Tee ONA beettasoihtukuva.
Urho
"Energiasuunnitelma 2030"- nimisen raportin (ES). Sen tekoon osallistui 1
600 insin��ri� ja muita energia-asiantuntijoita. ES:st� sijoitukset
uudisenergiaan ovat ekologisesti ja taloudellisesti hyvin perusteltuja.
Samoin varteenotettavia vientimahdollisuuksia. Uudisenergia tulee rajusti
lis��ntym��n. Tanska p��see v.2030 pitk�lle kokonaan uudisenergiaan.
Arvellaan 50% osuutta jo silloin.
Kasvihuonep��st�ist� poistuu 60% ja n�in s��styy 15 miljardia kruunua/v.
Investointitulojen kasvuksi 30 miljardista 160 miljardiin v-30. S��st�� 845
petajoulesta 580 petajouleen. Suomessa 1 400 petajoulea. Teollisuus voi
v�hent�� 30%! S��st�� t�st� 6 miljardia kruunua. Takaisinmaksuaika
investoinneista 6-7 vuodessa. T�h�n budjetti 107 milj. euroa. Rakennusten
energiankulutuksen puolitus 2030. 15% tulisi aurinkoenergiasta. S�hk�st�
pois 40%. Jo 2020 j�lkeen rakennettavien talojen arvioidaan olevan JO
energianeutraalin. Energias��st�s��ti��n pannaan miljardi kruunua.
Liikenne Tanskassa viel� kasvaa 2%/v. Siit� tullaan poistamaan 20%
nykytasosta korvaamalla siit� biopolttoaineella. Viidennes s�hk�autoihin.
Rautateille lis�yst�. Verotus suosimaan ymp�rist�yst�v�llisi� autoja.
Kuljetuksiin 200 miljardia kruunua l. 27miljardia. V�hent�en
terveydenhuoltoa, ruuhkien ja ymp�rist�nsuojelun menot. Huomattavasti
nykyist� suurempi osuus uusiutuvista l�hteist�. Tuulipuolella Tanska suuntaa
merien offshoretuulivoimaan. ES:n tavoite on kaksinkertaistaa tuulivoimaansa
s�hk�st� huikeaan 60 prosenttiin!!!
Aurinkosoluille 2030 ennakoidaan 2% ja aaltovoiman 5% s�hk�ntuotannosta.
Aaltovoimaa pidet��n eritt�in merkitt�v�n�. Biomassasta ennakoidaan 30%
v.2030. Mukana biopolttoaineiden 20%. Biokaasuun luotetaan, samoin uuden
sukupolven biopolttoaineisiin. N�ihin Tanska sijoittaa paljon.
Biopolttoainesektorikasvaa 20 miljardiin kruunuun 2,7miljardiin euroon.
Kolmannes 2030 voimaloista k�ytt�� jo tehokkaita polttokennoja ja
l�mp�pumput ovat arkilaitteita. Tutkimuksiin nostetaan 350 miljoonasta
miljardiin kruunuun. Valtio kevitt�� uudisenergiainvestointiriskitt�m�mpi�
sy�tt�tariffeja. "Saastuttaja maksaa periaatteella!"(Suomessa ydinalalle
moinen olisi ennenkokematonta!)
Suositellaan luopumista verotuksesta joka est�� siirtymist� fossiileista
uudisenergiaan. Lentopetrolille veroa. Tanskassa on oleellisesti helpompaa
toteuttaa uutta energiapolitiikkaa. Valitettavasti meill� ei edelleenk��n
olla valmiita sellaisiin toimiin, joilla kokonaisenergian kulutus saadaan
selv��n laskuun ja uusiutuvan energian ja sit� tukevan teknologian k�ytt�
vahvaan nousuun.
U.B. Linstr�m kehitys- ja ymp�rist�kysymyksiin erikoistunen professorin
yleis�osastokirjoituslyhemnelm�.