Ethernet vanhassa taloyhtiössä
Joakim Majander
ymmärtänyt, että yhtiöömme voi sittenkin järkevästi rakentaa
Ethernetinkin.
Yhtiössä on 6 kpl rivitaloja, joissa 4-5 asuntoa. Yhden talon alla on
talojakamo, josta lähtee 10-parinen puhelinkaapeli (= 5 paria
kakkospuhelimille = "vapaana" ) maan ali muiden talojen
päätyasuntoihin. Päätyasunnon huoltotilassa (25x25 cm luukun takana)
10-parinen kaapeli kytketään 5:een 2 pariseen kaapeliin (5 johdinta),
joista yksi jää ko. huoneistoon ja neljä muuta jatkavat eteenpäin
yhdessä 29 mm putkessa.
Kussakin asunnossa on tähtimäinen puhelinverkko, joka kytketään kunkin
asunnon huoltoluukun takana.
Olen ajatellut seuraavaa järjestelyä: Talojakamoon tulee yksi
16/24-porttinen kytkin, johon kytketään maakaapelin ja talojakamon
yläpuolisen talon asunnot. Muihin päätyasuntoihin tulee 8-porttiset
kytkimet. Puhelinkaapeleiden rinnalla tai tilalle vedetään Cat-5
kaapelit päätyasunnoista muihin asuntoihin.
Tähän liittyen pari kysymystä:
1. Mikä on todennäköisyys päästä 100M FX nopeuteen maakaapelissa,
jonka pituus on talosta riippuen 20-80 m? 10 M FX toimii kuulema
varmasti. Voiko nykyiset kytkimet pakottaa 10 M nopeuteen, jos 100 M
ei toimi kunnolla?
2. Onko mahdollista syöttää käyttöjännite talojakamosta? PoE-laitteet
taitavat olla turhan kalliita vielä? Johtimet ovat ilmeisesti 0,5
mm^2??? Niillä tulisi enintään 5 ohm vastus (2x80 m), joten
tyypillisellä ~1 A kuormalla jännitehäviö enintään 5 V. Voiko
kytkimelle syöttää esim. 12 V talojakamosta, jolloin perille tulisi
kuormasta riippuen 7-12 V? Jännitteen syöttöön voi tietysti yhdistää
jopa kolme paria, jolloin jännitevaihtelu pienenee.
3. Tarvitseeko johdot asunnon huoltoluukusta puhelinrasiaan vaihtaa?
Pituus jää maksimissaan 15 metriin ja perille ei tarvitse saada myös
puhelinta.
4. Mistä löytyy sopivia kytkimiä? Vaatimuslistalla on ainakin
seuraavat:
a) VLAN-tuki tageineen
b) Porttien hallinta mielummin etänä ja mahdollisesti myös
master-kytkimen kautta.
c) Kohtaa 2. ajatellen DC-sisääntulo
d) Vähintään 8 porttia
e) Hinta kohtuullinen (ehdoton maksimi ~200 €)
Joakim
Petri Krohn
news:65249f13.04051...@posting.google.com...
> Päätyasunnon huoltotilassa (25x25 cm luukun takana) 10-parinen kaapeli
> kytketään 5:een 2 pariseen kaapeliin (5 johdinta), joista yksi jää ko.
> huoneistoon ja neljä muuta jatkavat eteenpäin yhdessä 29 mm putkessa.
Ilmeisesti putki jatkuu koko talon pituudelta luukusta luukkuun.
En usko, että on ongelma vetää tänne 4 kpl uusia Cat5-kaapeleita.
Onnistunee jopa talkoilla ilman urakoitsijan apua.
> 1. Mikä on todennäköisyys päästä 100M FX nopeuteen maakaapelissa,
> jonka pituus on talosta riippuen 20-80 m? 10 M FX toimii kuulema
> varmasti.
Ethernetin toimivuus riippu ennen kaikea matkasta. Häiriöitä ja vaimennusta
mitataan yksiköissä dB / m. Tämä tarkoittaa siis, että häiriöt kasvavat
eksponentiaalisesti matkan kasvaessa.
Kaapelin laadulla ja valmistajalla on vaikutusta. Luulen että toimimisen
todennäköisyys 80 metrillä on yli 50%. Lyhyemmillä matkoilla taas varsin
todennäköistä.
>Voiko nykyiset kytkimet pakottaa 10 M nopeuteen, jos 100 M ei
> toimi kunnolla?
Hallittavat kytkimet voi pakottaa, hallitsemattomia ei.
Yksinkertaisinta on sijoittaa yhteyden toiseen päähän 10Mbit/s laite.
Hallittavien laitteiden tapauksessa riittää periaattessa se, että toinen pää
pakotetaan hitaampaan nopeuteen. Toinen pää voi siis olla tavallinen
ei-hallittava laite. Joissain tapauksissa asetusten pakottaminen saa
kylläkin koko neuvotteluprosessin sekoamaan.
> 2. Onko mahdollista syöttää käyttöjännite talojakamosta? PoE-laitteet
> taitavat olla turhan kalliita vielä? Johtimet ovat ilmeisesti 0,5
> mm^2??? Niillä tulisi enintään 5 ohm vastus (2x80 m), joten
> tyypillisellä ~1 A kuormalla jännitehäviö enintään 5 V.
