Tässä tapauksessa jakamo on noin metrin levyinen ja n. 40 cm syvä komero,
jonka takaseinää oven (leveys ~80cm) kohdalla eli parhaalla paikalla
hallitsee talon sisäverkkoon ja Elisan kaapeliin liittyvä 600-parinen
ristikytkentäteline, sekä siitä alas- ja ylöspäin lähtevät kaapelit.
Mieleen tuli mm.
- paljonko käytännössä tarvitsevat laitetilaa jakamosta
- toteutuuko käytännössä ehdoissa mainittu "tarvittaessa tiloissa pidetään
yhteinen katselmus ennen ja jälkeen asennuksia", vai mätkivätkö käytännössä
laitteensa omin nokkineen mielensä mukaan seinille
Mitään piilevää monopolia talon sisäverkon kytkentätöihin tms eivät
nähdäkseni ainakaan liene hakemassa? Eli lieneekö mitään syytä pantata luvan
myöntämistä, tai (yrittää) vaatia jotain lisäehtoja?
--
TiN
Jakamonne koko on tyypillinen talojakamo, kuten sen kalustuskin.
Tietämättä missä päin suomea olet ja mitä esitetty tarjous sisältää, on
vaikea kysymykseesi vastata.
Aikoinaan sanottiin, että maanantaiaamuna Rovaniemen kone Helsinkiin,
oli täynnä Helsinkiin tulevia Soneran asentajia ja he eivät sopimuksia
tunne eivätkä paikallisia rakennustapoja.
Minä jouduin eräässä kiinteistössä muutattamaan kuitupäätteen
asennustavan, kun se esti normaalit kytkentätyöt eräille talojakamon
kuparipareille.
> Mieleen tuli mm.
> - paljonko käytännössä tarvitsevat laitetilaa jakamosta
> - toteutuuko käytännössä ehdoissa mainittu "tarvittaessa tiloissa
> pidetään yhteinen katselmus ennen ja jälkeen asennuksia", vai mätkivätkö
> käytännössä laitteensa omin nokkineen mielensä mukaan seinille
Talojakamon vapaat asennustilat ovat niin pienet, että en lupaa antaisi
noin pokkana.
Vaatisin Soneraa esittämään talojakamoanne koskevat
laitesijoittelupiirustukset, joista ilmenee, mihin laitteet on
suunniteltu asennettaviksi (yleensä heitetään minne sattuu).
Edellyttäisin myös, että Sonera muuttaisi talojakamon lukituksen THK4
lukitukseksi ja antaisi 2 lukkokohtaista avainta kiinteistölle, jotta
kiinteistö voisi valvoa, että vain sopimuksen mukaiset asennukset tehdään.
Vaatisin myös katselmuksen ennen asennusta ja sen jälkeen.
Kiinteistö on vastuussa viestintäsalaisuudesta kiinteistössä.
> Mitään piilevää monopolia talon sisäverkon kytkentätöihin tms eivät
> nähdäkseni ainakaan liene hakemassa? Eli lieneekö mitään syytä pantata
> luvan myöntämistä, tai (yrittää) vaatia jotain lisäehtoja?
Aikoinaan Sonera lupasi tuohon liitteeksi huoltosopimusta, jolloin
lukitsivat tilan omalla lukollaan ja siihen tilaan pääsi sen jälkeen
vain heidän avauspalvelunsa kautta (toinen operaattori esim. ADSL:ää
asentamaan).
Kannattaa lukea se sopimus tarkkaan.
Unohtui vielä, että pelkällä kuitukaapelilla ja sen päättävillä
kuitupäätteillä ei vielä tehdä kiinteistössä mitään.
Jo kuidun palveluita halutaan kiinteistössä käyttää, niin se edellyttää
aktiivilaitteiden asennusta talojakamoon, kosta sitten tehtäisiin
kytkennät kiinteistön puhelinsisäverkkoon.
Nuo aktiivilaitteet eivät toimi pyhällä hengellä, vaan vaativat sähköä.
Sähkönkulutuksen koravvamisesta on myös syytä sopia.
Jok ryhmäjohto sähköpääkeskuksesta talojakamoon ja mittari siihen
väliin, tai arviointi muuten käytettävästä energiasta.
> Eli lieneekö mitään syytä pantata
> luvan myöntämistä, tai (yrittää) vaatia jotain lisäehtoja?
Käsittääkseni ei, mutta edellä tuli jo hyviä ehdotuksia.
Itse kun en henkilökohtaisesti osallistu taloyhtiön hallinnollisiin
asioihin, niin en paremmin osaa vastata.
Mutta alla yksi seikka, joka yllätti minut ja ehkä asentajankin.
Meidän taloyhtiöön (Helsingissä) Sonera toimitti kuidun ehkä noin vuosi
sitten.
