Lähiverkkokaapelointi
pahkis
tässä lähiaikoina olisi tarkoitus vetää kaapeli kahteen
ulkorakennukseen, jotta näistäkin voisi muodostaa yhteyden intternettiin
ja lähiverkkoon. Matkaa talon kytkimeltä ensimmäisen rakennuksen
tulevaan liityntärasiaan on n. 55 - 60 m, ja ajattelin vetää sen
maakaapelilla kokonaisuudessaan (välissä on pihan alitus suojaputkella).
Tuo matka tuskin on vielä käytännössä liian pitkä 100 Mb:n yhteydelle
Cat 6 -kaapelilla? Hintaer näyttää ainakin tukussa olevan aika olematon
cat5 ja cat6 -piuhojen välillä. Seuraava rakennus olisi tarkoitus
piuhoittaa niin, että tuohon ensimmäiseen rakennukseen tulisi kytkin tai
hubi, ja siittä lähtisi piuha seuraavaan rakennukseen; matkaa n. 45 m.
Kelallinen kaapelia siis pitäisi riittää. Lähinnä mietityttää tuo verkon
toteutus; kaapelointi varmaankin kannattaa tehdä tuolla cat6
maakaapelilla kokonaisuudessaan, kun suurin osa matkasta tapahtuu ulkona
tai maan alla putkessa, vai mitä? Mutta sitten tuo verkkokytkentä;
mitenkäs sen teen laitteistotasolla, kun kotona siis on jo olemassa
oleva verkko, johon osa uuden kaapeloinnin koneista liittyy, mutta osa
ei. Ensimmäiseen rakennukseen varmaankin joku kytkin, joka jakaa dataa
omaan rakennukseen ja tuohon toiseen rakennukseen, ja toiseen
rakennukseen kytkin, jonka taakse tulevat sen rakennuksen koneet? Eli
koetanpas selventää:
koti, jossa lähiverkko ja ADSL <-> rakennus1, josta yhteys ADSL:n ja
ehkä kotiverkkoon <-> rakennus2, josta yhteys ADSL:n ja kotiverkkoon.
Tällä hetkellä kotona ADSL -purkki, josta jako 24 -porttisella
hallittavalla kytkimellä (3300 SuperStack) kotiverkkoon. Tästä eteenpäin
laitteisto vielä hämärän peitossa. Tulevaisuudessa tarkoitus siirtyä
gigaiseen verkkoon, joten tuo kytkin menisi jossain vaiheessa vaihtoon.
Mitäs muuta minä ostan; kaksi peruskytkintä (4-porttista) vai?
Toivottavasti joku ymmärsi asiani...
--
Pahkis
P.V.
news:49383fc7$0$4789$9b53...@news.fv.fi...
Jos kaikki rakennukset saavat sähkönsä saman mittaritaulun kautta, eikä
kovin suuri nopeus ole vaatimus, yksi vaihtoehto uusien kaapeleiden
kaivamiselle voisi olla HomePlug AV -mokkulat. Ks. esim. sivu www.dlink.fi
ja laita tuotteiden pikahaku -kohtaan hakusanaksi "dhp-300" (ilman
lainausmerkkejä). Jos rakennukset kuuluvat samaan sähköjärjestelmään, yksi
tuollainen laitetaan joka rakennukseen, ja yhteys _voisi_ toimia (vaikea
tietää, miten sähköjohdot kulkevat ja mitä kaikkea välillä on).
Ehkä siis tällainen olisi kokeilemisen arvoinen vaihtoehto ennen suurempia
kaivuutöitä. Kaksi DHP-300:sta yhdessä paketissa tunnetaan nimellä DHP-301,
joka maksaa noin 160 €. Varmaan saa muilta valmistajilta halvemmalla, mutta
ainakin juuri tällaisilla oman kokemukseni mukaan muodostuu noin 30 m päähän
(sähköjohtoa välillä arviolta 40-80 m) 10 Mbps yhteys.