Oikeat PoE-laitteet toimivat 48 voltin jännitteellä.
Tällaisia itse viritettyjä matalajänniteratkaisuja on joskus käytetty.
Virtalaiteen jännitteen tulee olla sopivasti laitteen jännitteen tarvetta
korkeampi, jotta häviöt pudottavat jännitteen oikealle tasolle. Vaarana on
kaapeliden ylikuormitus ja tulipalo. En tiedä kuinka suuria virtoja sähkö-
ja paloturvallisuusmääräykset sallivat puhelinpariin.
> Voiko kytkimelle syöttää esim. 12 V talojakamosta, jolloin perille
> tulisi kuormasta riippuen 7-12 V? Jännitteen syöttöön voi tietysti
> yhdistää jopa kolme paria, jolloin jännitevaihtelu pienenee.
Voisi olla viisasta laskea jännite kytkimen päässä regulaattorilla ~12
voltista 5 volttiin. PoE-laitteiden tehokkuus perustuu siihen, että
jännitemuunnos tehdään hakkurivirtalähteellä.
> 3. Tarvitseeko johdot asunnon huoltoluukusta puhelinrasiaan vaihtaa?
> Pituus jää maksimissaan 15 metriin ja perille ei tarvitse saada myös
> puhelinta.
Jos asunnon puhelinverkko on tähtimäinen, voi yhden puhelinrasian
todennäköisesti korvata ethernet-rasialla. Nelikierre-puhelinkaapeli (2
paria) toimii kokemukseni mukaan aivan kelvollisesti ethernetillä, 15 metrin
matkalla myös 100Mbit/s nopeudella.
--
Petri Krohn
Helsingin Alueverkkoyhdistys
HelsinkiOpen -- http://www.helsinkiopen.net
Joakim Majander
> "Joakim Majander" <joakim....@luukku.com> kirjoitti viestissä
> news:65249f13.04051...@posting.google.com...
>
> > Päätyasunnon huoltotilassa (25x25 cm luukun takana) 10-parinen kaapeli
> > kytketään 5:een 2 pariseen kaapeliin (5 johdinta), joista yksi jää ko.
> > huoneistoon ja neljä muuta jatkavat eteenpäin yhdessä 29 mm putkessa.
>
> Ilmeisesti putki jatkuu koko talon pituudelta luukusta luukkuun.
> En usko, että on ongelma vetää tänne 4 kpl uusia Cat5-kaapeleita.
> Onnistunee jopa talkoilla ilman urakoitsijan apua.
Putki mennee aina tuulikaapista tuulikaappiin. Kuvien mukaan putkissa
menee ensimmäisellä välillä 4x2, toisella 3x2 jne. Todennäköisesti
päätyasunnnosta toiseen päätyyn menevä johto on yhtenäinen ja käy
kääntymässä välissä olevassa kolmessa tuulikaapissa.
> Kaapelin laadulla ja valmistajalla on vaikutusta. Luulen että toimimisen
> todennäköisyys 80 metrillä on yli 50%. Lyhyemmillä matkoilla taas varsin
> todennäköistä.
Kuvien mukaan kaapelina onkin MOHBU 10x4x0,5. Ilmeisesti siis 10 kpl 4
johtimen kierryttyjä "ryhmiä" eli 20 paria. Näistä vain 10 paria on
kytkettynä ja niistäkin vain 5 paria oikeasti käytössä (1.
puhelinpari). Kaapelin kyljestä en merkintöjä löytänyt enkä viitsinyt
purkaa kytkentöjä, jotta olisin nähnyt oliko jossain tosiaan 20
vapaata johdinta. Kaapelin ulkohalkaisija oli ehkä 25 mm.
> > 2. Onko mahdollista syöttää käyttöjännite talojakamosta? PoE-laitteet
> > taitavat olla turhan kalliita vielä? Johtimet ovat ilmeisesti 0,5
> > mm^2??? Niillä tulisi enintään 5 ohm vastus (2x80 m), joten
> > tyypillisellä ~1 A kuormalla jännitehäviö enintään 5 V.
>
> Oikeat PoE-laitteet toimivat 48 voltin jännitteellä.
Tiedän. Edelllä oli se virhe, että puhelikaapeleissa viimeinen luku
0,5 ei tarkoittakkaan 0,5 mm2 poikkipinta-alaa vaan 0,5 mm
halkaisijaa, joten poikkipinta-alaa onkin vain 0,2 mm^2 ja
jännitehäviö vastaavasti selvästi suurempi. Jos kaapeli olisi tosiaan
kuvien mukainen, voisi jännitteen syöttämiseen yhdistää vaikkapa 8
paria (2 paria Ethernetille, puhelinkytkentöihin ei tarvitse puuttua).
Tällöin vastus olisi alle 2 ohmia pisimmällä välillä.
>
> Tällaisia itse viritettyjä matalajänniteratkaisuja on joskus käytetty.
> Virtalaiteen jännitteen tulee olla sopivasti laitteen jännitteen tarvetta
> korkeampi, jotta häviöt pudottavat jännitteen oikealle tasolle. Vaarana on
> kaapeliden ylikuormitus ja tulipalo. En tiedä kuinka suuria virtoja sähkö-
> ja paloturvallisuusmääräykset sallivat puhelinpariin.