Pitkään se makasi siellä jouten, kunnes itse kyllästyin katkeilevaan
taloyhtiön yhteyteen joka oli hankittu toiselta operaattorilta.
Viime syksynä sitten tilasin Soneran 100/10 -liittymän, netin tarve kun
on ja eritoten toimiva yhteys pitää olla.
Yhteys luvattiin (muistaakseni) toimittaa viidessä päivässä mutta siihen
menikin noin kaksi viikkoa.
Jotain siis puuttui vielä taloyhtiön kytkimen ja Soneran kuitupäätteen
välistä ja asentaja teki ymmärtääkseni useamman käynnin paikan päällä.
Tuo siis kannattaa huomioida, jos on ensimmäinen Soneran palvelun tilaaja.
Ensimmäisen liittyneen jälkeen homma varmaan sujuukin joutuisammin.
Mikä kuitenkin parasta, yhteys on pysynyt päällä katkoitta.
Ainoa pieni miinus tulee uppikaistasta, joka ei tunnu läheskään aina
yltävän lähellekään luvattua 10 Mbps:ää.
Minä olen ollut kummallakin puolella aitaa ja tunnen asian.
P.S.
Kuitu on paljon ongelmallisempi yhteysmuoto kun kupari.
Siinä sitoutuu yhden palveluntarjoajan yhteyksiin.
Oletin, että kyseessä on hyvin vakiosisältöinen ehdotus, paikkakunnasta
riippumatta, alueilla joilla Sonera on kuituliittymiä asuintaloihin
tuputtamassa, joten en paikkakuntaa viitsityt mainita, mutta Helsinki on
kyseessä. Lisätietona vielä: talossa on 70 asuntoa.
Sisällön tuntevat jo kuituliittymiä saaneet, joilta ensisijaisesti
kaipasinkin todellisia kokemuksia juuri ko. toiminnasta ja sen yhteyden
mukanaan tuomista laitteista ja laitteiden tilantarpeesta ja
asennushärdellin asiallisuudesta. Mutta onhan tämä filosofinenkin keskustelu
välillä avartavaa...
>> Talojakamon vapaat asennustilat ovat niin pienet, että en lupaa antaisi
>> noin pokkana.
>> Vaatisin Soneraa esittämään talojakamoanne koskevat
>> laitesijoittelupiirustukset, joista ilmenee, mihin laitteet on
>> suunniteltu asennettaviksi (yleensä heitetään minne sattuu).
Tämä minullakin kävi mielessä, ihan muista yhteyksistä opittuna. Suhtaudun
aika skeptisesti kaikenmoisiin lupaehdoissa oleviin "tarvittaessa pidetään
yhdessä alkukatselmus" liirumlaarumeihin.
Tulee mieleen tapaus muulta alalta: naapuri pyysi ilman piirustuksia avointa
suostumusta rakennusluvan saamiseksi lähelle rajaa. Suunnitelmia nähtäväksi
pyytämällä keskustelu katkesi, oli sittemmin pyytänyt vastaavaa toiselta
naapuriltaan hänen rajansa puolelta. Lopputulos on sen näköinen ettei
todellakaan harmita että se pytinki ei tullut omalle rajalle :-\
>> Edellyttäisin myös, että Sonera muuttaisi talojakamon lukituksen THK4
>> lukitukseksi ja antaisi 2 lukkokohtaista avainta kiinteistölle, jotta
>> kiinteistö voisi valvoa, että vain sopimuksen mukaiset asennukset
>> tehdään.
Miksi ihmeessä???
Jakamon nykyisen lukituksen standardienmukaisuudesta en tiedä, mutta
valtakirjaa sen muuttamiseen ei kyllä anneta operaattoreille, jos
muutostarvetta ilmenee. Voi lukkomuutoksia tilata yhtiö suoraankin
lukkoliikkeeltä, jolloin myös täsmällisesti tiedetään mitä omissa tiloissa
tehdään.
Tällä hetkellä jakamoon pääsee talon huoltoavaimilla. Tämä oli itse asiassa
yksi kohta, jota lähes ensimmäisenä juuri etsin etsin lupaehdoista, mutta
eivät minusta yrittäneet ujuttaa mukaan mitään tilojen huoltosopimusta tms.
Vaatimuksena vain oli, että tulee olla tarvittaessa pääsy laitetiloihin.
Ellei muuten onnistu, niin tämän ne voivat pyytää vaikka huoltomieheltä
nykysysteemin puitteissa.
> Unohtui vielä, että pelkällä kuitukaapelilla ja sen päättävillä
> kuitupäätteillä ei vielä tehdä kiinteistössä mitään.
> Jo kuidun palveluita halutaan kiinteistössä käyttää, niin se edellyttää
> aktiivilaitteiden asennusta talojakamoon, kosta sitten tehtäisiin
> kytkennät kiinteistön puhelinsisäverkkoon.
