Onko olemassa mitään empiiristä tutkimusta siitä, miten kovalla
jalkapallolla junnujen tulisi pelata. Meidän joukkueessa on
valventajalla tapana pumpata pallot sen verran koviksi, että
saa aika lujaa potkaista, ennen kuin pallo antaa yhtään
periksi. Junnut ovat 10-kesäisiä.
Omasta mielestä liian kovat pallot eivät yhtään edes auta
sen pallotuntuman oppimista ja luovat arkuutta pääpeli-
tilanteisiin, sillä kivikovilla palloilla pukkaaminen tuntuu
varsin epämiellyttävältä.
Jos aiheesta löytyisi jotain lisäinfoa, mielelläni siitä
kuulisin.
t. Joutkoski
matti.j...@netsonicOTAPOIS.fi
Jalkapallosäännöissä määrätään pallojen paineeksi 0,6-1,1 bar
merenpinnan tasolla. Palloliiton ohjeissa pallon n:o 4 ja n:o 3
ympärysmitoista on lisäohjeita, mutta paineen pitäisi olla
junioripalloissakin nähtävästi tuolla 0,6-1,1 baarin välillä.
Mittaamalla selviää, onko palloissa liian kova paine.
<http://www.palloliitto.fi/kilpailu/saannot_ja_maaraykset/
jalkapallosaannot_2003/saanto_2-pallo/>
Jos asian ottaa esille asiallisesti, valmentajan ei pitäisi suuttua,
jos häntä pyydetään pumppaamaan palloihin sääntöjenmukainen paine.
Otteluissahan pallon hyväksyy tuomari, eikä ole ehkä hyväksi, jos
juniorit ovat harjoitelleet aina pelipalloa kovemmalla pallolla.
Mittarin hankkiminen joukkueelle tietysti auttaa harjoituksissa
välttämään turhat väittelyt siitä, onko pallossa 1,0 vai 1,2 baarin
paine, jos se tuntuu kovalta, mutta jonkun täytyy tietysti mittarista
maksaa. Sopivan välikappaleen avulla kenties tavallinen
rengaspainemittari kelpaa, mutta niitä on sitten monentasoisia ja
-hintaisia.
--
Timo Hirvi
Valmentajalla ei ole jalkapallotaustaa, mutta tämä jalkapallon
kovuus on aika syvälle pinttynyt ja kaverien valituksista
huolimatta halutaan pallot pitää kivikovina.
> Otteluissahan pallon hyväksyy tuomari, eikä ole ehkä hyväksi, jos
> juniorit ovat harjoitelleet aina pelipalloa kovemmalla pallolla.
Itse olen eniten huolissani siitä kepeyden kadotuksesta, mikä
palloa kohtaan pitäisi saada/olla. Leikkimielinen leikittely ei
onnistu, jos se "kaveri" on kivikova, sillä puskeminen
ei tunnu kivalta ja potkut eivät lähde kun pallo ei anna
yhtään periksi. Potkuista tulee väkinäisiä, kun kaverit
yrittävät saada palloa ilmaan ja monet ovat todenneet
kärkkärit ainoaksi tavaksi saada palloa lentävästi
liikenteeseen.
> Mittarin hankkiminen joukkueelle tietysti auttaa harjoituksissa
> välttämään turhat väittelyt siitä, onko pallossa 1,0 vai 1,2 baarin
> paine, jos se tuntuu kovalta, mutta jonkun täytyy tietysti mittarista
> maksaa. Sopivan välikappaleen avulla kenties tavallinen
> rengaspainemittari kelpaa, mutta niitä on sitten monentasoisia ja
> -hintaisia.
Täytyy tutkia, jos jotain löytyisi. Kiitos avusta.
t. Matti
Myös itse pallolla on aika suuri merkitys siihen "kovuuteen". Jos hakee
jostain vapaavalinnasta tai biltemasta halvan keinonahkapallon ja vertaa
sitä kunnolliseen nahkapalloon, niin ero on aikamoinen. Pallojen hankinnassa
ei kannata säästää vaikka ne kertahankintana ovatkin iso menoerä. Lisäksi
kunnollisilla palloilla on moninkertainen käyttöikä halpispalloihin
verrattuna.
Nappulat pelaisivat mielellään liian löysällä pallolla, mutta ei
kivikovallakaan pallolla ole tietenkään kiva pelata. Reippaasti vaan
keskustelua aiheesta, eiköhän yhteisymmärrys löydy.
>
> Omasta mielestä liian kovat pallot eivät yhtään edes auta
> sen pallotuntuman oppimista ja luovat arkuutta pääpeli-
> tilanteisiin, sillä kivikovilla palloilla pukkaaminen tuntuu
> varsin epämiellyttävältä.
>
Arkuus siinä varmaan suurin tekijä onkin tuon ikäisillä pojilla. Ilmaa vaan
pois kuulasta, kyllä ne junnut oppivat ja tottuvat kovempiin palloihin
vanhempanakin. Poikien ehdoilla vaan eteenpäin.
PS. Valmentajalle voi hankkia oman markettipallon johon huoltoasemalla
käydään lyömässä painetta "tarpeeksi". ;-)
Peetu