Taloyhtiölaajakaistat FAQ?
Tuomas Raivio
Päivää,
Taloyhtiössä hingutaan yhteislaajakaistaa. Mistähän päin maailmaa löytyisi
tiivistä tietoa riittävän osto-osaamisen generoimiseksi?
TR
Petri Krohn
viestissä news:oZgsc.56$Zh5...@read3.inet.fi...
> Taloyhtiössä hingutaan yhteislaajakaistaa. Mistähän päin maailmaa löytyisi
> tiivistä tietoa riittävän osto-osaamisen generoimiseksi?
Aloita näistä:
Tietotekniikan kehittämiskeskus ry. / Liikenneministeriö:
Opas taloyhtiön kiinteän Internet-yhteyden hankintaan
http://www.tieke.fi/taloyhtio-opas
Manulan laajakaistasivut:
http://www.kaupunginosat.net/maunula/kehittaminen/osku_laajakaista.htm
Matti Joutkosken HomePNA-sivut:
http://www.homepna.fi/
Helsingin Alueverkkoyhdistys:
http://www.helsinkiopen.net/
Näitäkään ei pidä unohtaa:
Tietokone-lehti 6/2004
"Ethernet Puhelinjohtoon" (sivu 88)
(Tilaajat voivat lukea aikanaan myös täältä: http://www.tietokone.fi/)
Ruotsalainen laajakaistaverkko, 100Mbit/s kuitu joka mökkiin:
http://www.bjornerback.com/tomas/mattgrand/old.shtml
--
Petri Krohn
HelsinkiOpen -- http://www.helsinkiopen.net
Petri Krohn
news:c8s962$rlq$1...@nyytiset.pp.htv.fi...
> Aloita näistä...
Hieman vanhempi mutta edelleen ajankohtainen opas on Suomen Sähkö- ja
teleurakoitsijaliitton yhdessä Kiinteistöliiton kanssa julkaisema
"Asuinkiinteistöjen tietoverkko-opas":
http://www.kliitto.fi/tietoverkot/tietoverkkoopas.pdf
Lainaus:
"Kytkentäinen Ethernet-tekniikka on luontevin ja teknisesti paras tapa jakaa
Internet-palvelut asuinkiinteistössä."
Muutama puute oppaassa:
1) Teleurakointia käskevat määräykset ovat muuttuneet heinäkuussa 2003.
Nykyään ei enää ole "valtuutettuja teleurakoitsijoita".
2) Opas ehkä liioittelee verkonrakennuksen kustannuksia:
"Tämän oppaan mukaisen lähiverkon asennus erikseen oli syyskuussa 2001
luokkaa 250-590 euroa eli noin 1500-3500 mk/huoneisto."
Esittämälläni kevyellä täydennyskaapelointivaihtoehdolla voidaan ethernet
tuoda asuntoon 100 - 200 euron kustannuksilla.
3) Opas kertoo, että puhelinkaapeli kelpaa vain puhelinliikenteelle ja
HomePNA:lle. Käytännössä puhelinkaapelissa toimii myös Ethernet.
--
Petri Krohn
Helsingin Alueverkkoyhdistys
HelsinkiOpen -- http://www.helsinkiopen.net
Petri Krohn
> "Asuinkiinteistöjen tietoverkko-opas":
> http://www.kliitto.fi/tietoverkot/tietoverkkoopas.pdf
Mielenkiintoista asiaa löytyy myös täältä:
"Toimitilakiinteistöjen tietoverkko-opas":
http://www.stul.fi/rakinfo/Toimitila.pdf
Petri Krohn
viestissä news:oZgsc.56$Zh5...@read3.inet.fi...
> Taloyhtiössä hingutaan yhteislaajakaistaa. Mistähän päin maailmaa löytyisi
> tiivistä tietoa riittävän osto-osaamisen generoimiseksi?
Erikoista on huomata, että Suomen virallisilla
"laajakaista" -tiedotussivuilla http://www.laajakaistainfo.fi/ ei ole
minkäänlaista mainintaa taloyhtiöiden verkosta.
