Re: Kiva kuolinilmoitus
Joni Ekholm
mekanismista. T�ytyy sanoa, ett� vaikka silloin n�ytti monesta olevan
ampiaiskato vain minun esitt�m� ennakointi, niin ei totta tosiaan sit� ole
en��. No joo huomman sen aikuisista ennakoinneistani ei tarvitse korjata
mit��n. Niin on kato r�j�ht�nyt silloisesta 30% nykyiseen 90%
sukupuuttorajaan. Nyt aletaan p��st� kiini faktoista my�s
mehil�iskasvattajaliiton kaltaisissa tahoissa. Parisen viikoa sitten
puheltiin nolla havannoista Suomessa, nyt aletaan my�nt�m��n, ettei kaukana
olla ikuisesti kadonneista p�lytt�jist� Einsteinin ennakoimalla tavalla!
Miten kaikki t�m� yksinkertaisesti on mahdolista tapahtua ja n�in pieness�
ajassa? Muutama rivi mehil�isit� kirjasta "El�inten maailma".
Mesipisti�isten heimo (Apidae) on laaja. Siihen kuuluu ainakin 12 000 lajia,
jotka ryhmittyv�t noin 300 eri sukuun. Suomessakin on tavattu yli 200
mesipisti�islajia. Nepolveutuvat petopisti�isten kaltaisista kantamuodoista,
jotka ovat ruvenneet hankkimaan ravintonsa kukkien antimista, medest� ja
siitep�lyst�. Useimmilla on tuuhea karvapeite ja erityisi� keruuelimi�,
joilla siitep�ly saadaan kulkemaan pes��n."
*T�ss� tuli yksi aivan keskeinen yhteinen tekij�. Eli kaikille nyt
sukupuuton partaalle h�vinneille lajeille on keskseist� tarve kulkea
p�iv�st� toiseen vaihtelevista ruokailupaikoista ��rimm�isen tarkkaan
alkupistepes��ns�. Eli suomentaen kyky suunistaa ilmi�m�isen tarkasti on
keskeist�. ja kun tuntee hy�nteisten heikon n�k�kyvyn kauemmas ymm�rt��
t�st� mangneettikentt�tuntemusten ��rimm�isen stabiiliuden olevan
k�yt�nn�ss� elinehto. Eksyt kerran pois tutuilta lentoradoiltasi, ja katoat
el�m�st�! Miksi yhteysn pes��n on kaiki kaikessa, kirja jatkaa.
"Monet mehil�iset el�v�t yksitt�in. Emo laatii pes�n, munii munat sinne ja
hoitaa j�lkel�isens�. Niit� sanotaan yhteisell� nimell� erakkomehil�isiksi.
Toiset el�v�t yhteiskunnittain. Ja juuri n�iden yhteiskuntamehil�isten
keskuudessa voidaan todeta hy�nteismaailman moninaisimmat, ihmeellisimm�t ja
tarkoiotuksenmukaisimmat vaistojen ilmi�t. N�it� yhteiskuntamehil�isi� ovat
kimalaiset ja varsinaiset mehil�iset (Apis mellifica). Se on tunnettu jo
ammoisista ajoista kotiel�imen�."
*Eli nykyinen sukupuuttokatastrofi on TOTAALISEN UNIIKKI erityisuhka jota
koskaan ihmiskunnan aikana ei ole sattunut! Huomatkaa nyt hyv�t lukijat,
ett� mehil�isten tauoton maapallolla olo omn kest�nyt punkkeineen,
tauteineen viruksineen kymmenet vuosimiljoonat! Pes�n parven koko on 30 000-
50 000. Kaikki lis��ntyv�t vain yhdest� kunikattaresta riippuvaisina.
Mehil�iset hakevat meden helposti jopa 13km matkalta, mik� kertoo niiiden
ilmi�m�isest� suunnistuskyvyst� takaisin maan magneettikentt�� ja aurinkoa
apunaan k�ytt�en. Mesikuorma saattaa painaa puolet ruumiin painosta.
Lentonopeusan 25km/h. Matkalainen joutuu usein lev�ht�m��n paluulennoillaan
ja laskeutuessaan lev�ht�m��n se usein lopen uupuneena putoaa veteen ja
hukkuu.
