Mutta mitäs sitten esim. Ahvenisto, sekin on asutuksen keskellä. Miksikähän
siellä ei ole ollut "meluhäiriötä" yms?.
Mun 90-v mummunikin seurasi aktiivisesti kuolemaansa (90v) saakka
autourheilua ja se oli sille sitä huvia millä mieli pysyi virkeänä. Ja sitä
ei mm. häirinnyt yhtään, että pojjaat ajelivat järvellä talvisin aina klo 22
asti (järven rannalla kuin nöösinä asustelin). Naapurin isäntiä se kyllä
kummasti tuntui häiritsevän ja siitähän ne meteliä pitikin. Sitä huvia ei
onneksi koskaan kielletty.
Mikähän olisi sitten Keimolan tämä hetkinen tila, jos homma oli jatkunut
tähän päivään? Eipä olisi ainakaan DTM yms. kisoilla paikkaongelmia ja
muutenkin maantieteellisesti paikka oli sellainen jonne suuri yleisö ja
kisailijatkin herkemmin tulisivat...
-op-
Kateelliset naapurilähiön, Kivistön asukkaat, jotka muuttivat alueelle
pääosin radan valmistumisen jälkeen tietoisina meluhäiriöistä. Saivat
onneksi siihen lähemmäs moottoritien sitten myöhemmin.
> Nöösinä joskus
> kuulin, että siellä olisivat asukkaat valittaneet melusta yms. Se tietenkin
> kertoo samalla ihmisten asenteista (kateus?) (vai olisikohan joku pamppu
> ollut rakentamassa taloa jonnekin radan tuntumaan).
Samat ongelmat ovat myös Ahvenistolla ja Alastarossa. Kummankin
ympäristöluvat ovat valittajien takia osin pöydällä.
> Mutta mitäs sitten esim. Ahvenisto, sekin on asutuksen keskellä. Miksikähän
> siellä ei ole ollut "meluhäiriötä" yms?.
Kyselepäs asiaa hieman paremmin tietäviltä, minkälaisia ongelmia näiden
kitisijöiden kanssa oikein on. Kai muuten tiesit, että Alastaron rata olisi
2 km pidempi, jos eivät kateelliset olisi saaneet lyhennettyä reittiä.
Timo
Tämänkö takia sitä paljon mainostettua Formula-rataa ei sitten ikinä
valmistunut?
Itse ostin aikoinaan ekassa osakeannissa kaksi osaketta, mutta hukkaan
meni nekin rahat. Vai löytyykö edes nykyisiä kiitollisia radan
käyttäjiä? ;)
Tuon moottoritien meinasinkin siihen heittää...Tää on tää perussuomalainen
kateus taas. Monikahan niistäkin olisi tehnyt nakkikioskeilla miljoonia, jos
homma olisi jatkunut. Ja tuo meluhaittakin on ollut taatusti kohtuullinen
(pääsääntöisesti viikonloput). Tuskin siellä kuitenkaan läpi vuoden ajeltiin
;). Jos tämä maa olisi ollut edes hivenen autourheluhenkisempi tälläistäkään
ei olisi koskaan tapahtunut...
>> 2 km pidempi, jos eivät kateelliset olisi saaneet lyhennettyä reittiä.
> Tämänkö takia sitä paljon mainostettua Formula-rataa ei sitten ikinä
> valmistunut?
Tarkoitus oli sanoa, että AHVENISTOn radan piti olla 2 km pidempi, ei
Alastaron.
Timo
> Ei kun raha.
Ei raha maailmasta lopu. Jos muuten olosuhteet ovat kunnossa, epäonninen
yrittäjä ajautuu konkurssiin ja joku muu tulee tilalle. Näin asiat
yleensä toimivat markkinataloudessa. Sen sijaan sopivaksi tekosyyksi
rahanpuutetta voidaan selittää melkein mihin tahansa asiaan.
> Ratayhtiön omisti
> Wihuri-yhtiö, joka kai itsekin joutui myöhemmin talousvaikeuksiin.
Etujäteillä ilmeisesti ei mene hyvin, kun piti nostaa ruokien hintoja
euron tultua. Ja samainen Wihuri omistajatahona tässäkin...
> Keimolan 52 hehtaarin alue myytiin 4 vuotta sulkemisen jälkeen Sanoma
> Oy:lle (nyk. Sanoma-WSOY), joka edelleen omistaa alueen.
Erkolla ei ole käteisen puutetta. Ei kai tuosta mitään muuta voi sanoa.
Timo
Ympäristöön rakennettuihin lähiöihin, lähinnä kai Kivistö, muuttaneet
elämäntapa kitisijät primus motorinaan kuulemma eräs Mirja Pyykkö...
Niin, siitä harjun läpi sinne toiselle puolelle.. Ajoivat vissiin takaa
ekaa suomalaista F1 mitat täyttävää rataa, eivät suoraan F1 rataa?
-Samu
Hyvä JH,
joku uskaltaa mainita NIMIÄ.
Mirja Pyykkö, moottorimiehen halveksuntaa hänelle.
Vastaisuudessa on sitten hyvä kohdella heitä "oikeudenmukaisesti"?
Elämme yhteiskunnassa, jossa me kaikki tarvitsemme toistemme
"puoltolauseita", joskus, jos ne puuttuvat niin se on huonompi juttu se.
Elämässä törmää niin usein mitä ihmeellisimpiin syy-yhteyksiin ja
etä-tuttu-sukulaisiin. Silloin voi antaa palautetta.
Epäilen kyllä, että yksi suurimmista syistä oli, kateus.
Yksityinen henkilö, Curre, oli saanut jotain ainutlaatuista aikaan.
Kateus vei kalatkin vedestä ja Mirja Pyykkö loput?
Jaska
Jörkan sanoin: "Lukeminen kannattaa aina". Nyyssiporukan aktiivisuudesta
syntynyt kirja:
http://www.alfamer.fi/ ja sieltä hakuruutuun "Keimola"
tai
http://personal.inet.fi/urheilu/keimola/ etusivulla puolivälissä
....kertoo osaltaan miten asiat olivat. Ympäristön vastustus oli vain
kamelin selän katkaissut korsi. Lastina olivat jo mm. talousongelmat,
energiakriisin muuttama suhtautuminen moottoriurheiluun ja omistajatahon
"sukset ristissä" moottoriurheilun ylimmän tason kanssa tässä maassa.