Kysyin viestintävirastosta ja vastaus oli, että kaapeleita saa käyttää
virran kuljettamiseen kunhan puhelinliikenne ei häiriinny. Mitään
rajoja jännitteille ja virroille ei ole. Yleensä nyrkkisääntö on 10 A
/ mm2 eli tuohon 0,2 mm2 johtimeen voisi jo hyvinkin laittaa 1 A ilman
paloturvallisuusriskejä.
>
> > Voiko kytkimelle syöttää esim. 12 V talojakamosta, jolloin perille
> > tulisi kuormasta riippuen 7-12 V? Jännitteen syöttöön voi tietysti
> > yhdistää jopa kolme paria, jolloin jännitevaihtelu pienenee.
>
> Voisi olla viisasta laskea jännite kytkimen päässä regulaattorilla ~12
> voltista 5 volttiin. PoE-laitteiden tehokkuus perustuu siihen, että
> jännitemuunnos tehdään hakkurivirtalähteellä.
Kysymyksen tarkoitus oli juuri selvittää onko kytkimissä sisällä jo
regulaattori tai hakkuri, jolloin käyttäjännite voisikin olla esim.
5-20 V "virallisen 7,5 tai 5 V:n sijaan. Näinhän asia on mm.
GPS-laitteissa tyypillisesti. Sopivia hakkureitahan kyllä löytyy ja
tarvittaessa myös inverttereitä, jos sopivat kytkimet ovat vain
verkkojännitteellä toimivia.
> Jos asunnon puhelinverkko on tähtimäinen, voi yhden puhelinrasian
> todennäköisesti korvata ethernet-rasialla. Nelikierre-puhelinkaapeli (2
> paria) toimii kokemukseni mukaan aivan kelvollisesti ethernetillä, 15 metrin
> matkalla myös 100Mbit/s nopeudella.
Hienoa!
Joakim
Petri Krohn
news:65249f13.04051...@posting.google.com...
> Kuvien mukaan kaapelina onkin MOHBU 10x4x0,5.
Tarkoitat ilmeisesti kuitekin VMOHBU-kaapelia
V = teräsnauha
M = muovivaippa
O = rasvatäyte
H = metallisuojus (laminoitu)
B = laminaatti
U = ulkokäyttöön tarkoitettu
> Ilmeisesti siis 10 kpl 4 johtimen kierryttyjä "ryhmiä" eli 20 paria.
> Näistä vain 10 paria on kytkettynä...
> Kaapelin kyljestä en merkintöjä löytänyt enkä viitsinyt purkaa kytkentöjä,
> jotta olisin nähnyt oliko jossain tosiaan 20 vapaata johdinta.
Oletko aivan varma, että pareja on todella 20 kpl?
(Onko kaapeli siis 10 x 4 x 0,5 eikä 10 x 2 x 0,5?)
Nykyisessä VMOHBU-kaapelissa parit ovat pareina, vanhemmissa (1970-luku?)
suomalaisissa puhelinkaapeleissa käytettiin nelikierteitä. Milloin siis
rivitalo on valmistunut?
Helpointa parien määrän tarkistaminen on talojakamossa.
Jos jakamoon ei pääse, pitäisi puhelinverkon piirustuksista löytyä kuva
ristiinkytkentätelineestä. Vastaako telineen parien määrä kaapeleiden
oletettua parien määrää?
***
Jos siis jokaiseen viiden asunnon rakennukseen menee 20 puhelinparia on
ethernet-verkon rakentaminen suorastaan helppoa. Viisainta olisi tuoda
10Mbit/s yhteys joka asuntoon suoraan puhelinjakamosta. Talon päätyasunnon
tuppiliitoksessa kytketään vapaisiin pareihin Cat5-kaapelit.
Scotchlock-liitos tupessa ei vielä tapa ethernetiä, ainakaan 10Mbit/s
nopeudella. Tärkeintä on olla avaamatta kierteitä. Johditen välinen
poikkipinta-ala tulee siis pitää mahdollisimman pienenä.
***
Periaatteessa nelikierteessä voi olla enemmän ylikuulumista parien välillä
kuin erillisissä pareissa. Avoin kysymys on siis, mitkä parit kannattaa
valita eetterikäyttöön. Asennuksen kannalta helpointa olisi varata yksi
nelikierre yhdelle ethernet-yhteydelle. Ylikuulumista voisi taas välttää
valitsemalla parit eri kierteistä.
Jos RX/TX -ylikuuluminen on todella ongelma, voi asian pyrkiä myös torjumaan
ajamalla väliä vain half-duplex -moodissa.
Joakim Majander
> "Joakim Majander" <joakim....@luukku.com> kirjoitti viestissä
> news:65249f13.04051...@posting.google.com...
>
> > Kuvien mukaan kaapelina onkin MOHBU 10x4x0,5.
