Supan syvyys?
Pertti Sorri
kertokaa mikä on totuus?
Miten siis karttaan merkitään esim. 2,5 m syvä suppa?
Näkemys A: supan syvyys määritetään supan reunasta joten ko. suppa
piirretään aina apukäyrällä
Näkemys B: käyrä määräytyy tason ("merenpinnan") mukaan joten ko. suppa voi
siis olla joko kokokäyrällä tai apukäyrällä piirretty.
t. Pertti Sorri
Pertti Sorri
Kari Matilainen
maastonmuodoista, käyrät piirretään "absoluuttisen" korkeustasonsa mukaan
(mikä suunnistuskartoilla on suhteellisen venyvä käsite). Eli jos 2,5m syvä
suppa osuu apukäyrätasolle, piirretään se apukäyrällä; jos se taas osuu 5m:n
tasolle, piirretään se täydellä käyrällä. Hra A ei toivoakseni ole
hirvittävän vaikutusvaltainen auktoriteetti.
Käyräkuvauksesta vielä: yksi käyrä (yhtenäinen tai apukäyrä) ei itsessään
välttämättä kuvaa korkeuseroa ollenkaan - ainoastaan korkeustasoa. Jos
juoksee jollakin vanhemmalla kartalla (meidän HS:n kartoista esim.
Pirttimäessä), saattaa suunnistajan olla mahdotonta ennakoida eteensä
tulevaa maastoa, koska yhtenäisellä käyrällä piirretty ns. munakumpare
saattaa tarkoittaa:
a) apukäyrätasolle yhtenäisellä - selkeyttämisen vuoksi - piirrettyä matalaa
kumparetta
b) 5 m:n tasolle piirrettyä matalaa kumparetta (oikein!)
c) lähemmäs 5 m:n korkeuseroa, joka vaatisi jo käyrän ja apukäyrän
d) yli 7,5 m:n korkeuseroa, joka vaatisi kaksi täyttä käyrää
Onneksi kykenevät nykykartoittajat osaavat tehdä eron kunkin tapauksen
välillä. Ja ehkäpä Pirttimäestäkin saadaan joku kaunis päivä nykystandardit
täyttävä kartta.
Kari Matilainen
Jukka Liikari
Tässä ote tämänhetkisistä SSL:n kuvausohjeista ensin:
- - -
113 Suppa
Luonnonmaaston syvennys kuvataan korkeustasoaan vastaavalla korkeuskäyrällä
samalla tavoin kuin kukkulassa. Suppaan on aina merkittävä rinneviivat
(104).
Väri: ruskea.
Halkaisijaltaan pienemmät supat kuin 10 m kuvataan merkillä 114.
114 Pieni suppa
Pieni luonnonmaaston suppa, jota ei voida kuvata mittakaavan mukaisesti
korkeuskäyrin. Merkin käyttö edellyttää vähintään 1 metrin korkeuseroa.
Merkki avautuu pohjoiseen.
Minimimitta halkaisija 2m. Kaivetut pienet kuopat kuvataan merkillä 115.
Väri: ruskea.
115 Kuoppa
Pieni kaivettu kuoppa, jota ei voida sen pienen koon vuoksi kuvata
pohjapiirroksen mukaisesti merkillä 106 (irtomaarinne). Merkin käyttö
edellyttää yleensä vähintään 1 metrin korkeuseroa. Merkki avautuu
pohjoiseen.
Minimimitta halkaisija 2 m.
Väri: ruskea.
- - -
IOF:n nykyisten kuvausohjeiden (ISOM1990) sekä samalla tavalla
ISOM2000-luonnostekstin mukaan:
Depression
Depressions are shown with contours or form lines and slope lines.
Prominent depressions falling between contour lines may be represented by a
contour line if the deviation from the actual contour level is less than
25%. Smaller or shallower depressions should be shown by form lines.
- - -
(En ehdi nyt millään kääntää tuota)
Terv.