Olisit vaan rauhassa unohtanut... Selvää pässinlihaahan se on...
> Nuo aktiivilaitteet eivät toimi pyhällä hengellä, vaan vaativat sähköä.
> Sähkönkulutuksen koravvamisesta on myös syytä sopia.
> Jok ryhmäjohto sähköpääkeskuksesta talojakamoon ja mittari siihen väliin,
> tai arviointi muuten käytettävästä energiasta.
>
Tätäkin jo mietin itsekin, mutta ajatus lienee epärelistinen. Tai ainakin
mittari on epärealistinen, se maksaisi enemmän kuin mitattava sähkö. Itse
ehdottavat "sähköstä ja laitetilasta ei suoriteta korvausta", mikä lienee
aika kohtuullista, jos laitteilla kuitenkin mahdollistetaan palvelu juuri
tämän talon asukkaille. Olisi eri asia, jos laitteilla tarjottaisiin
yhteyksiä muillekin kuin talon asukkaille, mutta minusta muutaman kympin
vuotuinen sähkökulu sopii taloyhtiön rooliin "paremman asumistason
ylläpitämiseksi" jos se ilman muita ylläpitovelvoitteita mahdollistaa
asukkaitten tilata haluamansa palvelu. Hinnan perusteeksi sivistyneenä
arvauksena veikkasin, että todellinen kuorma lienee ei ylittäne 100W, mitä
suuruusluokkaa myös voinee ylärajana edellyttää pieneen ilmastoimattomaan
komeroon sijoitettavilta laitteilta.
Analogia: Eipä vesi- tai sähkölaitoskaan maksa vuokraa talolle tiloista,
joissa heidän omistamia mittareita on talon ja asukkien kulutuksen
mittaamiseksi.
--
TiN
Mitä Sonera tarkkaan ottaen tarjoaa ?
Ellei Sonera tarjoa yksimuotokuituyhtyttä, minä en ainakaan sallisi
Soneralle lupaa pihan auki repimiseen.
Paul
> P.S.
> Kuitu on paljon ongelmallisempi yhteysmuoto kun kupari.
> Siinä sitoutuu yhden palveluntarjoajan yhteyksiin.
>
En näkisi asiaa noin. Tässähän ei ole kyse siitä, että taloyhtiö olisi
tilaamassa / maksamassa tuota kuitua, tai tilaamassa mitään siihen liittyviä
palveluita. Kyse on siitä, annetaanko lupa asentaa kuitu ja päätelaitteet,
joilla sitä haluava talous saa puolestaan itse maksamansa yhteyden.
--
TiN
Tämän yhteyden rakentamisen jälkeen tarjoaisi yhteyksiä suoraan talon
asukkaille. Tai varmaan myös koko taloyhtiölle, JOS yhtiö niin haluaisi.
--
TiN
>>> Edellyttäisin myös, että Sonera muuttaisi talojakamon lukituksen THK4
>>> lukitukseksi ja antaisi 2 lukkokohtaista avainta kiinteistölle, jotta
>>> kiinteistö voisi valvoa, että vain sopimuksen mukaiset asennukset
>>> tehdään.
>
> Miksi ihmeessä???
> Jakamon nykyisen lukituksen standardienmukaisuudesta en tiedä, mutta
> valtakirjaa sen muuttamiseen ei kyllä anneta operaattoreille, jos
> muutostarvetta ilmenee. Voi lukkomuutoksia tilata yhtiö suoraankin
> lukkoliikkeeltä, jolloin myös täsmällisesti tiedetään mitä omissa
> tiloissa tehdään.
>
> Tällä hetkellä jakamoon pääsee talon huoltoavaimilla. Tämä oli itse
> asiassa yksi kohta, jota lähes ensimmäisenä juuri etsin etsin
> lupaehdoista, mutta eivät minusta yrittäneet ujuttaa mukaan mitään
> tilojen huoltosopimusta tms. Vaatimuksena vain oli, että tulee olla
> tarvittaessa pääsy laitetiloihin. Ellei muuten onnistu, niin tämän ne
> voivat pyytää vaikka huoltomieheltä nykysysteemin puitteissa.
Telehallintokeskus on aikoinaan antanut ohjeet asuinkiinteistöjen
teletilojen lukinnasta. Siinä on esitetty 4 eri vaihtoehtoa.
Yksikään noista vaihtoehdoista ei ollut kiinteistön huoltoavain.
Vaihtoehto 4 (siitä nimitys THK4) on ns. operaattorilukko, johon
soveltuvan yleisavaimen saavat kaikki teleoperaattorit. Lukkoon kuuluu
lisäksi 2 kpl lukkokohtaista avainta, jotka luovutetaan kiinteistölle.