>
> Tarkoitat ilmeisesti kuitekin VMOHBU-kaapelia
>
> V = teräsnauha
Juuri edessäni olevassa kuvassa lukee MOHBU ei VMOHBU. Mitä tuo
teräsnauha käytännössä tarkoittaa? Tarkistin halkaisijan ja se olikin
vain 14 mm. Nykyisiin NK-Cablesin VMOHBUihin se sopisi 10x2x0,5 (12,5
mm), 20x2x0,5 (15,5 mm) ja 10x2x0,6 (14 mm).
http://www.nkkeila.ee/pdf/est/vmohbu_est.pdf
>
> > Ilmeisesti siis 10 kpl 4 johtimen kierryttyjä "ryhmiä" eli 20 paria.
> > Näistä vain 10 paria on kytkettynä...
> > Kaapelin kyljestä en merkintöjä löytänyt enkä viitsinyt purkaa kytkentöjä,
> > jotta olisin nähnyt oliko jossain tosiaan 20 vapaata johdinta.
>
> Oletko aivan varma, että pareja on todella 20 kpl?
> (Onko kaapeli siis 10 x 4 x 0,5 eikä 10 x 2 x 0,5?)
En todellakaan ole varma muusta kuin siitä, että kuvissa lukee tuo
mainitsemani ja että omassa asunnossa olevien kytkentöjen perusteella
meidän riviin on kytketty ko. kaapelista 20 johdinta eli kymmenen
paria (laskin tuppiliitokset kaapelin päässä olevan suojatulpan
sisältä, mutta en purkanut niin paljo, että olisin nähnyt onko pareja
vielä lisää). Kuvien mukaan joka asuntoon menee kaksi paria, mutta
päätyasuntoon tulevan kaapelin päällä kuvissa lukee esim. C-talossa
1...20 (11...20) ja C-talon asunnoissa on parit 1,2, 3,4, 5,6, 7,8 ja
9,10. Ilmeisesti siis parit 11-20 olisivat vapaana tai sitten niitä ei
edes kaapelissa ole.
Talojakomon kuvan jakotelinekuvassa on 5 laatikkoa, joissa lukee
1...20, 21...40, 41...60, 61...80 ja talokaapeli. Ko. kuvassa taloja E
ja F ei ole, joten pareja olisi 20 kpl/talo.
>
> Nykyisessä VMOHBU-kaapelissa parit ovat pareina, vanhemmissa (1970-luku?)
> suomalaisissa puhelinkaapeleissa käytettiin nelikierteitä. Milloin siis
> rivitalo on valmistunut?
Yhtiö on valmistunut kahdessa vaiheessa talot A-D vuonna 1973 (kuvat
1972) ja E-F vuonna 1975 (minun asunto E:ssä).
>
> Jos siis jokaiseen viiden asunnon rakennukseen menee 20 puhelinparia on
> ethernet-verkon rakentaminen suorastaan helppoa. Viisainta olisi tuoda
> 10Mbit/s yhteys joka asuntoon suoraan puhelinjakamosta. Talon päätyasunnon
> tuppiliitoksessa kytketään vapaisiin pareihin Cat5-kaapelit.
Eikös tässä tule jo matkaongelmia, kun jakamosta kauimpana olevaan
päätyasuntoon on ~70 m linnuntietä, rivi on 50 m pitkä eli kaapelia
puhelinrasiaan asti tulee väkisin 130-150 m.
>
> Scotchlock-liitos tupessa ei vielä tapa ethernetiä, ainakaan 10Mbit/s
> nopeudella. Tärkeintä on olla avaamatta kierteitä. Johditen välinen
> poikkipinta-ala tulee siis pitää mahdollisimman pienenä.
Kokeilin eilen erilaisia kaapeleita ja totesin 100 Mbit/s
Full-Duplexin menevän läpi mitä erikoisemmista kaapeleista ja
kytkennöistä ongelmitta (kaapelia ei tosin ollut kuin 5-20 m). Toimi
jopa silloin kun mittasin virtaa yhden parin välillä eli oikosuljin
parin Fluken sisäisellä mittavastuksella. 2000 mA asteikolla (vastus
~1 ohm) liikenne sentään pysähtyi. Parin johtimet olivat
kiertämättömiä yhdessä kytkennässä n. 10 cm matkalla ja irti
toisistaan pari senttiä ilman ongelmia.
>
> ***
>
> Periaatteessa nelikierteessä voi olla enemmän ylikuulumista parien välillä
> kuin erillisissä pareissa. Avoin kysymys on siis, mitkä parit kannattaa
> valita eetterikäyttöön. Asennuksen kannalta helpointa olisi varata yksi
> nelikierre yhdelle ethernet-yhteydelle. Ylikuulumista voisi taas välttää
> valitsemalla parit eri kierteistä.
Kysyin asiaa NK-Cablesilta. He suosittelivat käyttämään eri kierteessä
olevia pareja.
Joakim
Petri Krohn
> Juuri edessäni olevassa kuvassa lukee MOHBU...
> Tarkistin halkaisijan ja se olikin vain 14 mm. Nykyisiin NK-Cablesin
> VMOHBUihin se sopisi 10x2x0,5 (12,5 mm), 20x2x0,5 (15,5 mm)
> ja 10x2x0,6 (14 mm).
Nelikierre vie vähemmän tilaa kuin kaksi paria. Halkaisija vastaa siis 20
paria. Rakennusvuosi ja muut esittämäsi seikat vahvistavat että kyseessä on
20-parinen kaapeli.