Jukka
Markku Leinonen
>Riippumatta siitä, onko kyse positiivista vai negatiivisista
>maastonmuodoista, käyrät piirretään "absoluuttisen" korkeustasonsa mukaan
>(mikä suunnistuskartoilla on suhteellisen venyvä käsite). Eli jos 2,5m syvä
>suppa osuu apukäyrätasolle, piirretään se apukäyrällä; jos se taas osuu 5m:n
>tasolle, piirretään se täydellä käyrällä. Hra A ei toivoakseni ole
>hirvittävän vaikutusvaltainen auktoriteetti.
Mielenkiintoista.
Onko todella niin Karin yllä esittämä kuvausmetodi virallinen?
Olen rasteillut yli 30 vuotta, enkä ole koskaan aiemmin törmännyt yo. määritelmään, että 2,5 metrin kumpare ja/tai suppa kuvataan erilaisella käyrällä riippuen siitä millä absoluuttisella tasolla se sattuu olemaan.
Kyllä minä olen tähän asti olettanut niin, että kun tavoittelen ehjällä käyrällä piirrettyä suppaa ja/tai kumparetta niin se on aina syvempi/korkeampi kuin apukäyrällä piirretty.
Itse olen vuosien mittaan suorittanut mm. ratamestariseminaarin (valiotaso aikanaan), tehnyt ja valvonut ratoja SM-tasoa myöten, osallistunut kartantäydennystyöhön ja nyt kuulen ensi kerran yo. väittämän.
Ovatko minua opettaneet ja opit sisäistäneenä myös minä ja Hra A todellakin täysin hakoteillä tässä asiassa?
Kuvittelen, että meitä väärin ymmärtäneitä on enemmänkin?
>Käyräkuvauksesta vielä: yksi käyrä (yhtenäinen tai apukäyrä) ei itsessään
>välttämättä kuvaa korkeuseroa ollenkaan - ainoastaan korkeustasoa.
Tämä on OK.
Mutta jos kahden yhtenäisen käyrän väliin piirretään esim. apukäyräkumpare ( esim. korkeus 2,5 m), niin eikö se nouse alemmasta yhtenäisestä käyrästä apukäyrän määritelmän mukaan 2,5 m korkeammalle?
Vastaavasti samassa paikassa oleva apukäyräsuppa vajoaa 2,5 alemmaksi alemmasta yhtenäisestä korkeuskäyrästä?
Jos em. kumpare ja suppa ovat vierekkäin, niin kumpareen laen ja supan pohjan välinen korkeusero on 5 m.
Vai miten on?
Markku Leinonen
Pertti Hartman
>Kari Matilainen kirjoitti ...
>>... käyrät piirretään "absoluuttisen" korkeustasonsa mukaan
>>... Eli jos 2,5m syvä
>>suppa osuu apukäyrätasolle, piirretään se apukäyrällä; jos se taas osuu
5m:n
>... Onko todella niin Karin yllä esittämä kuvausmetodi virallinen?
On ja ollut niin kauan kuin suunnistuskarttojakin.
>Olen rasteillut yli 30 vuotta, enkä ole koskaan aiemmin törmännyt yo.
>määritelmään...
Osmo Niemelä: Karttaopas, 1969, sivut 30 - 31
SSL Karttavaliokunta: Suunnistuskarttakirja 1989, sivut 32 - 33
sekä kaikki vastaava koulutusmateriaali sillä välillä.
Ulkomaisissa teksteissä tämä esiintyy joskus epämääräisemmin vain
mainintana,
että vain yhtä apukäyrätasoa saa käyttää kahden korkeuskäyrän välillä.
>Itse olen vuosien mittaan suorittanut mm. ratamestariseminaarin (valiotaso
>aikanaan), tehnyt ja valvonut ratoja SM-tasoa myöten, osallistunut
>kartantäydennystyöhön ja nyt kuulen ensi kerran yo. väittämän.
>Ovatko minua opettaneet ja opit sisäistäneenä myös minä ja Hra A
todellakin
>täysin hakoteillä tässä asiassa?