Sekä yksi iso yrityssaneeraus, missä ei juurikaan pankin tuomien
johtajien suulla kyselty henkilökohtaisten motivaatioiden tai
mielenkiinnon kohteiden perään:
http://www.helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/19991128/talo/991128ta01.htm
l
Silti kaikki kunnia heille, jotka tekivät jotakin, kukin omina aikoinaan
merkittävää, Suomessa. Välittämättä siitä, että ns. yleinen mielipide
ehkä olikin eri mieltä kunkin projekteista. Silloin vittuiltiin
kabineteissa, nyt nyysseissä. Ja melkeinpä aina sellaisten suulla, jotka
eivät itse kiveäkään pystyisi kääntämään. Toista ovat kaikki oman
sydämensä perässä menneet; CL, AAW, MA, JD, HS ja moni muu. Ilman heitä
ei meillä olisi mitä ja minkä avulla fiilistellä.
Olisiko viimeinen kerta kun pitää puuttua siihen, että se "kamala
ympäristö" kokonaan yksin kaatoi Keimolan? Ei vaan taida olla, pahoin
pelkään. Mikään ei ole niin sitkeä kuin tämä kansa toistellessaan
essonpaarinpuheita. Kuten Kare Pietilä Ferrari-weppisivuillaan
kiteyttää: "Tavoitteena putsata pois kaikki vuosikymmenten kuulopuheet
ja aikansa dokumenttien valossa katsoa mikä on totta".
Terveisin itsekin kirjaproggista sivusta seuraamaan päässyt ja kortensa
www-kuvagalleriaan kantanut
Juha,
P.S. J.H.:lle; tähän en todellakaan nyt kaipaa nyyssikommenttiasi
AKK:sta tai muustakaan moottoriurheiluun liittyvästä. Kuten eivät muuten
kaivanneet kaikki SS-luokan ajajatkaan, joita kommentoinnillasi "autoit"
AKK-neuvotteluissaan.
Linkki ei skulaa, joten tässä teksti. Lähde HS Talous & Työ 28.11. 1999
******************
Moneen kertaan lämmitetty legenda
Wihuri on maineikas, dramaattinen yritys. Ja salaperäinen.
Perinteen päällä hallituksen puheenjohtajana istuu Antti Aarnio-Wihuri.
Harvoin hänestä kuuluu julkisuuteen mitään. Yritys on vaitelias myös
siten, että taloudellisia numeroita ei kerrota. Ne kehotetaan onkimaan
kaupparekisteristä.
Silloin tällöin Aarnio-Wihuri töräyttää viestin ulkomaailmaan.
Viimeksi hän esiintyi isänmaallisesti ärtyneenä, kun Merita-Nordbanken
myi Suomen Sparin ruotsalaisille.
Aarnio-Wihurilla on isännän ääni. Ilmeisesti hän ei ole hassumpi
isäntä, koska Juhani Leppänen on viihtynyt isäntärenkinä, Wihurin
toimitusjohtajana, jo pitkälle toistakymmentä vuotta. Leppänen tuli
päivittäistavarakaupan parista SOK:sta, on joutunut opiskelemaan
teollisuutta ja hoitaa tarkkaan operatiivista puolta. Strategiset
päätökset ovat Aarnio-Wihurin peukalon alla. Se on monen mielestä
yllättävää. Antti Aarnio-Wihuri johti yhtiötä vuodesta 1969 alkaen.
Kausi oli rynnäköintiä sinne tänne.
Mahalasku Kansallispankin kontrollissa
Vajaan kymmenen vuoden kuluttua perheyhtiö teki mahalaskun
Kansallispankin tiukkaan kontrolliin. Antti Aarnio-Wihuri leimautui
liikkeenjohtajaksi, joka ei kyennyt saamaan yrityksestään otetta.
Todellisena vaikuttajana pidettiin äitiä, kauppaneuvos Rakel Wihuria.
Aarnio-Wihuri kuitenkin pääsi palaamaan yhtiöön. Hallituksen
puheenjohtaja hän on ollut vuodesta 1988.
Hänen isänsä oli Hjalmar Aarnio, joka kuoli pojan ollessa pieni. Hjalmar
Aarnion leski Rakel, omaa sukua Porvoon Hellbergeitä, solmi uuden
avioliiton merenkulkuneuvos Antti Wihurin kanssa 1945. Avioliiton myötä
myös Wihurin ja Aarnion liiketoiminnat alkoivat yhdentyä.
Aarnion puolelta tulee Wihurin piiriin kaupan pitkä perinne. Hjalmar
Aarnio aloitti kaupankäynnin Kaarinassa jo 1901. Siitä kehittyi suuri
tukolainen tukkuliike. Wihurin haara juontuu Kustavista. Antti Wihuri
syntyi siellä. Hänen isänsä oli esikuvana, kun Volter Kilpi antoi hahmon
Alastalon isännälle romaanissaan Alastalon salissa. Antti Wihuri ryhtyi
merenkulkijaksi, laivanvarustajaksi. Antti Wihuri aloitti Hampurin
liikenteen 1935 ss Wapulla.
Autoja, lentokoneita, olutta...
Antti Wihuri ja hänen ensimmäinen vaimonsa Jenny perustivat jatkosodan
aikana rahaston, joka nykyisin noin miljardin markan pääoman turvin
antaa tukea taiteelle ja tutkimukselle.
Wihuri-yhtiölle 1950-luku oli vahvaa aikaa. Suomen Tankkilaiva Oy:tä
kasvatettiin, mutta liiketoimintaa haluttiin myös tukevalle
maankamaralle.
Wihuri osti Autolan 1954. Sen mukana tulivat Volkswagenin ja
Caterpillarin edustukset. Kuplia meni kaupaksi niin paljon kuin valtio
suostui myöntämään tuontilupia. Pillareita tarvittiin ennätysmääriä,
sillä maata rakennettiin laajalla rintamalla, muun muassa suuria
voimalaitoksia Pohjois-Suomeen.
Laajennuksiksi tulivat niin ikään Porvoon Panimo, Sanduddin
tapettitehdas Tapanilasta ja Autokoriteollisuus, myöhempi Wiima,
Ruskeasannasta.
Wihuri-yhtiön pankin sanelemassa saneerauksessa 1970-luvun lopulta
alkaen näitä 1950-luvun hankintoja pantiin surutta lihoiksi. Osa oli
huonosti kannattavaa, mutta ensiksi KOP:n nimeämä pääjohtaja Juhani
Pesonen myi VW-Auton, parhaiten lypsävän lehmän, Keskolle. Siitä irtosi
hyvin rahaa velkojen lyhentämiseen.