Tämän lukitusmuutoksen on Sonera tehnyt pääkaupunkiseudulle, kiinteistön
suostumuksella, mutta omalla kustannuksellaan (tiedän, koska olen noita
teettänyt useita).
Sitä en tiedä, miten Sonera nykyisin suhtautuu huoltoavainlukitukseen,
mutta joka tapauksessa kiinteistön on pääsy tilaan järjestettävä
tarvittaessa.
>> Nuo aktiivilaitteet eivät toimi pyhällä hengellä, vaan vaativat sähköä.
>> Sähkönkulutuksen korvaamisesta on myös syytä sopia.
>> Jos ryhmäjohto sähköpääkeskuksesta talojakamoon ja mittari siihen
>> väliin, tai arviointi muuten käytettävästä energiasta.
>>
> Tätäkin jo mietin itsekin, mutta ajatus lienee epärelistinen. Tai
> ainakin mittari on epärealistinen, se maksaisi enemmän kuin mitattava
> sähkö. Itse ehdottavat "sähköstä ja laitetilasta ei suoriteta
> korvausta", mikä lienee aika kohtuullista, jos laitteilla kuitenkin
> mahdollistetaan palvelu juuri tämän talon asukkaille. Olisi eri asia,
> jos laitteilla tarjottaisiin yhteyksiä muillekin kuin talon asukkaille,
> mutta minusta muutaman kympin vuotuinen sähkökulu sopii taloyhtiön
> rooliin "paremman asumistason ylläpitämiseksi" jos se ilman muita
> ylläpitovelvoitteita mahdollistaa asukkaitten tilata haluamansa palvelu.
En ole tästä kanssasi eri mieltä.
Muistuupa vain mieleen eräs isännöitsijä, joka kysyi yritysliittymän
laitteiden sähkönkulutuksesta. Kun toteutuksen työnjohtaja sanoi sen
olevan muutaman markan kuukaudessa, hän haluasi asiasta varmistuksen.
Sitten hän nosti hirveän metelin ja syytti petosyrityksestä, kun parin
päivän päästä selvisikin laitteiden aiheuttaman sähkönkulutuksen olevan
n. 25 mk/kk.
Ehkäpä yritys ja Isännöitsijä eivät olleet hyvissä väleissä keskenään.
Tuolloin ei vielä tehty kuituyhteyksiä asuinkiinteistöille (kuparia
kylläkin).
Yritysliittymiä tuolloin toteutettiin. En kuitenkaan näe siinä
oleellista eroa, koska kuituyhteys tuodaan kiinteistön talojakamoon ja
sen asentamisesta on sovittava kiinteistön omistajan kanssa (kaikki
yritykset eivät omista kiinteistöä, jossa heidän toimitilansa sijaitsevat).
Liikekiinteistössä tietenkin erona on, että teletiloja on enemmän ja ne
ovat huomattavasti suuremmat kuin asuinkiinteistössä.
>> P.S.
>> Kuitu on paljon ongelmallisempi yhteysmuoto kun kupari.
>> Siinä sitoutuu yhden palveluntarjoajan yhteyksiin.
>>
> En näkisi asiaa noin. Tässähän ei ole kyse siitä, että taloyhtiö olisi
> tilaamassa / maksamassa tuota kuitua, tai tilaamassa mitään siihen
> liittyviä palveluita. Kyse on siitä, annetaanko lupa asentaa kuitu ja
> päätelaitteet, joilla sitä haluava talous saa puolestaan itse maksamansa
> yhteyden.
Yritetäänpä selventää sitä, mitä tarkoitin.
Teleoperaattorit vuokraavat seudun kupariverkko-operaattorilta
kuparipareja ADSL-yhteyksiin. Muilla operaattoreilla on laitteensa
kupariverkko-operaattorin tiloissa tai ovat rakentaneet yhdyskaapelin
tuohon tilaan. Samaa viimeistä mailia voi siis käyttää useampi
teleoperaattori palveluidensa tarjoamiseen.
Kuituverkon jokainen operaattori rakentaa itse ja eri operaattoreilla ei
ole yhteisiä tiloja, joista asennettuun kuituun voisi yhteyden kytkeä.
Eli jos haluaa kuituyhteyden, niin se on tilattava siltä operaattorilta,
jonka kuitu kiinteistöön tulee.
Ei teleoperaattorit monimuotokuitua rakenna. Tuo on yksimuotokuitua.