Löytyy sieltä juuri tämän verran:
Sivulla "Eri teknologiat" kohdassa "Ethernet" mainitaan (Ethernetin
käytöstä):
"Tämä on Suomessa yleistä esimerkiksi toimistoissa ja opiskelija-
asuntoloissa, Ruotsissa suurissa taloyhtiöissä ja -osuuskunnissa."
http://www.laajakaistainfo.fi/teknologiat/#ethernet
***
Muutenkin sivut ovat tyhjänpäiväistä propagandaa jarrukaistayhteiskunnan
rakentamiseksi. Pahasti metsässä ollaan mm. tekniikoista ("teknologioista")
puhuttaessa. Ethernetistä kerrotaan seuraavaa:
"Ethernet ei varsinaisesti ole kilpaileva fyysinen teknologia DSL-,
kaapelimodeemi- ja optisen teknologian kanssa, vaan paikallisverkkojen
tiedonsiirtostandardi."
Valokuidusta:
"Valokuitu yksittäisille loppukäyttäjille tuotuna ei vielä ole
laajamittaisesti käytössä Internet-yhteyden tarjoamiseksi. Valokuitu on
merkittävä teknologia suuren tiedonsiirtokykynsä ansiosta. Jo nyt sitä
käytetään runkoverkkojen rakentamisessa ja usein kuparikaapelia pitkin
kotiin tuotava laajakaistayhteys muuttuukin optiseksi kaupunkien tai
maiden välillä."
Ymmärrys puuttuu kokonaan. Todellista laajakaistaa saadaan aikaan vain
lähiverkkotekniikalla. Sama Ethernet-verkko yhdistää kaupunginosat ja
korttelit sekä talon sisällä myös asunnot. Sisällä kuparissa, ulkona
valokuidussa.
http://www.helsinginenergia.fi/liiketoiminnot/IT/Arabianranta.html
http://www.aurinkolahti.info/tietoliikenne.html
Oma näkemykseni löytyy täältä:
http://www.helsinkiopen.net/alueverkon_rakenne.html
Kaikki muut "laajakaista" -tekniikat tarjoavat vain jarrukaistaa.
Poikkeuksen muodostaa ehkä full-rate ADSL gigabitin Ethernet-runkoverkolla.
Jouko Holopainen
> Erikoista on huomata, että Suomen virallisilla
> "laajakaista" -tiedotussivuilla http://www.laajakaistainfo.fi/ ei ole
> minkäänlaista mainintaa taloyhtiöiden verkosta.
Minusta tämän "kansainvälisen yhteistyön" pitäisi tulla 00-luvulle.
---klip---
laajakaistana pidetään tällä hetkellä tilaajayhteyttä, jonka
tiedonsiirron nimellisnopeus on vähintään 256 kbit/s.
---klip---
Olisi järkevää nyt määritellä laajakaista siten, että VoD yms onnistuu
(ainakin periaatteessa). Eli siis >= 8Mbit/s¹.
¹ tämä on aika niukka luku, mutta ehkä tämän verran voinee antaa
myönnytystä. 8/1 on kuitenkin kohtuu yleinen.
> Sivulla "Eri teknologiat" kohdassa "Ethernet" mainitaan (Ethernetin
> käytöstä):
> "Tämä on Suomessa yleistä esimerkiksi toimistoissa ja opiskelija-
> asuntoloissa, Ruotsissa suurissa taloyhtiöissä ja -osuuskunnissa."
>
> http://www.laajakaistainfo.fi/teknologiat/#ethernet
Hienosti leikattu. Loppu kappale kertoo juuri eetterin edut.
> Muutenkin sivut ovat tyhjänpäiväistä propagandaa jarrukaistayhteiskunnan
> rakentamiseksi. Pahasti metsässä ollaan mm. tekniikoista ("teknologioista")
> puhuttaessa. Ethernetistä kerrotaan seuraavaa:
>
> "Ethernet ei varsinaisesti ole kilpaileva fyysinen teknologia DSL-,
> kaapelimodeemi- ja optisen teknologian kanssa, vaan paikallisverkkojen
> tiedonsiirtostandardi."
Niinhän se on. Se, että taloyhtiö on (voi olla) paikallisverkko jää
tosin mainitsematta, mutta eiköhän tuon verran lukija osaa päätellä
"maksimi pituus 100m" -tekstistä?