Pesosen kauteen ei ulotu Wihurin seikkailu panimoteollisuudessa.
Wihurinkosken suurpanimo Heinolassa käynnistettiin suurieleisesti 1970.
Kolme vuotta myöhemmin se myytiin Mallasjuomalle. Wihurinkosken olut ei
maistunut suomalaisille - tai maistui kitkerältä.
Pankki Wihureille pitkämielinen
Pankki oli ollut Wihuria kohtaan pitkämielinen, mikä ehkä osaksi johtui
siitä, että Rakel Wihuri ja KOP:n pääjohtaja Matti Virkkunen olivat
hyvät ystävät.
Pitkämielisyys loppui, kun pankin vastuut vain paisuivat eikä
toimitusjohtaja Antti Aarnio-Wihuria saatu neuvottelupöytään. Hän
lähetti juristinsa asialle ja oleili itse mieluummin ulkomailla.
Aarnio-Wihurin asemaa heikensi myös se, että hän oli itse velassa
Wihuri-yhtiöön päin siirrettyään autokaupan liiketoimintaa omiin
nimiinsä.
Pankin linja vaihtui jyrkäksi ja tylyksi. Wihureille ei jäänyt yhtiössä
sanan sijaa. Antti Aarnio-Wihuri sai porttikiellon Kulosaaren
pääkonttoriin. Rakel Wihurille otti erityisen koville se, että hänen
vaalimansa Teijon ruukkialue myytiin pilkkahintaan.
Pesonen rymisteli muutaman vuoden ja karsi karsimistaan, ja kas,
vähitellen yhtiö alkoi oieta. Wihurille ei käynyt kuten Saloralle tai -
tuoreempana esimerkkinä - Starckjohannille, vaan vanhat omistajat olivat
aikojen parantuessa säilössä.
Aarnio-Wihuri ja hänen lapsensa hallitsevat selvää enemmistöä
nyky-Wihurista. Jenny ja Antti Wihurin rahastolla on vajaa
neljännes.Henkilöstöllä on osuus viime vuosikymmenellä toimeenpannun
osakeannin peruja.
Merenkulussa Wihuri ei ole enää mukana muuten kuin tuomalla maahan
moottoriveneitä ja myymällä merimoottoreita ja alan tarvikkeita. Suomen
Tankkilaiva, maan toiseksi suurin varustamo, meni konkurssiin 1979.
Tankkilaiva ei tuolloin enää ollut Rakel Wihurin ja Antti Aarnio-Wihurin
yritysryhmää. Merenkulkuneuvos Wihuri oli kuollut 1962, ja muutama vuosi
myöhemmin tehtiin jako, jossa Jenny ja Antti Wihurin ottopoikien Reijo
ja Pentti Wihurin hallintaan tulivat varustamo, autokoritehdas ja
Merihuolto.
Nykyisessä liiketoiminnassa vanhin haara, Aarnion kauppa, on edelleen
vankka. Päivittäistavaroiden tukkukauppiaana Wihuri Oy Aarnio nousi
Turku-Tampere-Helsinki-kolmiosta valtakunnalliseksi, kun Tukoa
paloiteltiin 1990-luvun alussa. Metro-pikatukkuja on nelisenkymmentä
Tammisaaresta Rovaniemelle.
Vähittäiskauppaa on mukana Aarnion historiassa, mutta iso hyppäys
ajoittuu vasta 1980-luvun lopulle, jolloin Wihuri osti Ruokavarastot,
turkulaissyntyisen laatikkomyymälöiden ketjun. Vapaa-ajantavaroiden
kaupassa Wihurin organisoima Sportia-ketju on kakkonen Kesportin
jälkeen.
Caterpillareiden edustusta Wihuri ei matokuurissa menettänyt. Se ei
kuitenkaan ole enää kovin kantavassa osassa.
Tuntemattomin Wihurin toimialoista on pakkausteollisuus, Euroopassa
Wipak ja Pohjois-Amerikassa Winpak. Niiden asiakkaat ovat yrityksiä ja
markkinat pääosin ulkomailla. Winnipegissä Kanadassa päämajaansa pitävä
Winpak on pörssiyhtiö.
Pienen espoolaisen Matti Reijonen Oy:n ostosta alkanut Wihurin
pakkausteollisuuden kasvu kahden miljardin markan kokoon on perustunut
erikoistumiseen. Elintarviketeollisuudelle ja terveydenhoitoalalle
tehdään mutkikkaita muovikalvoja.
"Erityisliiketoimintojen" luokkaan Wihurissa kuuluu lentäminen.
Liikelentokoneita ja ambulanssikoneita Wihurilla on viisi. Lentäminen on
Antti Aarnio-Wihurin harrastus, yksi niistä. Ja harrastukset ovat aina
näkyneet hänen liiketoimissaan. Venekauppa oli välillä pois, mutta
siihenkin on palattu.
Välillä yhtiö omisti Keimolan moottoriradan ja rakensi
moottorikelkkoja. Niiltä osin vauhdin hurma häipyi nopeasti.
Kokemus on tehnyt tehtävänsä. Aarnio-Wihuri ottaa 59-vuotiaana
harrastukset rauhallisemmin kuin 29-vuotiaana, millä iällä han aloitti
ensimmäisen, huonosti päättyneen kautensa yhtiön johdossa.
Vaikka hän viettää suuren osan vuodesta ulkomailla - perheen vakinaisin
asunto on Espanjassa - ote firmasta on keskittyneempi kuin ennen
jäähytuomiota. Paljon on kiinni esikunnasta: konsernin johtoporras on
nyt vahvempi.
Varovaisuus on vallalla. Siihen sopii paremmin panostus arkipäiväiseen
ruokakauppaan kuin vaikka ammoiset ajatukset autotehtailijaksi
ryhtymisestä.
ESKO NURMI / Helsingin Sanomat
***************************
Eilen kuulin tästä ensimmäistä kertaa, pitää käydä hankkimassa.
Hyvä, että porukkaa kiinnostaa kirjaileminenkin. Pitää tonkia omatkin
arkistot mitä tuohon aiheeseen löytysi...
Silloin vittuiltiin
> kabineteissa, nyt nyysseissä. Ja melkeinpä aina sellaisten suulla, jotka
> eivät itse kiveäkään pystyisi kääntämään.
Näinhän se yleensä menee..."Kyllä mua on neuvomahan, mutta ei tekemähän".