P.V.
pahkis
>
> Jos kaikki rakennukset saavat sähkönsä saman mittaritaulun kautta, eikä
> kovin suuri nopeus ole vaatimus, yksi vaihtoehto uusien kaapeleiden
> kaivamiselle voisi olla HomePlug AV -mokkulat. Ks. esim. sivu
> www.dlink.fi ja laita tuotteiden pikahaku -kohtaan hakusanaksi "dhp-300"
> (ilman lainausmerkkejä). Jos rakennukset kuuluvat samaan
> sähköjärjestelmään, yksi tuollainen laitetaan joka rakennukseen, ja
> yhteys _voisi_ toimia (vaikea tietää, miten sähköjohdot kulkevat ja mitä
> kaikkea välillä on).
>
> Ehkä siis tällainen olisi kokeilemisen arvoinen vaihtoehto ennen
> suurempia kaivuutöitä. Kaksi DHP-300:sta yhdessä paketissa tunnetaan
> nimellä DHP-301, joka maksaa noin 160 €. Varmaan saa muilta
> valmistajilta halvemmalla, mutta ainakin juuri tällaisilla oman
> kokemukseni mukaan muodostuu noin 30 m päähän (sähköjohtoa välillä
> arviolta 40-80 m) 10 Mbps yhteys.
>
> P.V.
>
Nuo vimpaimet eivät käy, koska tavoitteena olisivat hieman suuremmat
nopeudet. Kaivutyöt ovat samaten jo tehty aikaa sitten, joten maastossa
odottavat valmiit putkitukset ;)
--
Pahkis
P.V.
> kotona siis on jo olemassa oleva verkko, johon osa uuden kaapeloinnin
> koneista liittyy, mutta osa ei. Ensimmäiseen rakennukseen varmaankin joku
> kytkin, joka jakaa dataa omaan rakennukseen ja tuohon toiseen
> rakennukseen, ja toiseen rakennukseen kytkin, jonka taakse tulevat sen
> rakennuksen koneet?
Ehkä virtuaalilähiverkolla (VLAN) saisi ryhmiteltyä käyttöpaikat verkkoon
kuuluvaksi tai kuulumattomaksi sijainnista riippumatta:
http://wiki.helsinki.fi/display/verkko/Virtuaaliverkot+(VLAN)
http://en.wikipedia.org/wiki/Virtual_LAN
Vaatinee toimintoa tukevat kytkimet ja jonkun joka tuntee asian niin hyvin,
että osaa VLANin ottaa käyttöön...
P.V.
Asko Ikävalko
> tässä lähiaikoina olisi tarkoitus vetää kaapeli kahteen ulkorakennukseen,
> jotta näistäkin voisi muodostaa yhteyden intternettiin ja lähiverkkoon.
> Matkaa talon kytkimeltä ensimmäisen rakennuksen tulevaan liityntärasiaan
> on n. 55 - 60 m
Olen kuullut, että eri rakennusten maadoitukset voi olla erilailla
toteutettu, jolloin tuon kaapelin päissä saattaa syntyä sellaisia
jännite-eroja, jotka voivat räpsäyttää ATK-laitteet rikki. Viisaammat
kertokoon enemmän.
> Mutta sitten tuo verkkokytkentä; mitenkäs sen teen laitteistotasolla, kun
> kotona siis on jo olemassa oleva verkko, johon osa uuden kaapeloinnin
> koneista liittyy, mutta osa ei.
Kerro vähän tarkemmin, onko tarkoitus jakaa naapurien kanssa sama
ADSL-yhteys vai onko kaikki kolme rakennusta sinun ylläpidossa? Jakaisitko
ADSL-modeemin DHCP-palvelimella privaattiosoitteet koneille, vai julkiset?