Kyllä minäkin kohtuu hyvin tuon puolen tunnen. En silti näe mitään ongelmaa
siinä, että mahdollistetaan yhtenä lisävaihtoehtona kuituyhteyden hankinta
tietyltä operaattorilta, periaatteessa kuidunkin voi taloon tuoda vielä
toinenkin verkonhaltija -käytännössä tuskin kuitenkaan kovin monen rahkeet
siihen eivät riitä :-(
Se, että taloon tulisi kuitu, ei kuitenkaan millään tavoin sulje pois
aikaisempia yhteystekniikoita -kunhan kuidun omistajalle ei anneta
tarpeettomia valtuuksia melskata talossa, esim. ääritapauksessa
luovuttamalla yksinoikeutta talon sisäverkkoon, mikä olisi ainakin typerää
ellei jopa määräysten vastaista. Se, kenen omistama fyysinen kuitu on, ja
minne se menee, on toki rajoitus, ainakin tällä hetkellä. Kuidulla ja
kuparilla tehtyjen yhteyksien eräs periaatteellinen erohan on kuitenkin
siinä, että joka loppukäyttäjää varten ei taloon ole omaa fyysistä kuitua
(itse asiassa kuituparia), kuten kuparin tapauksessa. Kuparilla tehtyjä
yhteyksiähän vartenhan joko kuparin keskuspää viedään loppukäyttäjän isp:n
omiin laitteisiin, tai sitten isp tilaa operaattorituotteena myytävän
yhteyden toiselta isp:ltä, joka voi olla joko kuparin omistaja tai vielä
joku sopan muu osapuoli, mutta tällöin ko. yhteyden liikenne vain
tunneloidaan isp:ltä toiselle, ja loppukäyttäjä ei näe koko tilannetta kuin
vasta silloin pidentyneenä vasteaikana kun jokin menee vikaan ja kukaan ei
tunnusta vikaa/virhettä omakseen.
Periaatteessa on mahdollista (ainakin teknisesti) että markkinoille tulisi
myös kuituyhteydellä toteutettuja operaattorituotteina myytäviä liittymiä,
jolloin kuituyhteydelläkin isp:n valinnan mahdollisuus kasvaisi. Tämän
mahdollisuuden realisoitumiseen vaikuttaa sitten jo muukin kuin tekniikka:
kuidun omistajan politiikka sekä mahdollisesti joskus tuleva velvoite
vuokrata myös loogisia kuituyhteyksiä; vastaavasti kuin fyysistä kupariakin.
MUTTA: Koska talon sisäverkko ei täytä 100M eetterin laatuspeksejä, ja
Sonera tuskin lähtee hakemaan itselleen ongelmia kokeilemalla sitä
alispeksatussa kaapelissa asuntokohtaisesti huomatakseen että yhden uuden
asiakkaan myötä 2 vanhaa lakkasi toimimasta ylikuulumisen tms vuoksi,
loppukäyttäjän nopeimmaksi vaihtoehdoksi jäisi 24/2 ADSL, joka tosin
toteutunee kutakuinkin nimellisellä nopeudella lyhyen kuparin vuoksi vaikka
asiakkaita talossa olisi enemmänkin. Sitten tilanne toki muuttuu, jos talon
sisäverkko joskus kelpaisi 100M eetterille. Soneran netistä löytyvän
palvelukuvauksen mukaan mitään VHDSL tms tekniikoita eivät kuitenkaan
harrasta. Käytännössä siis kyse on oikeastaan siitä, että Sonera tuo kuidun
päädän DSLAMinsa muualla sijaitsevan laitetilan sijasta taloyhtiön jakamoon,
ja loppukäyttäjälle yhteys näkyy yhä ADSL2+ tekniikkana. Höh... missä se
homman pihvi nyt lopulta olikaan?
No, mun puolestani tämä filosofointi alkaa nyt riittää: molemmat tunnetaan
jo asiat mistä keskustellaan eikä tämä edistä yhtään kaipaamaani
tietämystäni nyky-Soneran tuotteistaman kiinteistöön ulottuvan kuituverkon
toteutuksen mahdollisesti mukanaan tuomista arkisista ongelmista.
--
TiN
Kyse on siitä että Sonera haluaa tuoda ilmaiseksi taloonne Laajakaista Extra
liittymät.
Ilmeisesti putkitus taloonne on olemassa ja näin ollen kuidun tuonti on
helppoa.
Itsellämme Sonera rakensi tukiaseman muutama vuosi sitten taloomme ja toi
silloin kuidun taloon ja
sitten myöhemmin pyysi luvan sijoittaa talojakohuoneeseen päätelaitteet.
Annoin luvan heti, salliihan se silloin nopeat yhteydet edullisempaan
hintaan ja iptv mahdollisuuden mikäli
talon sisäverkko on ethernet kaapeloitu.
Päätelaitteet ovat n. 20 cm korkuiset ja lisäksi tarvitsevat
jakamotelineestä muutaman paikan krone-liittimiä varten.
Sähkönkulutusta en mieti, mitätön sivuseikka.
Lukitus on THK4 kiinteistökohtaisella avaimella, lisäksi heillä on
putkilukossa talon reittiavain.
Muutama asukas siinä on kiinni.
Asennus meni joutaisesti, asentaja otti yhteyttä ja sovittiin tapaaminen.