Eli tämän päivän konsultit ;)
Ja mitä tulis tänä päivän vastaaviin projekteihin, niin unohtaa sais
nyky-ihmisten kanssa. Tässä yhteiskunnassa alkaa pikkuhiljaa unohtumaan
käsite talkootyö...
Toista ovat kaikki oman
> sydämensä perässä menneet; CL, AAW, MA, JD, HS ja moni muu. Ilman heitä
> ei meillä olisi mitä ja minkä avulla fiilistellä.
Kaikki kunnia heille tosiaankin....
> Olisiko viimeinen kerta kun pitää puuttua siihen, että se "kamala
> ympäristö" kokonaan yksin kaatoi Keimolan?
Joku varmaan väitti, että Keimolan yksin kaatoi kamala ympäristö...Muuten
tätäkin aihetta hyvä pitää hengissä, historiaa kun ei pysty pyyhkimään.
Niin mutta kun se tilalle tullut/saatu ei olekaan kiinnostunut alueen
alkuperäisestä bisnesideasta vaan näkee siinä alustan mielestään paremmalle
bisnekselle...
Ehkä todellisuudessakin ainoa riittävästi rahaa (tai oikeita suhteita
saneeraavan pankin suuntaan?) omistanut oli Sanoma Oy joka osti alueen vain
maan vuoksi aluksi aikeinaan rakentaa siihen painotalo.
JD
http://personal.inet.fi/urheilu/keimola/
Samalla alueella silloin asunut/toiminut ja edelleenkin viritysosaa myyvä
henkilö kertoi että Mirja Pyykkö oli noihin aikoihin aloittelemassa uraansa
ja tarvitsi kaiken mahdollisen huomion, mikäpä olikaan parempi aihe pitää
itseään otsikoissa kuin moottoriradan vastustaminen. Kun rata suljettiin hän
muutti pois Kivistöstä että se siitä aatteellisuudesta, kumpikohan paransi
sen asuinalueen viihtyvyyttä enemmän :-)
Ikävä ihminen...vääristelee ja pitää (piti?) meteliä asioista joista ei
ymmärrä vain saadakseen itselleen kuuluisuutta, sellaisella saa aina
ihmisiä jotka ymmärtävät asiasta yhtä vähän puolelleen vouhottamaan...en
ikinä kuuntele yhtään hänen tarinaansa :-)
JD
http://personal.inet.fi/urheilu/keimola/
http://www.cc.jyu.fi/~raiztlin/keimola/keimola.html
"Olli-Pekka Haapamäki" <ext-olli-pek...@nokia.com> wrote in message
news:BgS_7.3818$NB2....@news2.nokia.com...
>Ikävä ihminen...vääristelee ja pitää (piti?) meteliä asioista joista ei
>ymmärrä vain saadakseen itselleen kuuluisuutta, sellaisella saa aina
>ihmisiä jotka ymmärtävät asiasta yhtä vähän puolelleen vouhottamaan...en
>ikinä kuuntele yhtään hänen tarinaansa :-)
Jatkampa vielä ennenkuin tulee haaste hänen ohjelmaansa :-)
Jos hän olisi ollut järkevä ja mukava ihminen hän olisi mennyt puhumaan
muille Kivistöläisille tähän tyyliin:
Eikö teidänkin mielestä tuolta radalta kuuluu ikävä vingunta lähes joka
ilta?
Eiköhän koota porukka joka alkaa selvittämään kuinka tuohon radan ja tien
väliin saataisiin korkea meluvalli?
Jätemaatahan saa rakennustyömailta ilmaiseksi ja Wihurilla on ne
Caterpillarit käytössään?
Tarpeeksi korkea ja päälle vielä vaikka puuistutuksia niin johan ääni
häviää?
Ja voisihan radan katsojat sitten käyttää radanpuoleista rinnettä
katselupaikkoinaankin, eikö vain?
Tai jos häntä päästöt olisi vaivannut (siis autojenkin :-) niin
moninkertaisen hyödyn saa estämällä vaikka vain yhden ruotsinlaivan matkan,
sinä taitaisi tulla kuitatuksi ainakin vuoden autokilpailujen haitat
kerralla ?
Tosin sitä ehdottelemalla jäisi kannatus vähäiseksi eikä lööpeistä irtoaisi
tilaa...
JD
http://personal.inet.fi/urheilu/keimola/
Ei pitäne unohtaa myöskään elämäntapaintiaani Jutta Ziliaccusta, jonka
mukaan Robert Lappalaisen DTM-kisat aiheuttivat suurta kärsimystä
konttisataman suojissa majailleille kodittomille. Samalla Jutta tiesi,
että moottoriurheilun seuraaminen aiheuttaa väistämättä mielenterveydel-
lisiä ongelmia varttuvalle nuorisolle...
Ja samainen mamma tituleerasi joskus itseänsä suomen älymystön jäseneksi,
huh.Ei se ruotsalainen nimi nyt kaikkea takaa. Epäilempähän vaan, että jos
olis ollut asiallista toimintaa Isille ja pojille (miksei tytöillekin)
aikoinaan, niin painittais taas huomattavasti pienempien ongelmien kanssa
näitten teinien takia...
Minkähänlaista verenpainetta aiheuttaisi ko. ihmisiin, jos autourheilupiirit
lähtisivät ajamaan keimolan uudellen kunnostusta(rataa kumminkin
pääkaupunkin seudun tarpeisiinkin tarvittaisiin..?). Saattais vähän naaman
värit vaihdella yhdellä jos sun toisella vanhalla kommarilla.
Mitä muuten sille tontille on oikein suunniteltu tehtävän? vai makaako se
vaan siinä ex-moottoriratana maailman tappiin asti (tääkin varmaan taas
löytyis kirjasta, mutta ei ole tullut vielä hankittua).
-op-
Kirjastapa hyvinkin ja webbisivut jatkavat siitä mihin kirja jäi...
Kaavoitetaan asuntoalueeksi (viihtyisää; moottoritiessä kiinni ja
lentomelualue :-)
Vantaan kaupungin kommentti oli ettei ainakaan 10 vuoteen tapahdu mitään
asuinrakentamista,
heillä ei ole estettä jos joku vuokraa alueen ja kunnostaa ja anoo luvat
kilpailuille muutamaksi vuodeksi kerrallaan.
Maanomistajan (Sanoma Oy) mielipiteitä ei tiedetä.