-Asko
Seppo Loisa
>Olen kuullut, että eri rakennusten maadoitukset voi olla erilailla
>toteutettu, jolloin tuon kaapelin päissä saattaa syntyä sellaisia
>jännite-eroja, jotka voivat räpsäyttää ATK-laitteet rikki. Viisaammat
>kertokoon enemmän.
Verkkolaitteiden liittimet on aina suojaerotettuja joten periaatteessa
potentiaalieroilla ei ole merkitystä.
Timo Neuvonen
>>toteutettu, jolloin tuon kaapelin päissä saattaa syntyä sellaisia
>>jännite-eroja, jotka voivat räpsäyttää ATK-laitteet rikki. Viisaammat
>>kertokoon enemmän.
>
> Verkkolaitteiden liittimet on aina suojaerotettuja joten periaatteessa
> potentiaalieroilla ei ole merkitystä.
"Normaalissa" tilanteessa ei tosiaan ole merkitystä, mutta jos
potentiaalieroissa tapahtuu suuria äkillisiä muutoksia, niin silloin
vikaantumisriski kasvaa, vaikka ethernet-liitäntöjen dc-erotus ratkaiseekin
sähköverkon taajuudella esiintyvien potentiaalierojen aiheuttamat ongelmat.
Tuollaisen nopean ja huomattavan muutoksen voi aiheuttaa esim. salamanisku
lähiympäristöön (siis ympäristöön, ei mitenkään välttämättä rakennukseen tai
sähkölinjaan), jolloin paljon riippuu siitä miten eri rakennusten
maadoitukset on toteutettu.
Asiassa auttaa aika paljon, jos rakennusten sähkönsyöttö kulkee samaa
reittiä kuin tuo em. ethernet-piuha; siis toiseen rakennukseen tulee sähkö
toisen kautta. Jos taasen sähkönsyöttö tulee rakennuksiin kovin eri
reittejä, ei sähköverkon kautta muodostu rakennusten välille maadoitukset
niin suoraan (nopeitten ilmiöitten kannalta) yhdistävää tekijää, ja tällöin
nopeat potentiaalieroissa tapahtuvat muutokset pyrkivät (huonolla
menestyksellä tosin) tasaantumaan sen ethernet-piuhan kautta.
--
TiN
Tomi Holger Engdahl
> Iltaa,
>
> tässä lähiaikoina olisi tarkoitus vetää kaapeli kahteen
> ulkorakennukseen, jotta näistäkin voisi muodostaa yhteyden
> intternettiin ja lähiverkkoon. Matkaa talon kytkimeltä ensimmäisen
> rakennuksen tulevaan liityntärasiaan on n. 55 - 60 m, ja ajattelin
> vetää sen maakaapelilla kokonaisuudessaan (välissä on pihan alitus
> suojaputkella). Tuo matka tuskin on vielä käytännössä liian pitkä 100
> Mb:n yhteydelle Cat 6 -kaapelilla?
100 Mbit/s Ethernet on speksattu toimimaan 100 metriin saakka
CAT5 tai paremmalla piuhalla.
Eli tuon 55-60 metriä ei pitäisi olla olla mikään ongelma Cat 6
kaapelilla tehtynä.
> Hintaer näyttää ainakin tukussa
> olevan aika olematon cat5 ja cat6 -piuhojen välillä. Seuraava rakennus
> olisi tarkoitus piuhoittaa niin, että tuohon ensimmäiseen rakennukseen
> tulisi kytkin tai hubi, ja siittä lähtisi piuha seuraavaan
> rakennukseen; matkaa n. 45 m. Kelallinen kaapelia siis pitäisi
> riittää. Lähinnä mietityttää tuo verkon toteutus; kaapelointi
> varmaankin kannattaa tehdä tuolla cat6 maakaapelilla
> kokonaisuudessaan, kun suurin osa matkasta tapahtuu ulkona tai maan
> alla putkessa, vai mitä?