> Valokuidusta:
> "Valokuitu yksittäisille loppukäyttäjille tuotuna ei vielä ole
> laajamittaisesti käytössä Internet-yhteyden tarjoamiseksi. Valokuitu on
> merkittävä teknologia suuren tiedonsiirtokykynsä ansiosta. Jo nyt sitä
> käytetään runkoverkkojen rakentamisessa ja usein kuparikaapelia pitkin
> kotiin tuotava laajakaistayhteys muuttuukin optiseksi kaupunkien tai
> maiden välillä."
Ja virhe taikka ymmärryksen puute tässä on mikä?
> Ymmärrys puuttuu kokonaan. Todellista laajakaistaa saadaan aikaan vain
> lähiverkkotekniikalla.
Mikä on se xDSL:n vika, joka ei tee siitä laajakaistaa? Se, että
jotkut ISP:t (kuten OPOY) idioottimaisesti käyttää PPPoE:tä ei liene
se syy.
> Sama Ethernet-verkko yhdistää kaupunginosat ja
> korttelit sekä talon sisällä myös asunnot. Sisällä kuparissa, ulkona
> valokuidussa.
> http://www.helsinginenergia.fi/liiketoiminnot/IT/Arabianranta.html
> http://www.aurinkolahti.info/tietoliikenne.html
Ja mikäs näistä valokuiduista tekee paremman kuin yllä mainitusta?
> Oma näkemykseni löytyy täältä:
> http://www.helsinkiopen.net/alueverkon_rakenne.html
---klip---
Yksimuotukuitu edellyttää huomattavasti kalliimpia laitteita kuin
monimuotokuitu
---klip---
Onko näin? Minun käsittääkseni hintaeroa ei juurikaan ole. Ainakin
GSM/3G/jne järjestelmissä yksimuotokuitu on huomattavasti yleisempää
kuin monimuoto.
---klip---
Alueverkon aktiivilaitteina toimivat Ethernet-kytkimet. Verkossa ei ole:
* reitittimiä
* modemeja
---klip---
Miksi ihmeessä *reitittimet* pitäisi kieltää? Eikös kytkimistä
sitäpaitsi lopu äly? Omani (DGS-1008D eli gigan kytkin) osaa 8000 MAC
osoitetta - luku joka täyttyy turhan nopeasti (kun puhutaan
kaupunginosasta). Pöydältäni löytyy 5 laitetta joissa on yhteensä 17
MAC osoitetta¹.
¹ Pikaisesti laskettuna. Oletan, että kytkimen jokaisessa portissa on
eri MAC osoite. Rehellisesti en tiedä onko näin. Jos ei ole, niin
MAC osoitteita on "vain" 7. Talostani löytyy pari laitetta lisää, ja
luku ei varmasti ole laskusuunnassa.
---klip---
[Reititin] on [datan siirtoon] aivan tarpeettoman kallis ja
monimutkainen, bitit siirtyvät pelkillä kytkimillä.
---klip---
Reitittimet eivät ole niin kalliita, enää.
Lisäksi reitittimet pystyvät parantamaan tietoturvaa. Esim. (R)ARP
spoofingilla kytkimet saadaan turhan helposti sekaisin.
Minun on vaikea suositella kytkimiä taloyhtiötä suurempiin kohteisiin.
Itse asiassa en suosittelisi niitä asuntoa suurempiin kohteisiin.
> Kaikki muut "laajakaista" -tekniikat tarjoavat vain jarrukaistaa.
> Poikkeuksen muodostaa ehkä full-rate ADSL gigabitin Ethernet-runkoverkolla.
Mitä ihmeen merkitystä sillä on onko runkoverkko ethernet, MPLS, ATM,
SONET, SDH vai mikä lie? Kunhan se on tarpeeksi rivakka. Minun
puolesta runkoverkkojen valmistajat valitkoon heille edullisimman
vaihtoehdon.
--
@jhol
Ihmisiä ei voi ostaa, heidät voi vain vuokrata. Tosin aika halvalla,
ilmeisesti lisääntyvä tarjonta laskee hintoja.