> Kuvien mukaan joka asuntoon menee kaksi paria, mutta päätyasuntoon tulevan
> kaapelin päällä kuvissa lukee esim. C-talossa 1...20 (11...20) ja C-talon
> asunnoissa on parit 1,2, 3,4, 5,6, 7,8 ja 9,10.
Merkintä "1...20 (11..20)" tarkoittaa, että kaapelissa on 20 paria, joista
10 paria on tuppiliitoksessa kytkemättä.
> Talojakomon kuvan jakotelinekuvassa on 5 laatikkoa, joissa lukee
> 1...20, 21...40, 41...60, 61...80 ja talokaapeli. Ko. kuvassa taloja E
> ja F ei ole, joten pareja olisi 20 kpl/talo.
Kukin kaapeli on jakotelineessä päätetty juottamalla ruuviliitos-
päätteeseen, jossa on 20 ruuvin ryhmissä yhteensä 40 ruuvia.
Näitä on ilmeisesti asennettu 4 kpl allekkain ja näiden alle
puhelinkeskukselta tulevan talokaapelin pääte.
Toteutus on yleensä ollut sellainen, että maakaapelin parien määrää vastaava
kaapelipääte on tehtaalla valmiiksi juotettu n. 2 metrin mittaiseen
häntäkaapeliin. Häntäkaapeli on liitetty maakaapeliin talojakamossa
tuppiliitoksella.
Yhteyden laatu paranisi, jos ruuvi-ristiinkytkennän korvaisi Krone
LSA-rimalla. Tällöin päästäisiin eroon yhdestä tuppiliitoksesta. Ongelmana
saattaa olla, että maakaapeleiden päät eivät aivan yllä
ristiinkytkentätelineeseen.
****
> Eikös tässä tule jo matkaongelmia, kun jakamosta kauimpana olevaan
> päätyasuntoon on ~70 m linnuntietä, rivi on 50 m pitkä eli kaapelia
> puhelinrasiaan asti tulee väkisin 130-150 m.
Tämä on 10Mbit/s kantomatkan rajoilla. Todellinen maksimietäisyys on n. 200
metriä, mutta tämä voi vaatia parempilaatuista kaapelia. Tamperelaisessa
uudessa rivitaloyhtiössä tehtiin vastaavanlainen kytkentä. Kaumpiin
asuntoihin oli matkaa 150 m, 10Base-T toimi hyvin.
Jos toimimattomia asuntoja on, määrä on todennäköisesti vain 1 - 5 kpl.
Näistäkin osa ei todennäköisesti käytä taloverkon palvelua. Ei siis kannata
tehdä koko verkosta monimutkaista muutaman asunnon tähden.
Verkon hallinnan kannalta on huomattavasti helpompaa, jos kukin asunto
voidaan kytkeä suoraan talojakomon ethernet-kytkimen porttiin. Jos välissä
halutaan käyttää kytkintä, paras ratkaisu on kunkin asunnon
huoneistojakamoon sijoitettu hallitsematon 100Mbit/s kytkin (hinta 25
euroa).
Itse ratkaisisin asian seuraavasti:
Maakaapeli päätetään päätyasunnon jakamossa modulirakenteisiin
R45-naarasliittimiin. Nämä amerikkalaismalliset "keystone"-modulit
istutetaan pelti- tai muovipanelissa oleviin standardikokoisiin reikiin.
Jakamorasian pohjaan voisi siis ruuvata kiinni peltiliuskan jossa reiät
viidelle modulille.
Ethernet-parit tuodaan tuppiliitoksesta modulille paljailla kuparipareilla.
(Johdon pituus n. 40 cm.)
Asunnoista tulevat Cat5-kaaplit päätetään RJ45-urosliittimiin.
Jos siis 10Mbit/s ethernet johonkin asuntoon toimii, kyketään asunnon
Cat5-kaapeli suoraan maakaapelin RJ45-rasiaan. Jos toiminta on epävarma,
lisätään väliin kytkin.
***
Taloyhtiön tietoturva ratkeaa parhaiten epäsymmetrisillä porttikohtaisilla
VLANeilla. Myös 802.1Q tägättyjä VLANeja voidaan käyttää, mutta nämä
jouduttaisiin todennäköisesti yhdistämään VLANeja tukevassa reitittimessä.
Tähän eivät taloverkoissa yleensä käytetyt laitteet pysty.
Jos rakennuksen päätyjakamoon joudutaan sijoittamaan kytkin, pitäisi asunnot
pitää erillään toisistaan Tägättyjen VLANien käyttö tekee verkon hallinnasta
vaikean. Helpompi tapa voisi olla käyttää hallittavaa 8-porttista kytkintä
ja jakaa se neljään porrtikohtaiseen VLANiin. Joka asunnolle olisi kaksi
porttia, toinen jakamon ja toinen asunnon suuntaan. Kytkin siis toimisi vaan
eräänlaisena välivahvistimena. (Saman asian voisi ehkä tehdä myös jollain
fyysisen tason sähkövirityksellä.)
***
> Kokeilin eilen erilaisia kaapeleita ja totesin 100 Mbit/s
> Full-Duplexin menevän läpi mitä erikoisemmista kaapeleista...
> Parin johtimet olivat kiertämättömiä yhdessä kytkennässä
> n. 10 cm matkalla ja irti toisistaan pari senttiä ilman ongelmia.