Kannattaa vetää samaa kaapelityyppiä ristikytkentätaululta
toiselle ristikytkentätaululle asti ellei sille ole mitään
esteitä (esimerkiksi että maakapeli ei kelpaisi sisäasennukseen
jostain syystä kuten paloturvallisuusominaisuudet joissain kaapeleissa).
> Mutta sitten tuo verkkokytkentä; mitenkäs sen
> teen laitteistotasolla, kun kotona siis on jo olemassa oleva verkko,
> johon osa uuden kaapeloinnin koneista liittyy, mutta osa
> ei. Ensimmäiseen rakennukseen varmaankin joku kytkin, joka jakaa dataa
> omaan rakennukseen ja tuohon toiseen rakennukseen, ja toiseen
> rakennukseen kytkin, jonka taakse tulevat sen rakennuksen koneet?
Juu.
> Eli koetanpas selventää:
>
> koti, jossa lähiverkko ja ADSL <-> rakennus1, josta yhteys ADSL:n ja
> ehkä kotiverkkoon <-> rakennus2, josta yhteys ADSL:n ja kotiverkkoon.
Jos pistät piuhan kotiverkon kytkimestä rakennuksen 1 kytkimeen
ja sieltä piuhan rakennuksen 2 kytkimeen (nämä hallitsemattomia kytkimiä),
saat seuraavanlaisen tuloksen:
Kytket sitten koneen mihin tahansa noista rakennuksen 1 tai 2 porteista
se saa sun kotiverkko+ADSL yhteyteen samanlaiset ominaisuudet
kun sillä olisi jos se olisi kiinni suoraan sun kotiverkon
pääkytkimen siinä portissa josta piuha rakennukseen 1 lähtee.
> Tällä hetkellä kotona ADSL -purkki, josta jako 24 -porttisella
> hallittavalla kytkimellä (3300 SuperStack) kotiverkkoon. Tästä
> eteenpäin laitteisto vielä hämärän peitossa. Tulevaisuudessa tarkoitus
> siirtyä gigaiseen verkkoon, joten tuo kytkin menisi jossain vaiheessa
> vaihtoon. Mitäs muuta minä ostan; kaksi peruskytkintä (4-porttista)
> vai?
Kaksi peruskytkintä noissa rakennuksissa 1 ja 2 hoitaa homman
ihan kunnialla jos niiden rakennusten kytkimen kaikissa
porteissa saa olla samat oikeudet verkkoon. Niin itse tekisin.
Nuo hallitsemattomat perukytkimet maksaa hyvin paljon
vähemmän kuin hallintaominaisuuksilla varustetut kytkimet.
Hallintaominaisuuksista joita et nyt tarvitse ei kannata
maksaa kovaa hintaa.
--
Tomi Engdahl (http://www.iki.fi/then/)
Take a look at my electronics web links and documents at
http://www.epanorama.net/
Tomi Holger Engdahl
Ethernet-portin liitännät on muuntaja-erotettu linjamuuntajilla
jotka kestää vähintään 1500V hetkellisiä jännite-eroja. Erotus
on lähes samaa luokkaa kun puhelinlinja modeemeilla.
Eli normaalit pienet potentiaalierot ei ainakaan
suojaamatonta kaapelointia käyttäen tule ongelmaksi.
Jos käytät suojattua kaapelia, voi eri laitteiden
kuoret yhdistyä kaapelin suojan kautta, jolloin
yli voltin jatkuvia potentiaalieroja eri pisteiden
välillä pitäisi välttää.
Jos eri rakennusten väliset potentiaalierot nousee paljon
tuota 1500 volttia isommiksi, niin sitten alkaa laitteita
paukkua... Noin isoja potentiaalieroja voi syntyä
esimerkiksi ukkosella kun salama lyö toiseen rakennukseen
tai jonnekin kovin lähelle.
pahkis
>
> Kerro vähän tarkemmin, onko tarkoitus jakaa naapurien kanssa sama
> ADSL-yhteys vai onko kaikki kolme rakennusta sinun ylläpidossa?