Valitettavasti ainakin sinä ja hra A.
Eri koulutustilaisuuksissa jää usein tärkeänkin oheismateriaalin sisäluku
oman aktiivisuuden varaan (ks. yllä).
>Kuvittelen, että meitä väärin ymmärtäneitä on enemmänkin?
Minä en kuvittele. Tiedän.
Alalla on aktiiviharrastajien joukossa paljon virheellisiä käsityksiä
muistakin yksityiskohdista. Toivottavasti saamme (me = karttaryhmä)
tekeillä olevan karttakirjan pian julkaistuksi ja ennen kaikkea
ihmiset lukemaan sen.
>Mutta jos kahden yhtenäisen käyrän väliin piirretään esim. apukäyräkumpare
( >esim. korkeus 2,5 m), niin eikö se nouse alemmasta yhtenäisestä käyrästä
>apukäyrän määritelmän mukaan 2,5 m korkeammalle?
Juuri niin.
>Vastaavasti samassa paikassa oleva apukäyräsuppa vajoaa 2,5 alemmaksi
>alemmasta yhtenäisestä korkeuskäyrästä?
Ei, vaan ylemmästä. Suppaa ja kumparetta kuvaavat apukäyrät edustavat samaa
korkeustasoa.
>Jos em. kumpare ja suppa ovat vierekkäin, niin kumpareen laen ja supan
pohjan
>välinen korkeusero on 5 m.
>Vai miten on?
Alle 5 m, koska ne ovat molemmat samalla ehjien korkeuskäyrien välillä.
Havainnollisesti piirretyssä kartassa nämä kumpare ja suppa eivät
olekaan aivan vierekkäin, vaan niiden välistä kulkee samaa
korkeustasoa kuvaava "jatkuva" apukäyrä. Yritän "piirtää"
tilanteen kirjainmerkeillä:
Puutteellisesti: Täydennettynä:
_________________ _________________
- - -
( ) (- -) / ( ) \ (- -) /
- - - -
_________________ _________________
Jos kumman tahansa muodon lähtötaso olisi eri puolella jatkuvaa apukäyrää
kuin oikean puoleisessa kuvassa, sen kuvaamiseen olisikin vuorossa
ehjä käyrä.
>Markku Leinonen
Pepi
----------
Tapio Leino
> Ulkomaisissa teksteissä tämä esiintyy joskus epämääräisemmin vain
> mainintana, että vain yhtä apukäyrätasoa saa käyttää kahden
> korkeuskäyrän välillä.
Näkyvin rike tätä sääntöä vastaan tehtiin muutama vuosi sitten
jenkeissä, kun järjestivät maailman cupin osakilpailun Pawtucket
nimisellä kartalla. Siihen oli useassa paikassa piirretty selvasti
enimmillään jopa kolme apukäyrää kahden normaalin korkeus-
käyrän väliin (siis 1.25 m käyrät?)!
Huomautin tästä silloin englanninkielisessä uutisryhmässä ja
loukkaantuivat tietysti niin hemmetisti, kun kisat olivat omasta
mielestään aivan erinomaisesti järjestetyt! Kun tunteen palo oli
laantunut ja pöly hälvennyt, alkoi omastakin maastaan löytyä
arvostelijoita.
Sillä kartalla oli muutamia muitakin kartoitustieteen kukkasia,
kuten mahdollisimman pieni ympyrällä piirretty kukkula, jonka
sisään nippa nappa mahtui pistekumpare. Ihmettelin, ja ihmet-
telen yhäkin, että mikähän termiittikeko se oli ja mitä itua on
kuvata sellainen mäki vaikka huippu tosiaan menisikin 2,5 m
varsinaisen korkeuskäyrän yläpuolelle!? Eihän niin jyrkän kuk-
kulan laelle voi laittaa edes rastia. Toisinpäin, piirtäisittekö supan
pohjalle vielä ruskean V-kuopan, jos pieni suppa on tosi syvä?
Tapio Leino