*T�m� tieto on seuraava tarkkaavaiselle t�rke� tieto. Eli hukkuneita
mehil�isi� emme edes normaalissa vuodessa n�e, vaikka hukkuminen on vaersin
yleist� miljoonille p�rri�isille. Miksi niit� sitten ei n�e? Kuten jo
alkujaan sanottiin mehil�inen kuormineen on varsin raskas, karvainen ruumis
imaisee vett�, vasu t�ynn� veteen uppoavaa sokerimett� ja pienet siivet
eiv�t kelluta kuten perhosilla usein n�kee. J�lleen t�rke� vinkki. Liki
kaikki mehil�iset v�syess��n siis HUKKUVAT upoten veden alle! Viel� pit��
ratkaista syy siihen miksei lento p��dy pes��n vaan jatkuu nykly��n miltei
aina edell�kerrottuun hukkumiseen. Jos laskemme todenn�k�isyyksill�
huomaamme, ett� mehil�inen kyll� p�rj�� hyvin jos merkkerin� k�ytt�m�ns�
mangneetikentt�vakiot paikallistasolla pysyv�t tarkoin vakiona.
*Kyyhkyjen tapaa l�yt�� tarkoin lakkaansa takaisin vaikka pime�ss� on
pidetty ilmi�m�isen tarkkana. Toki ihminen kompasseineen kykenee
paikantamaan pohjoisen ja l�hetess��n mangneettista pohjoista kykenee jopa
t�st� kulmasta arvailemaan suurinpiirteisi� et�isyyksi� leveyspiirist�
napaan mangneettineulan kallistuskulmasta. Eli Italialainen kompassineulan
balanssoinnin vastapaino on t�ysin eri, kun Suomessa. Mutta ihminen ei osaa
p��tell� piutuuspiiri�. Mutta kyyhkysen ja p�lytt�j� osaa ja varsin
ilmi�m�isesti se kykenee tunnistamaan asuinpaikkansa hiuksenhienoja
kotialueensa malmioiden, rautajuoneitten, vesist�jen aiheuttamia
sormenj�lkim�isi� poikkeamia ja seuraamaan niit� noin 2m
peruslentokorkeudessaan. Mehil�isen elinehto on pysy� t�ll� korkeudella
jolloin pakopaikka kasvistoon on mahdollisissa hy�kk�yksiss�
saavutettavissa, mutta toisaalta lentoestekasvusto on jo v�h�ist� ja esim.
tuulisuus ei haittaa. Kukkien peruskorkeus vaikuttaa toki my�s tilanteeseen.
JUURI t�m�n korkeuden mangneettianomaliat se alusta asti tarkoin opettelee.
T�rke� vihje taas. Eli jos mehil�inen lent�� v��r�ss� lentotasossaan koko
alue muuttuu sille t�ysin vieraaksi my�s maan
mangneettikentt�sormenj�list��n ja tapahtuu kohtalokas eksyminen. Mehil�inen
pit�� lentokorkeusvakionsa niinik��n lent�en niin, ettei poikkea
seuraamaansa sormenj�lkimangneettiviivalta alas kuin sy�m��n ja ylemm�s
lintujen yms.saaliiksi.
*Mutta kun 100km korkuisessa �onosf��rikent�ss� s�teilyenergia synnyytt��
lis�ionisaatiota ja alkaa muuttamaan ja taivuttamaan maan pinnan herkk��
mangneettikentt�� pallopinnastaan suoremmaksi ajautuu sit� seuraava
mehil�inen kohtalokkaasti liian korkealle ja eksyy, suorastaan hukuttavan
kuolettavin seurauksin. Suunnistuskyky on elinehto ja sen menetys
t�yskatastrofi el�imelle, joka on t�ysin riippuvainen yhteis�pes�ns�
suojasta, ruokahuollosta joka y�. Mehil�isen sairastuessa ja siit�
heiketess��n edell� kerrotusta syyst� paluu pes�lle tarkoittaa sit�, ett�
kaiki kynnelle kykenev�t mehil�iset kuolevat pesiins�. Ei kuten t�ss� nyt
esiintyv�ss� mehil�iskadon ilmi�ss�, josta ei pes�st��n kuolleena pois
siivotuista mehil�isl�yd�ksist� ole ollut ikin� tietoakaan. On t�rke��
tajuta, ett� esim punkkien ja virustyen uuvuttamien pesien suulla on
kasap�in kuolleita. T�ss� ilmi�ss� EI!
* My�s kimalais- ja kukkak�rp�sten kaltaisten kato on h�mm�stytt�v�n
t�ydellist� 2008. Miten ihmeess� my�s t�llaiset pesist��n riippumattomat
t�ysin eri sukupuun omivat el�inryhm�t k�rsisiv�t samalla tavalla kuin
mehil�ispes�t? Luonto kun on t�ss� pyrkinyt juuri siihen, ettei kaikki
keskeisimm�t p�lytt�j�t altistu samoille taudeille. Eik� toki altistukkaan,
koska kyse on tyystin eri geeniperim�n kantajasta.