> Jakaisitko ADSL-modeemin DHCP-palvelimella privaattiosoitteet koneille,
> vai julkiset?
>
> -Asko
>
Kaikki kolme allekirjoittaneen omistuksessa (tai siis pankki omistaa,
mutta minä niitä ylläpidän, kun ei pankki ehdi >;P ); eli naapuri ei
näille osingoille pääse. Tuota DHCP:tä ajattelin, mutta kun en ihan
varmaksi vielä fiksua tapaa tiedä...
--
Pahkis
pahkis
>
> Asiassa auttaa aika paljon, jos rakennusten sähkönsyöttö kulkee samaa
> reittiä kuin tuo em. ethernet-piuha; siis toiseen rakennukseen tulee
> sähkö toisen kautta. Jos taasen sähkönsyöttö tulee rakennuksiin kovin
> eri reittejä, ei sähköverkon kautta muodostu rakennusten välille
> maadoitukset niin suoraan (nopeitten ilmiöitten kannalta) yhdistävää
> tekijää, ja tällöin nopeat potentiaalieroissa tapahtuvat muutokset
> pyrkivät (huonolla menestyksellä tosin) tasaantumaan sen ethernet-piuhan
> kautta.
>
> --
> TiN
Sähkönsyöttö kulkee juurikin noin; toisesta rakennuksesta toiseen, eli
aikas lailla samaa reittiä tuon verkkopiuhan kanssa.
--
Pahkis
pahkis
>
> 100 Mbit/s Ethernet on speksattu toimimaan 100 metriin saakka
> CAT5 tai paremmalla piuhalla.
> Eli tuon 55-60 metriä ei pitäisi olla olla mikään ongelma Cat 6
> kaapelilla tehtynä.
>
alkaa kuulemma olla jo joissain tilanteissa käytännössä niillä rajoilla.
Kustannukset melkein tuplaantuvat kaapelin osalta, mutta tässä alkaa jo
olla kurkkua myöten täynnä niitä "kyllä-se-nyt-vähän-aikaa-menee"
-toteutuksia...
>
> Kannattaa vetää samaa kaapelityyppiä ristikytkentätaululta
> toiselle ristikytkentätaululle asti ellei sille ole mitään
> esteitä (esimerkiksi että maakapeli ei kelpaisi sisäasennukseen
> jostain syystä kuten paloturvallisuusominaisuudet joissain kaapeleissa).
>
Juu, samalla mennään...
>
> Jos pistät piuhan kotiverkon kytkimestä rakennuksen 1 kytkimeen
> ja sieltä piuhan rakennuksen 2 kytkimeen (nämä hallitsemattomia kytkimiä),
> saat seuraavanlaisen tuloksen:
> Kytket sitten koneen mihin tahansa noista rakennuksen 1 tai 2 porteista
> se saa sun kotiverkko+ADSL yhteyteen samanlaiset ominaisuudet
> kun sillä olisi jos se olisi kiinni suoraan sun kotiverkon
> pääkytkimen siinä portissa josta piuha rakennukseen 1 lähtee.
>
No tämän minä jo luulinkin tietäväni.
>
> Kaksi peruskytkintä noissa rakennuksissa 1 ja 2 hoitaa homman
> ihan kunnialla jos niiden rakennusten kytkimen kaikissa
> porteissa saa olla samat oikeudet verkkoon. Niin itse tekisin.
> Nuo hallitsemattomat perukytkimet maksaa hyvin paljon
> vähemmän kuin hallintaominaisuuksilla varustetut kytkimet.
> Hallintaominaisuuksista joita et nyt tarvitse ei kannata
> maksaa kovaa hintaa.
>
Taidan tehdä näin; tuumailin tuossa ostaa tulevaisuudessa erillisen
palomuuriboxin, jonka avulla voisi sitten vähän yrittää eritellä noita
verkko-oikeuksia eri koneiden kesken. Pystynhän minä jo nyt salasanoilla
estämään kotiverkkoon tulon; tuo ainakin hidastaa mahdollista
tunkeutumisyritystä. Tuossa ADSL -boxissa on jonkinasteinen palomuuri,
voisin tutkailla josko siinä olisi mahdollista MAC -osoitteiden avulla
rajoittaa liikennettä.