"YTV:n hallituksen 19.2.1999 hyväksymässä seudun
liikennejärjestelmäsuunnitelmassa mainitaan kaudella 1999-2004 aloitettavina
hankkeina kiireeellisyysjärjestyksessä: clips...clips... Marjarata,
clipsclips..."
Marjarata tarkoittaa junanrataa joka kulkee Keimolan pääsuoraa pitkin ja
heti sen jälkeen kaartaa Kivistöön.
Miksi ei kaarra ennen Keimolaa...?
JD
http://personal.inet.fi/urheilu/keimola/
Otanpa takaisin, uusin kuva jonka nyt näin kaartaa ennen Keimolaa ja
pääsuoraa pitkin menee VARAUS Klaukkalaan
http://www.marja-rata.net/vaihtoehdot.htm
JD
http://personal.inet.fi/urheilu/keimola/
Tottahan toki löytyy käyttäjiä..... kun on TUA:n jäsen on harjoitus
ilmaista Alastarolla :-)
Ei muuten myöskään mika Salo kuuntele tuon ämmän löpinöitä eikä mene
haastatelluksi ...kerran pyykkö soitti salolla ja salo totesi muista
Keimola se on aloituspaikkani ....ja asia loppui oikeastaan siihen....
Pyykön poismuuttoa edesautti hänen miehensä kuolema joka ei
varsinaisesti ollut keimolaa vastaan mutta antoi muijalleen
periksi....
Mika Salon kummisetä taasen oli hyvä ystävä tämän ed.menneen pyykön
kanssa kunnes adresseja alkoi tippumaan....
Jäi sitten mainimatta että myös teollisuuden puolella Wihurin Autola
on menestynyt ja on mm ollut yli 30v Sunnen koneiden
maahantuoja....listaan kuuluu myös lähes kaikki merkit ja edustukset
mitä maailmalla on hyvksi todettu ja yhtiöllä on suuri markkinaosuus
tällä alalla....
"vain 1.5 km " jos tarkennetaan piirustusten pohjalta........silti
appara on mikkihiiri syherö Keimolan rinnalla ja niin on tähän asti
kaikki muutkin......ruotsissa ja norjassa sekä itä ja
etelänaapureissakin asiat on paremmin....
Luulenpa että melkein jokaiselle radalle on mietitty laajennuksia
mutta laji joka kiinnostaa kansaa vähemmän kuin esim Mestis-jääkiekko
(sitä ei seuraa kukaan...) ja silti tarvii vähintään SM-liigatason
harjoituspaikat (hinnaltaan vaan ei sijainniltaan) niin voi miettiä
onnistumisen mahdollisuutta.... ehkä meidän harrastajien on syytä
katsoa itseämme peiliin.....
Hankitaan ensin jokainen rahaa joko yhdessä tai erikseen ja sitten
vasta aloitetaan uudestaan.
AAW on kortensa kekoon kantanut kuten myös muut yksityiset
radanomistajat.
He jokainen ymmärtävät kuinka kivinen bisnes moottoriradan
pyörittäminen on kun aurinkopäiviä maassa on 30 eikä 330.
>In sfnet.harrastus.autot Mara <martti...@pp.inet.personal.poista> wrote:
>
>> Ei kun raha.
>
>Ei raha maailmasta lopu. Jos muuten olosuhteet ovat kunnossa, epäonninen
>yrittäjä ajautuu konkurssiin ja joku muu tulee tilalle. Näin asiat
>yleensä toimivat markkinataloudessa. Sen sijaan sopivaksi tekosyyksi
>rahanpuutetta voidaan selittää melkein mihin tahansa asiaan.
Jos bisnes on huono ei löydy jatkajaa ja oletko itse sen verran
realisti että ymmärtänet että tänäpäivänäkin JOPA Keimola on edelleen
normaalille katsojalle skuttassa...normaali katsojahan suomessa
harvemmin on ajokunnossa ja tarvinee yleisenkulkuvälineen.....siihen
marja-rata olisikin hyvä....
>
>> Ratayhtiön omisti
>> Wihuri-yhtiö, joka kai itsekin joutui myöhemmin talousvaikeuksiin.
>
>Etujäteillä ilmeisesti ei mene hyvin, kun piti nostaa ruokien hintoja
>euron tultua. Ja samainen Wihuri omistajatahona tässäkin...
>
>> Keimolan 52 hehtaarin alue myytiin 4 vuotta sulkemisen jälkeen Sanoma
>> Oy:lle (nyk. Sanoma-WSOY), joka edelleen omistaa alueen.
>
>Erkolla ei ole käteisen puutetta. Ei kai tuosta mitään muuta voi sanoa.
>
Tarkoittanet siis Sanomat Oyllä.....eräs turkulainen kaverihan siellä
on töissäkin (Jaakko Ketonen) ja hänen sukunsa omistaa talosta myös
30% nykyään.....harmi vaan että Jaakko ex TPS-liigapelaajana ymmärtää
enemmän Jääkiekon päälle....
Ikävää vaan että kateus lähinnä lähti liikkeelle meistä
moottoriurheilijoista ensin.....vastustajinahan radalle olivat AKK
helsingin autoliitto sekä joku kolmas mitäänsanomaton autokerho :-)
Jopa 500 Kerho oli tukalassa asemassa kun jäsenet olivat nimekkäitä ja
tutut vastustivat....
Kateus voitti kiiman....
>
>"Jari Debner" <jari....@poista.roskapostin.esto-nokia.com> kirjoitti
>viestissä news:3hg%7.3983$NB2....@news2.nokia.com...
>>
>> Kirjastapa hyvinkin ja webbisivut jatkavat siitä mihin kirja jäi...
>> Kaavoitetaan asuntoalueeksi (viihtyisää; moottoritiessä kiinni ja
>> lentomelualue :-)
Huom sehän oli korkeatasoinen asuinalue....jossa taloissa motarille
metrin seinät.....näin Sanoi kapungin arkkitethi itse minulle
puhelimessa ja hermostui kun mainitsin kuka muutta raadonsäitelevälle
suolle jossa ei vettä lähimainkaan muuta kuin nilkoissa ja ympärillä
motari ja lentokoneet.....jopa Malmin koneet....
>> Vantaan kaupungin kommentti oli ettei ainakaan 10 vuoteen tapahdu mitään
>> asuinrakentamista,
>> heillä ei ole estettä jos joku vuokraa alueen ja kunnostaa ja anoo luvat
>> kilpailuille muutamaksi vuodeksi kerrallaan.