Koejärjestely ei ihan vastaa todellisia oloja, käytössä oli samaan aikaan
vain yksi yhteys. Ongelmia aiheuttaakin ylikuuluminen eri parien ja
yhteyksien välillä. Pelkkä silmukka kaapelissa ilman ulkoista häiriötä ei
vielä aiheuta virhettä ethernet-paketeissa.
Jukka Aho
>> MOHBU [...] VMOHBUihin
> Nelikierre [...] 20-parinen kaapeli [...] jakoteline [...]
> ruuviliitospäätteeseen [...] kaapelipääte [...] häntäkaapeliin.
> [...] tuppiliitoksella. [...] ruuvi-ristiinkytkennän [...]
> Krone LSA-rimalla. [...] maakaapeleiden päät [...]
> ristiinkytkentätelineeseen.
Onko näistä teletekniikan komponenteista, kaapeleista,
liitoksista, rimoista, telineistä ja muusta jargonista
jossain kuvitettua opasta?
Tavallisen lähiverkkotekniikan komponenttien nimet, ulkoasun,
käyttötarkoituksen ja toimintalogiikan voi vielä maallikkokin
opetella kohtuullisen sujuvasti vaikkapa omatoimisesti verkosta
hakukoneella tutkimalla - aiheesta kun löytyy runsaasti tietoa -
mutta tuntuu siltä, että suomalaisen haloo-haloo-kuuluuko-
lankapuhelintekniikan kommervenkeistä välttämättä ei löydy
mistään helposti samalla tavalla tietoa, ellei suoranaisesti
hakeudu alan asentajakoulutukseen.
Sellainen tietämys olisi kuitenkin varmasti kullan arvoista
näitä taloverkkototeutuksia pohdittaessa - etenkin silloin,
kun pyritään mahdollisimman edulliseen ja mahdollisimman
suuressa määrin omatoimisesti suunniteltuun ja läpi
vietyyn toteutukseen.
Kuvitettu opas olisi jo siinä suhteessa näppärä, että voisi
ylipäänsä tunnistaa mitä oman talon teletilassa olevat
hässäkät ja härrävärkit ovat, ja mikä niiden (todennäköinen)
käyttötarkoitus, kapasiteetti ja laatu on - joka voi jo
ratkaisevasti vaikuttaa ennakkosuunnitteluun, vaikkei
mihinkään vielä kukaan koskisikaan, tai vaikka itse toteutus
hoidettaisiin sitten ammattimiehen avulla.
--
znark
Joakim Majander
> Nelikierre vie vähemmän tilaa kuin kaksi paria. Halkaisija vastaa siis 20
> paria. Rakennusvuosi ja muut esittämäsi seikat vahvistavat että kyseessä on
> 20-parinen kaapeli.
Valitettavasti ainakin minun asuntooni tuleva maakaapeli onkin vain 10
parista ja nelikierteistä. Ehkä aiemmin rakennetuissa taloissa on 20
parista kaapelia, pitää vielä tarkistaa.
> Verkon hallinnan kannalta on huomattavasti helpompaa, jos kukin asunto
> voidaan kytkeä suoraan talojakomon ethernet-kytkimen porttiin.
Eikös jotkin kytkimet ole sellaisia, että samanmerkkisiä kytkimet
voivat muodostaa "yhden hallittavan kokonaisuuden".
> Maakaapeli päätetään päätyasunnon jakamossa modulirakenteisiin
> R45-naarasliittimiin. Nämä amerikkalaismalliset "keystone"-modulit
> istutetaan pelti- tai muovipanelissa oleviin standardikokoisiin reikiin.
> Jakamorasian pohjaan voisi siis ruuvata kiinni peltiliuskan jossa reiät
> viidelle modulille.
Mikä etu näissä on vaikkapa pinta-asennettaviin RJ-45 2 tai 4:n
liitimen rasioihin?
> Taloyhtiön tietoturva ratkeaa parhaiten epäsymmetrisillä porttikohtaisilla
> VLANeilla. Myös 802.1Q tägättyjä VLANeja voidaan käyttää, mutta nämä
> jouduttaisiin todennäköisesti yhdistämään VLANeja tukevassa reitittimessä.
> Tähän eivät taloverkoissa yleensä käytetyt laitteet pysty.
>
> Jos rakennuksen päätyjakamoon joudutaan sijoittamaan kytkin, pitäisi asunnot
> pitää erillään toisistaan Tägättyjen VLANien käyttö tekee verkon hallinnasta
> vaikean. Helpompi tapa voisi olla käyttää hallittavaa 8-porttista kytkintä
> ja jakaa se neljään porrtikohtaiseen VLANiin. Joka asunnolle olisi kaksi
> porttia, toinen jakamon ja toinen asunnon suuntaan. Kytkin siis toimisi vaan
> eräänlaisena välivahvistimena. (Saman asian voisi ehkä tehdä myös jollain
> fyysisen tason sähkövirityksellä.)
Mistäköhän tästä löytyisi lisätietoa (vai jaksatko vastata pidemmin)?