--
Pahkis
Paul Keinanen
<th...@pippuri.niksula.hut.fi> wrote:
>Seppo Loisa <seppo...@savitaipale.fi> writes:
>
>> Asko Ikävalko <ikaval...@poista.pp.inet.fi.invalid> kirjoitti:
>>
>> >Olen kuullut, että eri rakennusten maadoitukset voi olla erilailla
>> >toteutettu, jolloin tuon kaapelin päissä saattaa syntyä sellaisia
>> >jännite-eroja, jotka voivat räpsäyttää ATK-laitteet rikki. Viisaammat
>> >kertokoon enemmän.
>>
>> Verkkolaitteiden liittimet on aina suojaerotettuja joten periaatteessa
>> potentiaalieroilla ei ole merkitystä.
>
>Ethernet-portin liitännät on muuntaja-erotettu linjamuuntajilla
>jotka kestää vähintään 1500V hetkellisiä jännite-eroja. Erotus
>on lähes samaa luokkaa kun puhelinlinja modeemeilla.
>Eli normaalit pienet potentiaalierot ei ainakaan
>suojaamatonta kaapelointia käyttäen tule ongelmaksi.
>Jos käytät suojattua kaapelia, voi eri laitteiden
>kuoret yhdistyä kaapelin suojan kautta, jolloin
>yli voltin jatkuvia potentiaalieroja eri pisteiden
>välillä pitäisi välttää.
Tuosta suojatun kaapelin vaipan maadoituksesta molemmista päistä voi
perustellusti olla montaakin mieltä. Jos molemmat päät ovat
suojamaadoitetussa pistorasiassa, tuossa vaipassa kulkee helposti
sähköverkon tasausvirtoja. Vaikka uusissa taloissa talon sisällä on
erilliset L1, L2, L3, N ja PE johtimet, talojen välisissä
maakaapelissa kulkee usein vain L1, L2, L3 ja PEN johdin, joten eri
talojen PE liittimet ovat eri potentiaalisssa.
Tämän takia voisi olla järkevämpää maadoittaa vain vaipan toinen pää.
>Jos eri rakennusten väliset potentiaalierot nousee paljon
>tuota 1500 volttia isommiksi, niin sitten alkaa laitteita
>paukkua... Noin isoja potentiaalieroja voi syntyä
>esimerkiksi ukkosella kun salama lyö toiseen rakennukseen
>tai jonnekin kovin lähelle.
Jos vaipat ovat kiinni kummankin laitteen rungossa, silloin osa näistä
syöksyvirroista kulkee vaipan kautta. Jos vaipat ovat kiinteästi
kiinni kummankin talon säköpääkeskuksen päämaadoituskiskossa, tilanne
ei ole kovin paha, mutta jos vaippa on kiinni metallisessa
suojamaadoitetussa laitteessa , sillloin syöksyvirta kulkee toisen
laitteen verkkojohdon suojamaassa laitteeseen ja pahimmassa
tapauksessa laitteen sisällä jotain painopiiriliuskaa pitkin
kaapelivaippaan ja toisessa päässä ulos vastakkaista reittiä, hyvin
herkästi jotain hajoaa, vaikkei tuota 1500 V potentiaalieroa
syntyisikään.
Paul
Erkki Esimerkki
>
> Tuosta suojatun kaapelin vaipan maadoituksesta molemmista päistä voi
> perustellusti olla montaakin mieltä.
Jos vetää kuparisen verkkokaapelin kahden rakennuksen väliin niin samaan
putkeen voitaneen laittaa maadoitusjohto talojen välille. Hifisti
laittaa tietysti yhteyden valokuidulla.