>> Maanomistajan (Sanoma Oy) mielipiteitä ei tiedetä.
>>
>Muistelen kuulleeni jotain sen suuntaista, että joku olisi epävirallisesti
>tiedustellut missä suuruusluokassa rata-alueen ostamiseksi vaadittava
>rahamäärä liikkuisi. Ja että vastaus olisi ollut mitoitettu sen mukaan mitä
>siitä Sanoma Oy saisi kaavoitettuna... Eli hinta olisi tähtitieteellinen
>millekään Pro Keimola yhdistykselle tai muulle joukuolle tavallisia
>palkannauttijoita.... Jonkun tarttis puhua moka-Mika ympäri kaivamaan sen
>verran kuvettaan että saataisiin systeemi taas toimimaan... Yllykkeenä vois
>käyttää vaikka Härmän Mika Salo Circuitia... Eli tässä olis selkeä
>nokituksen paikka... Nimettäis se uudelleen avattu Keimolasitten vaikka Hugo
>Häkkinen Circuitiksi :)
>
>
No jos moka mikan tontti pitäisi ostaa niin olisi jatkanut ajamista
vaan.......hinta tontille on sellainen että jos vastaava tontti
Sanomalle löytyy kaupat tehdään , tämä on kuultu suoraan yhtiön
sisältä.
Suoralla rahalla sitä ei taideta edes myydä.
No toisaalta voisihan sitä mennä tekemään ketosille ja erkoille
tarjouksen josta he eivät voi kieltäytyä....
>No toisaalta voisihan sitä mennä tekemään ketosille ja erkoille
>tarjouksen josta he eivät voi kieltäytyä....
Et muuten tiedäkään kuinka vakuuttavasti nämä Isot Pojat
osaavat vastaavasti sanoa 'ei kiitos' samalla kielellä... =:-(
-Henri
--
# Henri Helanto ; he...@muncca.fi ; hhel...@cc.hut.fi #
# Nissan Skyline GT-R; '71 Corvette LS-6; GMC Typhoon; Honda X4 etc... #
http://www.helan.to
CAUTION: Before engaging mouth make sure that the brain is in gear.
>mic...@netti.fi (Mika KE Tamminen) writes:
>
>>No toisaalta voisihan sitä mennä tekemään ketosille ja erkoille
>>tarjouksen josta he eivät voi kieltäytyä....
>
> Et muuten tiedäkään kuinka vakuuttavasti nämä Isot Pojat
> osaavat vastaavasti sanoa 'ei kiitos' samalla kielellä... =:-(
>
Bisnes on Bisnes ja mooses on mooses....:-)
Mika KE Tamminen wrote:
> Jos bisnes on huono ei löydy jatkajaa ja oletko itse sen verran
> realisti että ymmärtänet että tänäpäivänäkin JOPA Keimola on edelleen
> normaalille katsojalle skuttassa...normaali katsojahan suomessa
> harvemmin on ajokunnossa ja tarvinee yleisenkulkuvälineen.....siihen
> marja-rata olisikin hyvä....
>
Hyvä huomio. Kumma että yleensäkin täällä tapahtuma=kaljaa. Mitä tahansa
tapahtuu, pitää suomalaisen saada kaljaa.
>
> >
> >> Ratayhtiön omisti
> >> Wihuri-yhtiö, joka kai itsekin joutui myöhemmin talousvaikeuksiin.
> >
> >Etujäteillä ilmeisesti ei mene hyvin, kun piti nostaa ruokien hintoja
> >euron tultua. Ja samainen Wihuri omistajatahona tässäkin...
> >
> >> Keimolan 52 hehtaarin alue myytiin 4 vuotta sulkemisen jälkeen Sanoma
> >> Oy:lle (nyk. Sanoma-WSOY), joka edelleen omistaa alueen.
> >
> >Erkolla ei ole käteisen puutetta. Ei kai tuosta mitään muuta voi sanoa.
> >
>
> Tarkoittanet siis Sanomat Oyllä.....eräs turkulainen kaverihan siellä
> on töissäkin (Jaakko Ketonen) ja hänen sukunsa omistaa talosta myös
> 30% nykyään.....harmi vaan että Jaakko ex TPS-liigapelaajana ymmärtää
> enemmän Jääkiekon päälle....
Joku myös purnasi eilisessä TS:ssä sitä, että uusi vankila uhkaa Urusvuoren
motocross-rataa, eikä kaupunki ole ilmeisesti katsonut paikkaa uudelle radalle
mistään. Onhan moottorin pärinä näinä ekotietoisina aikoina pahasta. Kun vain
kaikki keskittyisivät jääkiekkoon, se on niin ekologista. Helkutinmoisiin
halleihin jäädytetään sähköllä (joka tulee pistorasiasta) kenttiä, joiden luo
kansa ajaa autoillaan sankoin joukoin. SM-liigapeleihin ajetaan kaukaakin, ja
sitten katsotaan kun isot miehet jahtaavat pientä kumilätkää. Ja juodaan
kaljaa, tietysti.
-Teemu-
>
>
>Mika KE Tamminen wrote:
>
>> Jos bisnes on huono ei löydy jatkajaa ja oletko itse sen verran
>> realisti että ymmärtänet että tänäpäivänäkin JOPA Keimola on edelleen
>> normaalille katsojalle skuttassa...normaali katsojahan suomessa
>> harvemmin on ajokunnossa ja tarvinee yleisenkulkuvälineen.....siihen
>> marja-rata olisikin hyvä....
>>
>
>Hyvä huomio. Kumma että yleensäkin täällä tapahtuma=kaljaa. Mitä tahansa
>tapahtuu, pitää suomalaisen saada kaljaa.
>
Niin se on muuallakin...missän ratakisassa missä olen tai tuttuna
ollut katsomossa ei olla oltu kuivin suin.
>>
>> >
>> >> Ratayhtiön omisti
>> >> Wihuri-yhtiö, joka kai itsekin joutui myöhemmin talousvaikeuksiin.
>> >
>> >Etujäteillä ilmeisesti ei mene hyvin, kun piti nostaa ruokien hintoja
>> >euron tultua. Ja samainen Wihuri omistajatahona tässäkin...
>> >
>> >> Keimolan 52 hehtaarin alue myytiin 4 vuotta sulkemisen jälkeen Sanoma
>> >> Oy:lle (nyk. Sanoma-WSOY), joka edelleen omistaa alueen.