Muistaakseni aamupäivän keikka.
Mikäli Sonera tälläisen tarjouksen tekee taloonne, olisi hullua kieltäytyä
siitä.
Itse jos tilaisitte vastaavan maksaitte monta tonnia.
Reilu vuosi sitten tuli isännöitsijälle Soneran lähettämä kysymys siitä,
antaako taloyhtiö luvan valokaapelin asennukseen. Tiettyyn päivämäärään
toimitus oli ilmaista, mutta sen jälkeen hinta olisi 6000 euroa.
Isännöitsijä oli sairaslomalla, ja hän muisti viime hetkellä kyselyn
olemassa olon. Tehtiin pikainen soittokierros hallituksen kesken ja lupa
annettiin, sillä vastauksen piti olla perillä samana päivänä ja
allekirjoitettu kaavake faxattiin Soneraan. Tontillamme on kolme saman
kokoista taloyhtiötä: Kaksi antoi luvan ja kolmas jäi miettimään.
Sopimuksen teksti oli mielestämme OK, koska emme peri maksuja sähköstä
muiltakaan operaattoreilta.
Meni reilu puoli vuotta eikä asiasta kuulunut mitään. Sitten Tikkurilaan
ilmestyi kaapeliryhmä ja katuja kaivettiin auki. Muutaman viikon ajan
katuja kaivettiin auki, mutta kun kuidut oli vedetty ja asfaltoinnit
korjattu, niin lopputulos näytti hyvältä. Tontin kahdella taloyhtiöllä
on kuidut talojakamossa ja kolmannella ei. Vaikka taloyhtiö on
rakennettu vajaat 8 vuotta sitten, niin uusi putkitus vedettiin sisään
talojakamoon. Saatiin samalla uusi kaapelireitti talojakamoomme. En ole
käynyt talojakamossa katsomassa lopputulosta, mutta kaapelin läpiviennin
tarkistin ulkoapäin ennen kuin se jäi soran peittoon.
Talossamme on huoneistoja 57 ja käytössämme on nyt Welhon kaapeliverkko,
Soneran entinen laajakaista, Suomicomin laajakaista ja nyt kuidun kautta
Soneran Extra. Sekalaiset langattomat verkot ovat saatavilla (Wimax,
@450, GPRS, G3, jne) ja puhelinkaapelin kautta löytyy lisää
palveluntarjoajia vaikka kuinka.
Taloyhtiöön tulee puhelinpareja kohtalaisen vähän (vajaat 100-paria),
mutta nekin riittivät juuri ja juuri. Nyt on ajan mittaan puhelinlinjoja
sanottu irti, joten pareja on taas vapaana.
Sonera teettää asennukset jollakin ammattitaitoisella yrityksellä ja
ainakin taloyhtiömme osalta työn jälki oli asiallista (talojakamoa
tarkistamatta?). Kaivuu- ja asennustyön aiheuttamasta häiriöstä
ilmoitettiin ajoissa ja katuja ei pidetty turhaan avoinna. Työmaan
vastaavan yhteystiedot oli kaikissa tiedotteissa, joten tietoa olisi
tarvittaessa löytynyt. Kuitujen hitsausta tehtiin jopa viikonlopun
aikana, joka nopeutti työn valmistumista. Arkipäivänä kuidun
"hitsauskoppi" olisikin haitannut liikennettä enemmän, sillä se peitti
näkyvyyttä tehokkaasti risteyksessä kaapelikaivon viereen
jalkakäytävälle parkkeerattuna.
Taloyhtiömme hallitus ja isännöitsijä on ollut sitä mieltä, että
asukkaille tarjotaan tasapuolisesti emmekä sido asukkaita jonkin tietyn
palveluntarjoajan laajakaistan käyttöön. Suosittelen sopimuksen
hyväksymistä, sillä jatkossa sitä ei tarjota lähes ilmaiseksi vaan siitä
on maksettava päivän hinta.
Tuossa mietiskelin itsekseni, onkohan Soneran aikomuksena toteuttaa sama
minkä ovat tehneet syrjäseuduilla, nyt myös keskustoissa. Eli keskustassa
kuitu joka kerrostalon jakamoon ja sitten kerätään kuparit pois. Tämän
jälkeen onkin monopoli, koska kuitu ei ole reguloitu tuote... :)
Syrjäseuduillahan on kupareita kerätty pois ja tilalle toimitettu
mobiilituotetta.
-Raaka-Arska-
Ei ole!
Sonera on melko agressiivinen levittämään Laajakaista- Extra valmiutta
kaupunkien alueilla sopivaksi katsomiinsa taloihin, siis ei kaikkiin.
Kuparia tarvitaan edelleen mm. lankapuhelimiin ja kupariverkko on useimmiten
kilpailevan operaattorin omistuksessa.