Tägejä olen kuvitellut tarvittavan kahteen asiaan: 1. pitämään asunnot
erossa toisistaan myös siinä tapauksessa, että kytkimiä on 2 kpl
sarjassa. 2. mahdollistamaan kuormantasaus tasapuolisesti kaikiin
asuntoihin riippumatta välissä olevista kytkimistä esim.
Linux-purkilla.
***
Onko kaapelien ja liitimien valinnassa muuta kriteereitä kuin cat5e?
Ilmeisesti 1-lankainen on OK? Niitäkin löytyy 50-150 €/300 m
hintaluokissa, jopa samasta liikkeestä. Mitä eroa niissä on? Onko
kaikki liittimet kelvollisia? Monessa paikassa liittimet näyttävät
maksavan ~0,5 €/kpl, mutta jossain vain 0,1 €/kpl.
Mistä saa RJ-45 rasioita sivuiltasi mainittuun 5 € hintaan?
Joakim
Petri Krohn
news:65249f13.04052...@posting.google.com...
> Eikös jotkin kytkimet ole sellaisia, että samanmerkkisiä kytkimet
> voivat muodostaa "yhden hallittavan kokonaisuuden".
Taloverkon kytkimiä ei tarvitse asennuksen jälkeen juuri hallita.
Keskitetyn hallitaliittymän pystyy rakentamaan melkein mihin tahaansa
hallittavaan kytkimeen SNMP:n avulla.
> Tägejä olen kuvitellut tarvittavan kahteen asiaan:
> 1. pitämään asunnot erossa toisistaan myös siinä tapauksessa,
> että kytkimiä on 2 kpl sarjassa.
Usean kytkimen ketju ei vaadi, että liikenne kulkisi tägättynä kytkinten
välillä. Kytkimistä muodostuu viuhka, jossa juurikytkimen uplink-portista
näkee kaikki asunnot, kustakin asunnosta vain uplink-portin.
Havainnekuva kytkennästä löytyy tästä Cabletron ELS10-27MDU -kytkimen
käyttöohjeesta:
http://www.enterasys.com/support/manuals/hardware/3276.pdf
> 2. mahdollistamaan kuormantasaus tasapuolisesti kaikiin asuntoihin
> riippumatta välissä olevista kytkimistä esim. Linux-purkilla.
Olisi tietenkin oikeudenmukaista jakaa kuormaa asunto- eli
porttikohtaisesti. Riittävän hyvä kuormanjako voidaan kuitenkin toteuttaa
MAC- tai IP-osoitekohtaisesti. Olisi epätodennäköistä, että joku asukas
väärentäisi käyttöönsä suuren joukon MAC-osoiteita saadakseen käytöönsä
enemmän kaistaa. Tälläiset väärinkäytökset paljastuisivat kytkimen
MAC-tauluista.
***
> > Jakamorasian pohjaan voisi siis ruuvata kiinni peltiliuskan jossa reiät
> > viidelle modulille.
> Mikä etu näissä on vaikkapa pinta-asennettaviin RJ-45 2 tai 4:n
> liitimen rasioihin?
Pinta-rasian käyttö on erinomainen idea. Olennaista on pieni koko,
rakennelma pitää saada mahtumaan jakamorasian sisälle. Kaksi pinta-rasiaa
voi viedä vähemmän tilaa kuin neljä keystone-modululia + kiinnikeet.
Modulien puolesta puhuu hinta, halvimmillaan näitä saa hintaan 1 euro / kpl.
> Onko kaapelien ja liitimien valinnassa muuta kriteereitä kuin cat5e?
> Ilmeisesti 1-lankainen on OK?
Kiinteissä asennuksissa on syytä käyttää yksisäikeistä kaapelia. Tämä
kiinnittyy kunnolla liittimien hahloliitoksiin.
> Niitäkin löytyy 50-150 ?/300 m hintaluokissa, jopa samasta liikkeestä.
> Mitä eroa niissä on?
Omassa talossani urakoitsija käytää Draka NK Cablesin Cat5e -kaapelia.
Luulen, että kaapeli on valittu edullisen hintansa takian. Uskon myös, että
se on varsin laadukasta. (Kaapeli on isolla rullalla (500m?), ei 300 metrin
laatikossa.)
> Onko kaikki liittimet kelvollisia?
Urosliittimiä on kahdenlaisia, monisäikeiselle ja yksisäikeiselle johdolle.
On syytä käyttää oikeaa tyyppiä.
> Monessa paikassa liittimet näyttävät maksavan ~0,5 euroa/kpl,
> mutta jossain vain 0,1 euroa/kpl.
En tiedä, että näillä olisi laatueroja.
> Mistä saa RJ-45 rasioita sivuiltasi mainittuun 5 euron hintaan?
Erinomainen rasia on Teleteknon valmistama Jussi-kalusteisiin sopiva kehys
johon sopivat Kronen kannelliset RJ11 ja RJ45 modulit. Kokonaisuuden hinta
on veroineen n. 10 euroa. (Tämä rasia esiintyy uusimmassa Tietokone-lehdessä
(6/2004) sivulla 89 jutussa "Ethernet puhelinjohtoon".
Omaasa talossani on urakoitsija kuitenkin käyttänyt halvempaa ratkaisua:
Melart-datan keystone-moduleille tehty "rasia" (= muovinen reikälevy)
maksaa reilu 2 euroa. Standardit RJ45 ja RJ11 modulit ehkä 1 euro / kpl.