>> >
>> >Erkolla ei ole käteisen puutetta. Ei kai tuosta mitään muuta voi sanoa.
>> >
>>
>> Tarkoittanet siis Sanomat Oyllä.....eräs turkulainen kaverihan siellä
>> on töissäkin (Jaakko Ketonen) ja hänen sukunsa omistaa talosta myös
>> 30% nykyään.....harmi vaan että Jaakko ex TPS-liigapelaajana ymmärtää
>> enemmän Jääkiekon päälle....
>
>Joku myös purnasi eilisessä TS:ssä sitä, että uusi vankila uhkaa Urusvuoren
>motocross-rataa, eikä kaupunki ole ilmeisesti katsonut paikkaa uudelle radalle
>mistään. Onhan moottorin pärinä näinä ekotietoisina aikoina pahasta. Kun vain
>kaikki keskittyisivät jääkiekkoon, se on niin ekologista. Helkutinmoisiin
>halleihin jäädytetään sähköllä (joka tulee pistorasiasta) kenttiä, joiden luo
>kansa ajaa autoillaan sankoin joukoin. SM-liigapeleihin ajetaan kaukaakin, ja
>sitten katsotaan kun isot miehet jahtaavat pientä kumilätkää. Ja juodaan
>kaljaa, tietysti.
>
>
>-Teemu-
>
Näin se on..miksi ihmeessä muuten fiman rahat jääkiekkoon törsätään
vaikka sillä ajaisi kevyesti kisaa koko kauden Saluunoita esim
nismo-skylinella taikka pyörittäisi S2000 tallia....
" too many projects to list "
>Joku myös purnasi eilisessä TS:ssä sitä, että uusi vankila uhkaa Urusvuoren
>motocross-rataa, eikä kaupunki ole ilmeisesti katsonut paikkaa uudelle radalle
>mistään. Onhan moottorin pärinä näinä ekotietoisina aikoina pahasta.
Ja hiki-vantaan lentokenttälaajennus jyräsi Ruskeasannan eikä
korvikkeissa ole kehumista. Onhan noita 'ilmaisia' crossiratoja
ympäristö täynnä, Petikko lienee lähin tuolla suunnalla mutta
on vain ajan kysymys milloin nuokin harvenevat.
On se niiiin kiva vihertää, lappu luukulle jokaiseen harrastus-
paikkaan ja saadaan taas lisää hilloa äkonysväykselle sakoista
kun nuoriso ratojen puutteessa ajelee luta lattiassa kamera-
tutkiin.
Henri R Helanto wrote:
> On se niiiin kiva vihertää, lappu luukulle jokaiseen harrastus-
> paikkaan ja saadaan taas lisää hilloa äkonysväykselle sakoista
> kun nuoriso ratojen puutteessa ajelee luta lattiassa kamera-
> tutkiin.
>
Sitten ihmetellään ja voivotellaan kun nuoriso voi pahoin ja listii toisiaan.
Mutta minkäs teet jos lätkä tai kyldyyri ei kiinnosta. Kaiken vihertämisen
keskellä unohtuu se, että joillakin nyt vain dna:han sisältyy bensiinin (tai
naftan, eh) kemiallinen kaava. Silloin ei päätä käännetä sillä että kun naapurin
villekin pelaa lätkää tai se aleksi sun luokalta soittaa viulua niiiiin hienosti,
kun tokaluokkalainen makaa mikahäkkispäiväpeiton päällä lukemassa VM:ää.
-Teemu-
On Sun, 13 Jan 2002 20:06:29 +0200, Teemu Uusi-Esko <uusi...@iki.fi>
wrote:
>
>
I´ll see you sonofabitches at the races
"too many Projects to list"
Mickey
> On Sun, 13 Jan 2002 20:06:29 +0200, Teemu Uusi-Esko <uusi...@iki.fi>
> wrote:
Sama laulu se oli ja on yhä meilläkin.
Lapsillemme onneksi niillä on "pöhkö" isukki.
Nuorempana poitsuni sanoi, kun joku tarjosi kisakamaa edullisesti ja valitin
ettei ole hynää mukana, "pyyhkäse pappa shekki".
Kyllä niitä tuli,mammalta salaa, pyyhkäistyä useampikin.
Mammalle kerrotusta hinnasta unohtui aina jotenkin, ainakin, viimeinen nolla
pois?
Yhtään en ole katunut.
Puhumme poitsuni kanssa edelleen samaa kieltä.
Jaska
Lentomelualueelle ei saa nykyään rakentaa kuin vähäistä
täydennysrakentamista. Keimolaan ei tulla koskaan rakentamaan uutta
asuinaluetta.
Marjaradan ei tarvitsisi mennä lentokentälle ollenkaan, koska entisten
Vantaankosken radan asemien lisäksi tulisi neljä lisää. Se on aivan liikaa
lentomatkustajale, joka ottaa mieluummin taksin tai bussin. Sanoma OY taas
rakensi painonsa jo Vantaankoskelle, joten Keimolalla ei ole mitään muuta
käyttöä kuin se entinen...
Ja minä taas luulen, että ratoja pitäisi olla kaksi joka kunnassa ja
ratamaksu ilmainen, ennen kuin niillä olisi yhtään mitään vaikutusta
nuorison tappajakaahaamiseen teillä.
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ --Foo.
Alue jossa on häiritsevää lentomelua ja (yhtä äänekäs) virallinen
lentomelualue on kuitenkin eri asia, riippunee maanomistajien arvovallasta
mihin se virallinen raja lopulta vedettiin...
JD
http://personal.inet.fi/urheilu/keimola/
On Mon, 14 Jan 2002 21:19:34 GMT, martti...@pp.inet.personal.poista
(Mara) wrote:
>On Mon, 14 Jan 2002 01:51:34 +0200, "Teemu Kakkuri"
><teemu....@kolumbus.fi> wrote:
>
>>Marjaradan ei tarvitsisi mennä lentokentälle ollenkaan, koska entisten
>>Vantaankosken radan asemien lisäksi tulisi neljä lisää. Se on aivan liikaa
>>lentomatkustajale, joka ottaa mieluummin taksin tai bussin. Sanoma OY taas
>>rakensi painonsa jo Vantaankoskelle, joten Keimolalla ei ole mitään muuta
>>käyttöä kuin se entinen...
>
>Katsot asioita väärästä päästä. Ratayhteys lentoasemalle on
>nykyaikaisen suurlentoaseman (mikä Vantaakin aikoo olla) olennainen
>osa. En hetkeäkään epäile, etteikö sukkulajunaa H:ki-Vantaalle
>tultaisi käyttämään, kunhan sellainen sadaan.