Kun Sonera vetää kuitua suoraan taloihin, niin sen ei tarvitse vuokrata
kupariverkkoa kilpailijaltaan.
> Tuossa mietiskelin itsekseni, onkohan Soneran aikomuksena toteuttaa sama
> minkä ovat tehneet syrjäseuduilla, nyt myös keskustoissa. Eli keskustassa
> kuitu joka kerrostalon jakamoon ja sitten kerätään kuparit pois.
Eipä onnistu Helsingissä. Soneralla ei ole lupaa koskea Elisan kupariin.
Toivottavasti lakia päivitetään pian tuon osalta. Muuten tilanne menee
pian sellaiseksi, että kaikki suurimmat operaattorit vetävät samaan
kiinteistöön omia valokuituja vaikka "kaverin" kuituun mahtuisi
kaikkien ip-liikenne. Tällöin vältyttäisiin päälekkäiseltä infralta ja
operaattorit voisivat vetää kuidun paljon useampaan kiinteistöön kun
kaikkien kilpailijoiden ei tarvitsisi vetää kuitujaan niihin
kiinnostavimpiin kiinteistöihin suurissa kaupungeissa vaan voisivat
suunnata tarmonsa eri kohteisiin.
Luonnollisestikaan ei toisen operaattorin alueella. Mutta entäpä muualla,
Turku jne.. En muista onko operaattorilla velvollisuus kupariverkon
ylläpitoon, ilmeisimmin ei, koska sivummallakin ne saa kerätä pois.
-Raaka-Arska-
Palveluvelvoitteen omaavalla operaattorilla on velvollisuus toimittaa
puhelinliittymiä omalla alueettaan.
Tekniikkaa, jolla operaattori sen toimittaa, ei ole määritelty.
Kuparipari ei tuohon tarkoitukseen ole ainoa vaihtoehto.
Puhelinverkkoa hyödyntävät muut sovellutukset joko toimii tai ei toimi,
mutta niiden toimittaminen ei sisälly palveluvelvoitteeseen.
Harvaan asutulla alueella rakennetun pylväslinjan ylläpito ja uusiminen
on kallista puuhaa, alueelta saatavaan tuottoon nähden. On selvä, että
operaattori etsii halvempia ratkaisuja velvoitteensa toteuttamiseksi.
Asuinpaikanhan jokainen voi valita mieltymystensä mukaan.
> Toivottavasti lakia päivitetään pian tuon osalta. Muuten tilanne menee
> pian sellaiseksi, että kaikki suurimmat operaattorit vetävät samaan
> kiinteistöön omia valokuituja vaikka "kaverin" kuituun mahtuisi
> kaikkien ip-liikenne.
Käytännössä operaattoreiden kuituverkkojen toteutus sellaiseksi, että
toiveesi toteutuisi, on mahdotonta.
Jokainen kuituverkkoa rakentava operaattori on oman kuituverkkonsa
rakentanut täysin erilliseksi, joten toisen operaattorin IP-liikenteen
saaminen toisen operaattorin kuitukaapeliin, on kuolemaantuomittu ajatus.
Eikä ole. Käytännössä lähes mahdotonta se voi olla niin kauan kuin
siihen ei pakoteta koska operaattoreilla ei ole halua muuttaa tilannetta
- mutta siis absoluuttisesti mahdotonta tuo ei ole.
> Jokainen kuituverkkoa rakentava operaattori on oman kuituverkkonsa
> rakentanut täysin erilliseksi, joten toisen operaattorin IP-liikenteen
> saaminen toisen operaattorin kuitukaapeliin, on kuolemaantuomittu ajatus.
Aivan samalla tavalla kuin jokainen kupariverkkoa rakentava operaattori
on oman kupariverkkonsa rakentanut täysin erilliseksi. Hyvin noitakin on
kuitenkin tarvittaessa pystytty yhdistelemään kun tarvetta on tullut.
Vai luuletko tosiaan että aikojen alusta lähtien operaattoreita on
lailla velvoitettu välittämään liikennettä toisilleen?
Tulevaisuuden kuvitelmana ne paikalliskeskukset joissa nyt on seinät
täynnä kuparien kytkentärimoja, voisivat aivan yhtä hyvin kuparien
poistuessa olla toisiinsa ja kiinteistöihin kuiduilla kytkettyinä ja
kuidussa kulkeva tägätty liikenne (ottamatta kantaa onko se puhetta,
dataa vai televisiolähetystä, ip-pohjaista kuitenkin) eroteltaisiin
operaattoreiden omiin verkkoihin sen heti sen "viimeisen mailin"
jälkeen.
--
Jussi
:: Te audire no possum. Musa sapientum fixa est in aure.
:: I can't hear you. I have a banana in my ear.