En tiedä mistä näitä saa Suomesta tähän hintaan, itse olen tilannut
tarvitsemani USA:sta @ $1 / kpl.
***
Yritin etsiä pieniä hallittavia 8-porttisia kytkimiä jotka mahtuisivat
jakamorasian sisälle. Tällaisia ei ilmeisesti ole. Löysin kaksi mallia,
molemmat 10" räkkiasennettavia sisäisellä 230V virtalähteellä.
ZyXELin 8 x 100Base-TX kytkin Dimension ES-2008:
http://www.zyxel.com/product/model.php?indexcate=1051515293&indexcate1=&indexFlagvalue=1028014886
Kytkin löytyy Wlankaupan valikoimista hitaan 242,70 euroa:
http://wlankauppa.calassa.com/webshop/info.do?id=3280
Wintel tuo maahan Nexon 8 x 100Base-TX kykintä, Nexo Okeynet OES-208V:
http://www.wintel.fi/asps/GetProdPub.asp?TID=4217&RID=707
Tietopisteen hinnastossa hinta on 91,50 euroa:
http://www.tietopiste.fi/hinnastot/wintelhinnasto.html
Molemmat ilmeisesti soveltuvat taloyhtiökäyttöön. Nexon konfuguroiminen
saattaisi olla helpompaa. Keskustelu kytkimen konfiguroinnista jatkuu
uudessa säikeessä otsikolla "Hallittavan ethernet-kytkimen konfiguroiminen
taloyhtiökäyttöön".
Joakim Majander
> Taloverkon kytkimiä ei tarvitse asennuksen jälkeen juuri hallita.
> Keskitetyn hallitaliittymän pystyy rakentamaan melkein mihin tahaansa
> hallittavaan kytkimeen SNMP:n avulla.
Koska jaamme yhteyden kustannukset käyttäjien kesken, on syytä päästä
konfiguroimaan portteja siten, ettei maksamatta pääse ainakaan
talojakomoa pidemmälle. Voihan tässä tietysti vain luottaa
naapureihin...
> > 2. mahdollistamaan kuormantasaus tasapuolisesti kaikiin asuntoihin
> > riippumatta välissä olevista kytkimistä esim. Linux-purkilla.
>
> Olisi tietenkin oikeudenmukaista jakaa kuormaa asunto- eli
> porttikohtaisesti. Riittävän hyvä kuormanjako voidaan kuitenkin toteuttaa
> MAC- tai IP-osoitekohtaisesti. Olisi epätodennäköistä, että joku asukas
> väärentäisi käyttöönsä suuren joukon MAC-osoiteita saadakseen käytöönsä
> enemmän kaistaa. Tälläiset väärinkäytökset paljastuisivat kytkimen
> MAC-tauluista.
Millä perusteella kytkimet jakavat kuormaa? Tuossa Nexossa
OES-226i:ssä näyttää olevan 802.1p QoS, jossa voi asetella 0-7
priority leveliä (mitä nämä ovat?)High tai Low ja voi valita yhden
seuraavista "First Come First Service", "All High before Low" tai
asettaa "High/Low Queue Ratio". Lisäksi portit voidaan määrittä High
tai Low. Miten käy samanarvoisille paketeille? Ratkaiseeko
saapumisjärjestys, MAC vai portti?
> Modulien puolesta puhuu hinta, halvimmillaan näitä saa hintaan 1 euro / kpl.
OK. Netistä löytämäni Suomessa myytävät maksoivat vähintään saman kuin
pinta- tai upporasiat.
> ***
>
> Yritin etsiä pieniä hallittavia 8-porttisia kytkimiä jotka mahtuisivat
> jakamorasian sisälle. Tällaisia ei ilmeisesti ole. Löysin kaksi mallia,
> molemmat 10" räkkiasennettavia sisäisellä 230V virtalähteellä.
Meidän tapauksessa "jakamorasia" on 20x20 cm reikä seinässä, jonka
takana on tilaa melko runsaasti (syvyys ~10 cm, leveys ja korkeus
ainakin 50 cm. Ongelma on siis vain saada kytkin reiästä sisään. Myös
kytkimen kiinnittäminen kunnolla on vaikeaa. Voiko sen vain asettaa
pystyyn betonilattialle tiili- ja lastuleysinän väliin?
>
> ZyXELin 8 x 100Base-TX kytkin Dimension ES-2008:
Hiukan kalliinpuoleinen
>
>
> Wintel tuo maahan Nexon 8 x 100Base-TX kykintä, Nexo Okeynet OES-208V:
> http://www.wintel.fi/asps/GetProdPub.asp?TID=4217&RID=707
>
> Tietopisteen hinnastossa hinta on 91,50 euroa:
> http://www.tietopiste.fi/hinnastot/wintelhinnasto.html
Nexolta vaikuttaisi OES-208M huokuttelevimmalta (etähallinta jne.).
Sen saa alle 100 E: http://www.hevari.com/hinnasto003.htm (ei tosin
nyt näytä olevan hinnastossa, mutta muistaakseeni oli eilen).
Myös Allied Telesynin AT-7016 (139 E) ja moni muu "smart switch" voisi
olla OK.
Joakim