>
>Kyllä minäkin Frankfurtin lentoasemalta ekalla kerralla lähdin
>taksilla (oli turkkilaiskuski, romumersu, keskinopeus ruuhkassa 160
>km/h ) mutta kun näin, miten kätevästi Keskusasemalta pääsee S-junalla
>suoraan Frankfurtin terminaalin alakertaan, olen käytänyt junaa.
>Ainakin päiväsaikaan. Pysäkkejä oli varmaan neljä x useita, mutta ei
>se minua mitenkään haitannut, juna jatkoi minuutin kuluttua matkaansa
>ja minä jatkoin lehden lukemista.
>
>Joku menee bussilla, joku menee taksilla, mutta monilla Euroopan
>kansainvälisillä lentoasemilla (PAriisi CHG, Frankfurt, Zurich ja nyt
>Arlanda) junyhteys on. Varmaan monessa muussakin Euroopan
>pääkaupungissa?
>
>-Mara
Usein näin on, mutta Hki-Vantaa ei ole suurlentoasema, eikä sellaiseksi
tule.
> En hetkeäkään epäile, etteikö sukkulajunaa H:ki-Vantaalle
> tultaisi käyttämään, kunhan sellainen sadaan.
Ratayhteyttä käytetään, jos se on kulkuajaltaan kilpailukykyinen muihin
vaihtoehtoihin verrattuna. Nykyinen M-juna ajaa Helsingistä
Vantaankoskelle 22 minuuttia. Tähän tulee aika monta minuuttia, kun rata
venytetään lentoasemalle. Jotta juna olisi kilpailukykyinen Finnairin
bussiin verrattuna, radalle pitää rakentaa järjestelmä, jossa osa
junista pysähtyy vain tieyillä asemilla.
Reitti Tikkurilan kautta olisi kaiketi hieman nopeampi, mutta tällä
suunnalla tarjonnan kasvattamista voi rajoittaa pääradan kapasiteetti.
> Kyllä minäkin Frankfurtin lentoasemalta ekalla kerralla lähdin
> taksilla (oli turkkilaiskuski, romumersu, keskinopeus ruuhkassa 160
> km/h ) mutta kun näin, miten kätevästi Keskusasemalta pääsee S-junalla
> suoraan Frankfurtin terminaalin alakertaan, olen käytänyt junaa.
> Ainakin päiväsaikaan. Pysäkkejä oli varmaan neljä x useita, mutta ei
> se minua mitenkään haitannut, juna jatkoi minuutin kuluttua matkaansa
> ja minä jatkoin lehden lukemista.
>
> Joku menee bussilla, joku menee taksilla, mutta monilla Euroopan
> kansainvälisillä lentoasemilla (PAriisi CHG, Frankfurt, Zurich ja nyt
> Arlanda) junyhteys on. Varmaan monessa muussakin Euroopan
> pääkaupungissa?
Useimpiin esimerkkeihisi verrattuna Helsinki-Vantaalla on se ongelma,
että se sijaitsee syrjässä pääradoista. Esimerkiksi Frankfurtin kenttä
ei ole yhdenkään Hbf:lle kulkevan linjan päätepysäkki. Zürichissa suuri
osa keskustan ja Klotenin välillä kulkevista junista on pitkän matkan
pikajunia; samoin Amsterdamin Schipol sijaitsee pääradan päällä. Tällöin
mahdollisuus tarjota junakapasiteettia on aivan jotain muuta kuin
suunnitellulla Marja-radalla.
Erillisratoja kaupunkien pääkentille on viime vuosina rakennettu
Heathrowssa, Oslossa ja Arlandassa. Heathrow oli ratkaisu hitaaseen ja
epämukavaan metrolinjaan. Gardermoen ja Arlanda taas kumpikin
sijaitsevat noin 50 km:n päässä kaupungin keskustasta ja näin pitkällä
matkalla nopea juna sitten kykeneekin ajoajassa hakkaamaan bussin mennen
tullen.
Matti
--
Matti Grönroos - http://www.iki.fi/mjg
(Tää meni kyllä jo vähä oli topicista, mutta menkööt...)
Juu, näin on. Alaskan Fairbanksisskin on enemmän liikennettä, kun
Helsinki-Vantaalla. Vaikka on pikkuisen pohjoisempana ;) (tosin Alaska ja
suomi sijaitsee samojen leveyspiirien? välissä).
Junayhteys on varmaan ihan hyvä ja toimivaksi todettu miltei jokaisella
euroopan kentällä...(joissakin ex-itäblokin maissa(Praha,Budapest) vähä
joutuu aluksi matkustelemaan bussilla, mutta suht. nopeasti pääsee junaa)
Sitten tietää, että on suurlentokentällä, kun kone rullaa vartin
lähtöporttien ohi ja käytävät on niin pitkät,että toiseen päähän ei näe
(esim. Atlanta)
Sen vain pitäisi ajaa pikajunana eikä paikallisjunana. Marja-rata lähtee
ensin pohjoiseen ja pysäkkejä on muutaman kilometrin väein. Bussi ajaa
suoraan ja pysähtyy eka kerran vasta Kulttiksella Sturenkadulla.
> Kyllä minäkin Frankfurtin lentoasemalta ekalla kerralla lähdin
> taksilla (oli turkkilaiskuski, romumersu, keskinopeus ruuhkassa 160
> km/h ) mutta kun näin, miten kätevästi Keskusasemalta pääsee S-junalla
> suoraan Frankfurtin terminaalin alakertaan, olen käytänyt junaa.
Ei niitä romumersujen turkkilaisia tänne tarvitse ajatella. Minäkin käytän
junaa, mutta esim. Kastrupissa ja Heathrowilla pitää seistä tykyttää
pysäkinväliltä toiselle.
> Ainakin päiväsaikaan. Pysäkkejä oli varmaan neljä x useita, mutta ei
> se minua mitenkään haitannut, juna jatkoi minuutin kuluttua matkaansa
> ja minä jatkoin lehden lukemista.
>
> Joku menee bussilla, joku menee taksilla, mutta monilla Euroopan
> kansainvälisillä lentoasemilla (PAriisi CHG, Frankfurt, Zurich ja nyt
> Arlanda) junyhteys on. Varmaan monessa muussakin Euroopan
> pääkaupungissa?
>
> -Mara
>