Pakottaminen on melko mahdotonta. Kuituverkkojen laitetilat on yleensä
niin pieniä, että hyvä, jos edes tilan hankkineen operaattorin laitteet
niihin mahtuvat.
Operaattoreiden yhteisiä laitetiloja ei ole, kun verkon rakentaminen on
tapahtunut lähinnä yritysasiakasvetoisesti.
Kuituverkko ei ole pätkätyötä, kuten kupariverkko.
>> Jokainen kuituverkkoa rakentava operaattori on oman kuituverkkonsa
>> rakentanut täysin erilliseksi, joten toisen operaattorin IP-liikenteen
>> saaminen toisen operaattorin kuitukaapeliin, on kuolemaantuomittu ajatus.
>
> Aivan samalla tavalla kuin jokainen kupariverkkoa rakentava operaattori
> on oman kupariverkkonsa rakentanut täysin erilliseksi. Hyvin noitakin on
> kuitenkin tarvittaessa pystytty yhdistelemään kun tarvetta on tullut.
> Vai luuletko tosiaan että aikojen alusta lähtien operaattoreita on
> lailla velvoitettu välittämään liikennettä toisilleen?
Aikojen alussa, jaettiin eri operaattoreille alueet, jolla kukin
monopoliasemassa tarjosi puhelinverkon palveluita ja rakensi sille
alueelle omaa verkkoaan.
Sitten kilpailu vapautui ja eri operaattorit alkoivat vuokraamaan
laitepaikkoja aluetta hallitsevan operaattorin tiloista sekä heidän
rakentamiaan valmiita kuparipareja.
Mikäli aikojen alussa puhelinpuolella olisi kilpailu ollut mahdollista,
niin todennäköisesti meillä olisi monia täysin erillisiä rinnakkaisia
puhelinverkkoja (kupari) ja käyttö olisi paljon ongelmallisempaa. Onhan
niitä toki muutama pääkaupunkiseudulla nytkin.
Elisakaan ei pääkaupunkiseudulla ole suostunut vuokraamaan
operaattoreille pelkkää toisioverkkoa, vaan vuokrayhteys on aina pitänyt
vuokrata keskuksesta asti käyttökiinteistöön.
No minulla kun Soneran kuitu tulee taloyhtiön jakomoon ja siitä jatkuu
taloyhtiön puhelinkaapelina, niin voin milloin tahansa sitoutua myös
takaisin kupariyhteyteen toisen operaattorin jakomoon, kuten ennenkin.
Tai voisin, jos haluaisin. Kun Soneran määräaikainen sisäänheirttotarjous
paljon nopeammalla yhteydellä on samaa luokkaa kuin kilpailijan hitaampi
tarjous, niin kilpailija jää hopealle.
Toki olen asiasta periaatteessa samaa mieltä. Oikea malli olisi se, että
taloyhtiön jakomoon tulisi toinenkin valokuitu. Tai kolmas. Voisi sitten
kilpailuttaa tarjoajat. Mikä estää esim. Elisaa vetämään valokuidun
taloyhtiöni jakomoon Soneran kuidun seuraksi? Ei mikään muu kuin se että
Elisa ei halua tätä investointia tehdä. Nyt Elisalla on tarjota vain
hitaampaa kuparia samaan hintaan.
--
Re...@iki.fi.nospam.invalid
http://www.iki.fi/Reijo
> Toki olen asiasta periaatteessa samaa mieltä.
Periaatteellisella tasolla asiasta puhuinkin. Kuten sanoit, aina voi
valita muunkin yhteyden.
> Oikea malli olisi se, että
> taloyhtiön jakomoon tulisi toinenkin valokuitu. Tai kolmas. Voisi sitten
> kilpailuttaa tarjoajat. Mikä estää esim. Elisaa vetämään valokuidun
> taloyhtiöni jakomoon Soneran kuidun seuraksi?
Eihän siihen estettä ole, jos kiinteistö siihen luvan antaa.
Sen jälkeen ongelmaksi tulee talojakamon tilojen riittävyys, kun
jokainen operaattori asentaisi sinne myös omat aktiiviset laitteensa.
Jos taloyhtiö pystyy osoittamaan jonkin muun tilan näitä laitteita
varten, kun talojakamon ja sieltä sitten asennettaisiin kupari
talojakamoon, niin homma toimisi.
Helsingin keskustan vanhat talot ovat ongelmia, kun niissä ei
talojakamoita ole, vaan pelkästään joku kaappi ullakolla, johon juuri ja
juuri mahtuvat nykyiset päätteet.
Jos joku suostuisi talojakamossa muuttamaan perinteiset
ruuviliitinpäätteet Kronen rimoille ja ne sijoitettaisiin leveän vapaan
seinän jommalle kummalle sivulle, niin seinätilaa tulisi runsaasti
lisää. Tällainen muutos vaan maksaa paperirahaa.