdytetystä perunasta saa vähemmän energiaa kuin kuumasta.
(Lähteinä mm. Hyvä Terveys -lehden julkaisema ja Tuire Kansasen
kirjoittama "Kunnon Hyvää" kirjanen.)
--
Jukka