kaikki kiertää ja pyörii sekä mikro etta makrouniversumissa

[Risto Rytkönen]

Kaikki kiertää ja pyörii universumissa sekä mikro- että makrokosmoksessa
Tuosta periaatteesta seuraa yhtä ja toista.
Jos ajatellaan, että myös fotoni pyörii ja kiertää avaruudessa kiekan ja
palaa takasin, siitä seuraisi yhtä ja toista.
Miten me sitten nähtäisiin kaukaisia tähtiä. Eri suuntiin kaartuvat fotonit
saapuisivat silmämme verkkokalvolle kartion muotoista pintaa pitkin. Jos
taasen fotonit kaartuisivat avaruudessa vain yhden tason suuntaisesti,
näkisimme tähtiä ainoastaan siinä tasossa. Niinhän ei ole.
Täytyy tehdä lisäoletuksia. Kaartukoon fotoni vain siinä tasossa, jossa se
myös pyörii. Eikös se olisi johdonmukaista oletusta? Pelkästään sillä
olettamuksella ei pitkälle päästäisi! Ei me kaukaista tähteä voitaisi nähdä
pistemäisenä. Täytyy tehdä lisäoletuksia.
Täytyy ottaa olettamus käyttöön, että valoilmiön havaitsemme vain kahden
vastakkaisiin suuntiin pyörivän ja kaartuvan fotonin saapuessa yhtä aikaa
tai tarkalleen valon ”aaltopituuden” välein detektorimme (esim. silmän
verkkokalvon solun yhteen atomiin), josta vapautuu elektroni, jonka voimme
registeröidä. Miksi tuollaista oletusta ei älytä uskoa. Johonkinhan meidän
on toki joskus uskottavakin! Uskommehan me Jumalaan kaikkivaltiaaseen,
Allahiin, Buddhaan jne Uskokaahan edes hetkeksi minuunkin, ennen kuin on
myöhäistä!
Ajatellaan miljardien valovuosien etäisyydellä olevaa spiraaligalaksia (=
kvasaaria), jonka keskusakseli osoittaa meihin päin. Keskustan
vastakkaisilta puolilta spiraaleista lähtee pyörivät ja kaartuvat fotonit
vetyatomista kaartaen keskusakselin suuntaan meitä kohden. Määrätyllä
etäisyydellä joku fotonipari tangeeraa keskusakselia yhtä aikaa. Tuossa
kohtaa keskusakselia on meidän detektorimme ja me havaitsemme valoilmiön
laitteellamme. Fotonit eivät ole lähteneet alun alkaen kvasaarin keskustasta
vaan kaukaisista spiraalihaaroista. Kvasaarin tyypillisiä spiraalin
muotoisia haaroja emme havaitse, vaan valoilmiöitä vain kvasaarin
keskusakselin suunnasta. Se näkyy pistemäisenä.
Oman Linnunratamme tähti voi ohittaa tuon keskusakselin. Samalla kvasaarista
lähtöisin olevat fotonit laukaisevat jälkeensä ohittavasta tähdestä lisää
saman aaltopituuden (oikeammin yhden kvantin kevyemmän) fotonin ja nämä
taasen kokonaisen armeijan fotoneja keskusakselin suuntaan. Sen vuoksi
kvasaarin valovoimakkuus vaihtelee suhteellisen nopeasti. Kvasaari on siis
vain kaukainen tavallinen galaksi kuten linnunradamme.
Jos oletetaan karkeasti, että galaksi sijaitsee 5 miljardin valovuoden
etäisyydellä ja siinä 25000 valovuoden etäisyydellä olevat vastakkaiset
spiraalihaarat lähettävät fotoneja, jotka kaartaisivat keskusakselin
suuntaan näyttäisivät tulevan galaksin keskusta päin, niin siitä
pystyttäisiin karkeasti arvioimaan kertaluokka
fotonin kiertoradan säteelle universumissa ja se olisi kai jotain 10^15
valovuotta. Tuo arvio pitänee pakkansa +-kymmenkertaisena. Mutta se antaisi
valofotonille noin 10^5 suuremman mitan kuin nykyinen Big Bang-teoria!!